Lue keskustelun säännöt.
Sipilä tahtoo säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan ja pysäyttää eriarvoistumisen - hallitus päätti eilen uusista verohelpotuksista suurituloisille!
10.12.2016 |
Herää kysymys että tehdäänkö tässä vaalityötä kevään kunnallisvaalien varalle? Kokoomushan on lähtenyt kunnallisvaaleihin koulutuksen ja varhaiskasvatuksen teemoilla - siis se sama puolue, joka on leikannut molemmista historiallisen paljon sekä hallituksessa että kuntavaltuustoissa.
"Pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoo Yleisradion Ykkösaamun haastattelussa joskus miettineensä, onko hinta politiikassa toimimisesta liian kova.
Sipilän mukaan visio hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä ja eriarvoistumisen pysäyttämisestä on kuitenkin ollut tärkeämpi."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612102200038758_uu.shtml
Li Andersson kirjoitti kuitenkin eilen Facebookissa näin:
"Tänään eduskunnassa käytiin useita kymmeniä äänestyksiä, joista iso osa koski erilaisia verolakeja. Hallituspuolueiden edustajien äänillä hyväksyttiin tänään mittavia verokevennyksiä, joista ylivoimaisesti suurin osa suuntautuu kaikista hyvätuloisimmille suomalaisille.
Kansaneläkkeitä, lapsilisiä ja työttömyysturvaa on tämän hallituskauden aikana leikattu merkittävästi, silti hallituksella riittää rahaa suurituloisten taloudellisen aseman parantamiseen.
Kotitalousvähennyksen laajentamiseen uppoo 33 miljoonaa. Suurten perintöjen ja lahjojen verotuksen keventämiseen menee 40 miljoonaa. Harvalukisia suurituloisia henkilöyrittäjiä suosivan yrittäjävähennyksen seurauksena Suomen valtio menettää 122 miljoonaa verotuloina. Suuria metsäomistuksia suosivaan metsälahjavähennykseen menee 18 miljoonaa. Sen lisäksi päätettiin tukea metsäteollisuutta päästökaupan kompensaatiotuella 43 miljoonan edestä. Pyöreästi tänään hyväksyttiin verokevennyksiä noin 200 miljoonan edestä. Tämän lisäksi tehdään vielä kevennyksiä ansiotuloverotukseen, josta hyötyy eniten yli 7000 euroa kuussa tienaavat."
Kuinka Sipilä kehtaa?! Eikö tätä hallitusta saada kaadettua ja umpikieroa pääministeriä viralta?
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sipilä on todellisuudesta vieraantunut kusipää, kuten suurin osa muistakin päättäjistä. Näiden ihmisvihaajien harjoittamalla politiikalla on yksinkertaisesti mahdotonta rakentaa kestäviä yhteiskuntia.
Eihän noilla puhuvilla päillä ole mitään käsitystä todelisuudesta. Rahasta on muka puute mutta kainuun kuoppaan voidaan kaataa rekkakuormia pätäkkää. Paskin hallitus ikinä ja se on aika paha kun muistaa elinkeinomies ahon hallituksen.
Vaalit voitettiin velkaantumisen lopettamista ajaen, ja nyt on otettu ennätysmäärä velkaa. Leikkauksista huolimatta.
Oksettavaa.
Oikeastihan tarvitaan muutama leikkauskierros ja velan otto lisääntyy entisestään, kaiken voi kuitenkin kuitata, sanomalla että olipa hyvä että olimme hallituksessa koska asiat olisivat muuten vielä huonommin. Sikäli hyvä kehu, että sen voi esittää aina.
Meinaatte, että miljardiluokan velkaantumisen olisi pitänyt kuittaantua näillä n. 0.9% miljoonaluokan leikkauksilla? Matematiikka ja järjenkäyttö ovat selvästi vahvuuksianne. Luoja sitä itkun ja parun määrää, joka noistakin "huimista" 0.9% leikkauksista tuli. Voi vain kuvitella minkälainen p*skahalvaus näille idiooteille iskee siinä vaiheessa, kun aletaan oikeasti puhua niistä miljardiluokan säästökohteista. Katsokaa ja tavatkaa vaikka aapisistanne mikä ero on miljardilla ja miljoonalla, kun se ei tunnu olevan kovin selvää monelle foorumin käyttäjälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
makethejp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veroja on laskettu kaikissa tuloluokissa eli tottakai myös rikkaat saavat niitä, sehän on reilua. Pitää kuitenkin muistaa, että yli 100000€ Vuodessa ansaitsevat maksavat suurimman osan suomen julkisesta sektorista. Eriarvoisuus taas on joku vasemmiston keksimä populistinen käsite. Suomessa on samat mahdollisuudet koulutuksemme takia joten meidän "eriarvoisuudessa" ei ole mitään pahaa, koska kaikilla on samat löhtökohdat vrt Afrikka tsi Etelä-Amerikka. Pitää myös muistaa, että köyhää ei haittaa eikä auta se, että rikkailta viedään paljon rahaa vaan köyhää auttaa se että omat tulot nousee.
Ootpas sä tyhmä! Sä oot yks hyvä esimerkki eriarvoisuudesta, koska vaikutat niin kouluttamattomalta ja sivistymättömältä, että sulle ei näköjään oo suotu hyviä lähtökohtia elämälles.
Asiaan: Ongelma ei olekaan, että Suomessa olisi nyt tai näkyisi vielä eriarvoisuutta yhtä radikaalisti kuin esim. mainitsemissasi Afrikassa tai Etelä-Amerikassa (jotka ovat aika ääri esimerkkejä lollero). KOSKA Suomessa on julkinen sektori ja verotulot mahdollistaneet sen eriarvoisuuden ehkäisyn ja kaikille samat lähtökohdat mm.koulutuksen ja hyvinvoinnin suhteen. MUTTA pointti onkin, että nykyisellä politiikalla ja oikeistolaisella asennevammalla sitä kaikkea ollaan tuhoamassa pikkuhiljaa! Etkö sä nyt daiju ymmärrä, että ne eriarvoisuuden merkit näkyvät vasta sen paskapolitiikan JÄLKEEN. Kukaan ei siihen pisteeseen halua (paitsi tyhmät juntit oikeistolaisperseennuolijat ja Sipilä), joten SIKSI ihmiset haluaisivat säilyttää sen saman hyvän systeemin, jota nyt ollaan tuhoamassa. Jotta sitä eriarvoisuuttaa ei pääsisi syntymään alun alkaenkaan.
"sama hyvä systeemi", niin koska meillähän ei ole mitään ongelmaa valtion taloudessa niin onhan tää systeemi just hyvä ihan tälläsenaan, eikö?
Valtion laina on kasvanut vasta oikeistopolitiikan (mm.Kataisen ja Stubbin hallitus) lisäännyttyä. Valtionlainaa on jouduttu ottamaan, kun verotulot vähentynyt. Verotulot on vähentynyt sen takia, kun ihmiset ovat menettäneet työpaikkoja. Työpaikkoja on menetetty, kun yritykset eivät ole enää tuottaneet tarpeeksi ja palkoista säästetään tuottojen säilyttämiseksi/kasvattamiseksi. Yritykset eivät enää tuota, koska globaali talous on kuralla toisten, suurten yritysten ja pankkien oikeistolaisen keplottelun takia (jos haluat tietää näistä tarkemmin, joudut googlaamaan ja lukemaan itse). Suomalaisessa valtiossa ja systeemissä ei ole ollut mitään vikaa. Oikeistolaisessa, globaalin talouden myötä rantautuneessa politiikassa on vikaa. Eli kyllä. Tämä systeemi ennen n. kahta edellistä hallistusta on ollut hyvä. Ihmisiä on vain peloteltu oikeistolaisella taktiikalla ja suostuteltu pelaamaan elitistien pussiin.
Miksi teille joillekin täytyy vääntää kaikki asiat rautalangasta??
Saarnasta unohtui - tai tarkoituksella piilotettiin - jähmeä ay-liike, jonka elämäntehtävä on pitää yllä isoa työttömien joukkoa, sekä vihreiden ja vasemmiston ajama energiaverotus/raippamaksusysteemi, joka tekee liikkumisesta ja energiavaltaisesta teollisuudesta kannattamatonta. Muuta ei ole juuri tarvittukaan, että työt on karanneet ulkomaille. Samaiset energiaverot tekevät lisäksi elämisestä sietämättömän kallista tavalliselle sukankuluttajalle.
Kas kummaa, kuitenkin nykyinenkin oikeistohallitus korotti energiaveroa...samoin kuin aiemmatkin oikeistohallitukset. Hyvin tuntuu heille kelpaavan tulonlähteeksi, ainakin kotitalouksien osalta, paljon energiaa kuluttaville yrityksille toki annetaan verohelpotuksia ja tukia...
Mutta, olen samaa mieltä tuosta energiaverosta. Järjetöntä vihreiden - ei niinkään vasemmiston - touhua.
Samoin päästökauppa, joka on kyllä tiettyjä tahoja rikastuttanut oikein urakalla, mutta senkin maksamme me kuluttajat viime kädessä.
Tuota ay-liikkeen moittimista en ymmärrä - ellei sitten takoitus ole ja onhan se, heikentää ay-liikkeen valtaa, eli heiekntää palkansaajien työsuhdeturvaa ja -ehtoja.
Tosiasiassa ay-liike palkansaajineen on ollut hyvinkin taipuvainen kantamaan kortensa kekoon - jo monta vuotta korotukset ovat erittin maltillisia, 1-1,7% vuodessa. Ensi vuosi on sovittu mentävän nollakorotuksella. En siis näe jähmeyttä missään, päinvastoin.
Talouselämä-lehdessä oli taannoin mielenkiintoinen juttu:
Hallitus on huolissaan suomalaisen työn huonosta tuottavuudesta, mutta todellisuudessa suomalainen työ pärjää tuottavuusvertailussa erinomaisesti. Suomi päihittää tuottavuusvertailussa jopa Saksan ja Ruotsin, puhumattakaan euroalueen keskiarvosta, kun vertaillaan työn tuottavuutta tehtyä työtuntia kohden eli bruttokansantuote per tehty työtunti.
Tieto ilmenee Mandatum Lifen ekonomistien koostamasta OECD-tilastosta. Sen mukaan Suomi on päihittänyt muut jo vuodesta 2011 lähtien ja ollut sitä ennenkin, jo viimeiset kymmenen vuotta, työn tuottavuudessa kärkijoukkoa. (kts. alla oleva grafiikka).
Näkökulmaa ja tilastointitapaa vaihtamalla voidaan saada kuitenkin täysin toisenlainenkin tulos, mikä antaa antaa esimerkiksi poliitikoille mahdollisuuden käyttää tilastotietoja haluamallaan tavalla.
Jos työn tuottavuutta mitataan henkeä kohti eli bkt per työntekijä on tulos täysin toisenlainen. Silloin työn tuottavuus näyttäisi olevan Suomessa jopa Kreikkaakin heikompi puhumattakaan Saksasta, Ruotsista tai euroalueen keskiarvosta. Tämä Mandatum Lifen koostama tilasto pohjaa Eurostatin tietoihin.
Mandatumin salkunhoidon johtajan Juhani Lehtosen mukaan erilaisten tulosten taustalla on monia tekijöitä. Yksi selitys tuottavuuden paranemiseen on se, että tehdyt työtunnit per työntekijä ovat Suomessa vähentyneet kymmenessä vuodessa kolme prosenttia. Lehtonen esitteli tietoja Mandatum Lifen tiedotustilaisuudessa tänä aamuna.
Suomen työnantajakulut alle EU-keskiarvon
Vertailut eri maiden välillä paljastavat myös lisää yllättäviä tietoja, kuten sen, että palkan suhteelliset työnantajakulut jäävät Suomessa alle EU-keskiarvon. Suomessa työnantajien sivukulujen osuus palkkakuluista on 22 prosenttia, kun EU-alueen keskiarvo on lähes 25 prosenttia ja euroalueen yli 25 prosenttia. Korkeimmat työn sivukulut ovat Ranskassa, Ruotsissa ja Belgiassa, jossa ne ylittävät 30 prosenttia.
”Työn sivukulujen leikkaamisella ei saadakaan merkittävää kilpailuetua muihin maihin verrattuna. Ongelmat Suomen työvoimakustannusten muita suuremmassa nousussa johtuvatkin palkkojen noususta. Työvoimakustannusket ovat Suomessa nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin verrokeilla", Juhani Lehtonen arvioi.
Vaikka työn hinta Suomessa onkin kallista, niin työntekijä ei siitä kostu, kertovat laskelmat. Suomen työvoimakustannukset on hivenen sekä euroalueen että EU:n keskivertoa korkeammat. Suomessa työn hinta on keskimäärin 31 euroa tunnilta, kun euroalueen keskiarvo on 27 e/h.
Kun tilannetta tarkastellaan ostovoimakorjattuna ja työvoimakustannuksia verrataan maan hintatasoon, tilanne muuttuu: Suomi jää alle euroalueen keskiarvon. Tuolloin työtunnin hinta Suomessa on 26 euroa, kun esimerkiksi Saksassa työtunnin hinta on samalla tavalla laskettuna 32 euroa. Tieto pohjaa Eurostatin lukuihin.
Olisiko sinulla mitään ehdotuksia hyvinvoinnin ja työtehon edistämiseksi?
Tottakai:)
Suomessa tyäelämäkulttuuri on hieman vinoutunutta, jos vertaamme sitä vaikkapa naapurimaa Ruotsin työelämäkulttuuriin. Meillä osataan pääasiassa vain johtaa ylhäältä alas, mikä tarkoittaa sitä, että työntekijän vaikutusmahdollisuudet oman työnsä kehittämiseen ovat olemattomat. Kehittämisestä päätetään aina johtoportaassa, jossa ei kuitenkaan ole oikeaa tietämystä työn koko kuvasta. Näin siis jätetään kokonaan käyttämättä hyväksi ihmisten oma asiantuntijuus omsta työstään. Ruotsissa tilanne on toinen, kulttuuri on keskustelevaa ja työntekijöiden ehdotuksia otetaan vastaan ja niihin paneudutaan.
Suomessa saatetaan antaa vastuuta, mutta useinkaan ei anneta riittävästi valtuuksia vastuiden hoitamiseen. Seurauksena stressi.
Puutteelliseen työhyvinvointiin liittyvät kustannukset ovat yli 40 miljardia euroa vuodessa, väittää Työterveyslaitos Työ ja terveys Suomessa 2012 -katsauksessaan.
Sairauspoissaolot maksavat seitsemän miljardia euroa, työtapaturmat kaksi miljardia, vajaakuntoisena työskentelyn kustannukset seitsemän miljardia ja terveyden- ja sairaanhoitokulut seitsemän miljardia euroa.
Suurin paukku on ennenaikainen eläköityminen, minkä hinnaksi Työterveyslaitos laskee 18 miljardia euroa vuodessa.
Luin eräästä perheyrityksestä, jossa tapahtui sukupolvenvaihdos. Nuoren polven johtaja muutti yrityksen toimintatapoja siten, että alkoi jakaa vastuuta - ja tosiaan (rajattuja) valtuuksia vastuiden hoitamiseen -
yritys ampaisi jopas näin lama-aikana nousukiitoon, sairauspoissaolot vähenivät oleellisesti jne.
Aika pienestä loppujen lopuksi asiat ovat kiinni. Olen itsekin saanut aikoinaan mahdollisuuden työskennellä tuollaisessa yrityksessä. Koko henkilökunta kautta linjan oli äärimmäisen sitoutunutta yhteiseen tavoitteeseen ja niinpä yritys nousikin erittäin merkittäväksi tekijäksi alallaan. Henki oli hyvä ja kaikki viihtyivät työssään, alimmasta ylimpään portaaseen. Yhteenkuuluvaisuuden tunne oli vahva, samoin keskinäinen arvostus. Pienillä asioilla saatiin jokainen työntekijä sekä viihtymään työssään, että antamaan korkeimman panoksensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle pienituloinen: oletko opiskellut pitkälle ja kunnon keskiarvolla, kehitätkö ammattitaitoasi vapaa-ajalla, joustatko tarvittaessa töissä, teetkö 60-tuntisia viikkoja?
Jos et, niin miksi haluat rankaista niitä, jotka tekevät noin? Jos joku haluaa panostaa rahan vuoksi, niin anna hänen tehdä niin, älä kadehdi. Sinun hyväksesi heidän ahkeruutensa lopulta tulee, mutta he eivät hyödy sinusta juuri lainkaan.
Sinulla ei ainakaan ole mitään käsitystä tulonsiirtojen jakautumisesta-
Tilastokeskuksen mukaan suurituloiset saavat kaikista tulonsiirroista 25 %, pienituloiset saavat 17% ja loppu jaetaan välimuotojen kesken.
http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,q_70/13-3-7279864.j…
Eiköhän tuosta näy, kuka tämän sirkuksen rahoittaa. Uskomatonta, että tämäkään ei riitä vihreissä palkeissa olevalle. Mitään ei ole viitsitty panostaa, ollaan silti jatkuvasti nettosaajia, mutta ei, ei tämä ole hyvä. Joku toinen on viitsinyt yrittää ja tsempata, vaaditaan häntä antamaan pois kaikki se!
Kerro nyt vaikka sinä: miten te kehtaatte?
Tarkistapa täältä, oletko nettomaksaja, vaiko kuvitteletko vain, kuten moni virheellisesti tekee:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle
Otit sitten, ilmeisen tarkoituksella, vain tuon yhden kuvaajan.
Niin sanottujen ”maksajakotitalouksien” osuus pienituloisimmassa kymmenyksessä on alle 10 prosenttia. Maksajakotitalouksien osuus kymmenyksissä kuitenkin kasvaa jyrkästi tulojakaumalla ylöspäin liikuttaessa (kuvio 2). Kun työeläkkeet jätetään huomioimatta saaduissa tulonsiirroissa, havaitaan, että vain kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä maksajakotitalouksien osuus on alle puolet kaikista kymmenyksen kotitalouksista.
Kaikissa muissa tulokymmenyksissä enemmistö kotitalouksista maksaa veroja ja muita tulonsiirtoja enemmän kuin saa niitä tukina tai etuuksina. Suurituloisimman kymmenyksen kotitalouksista vajaa viidennes on ”saajatalouksia” työeläkkeiden kanssa, mutta ilman työeläkkeitä määrä on häviävän pieni.
Kuvio 2. Tulonsiirtoja enemmän maksaneiden kuin saaneiden kotitalouksien osuus tulokymmenyksittäin vuonna 2013
http://tietotrenditblogi.stat.fi/saama-vai-maksupuolella/
Niinpä niin, osa tulonsiirroista kun on ns. ansioihin sidottu. Hyväpalkkaisen äityispäiväraha, sairauspäiväraha ja jopa eläke on siis suurempi kuin pienipalkkaisen.
Kyllästyttää ihmiset, jotka kuvittelevat maksavansa kaiken, kun eivät vain ymmärrä, mitä itse saavat.
Typillistä kokoomushöttöä ja disinformaatiota.
Suurituloisista käytännössä kaikki ovat maksajia, pienempituloisissa on verraton joukko nettosaajia. Silti suurituloisilta pitäisi saada enemmän. Miksi? Eivätköhän he ole osallistuneet jo riittävästi.
Kyllä, olen samaa mieltä, jos puhumme palkansaajista. Suurituloinen palkansaaja maksaa kiltisti veronsa ja osallistuu yhteiseen hyvään. Samoin tekevät piensijoittajat, jotka maksavat pääomatuloistaan kiltisti määrätyn veron.
Aivan oma lukunsa ovat suursijoittajat, jotka käyttävät aggressiiviseen verosuunnitteluun erikoistuneita tilitoimistoja minimoidakseen veronmaksunsa.
Hieman samanlainen tilanne on myös muilla, jotka nostavat tulonsa pääasiassa pääomatuloina (niiden verotu on huomattavasti ansiotulojen verotusta keveämpää).
Kelan tutkimusblogista tilanne käy hyvin selville, Talouselämä-lehti on julkaissut sen:
Tässä on päivän pysäyttävin grafiikka.
Kelan tutkimusblogi julkaisi perjantaina tutkimusprofessori Heikki Hiilamon ja johtava tutkija Pertti Honkasen katsauksen veroasteeseen eri tuloluokissa.
Grafiikkaa kannattaa pysähtyä katsomaan hetkeksi.
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2012/01/verokuvio_…
Se kuvaa veroasteen jakutumista eri tuloluokissa. Grafiikasta ilmenee, että alemmissa tuloluokissa veroaste nousee melko tasaisesti. 50 000 euron vuositulojen kohdalla veroaste alkaa hajautua enemmän, ja 100 000 euron kohdalla veroasteet jakautuvat kuin haulikolla ammuttuina 0 ja 50 välillä.
Selitys tälle tietysti on, että suurituloisten joukossa on tuloista suurempi osa muodostuu pääomatuloista, jotka ovat ansiotuloja kevyemmin verotettuja.
50 000 euron jälkeen "hajonta alkaa kasvaa eli tulonsaajien joukkoon ilmestyy huomattava joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on paljon alhaisempi kuin pienempiä tuloja saavilla", Hiilamo ja Honkanen kirjoittavat.
"Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että monien hyvin toimeentulevien veroprosentit ovat selvästi alhaisempia kuin pienituloisten."
Ottamatta kantaa hyvätuloisten verotuksen oikeudenmukaisuuteen grafiikka kuvaa ainakin sitä, että hyvätuloisten verotuksessa olisi paljon tilkitsemisen varaa. Verotuksen progressio koskee lähinnä suurta keskiluokkaa.
Grafiikka kuvaa juuri sitä, mitä tässä on jauhettu sivutolkulla: palkkatulojen progressio on aivan liian jyrkkä. Sen loiventaminen voidaan tehdä isojen pääomatulojen kustannuksella. Tai vielä mieluummin niin, että kaikki tulot ovat samalla viivalla.
Pääomatulojen kova verottaminen on vaikeaa, kun pääomat siirtyvät muualle. Fiksumpaa olisi pitää pääomatulovero samana, keventää ansiotulon verotusta selvästi ja hakea verotulot mm. kulutuksesta.
Suomen pääomaverotus on kevyempää kuin useimmissa EU-maissa tällä hetkellä. Ainoat pääomat, jotka nyt ovat siirtyneet muualle, ovat venäläisten ja sille on omat syynsä.
Et taida tietää, kuinka paljon kulutusta jo verotetaan? Välilliset verot, eli kulutusverot muodostavat valtion kokonaisverokertymästä jo suuremman osan kuin kotitalouksien ansiotuloverot (jotka ovat perinteisesti olleet valtion suurin tulonlähde).
Meillä on siis verotuksen painopiste jo siirretty noihin kulutusveroihin,, jotka ovat tasaveroja. Näin Suomi on ottanut jo suuren askeleen kohti tasaverotusta, että se siitä huikeasta progressiosta...tosiasiassa näin verotuksemme onkin käännetty regressiiviseksi, suurituloisia suosivaksi.
Tasaverotettujen verojen takia tilanne on se, että pienituloinen maksaakin suhteessa tuloihinsa jopa 70% erilaisia veroja.
Lopeta se progressiosta itkeminen, olet ollut saamapuolella aivan kuten minäkin.
Verotuksen keventäminen paikataan aina julkisia palveluita leikkaamalla, joten se on huono vaihtoehto suurimmalle osalle kansaa.
Pääomien verottamiseen liittyvä pointti on kansainvälinen konsensusnäkemys, jonka perusteella meidänkin nykyinen verotuksemme on rakennettu. Eikös se toimi hyvin, jos pääomat eivät ole siirtyneet, kuten väitit?
Tietenkin tiedän verotuksen rakenteen, miksi en tietäisi? Perinteisesti heikon työllisyyden maassamme ei kannata verottaa työtä, ja jos pääomiakaan ei liikaa voi, niin paras vaihtoehto on kulutus. Samalla voi ohjata kulutusta fiksumpaan suuntaan mm. ympäristön ja terveyden näkökulmasta.
Sinun mielestäsi pitää olla kova progressio, minun mielestäni loivempi. Tulonjaon tasoittamisen määrä on paljolti mielipidekysymys, kuten poliittiset päätökset usein. Sama koskee julkisten palveluiden määrää. Turhaan siis otat ylimielistä asennetta, vaikka mielipiteet eivät ole samoja kuin sinulla.
Kerropa nyt aukottomasti, mistä tiedät, että olen tai olen ollut saamapuolella?
Mikä kansainvälinen konsensus on se, että pääomien verotus on Suomessa selvästi lievempää kuin muualla?
Suomen yritys- ja pääomaverot ovat itse asiassa jo nyt Euroopan unionin keskiarvon alapuolella. Mikäli ne nostettaisiin samalle tasolle, voitaisiin verotettavaa tuloa kerätä vuositasolla 5,5 mrd nykyistä enemmän.
Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.
(Tilastokeskus, yliaktuaari Olli Savela)
Etpä tuntunut tietävän verotuksen rakennetta, kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.
Etkä ymmärrä näköjään sitäkään, että verotuksen painopisteen siirtäminen tasaveroihin, pienentää hyvätuloisten verotusta. Kyllä, saanut olet, kuten minäkin. Maksajina pieni- ja keskituloiset.
Tälle idioottimaiselle käytökselle, jossa googletetaan ja poimitaan se yksi ja ainoa artikkeli, joka tukee sitä omaa näkökantaa on varmaan jonkinlainen termikin, mutta kutsuttakoon sitä tässä vauvalogiikaksi. Kerrohan, miksi Savelan *omiin* laskelmiin ja johtopäätöksiin perustuva teksti on ainoa laatuaan, jossa tuohon johtopäätökseen päädytään? Miksi empiirinen näyttö muunmuassa puhuu karua kieltään siitä kuinka pääomat pääsääntöisesti välttävät Suomea kuin ruttoa, jos verotus olisi todellisuudessa alle EU:n keskiarvon?
Etkös tuota itsekin ymmärrä....valtaeliitti toimii omaksi hyväkseen, sehän on enemmän kuin selvää ja tyhmempikin sen tajuaa. Kansaa, kuten sinua, on helppo sumuttaa. Tosin nettiaikana se on vaikeampaa, kun voimme vierailla myös ulkolaisilla asiantuntijasivustoilla.
Viime aikoina olemme kylläkin saaneet nimenomaan ulkolaista pääomaa, Saksasta ja Kiinasta, jos et ole sattunut huomaamaan.
Pääomaverotus ei ole ongelma, eikä yritysverotus (yhteisöveron alentaminen pariin kertaan ei lisännyt investointeja lainkaan, mutta sen aiheuttama vaje valtion budjetissa katettiin korottamalla niitä kulutusveroja, eli kuluttajat maksavat senkin), Suomen sijainti on jonkinlainen ongelma, olemme hieman syrjässä.
Toinen syy, miksi ulkolainen pääoma karttaa Suomea, on markkinointiosaamisemme puute. Emme osaa markkinoida tuotteitamme, emmekä maatamme. Verrattaessa, jälleen kerran vaikka naapuriin Ruotsiiin, tämä korostuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle pienituloinen: oletko opiskellut pitkälle ja kunnon keskiarvolla, kehitätkö ammattitaitoasi vapaa-ajalla, joustatko tarvittaessa töissä, teetkö 60-tuntisia viikkoja?
Jos et, niin miksi haluat rankaista niitä, jotka tekevät noin? Jos joku haluaa panostaa rahan vuoksi, niin anna hänen tehdä niin, älä kadehdi. Sinun hyväksesi heidän ahkeruutensa lopulta tulee, mutta he eivät hyödy sinusta juuri lainkaan.
Sinulla ei ainakaan ole mitään käsitystä tulonsiirtojen jakautumisesta-
Tilastokeskuksen mukaan suurituloiset saavat kaikista tulonsiirroista 25 %, pienituloiset saavat 17% ja loppu jaetaan välimuotojen kesken.
http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,q_70/13-3-7279864.j…
Eiköhän tuosta näy, kuka tämän sirkuksen rahoittaa. Uskomatonta, että tämäkään ei riitä vihreissä palkeissa olevalle. Mitään ei ole viitsitty panostaa, ollaan silti jatkuvasti nettosaajia, mutta ei, ei tämä ole hyvä. Joku toinen on viitsinyt yrittää ja tsempata, vaaditaan häntä antamaan pois kaikki se!
Kerro nyt vaikka sinä: miten te kehtaatte?
Tarkistapa täältä, oletko nettomaksaja, vaiko kuvitteletko vain, kuten moni virheellisesti tekee:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle
Otit sitten, ilmeisen tarkoituksella, vain tuon yhden kuvaajan.
Niin sanottujen ”maksajakotitalouksien” osuus pienituloisimmassa kymmenyksessä on alle 10 prosenttia. Maksajakotitalouksien osuus kymmenyksissä kuitenkin kasvaa jyrkästi tulojakaumalla ylöspäin liikuttaessa (kuvio 2). Kun työeläkkeet jätetään huomioimatta saaduissa tulonsiirroissa, havaitaan, että vain kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä maksajakotitalouksien osuus on alle puolet kaikista kymmenyksen kotitalouksista.
Kaikissa muissa tulokymmenyksissä enemmistö kotitalouksista maksaa veroja ja muita tulonsiirtoja enemmän kuin saa niitä tukina tai etuuksina. Suurituloisimman kymmenyksen kotitalouksista vajaa viidennes on ”saajatalouksia” työeläkkeiden kanssa, mutta ilman työeläkkeitä määrä on häviävän pieni.
Kuvio 2. Tulonsiirtoja enemmän maksaneiden kuin saaneiden kotitalouksien osuus tulokymmenyksittäin vuonna 2013
http://tietotrenditblogi.stat.fi/saama-vai-maksupuolella/
Niinpä niin, osa tulonsiirroista kun on ns. ansioihin sidottu. Hyväpalkkaisen äityispäiväraha, sairauspäiväraha ja jopa eläke on siis suurempi kuin pienipalkkaisen.
Kyllästyttää ihmiset, jotka kuvittelevat maksavansa kaiken, kun eivät vain ymmärrä, mitä itse saavat.
Typillistä kokoomushöttöä ja disinformaatiota.
Suurituloisista käytännössä kaikki ovat maksajia, pienempituloisissa on verraton joukko nettosaajia. Silti suurituloisilta pitäisi saada enemmän. Miksi? Eivätköhän he ole osallistuneet jo riittävästi.
Kyllä, olen samaa mieltä, jos puhumme palkansaajista. Suurituloinen palkansaaja maksaa kiltisti veronsa ja osallistuu yhteiseen hyvään. Samoin tekevät piensijoittajat, jotka maksavat pääomatuloistaan kiltisti määrätyn veron.
Aivan oma lukunsa ovat suursijoittajat, jotka käyttävät aggressiiviseen verosuunnitteluun erikoistuneita tilitoimistoja minimoidakseen veronmaksunsa.
Hieman samanlainen tilanne on myös muilla, jotka nostavat tulonsa pääasiassa pääomatuloina (niiden verotu on huomattavasti ansiotulojen verotusta keveämpää).
Kelan tutkimusblogista tilanne käy hyvin selville, Talouselämä-lehti on julkaissut sen:
Tässä on päivän pysäyttävin grafiikka.
Kelan tutkimusblogi julkaisi perjantaina tutkimusprofessori Heikki Hiilamon ja johtava tutkija Pertti Honkasen katsauksen veroasteeseen eri tuloluokissa.
Grafiikkaa kannattaa pysähtyä katsomaan hetkeksi.
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2012/01/verokuvio_…
Se kuvaa veroasteen jakutumista eri tuloluokissa. Grafiikasta ilmenee, että alemmissa tuloluokissa veroaste nousee melko tasaisesti. 50 000 euron vuositulojen kohdalla veroaste alkaa hajautua enemmän, ja 100 000 euron kohdalla veroasteet jakautuvat kuin haulikolla ammuttuina 0 ja 50 välillä.
Selitys tälle tietysti on, että suurituloisten joukossa on tuloista suurempi osa muodostuu pääomatuloista, jotka ovat ansiotuloja kevyemmin verotettuja.
50 000 euron jälkeen "hajonta alkaa kasvaa eli tulonsaajien joukkoon ilmestyy huomattava joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on paljon alhaisempi kuin pienempiä tuloja saavilla", Hiilamo ja Honkanen kirjoittavat.
"Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että monien hyvin toimeentulevien veroprosentit ovat selvästi alhaisempia kuin pienituloisten."
Ottamatta kantaa hyvätuloisten verotuksen oikeudenmukaisuuteen grafiikka kuvaa ainakin sitä, että hyvätuloisten verotuksessa olisi paljon tilkitsemisen varaa. Verotuksen progressio koskee lähinnä suurta keskiluokkaa.
Grafiikka kuvaa juuri sitä, mitä tässä on jauhettu sivutolkulla: palkkatulojen progressio on aivan liian jyrkkä. Sen loiventaminen voidaan tehdä isojen pääomatulojen kustannuksella. Tai vielä mieluummin niin, että kaikki tulot ovat samalla viivalla.
Pääomatulojen kova verottaminen on vaikeaa, kun pääomat siirtyvät muualle. Fiksumpaa olisi pitää pääomatulovero samana, keventää ansiotulon verotusta selvästi ja hakea verotulot mm. kulutuksesta.
Suomen pääomaverotus on kevyempää kuin useimmissa EU-maissa tällä hetkellä. Ainoat pääomat, jotka nyt ovat siirtyneet muualle, ovat venäläisten ja sille on omat syynsä.
Et taida tietää, kuinka paljon kulutusta jo verotetaan? Välilliset verot, eli kulutusverot muodostavat valtion kokonaisverokertymästä jo suuremman osan kuin kotitalouksien ansiotuloverot (jotka ovat perinteisesti olleet valtion suurin tulonlähde).
Meillä on siis verotuksen painopiste jo siirretty noihin kulutusveroihin,, jotka ovat tasaveroja. Näin Suomi on ottanut jo suuren askeleen kohti tasaverotusta, että se siitä huikeasta progressiosta...tosiasiassa näin verotuksemme onkin käännetty regressiiviseksi, suurituloisia suosivaksi.
Tasaverotettujen verojen takia tilanne on se, että pienituloinen maksaakin suhteessa tuloihinsa jopa 70% erilaisia veroja.
Lopeta se progressiosta itkeminen, olet ollut saamapuolella aivan kuten minäkin.
Verotuksen keventäminen paikataan aina julkisia palveluita leikkaamalla, joten se on huono vaihtoehto suurimmalle osalle kansaa.
Pääomien verottamiseen liittyvä pointti on kansainvälinen konsensusnäkemys, jonka perusteella meidänkin nykyinen verotuksemme on rakennettu. Eikös se toimi hyvin, jos pääomat eivät ole siirtyneet, kuten väitit?
Tietenkin tiedän verotuksen rakenteen, miksi en tietäisi? Perinteisesti heikon työllisyyden maassamme ei kannata verottaa työtä, ja jos pääomiakaan ei liikaa voi, niin paras vaihtoehto on kulutus. Samalla voi ohjata kulutusta fiksumpaan suuntaan mm. ympäristön ja terveyden näkökulmasta.
Sinun mielestäsi pitää olla kova progressio, minun mielestäni loivempi. Tulonjaon tasoittamisen määrä on paljolti mielipidekysymys, kuten poliittiset päätökset usein. Sama koskee julkisten palveluiden määrää. Turhaan siis otat ylimielistä asennetta, vaikka mielipiteet eivät ole samoja kuin sinulla.
Kerropa nyt aukottomasti, mistä tiedät, että olen tai olen ollut saamapuolella?
Mikä kansainvälinen konsensus on se, että pääomien verotus on Suomessa selvästi lievempää kuin muualla?
Suomen yritys- ja pääomaverot ovat itse asiassa jo nyt Euroopan unionin keskiarvon alapuolella. Mikäli ne nostettaisiin samalle tasolle, voitaisiin verotettavaa tuloa kerätä vuositasolla 5,5 mrd nykyistä enemmän.
Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.
(Tilastokeskus, yliaktuaari Olli Savela)
Etpä tuntunut tietävän verotuksen rakennetta, kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.
Etkä ymmärrä näköjään sitäkään, että verotuksen painopisteen siirtäminen tasaveroihin, pienentää hyvätuloisten verotusta. Kyllä, saanut olet, kuten minäkin. Maksajina pieni- ja keskituloiset.
Tälle idioottimaiselle käytökselle, jossa googletetaan ja poimitaan se yksi ja ainoa artikkeli, joka tukee sitä omaa näkökantaa on varmaan jonkinlainen termikin, mutta kutsuttakoon sitä tässä vauvalogiikaksi. Kerrohan, miksi Savelan *omiin* laskelmiin ja johtopäätöksiin perustuva teksti on ainoa laatuaan, jossa tuohon johtopäätökseen päädytään? Miksi empiirinen näyttö muunmuassa puhuu karua kieltään siitä kuinka pääomat pääsääntöisesti välttävät Suomea kuin ruttoa, jos verotus olisi todellisuudessa alle EU:n keskiarvon?
Etkös tuota itsekin ymmärrä....valtaeliitti toimii omaksi hyväkseen, sehän on enemmän kuin selvää ja tyhmempikin sen tajuaa. Kansaa, kuten sinua, on helppo sumuttaa. Tosin nettiaikana se on vaikeampaa, kun voimme vierailla myös ulkolaisilla asiantuntijasivustoilla.
Viime aikoina olemme kylläkin saaneet nimenomaan ulkolaista pääomaa, Saksasta ja Kiinasta, jos et ole sattunut huomaamaan.
Pääomaverotus ei ole ongelma, eikä yritysverotus (yhteisöveron alentaminen pariin kertaan ei lisännyt investointeja lainkaan, mutta sen aiheuttama vaje valtion budjetissa katettiin korottamalla niitä kulutusveroja, eli kuluttajat maksavat senkin), Suomen sijainti on jonkinlainen ongelma, olemme hieman syrjässä.
Toinen syy, miksi ulkolainen pääoma karttaa Suomea, on markkinointiosaamisemme puute. Emme osaa markkinoida tuotteitamme, emmekä maatamme. Verrattaessa, jälleen kerran vaikka naapuriin Ruotsiiin, tämä korostuu.
Jatkan vielä.
Kaikissa mittauksissa Suomi saa hyvät arvosanat juuri sellaisissa asioissa, joilla on yrityksen sijoittumisen ja toiminnan kannalta merkitystä.
Kun emme niitä tänne kuitenkaan ole saaneet, vaikka haluamme, on enemmän kuin selvää, että syy on heikossa markkinoinnissa. Eräs ystäväni, viennin parissa pitkään työskennellyt, kertoi näkemyksenään, että suurin ongelma suomalaisilla on kaupan päättämisessä. Johtuuko sitten luonteestamme, taustamme ta i mistä vaan, mutta olemme liian arkoja ns. painamaan päälle. Se viimeinen panostus jää liian usein tekemättä. Tämä tulee ilmi myös yritysten houkuttelemisessa tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle pienituloinen: oletko opiskellut pitkälle ja kunnon keskiarvolla, kehitätkö ammattitaitoasi vapaa-ajalla, joustatko tarvittaessa töissä, teetkö 60-tuntisia viikkoja?
Jos et, niin miksi haluat rankaista niitä, jotka tekevät noin? Jos joku haluaa panostaa rahan vuoksi, niin anna hänen tehdä niin, älä kadehdi. Sinun hyväksesi heidän ahkeruutensa lopulta tulee, mutta he eivät hyödy sinusta juuri lainkaan.
Sinulla ei ainakaan ole mitään käsitystä tulonsiirtojen jakautumisesta-
Tilastokeskuksen mukaan suurituloiset saavat kaikista tulonsiirroista 25 %, pienituloiset saavat 17% ja loppu jaetaan välimuotojen kesken.
http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,q_70/13-3-7279864.j…
Eiköhän tuosta näy, kuka tämän sirkuksen rahoittaa. Uskomatonta, että tämäkään ei riitä vihreissä palkeissa olevalle. Mitään ei ole viitsitty panostaa, ollaan silti jatkuvasti nettosaajia, mutta ei, ei tämä ole hyvä. Joku toinen on viitsinyt yrittää ja tsempata, vaaditaan häntä antamaan pois kaikki se!
Kerro nyt vaikka sinä: miten te kehtaatte?
Tarkistapa täältä, oletko nettomaksaja, vaiko kuvitteletko vain, kuten moni virheellisesti tekee:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle
Otit sitten, ilmeisen tarkoituksella, vain tuon yhden kuvaajan.
Niin sanottujen ”maksajakotitalouksien” osuus pienituloisimmassa kymmenyksessä on alle 10 prosenttia. Maksajakotitalouksien osuus kymmenyksissä kuitenkin kasvaa jyrkästi tulojakaumalla ylöspäin liikuttaessa (kuvio 2). Kun työeläkkeet jätetään huomioimatta saaduissa tulonsiirroissa, havaitaan, että vain kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä maksajakotitalouksien osuus on alle puolet kaikista kymmenyksen kotitalouksista.
Kaikissa muissa tulokymmenyksissä enemmistö kotitalouksista maksaa veroja ja muita tulonsiirtoja enemmän kuin saa niitä tukina tai etuuksina. Suurituloisimman kymmenyksen kotitalouksista vajaa viidennes on ”saajatalouksia” työeläkkeiden kanssa, mutta ilman työeläkkeitä määrä on häviävän pieni.
Kuvio 2. Tulonsiirtoja enemmän maksaneiden kuin saaneiden kotitalouksien osuus tulokymmenyksittäin vuonna 2013
http://tietotrenditblogi.stat.fi/saama-vai-maksupuolella/
Niinpä niin, osa tulonsiirroista kun on ns. ansioihin sidottu. Hyväpalkkaisen äityispäiväraha, sairauspäiväraha ja jopa eläke on siis suurempi kuin pienipalkkaisen.
Kyllästyttää ihmiset, jotka kuvittelevat maksavansa kaiken, kun eivät vain ymmärrä, mitä itse saavat.
Typillistä kokoomushöttöä ja disinformaatiota.
Suurituloisista käytännössä kaikki ovat maksajia, pienempituloisissa on verraton joukko nettosaajia. Silti suurituloisilta pitäisi saada enemmän. Miksi? Eivätköhän he ole osallistuneet jo riittävästi.
Kyllä, olen samaa mieltä, jos puhumme palkansaajista. Suurituloinen palkansaaja maksaa kiltisti veronsa ja osallistuu yhteiseen hyvään. Samoin tekevät piensijoittajat, jotka maksavat pääomatuloistaan kiltisti määrätyn veron.
Aivan oma lukunsa ovat suursijoittajat, jotka käyttävät aggressiiviseen verosuunnitteluun erikoistuneita tilitoimistoja minimoidakseen veronmaksunsa.
Hieman samanlainen tilanne on myös muilla, jotka nostavat tulonsa pääasiassa pääomatuloina (niiden verotu on huomattavasti ansiotulojen verotusta keveämpää).
Kelan tutkimusblogista tilanne käy hyvin selville, Talouselämä-lehti on julkaissut sen:
Tässä on päivän pysäyttävin grafiikka.
Kelan tutkimusblogi julkaisi perjantaina tutkimusprofessori Heikki Hiilamon ja johtava tutkija Pertti Honkasen katsauksen veroasteeseen eri tuloluokissa.
Grafiikkaa kannattaa pysähtyä katsomaan hetkeksi.
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2012/01/verokuvio_…
Se kuvaa veroasteen jakutumista eri tuloluokissa. Grafiikasta ilmenee, että alemmissa tuloluokissa veroaste nousee melko tasaisesti. 50 000 euron vuositulojen kohdalla veroaste alkaa hajautua enemmän, ja 100 000 euron kohdalla veroasteet jakautuvat kuin haulikolla ammuttuina 0 ja 50 välillä.
Selitys tälle tietysti on, että suurituloisten joukossa on tuloista suurempi osa muodostuu pääomatuloista, jotka ovat ansiotuloja kevyemmin verotettuja.
50 000 euron jälkeen "hajonta alkaa kasvaa eli tulonsaajien joukkoon ilmestyy huomattava joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on paljon alhaisempi kuin pienempiä tuloja saavilla", Hiilamo ja Honkanen kirjoittavat.
"Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että monien hyvin toimeentulevien veroprosentit ovat selvästi alhaisempia kuin pienituloisten."
Ottamatta kantaa hyvätuloisten verotuksen oikeudenmukaisuuteen grafiikka kuvaa ainakin sitä, että hyvätuloisten verotuksessa olisi paljon tilkitsemisen varaa. Verotuksen progressio koskee lähinnä suurta keskiluokkaa.
Grafiikka kuvaa juuri sitä, mitä tässä on jauhettu sivutolkulla: palkkatulojen progressio on aivan liian jyrkkä. Sen loiventaminen voidaan tehdä isojen pääomatulojen kustannuksella. Tai vielä mieluummin niin, että kaikki tulot ovat samalla viivalla.
Pääomatulojen kova verottaminen on vaikeaa, kun pääomat siirtyvät muualle. Fiksumpaa olisi pitää pääomatulovero samana, keventää ansiotulon verotusta selvästi ja hakea verotulot mm. kulutuksesta.
Suomen pääomaverotus on kevyempää kuin useimmissa EU-maissa tällä hetkellä. Ainoat pääomat, jotka nyt ovat siirtyneet muualle, ovat venäläisten ja sille on omat syynsä.
Et taida tietää, kuinka paljon kulutusta jo verotetaan? Välilliset verot, eli kulutusverot muodostavat valtion kokonaisverokertymästä jo suuremman osan kuin kotitalouksien ansiotuloverot (jotka ovat perinteisesti olleet valtion suurin tulonlähde).
Meillä on siis verotuksen painopiste jo siirretty noihin kulutusveroihin,, jotka ovat tasaveroja. Näin Suomi on ottanut jo suuren askeleen kohti tasaverotusta, että se siitä huikeasta progressiosta...tosiasiassa näin verotuksemme onkin käännetty regressiiviseksi, suurituloisia suosivaksi.
Tasaverotettujen verojen takia tilanne on se, että pienituloinen maksaakin suhteessa tuloihinsa jopa 70% erilaisia veroja.
Lopeta se progressiosta itkeminen, olet ollut saamapuolella aivan kuten minäkin.
Verotuksen keventäminen paikataan aina julkisia palveluita leikkaamalla, joten se on huono vaihtoehto suurimmalle osalle kansaa.
Pääomien verottamiseen liittyvä pointti on kansainvälinen konsensusnäkemys, jonka perusteella meidänkin nykyinen verotuksemme on rakennettu. Eikös se toimi hyvin, jos pääomat eivät ole siirtyneet, kuten väitit?
Tietenkin tiedän verotuksen rakenteen, miksi en tietäisi? Perinteisesti heikon työllisyyden maassamme ei kannata verottaa työtä, ja jos pääomiakaan ei liikaa voi, niin paras vaihtoehto on kulutus. Samalla voi ohjata kulutusta fiksumpaan suuntaan mm. ympäristön ja terveyden näkökulmasta.
Sinun mielestäsi pitää olla kova progressio, minun mielestäni loivempi. Tulonjaon tasoittamisen määrä on paljolti mielipidekysymys, kuten poliittiset päätökset usein. Sama koskee julkisten palveluiden määrää. Turhaan siis otat ylimielistä asennetta, vaikka mielipiteet eivät ole samoja kuin sinulla.
Kerropa nyt aukottomasti, mistä tiedät, että olen tai olen ollut saamapuolella?
Mikä kansainvälinen konsensus on se, että pääomien verotus on Suomessa selvästi lievempää kuin muualla?
Suomen yritys- ja pääomaverot ovat itse asiassa jo nyt Euroopan unionin keskiarvon alapuolella. Mikäli ne nostettaisiin samalle tasolle, voitaisiin verotettavaa tuloa kerätä vuositasolla 5,5 mrd nykyistä enemmän.
Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.
(Tilastokeskus, yliaktuaari Olli Savela)
Etpä tuntunut tietävän verotuksen rakennetta, kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.
Etkä ymmärrä näköjään sitäkään, että verotuksen painopisteen siirtäminen tasaveroihin, pienentää hyvätuloisten verotusta. Kyllä, saanut olet, kuten minäkin. Maksajina pieni- ja keskituloiset.
Tälle idioottimaiselle käytökselle, jossa googletetaan ja poimitaan se yksi ja ainoa artikkeli, joka tukee sitä omaa näkökantaa on varmaan jonkinlainen termikin, mutta kutsuttakoon sitä tässä vauvalogiikaksi. Kerrohan, miksi Savelan *omiin* laskelmiin ja johtopäätöksiin perustuva teksti on ainoa laatuaan, jossa tuohon johtopäätökseen päädytään? Miksi empiirinen näyttö muunmuassa puhuu karua kieltään siitä kuinka pääomat pääsääntöisesti välttävät Suomea kuin ruttoa, jos verotus olisi todellisuudessa alle EU:n keskiarvon?
Asia on lopuksi aika yksinkertainen: vaikka Suomessa pääomaverotus oliskin pienempää kuin muualla, Suomeen ei uskalleta sijoittaa, koska Suomen päätöksistä puuttuu pitkäjänteisyys. Sijoittajat eivät pysty luottamaan siihen, että lainsäädäntö, verotus, energian haittamaksut jne jne pysyy sellaisena kuin on.
Toinen epävarmuustekijä on ay-politiikka ja aivan erityisesti akt:n sooloilu. He menevät tukilakkoihin pienimmästäkin syystä ja jokainen päivä, jolloin satamat ovat kiinni, maksaa suoraan kymmeniä miljoonia myöhästymissakkoina ja välillisesti satoja miljoonia saamatta jäävinä tilauksina. Se syö luotettavuutta sekä suomalaisia firmoja että suomalaista yhteiskuntaa kohtaan. Jos olemme epäluotettava toimittaja, meiltä ei seuraavan kerran tilata ollenkaan, ei lähetetä edes tarjouspyyntöjä, ja kestää kauan, ennen kuin usko markkinoilla palautuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle pienituloinen: oletko opiskellut pitkälle ja kunnon keskiarvolla, kehitätkö ammattitaitoasi vapaa-ajalla, joustatko tarvittaessa töissä, teetkö 60-tuntisia viikkoja?
Jos et, niin miksi haluat rankaista niitä, jotka tekevät noin? Jos joku haluaa panostaa rahan vuoksi, niin anna hänen tehdä niin, älä kadehdi. Sinun hyväksesi heidän ahkeruutensa lopulta tulee, mutta he eivät hyödy sinusta juuri lainkaan.
Sinulla ei ainakaan ole mitään käsitystä tulonsiirtojen jakautumisesta-
Tilastokeskuksen mukaan suurituloiset saavat kaikista tulonsiirroista 25 %, pienituloiset saavat 17% ja loppu jaetaan välimuotojen kesken.
http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,q_70/13-3-7279864.j…
Eiköhän tuosta näy, kuka tämän sirkuksen rahoittaa. Uskomatonta, että tämäkään ei riitä vihreissä palkeissa olevalle. Mitään ei ole viitsitty panostaa, ollaan silti jatkuvasti nettosaajia, mutta ei, ei tämä ole hyvä. Joku toinen on viitsinyt yrittää ja tsempata, vaaditaan häntä antamaan pois kaikki se!
Kerro nyt vaikka sinä: miten te kehtaatte?
Tarkistapa täältä, oletko nettomaksaja, vaiko kuvitteletko vain, kuten moni virheellisesti tekee:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle
Otit sitten, ilmeisen tarkoituksella, vain tuon yhden kuvaajan.
Niin sanottujen ”maksajakotitalouksien” osuus pienituloisimmassa kymmenyksessä on alle 10 prosenttia. Maksajakotitalouksien osuus kymmenyksissä kuitenkin kasvaa jyrkästi tulojakaumalla ylöspäin liikuttaessa (kuvio 2). Kun työeläkkeet jätetään huomioimatta saaduissa tulonsiirroissa, havaitaan, että vain kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä maksajakotitalouksien osuus on alle puolet kaikista kymmenyksen kotitalouksista.
Kaikissa muissa tulokymmenyksissä enemmistö kotitalouksista maksaa veroja ja muita tulonsiirtoja enemmän kuin saa niitä tukina tai etuuksina. Suurituloisimman kymmenyksen kotitalouksista vajaa viidennes on ”saajatalouksia” työeläkkeiden kanssa, mutta ilman työeläkkeitä määrä on häviävän pieni.
Kuvio 2. Tulonsiirtoja enemmän maksaneiden kuin saaneiden kotitalouksien osuus tulokymmenyksittäin vuonna 2013
http://tietotrenditblogi.stat.fi/saama-vai-maksupuolella/
Niinpä niin, osa tulonsiirroista kun on ns. ansioihin sidottu. Hyväpalkkaisen äityispäiväraha, sairauspäiväraha ja jopa eläke on siis suurempi kuin pienipalkkaisen.
Kyllästyttää ihmiset, jotka kuvittelevat maksavansa kaiken, kun eivät vain ymmärrä, mitä itse saavat.
Typillistä kokoomushöttöä ja disinformaatiota.
Suurituloisista käytännössä kaikki ovat maksajia, pienempituloisissa on verraton joukko nettosaajia. Silti suurituloisilta pitäisi saada enemmän. Miksi? Eivätköhän he ole osallistuneet jo riittävästi.
Kyllä, olen samaa mieltä, jos puhumme palkansaajista. Suurituloinen palkansaaja maksaa kiltisti veronsa ja osallistuu yhteiseen hyvään. Samoin tekevät piensijoittajat, jotka maksavat pääomatuloistaan kiltisti määrätyn veron.
Aivan oma lukunsa ovat suursijoittajat, jotka käyttävät aggressiiviseen verosuunnitteluun erikoistuneita tilitoimistoja minimoidakseen veronmaksunsa.
Hieman samanlainen tilanne on myös muilla, jotka nostavat tulonsa pääasiassa pääomatuloina (niiden verotu on huomattavasti ansiotulojen verotusta keveämpää).
Kelan tutkimusblogista tilanne käy hyvin selville, Talouselämä-lehti on julkaissut sen:
Tässä on päivän pysäyttävin grafiikka.
Kelan tutkimusblogi julkaisi perjantaina tutkimusprofessori Heikki Hiilamon ja johtava tutkija Pertti Honkasen katsauksen veroasteeseen eri tuloluokissa.
Grafiikkaa kannattaa pysähtyä katsomaan hetkeksi.
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2012/01/verokuvio_…
Se kuvaa veroasteen jakutumista eri tuloluokissa. Grafiikasta ilmenee, että alemmissa tuloluokissa veroaste nousee melko tasaisesti. 50 000 euron vuositulojen kohdalla veroaste alkaa hajautua enemmän, ja 100 000 euron kohdalla veroasteet jakautuvat kuin haulikolla ammuttuina 0 ja 50 välillä.
Selitys tälle tietysti on, että suurituloisten joukossa on tuloista suurempi osa muodostuu pääomatuloista, jotka ovat ansiotuloja kevyemmin verotettuja.
50 000 euron jälkeen "hajonta alkaa kasvaa eli tulonsaajien joukkoon ilmestyy huomattava joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on paljon alhaisempi kuin pienempiä tuloja saavilla", Hiilamo ja Honkanen kirjoittavat.
"Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että monien hyvin toimeentulevien veroprosentit ovat selvästi alhaisempia kuin pienituloisten."
Ottamatta kantaa hyvätuloisten verotuksen oikeudenmukaisuuteen grafiikka kuvaa ainakin sitä, että hyvätuloisten verotuksessa olisi paljon tilkitsemisen varaa. Verotuksen progressio koskee lähinnä suurta keskiluokkaa.
Grafiikka kuvaa juuri sitä, mitä tässä on jauhettu sivutolkulla: palkkatulojen progressio on aivan liian jyrkkä. Sen loiventaminen voidaan tehdä isojen pääomatulojen kustannuksella. Tai vielä mieluummin niin, että kaikki tulot ovat samalla viivalla.
Pääomatulojen kova verottaminen on vaikeaa, kun pääomat siirtyvät muualle. Fiksumpaa olisi pitää pääomatulovero samana, keventää ansiotulon verotusta selvästi ja hakea verotulot mm. kulutuksesta.
Suomen pääomaverotus on kevyempää kuin useimmissa EU-maissa tällä hetkellä. Ainoat pääomat, jotka nyt ovat siirtyneet muualle, ovat venäläisten ja sille on omat syynsä.
Et taida tietää, kuinka paljon kulutusta jo verotetaan? Välilliset verot, eli kulutusverot muodostavat valtion kokonaisverokertymästä jo suuremman osan kuin kotitalouksien ansiotuloverot (jotka ovat perinteisesti olleet valtion suurin tulonlähde).
Meillä on siis verotuksen painopiste jo siirretty noihin kulutusveroihin,, jotka ovat tasaveroja. Näin Suomi on ottanut jo suuren askeleen kohti tasaverotusta, että se siitä huikeasta progressiosta...tosiasiassa näin verotuksemme onkin käännetty regressiiviseksi, suurituloisia suosivaksi.
Tasaverotettujen verojen takia tilanne on se, että pienituloinen maksaakin suhteessa tuloihinsa jopa 70% erilaisia veroja.
Lopeta se progressiosta itkeminen, olet ollut saamapuolella aivan kuten minäkin.
Verotuksen keventäminen paikataan aina julkisia palveluita leikkaamalla, joten se on huono vaihtoehto suurimmalle osalle kansaa.
Pääomien verottamiseen liittyvä pointti on kansainvälinen konsensusnäkemys, jonka perusteella meidänkin nykyinen verotuksemme on rakennettu. Eikös se toimi hyvin, jos pääomat eivät ole siirtyneet, kuten väitit?
Tietenkin tiedän verotuksen rakenteen, miksi en tietäisi? Perinteisesti heikon työllisyyden maassamme ei kannata verottaa työtä, ja jos pääomiakaan ei liikaa voi, niin paras vaihtoehto on kulutus. Samalla voi ohjata kulutusta fiksumpaan suuntaan mm. ympäristön ja terveyden näkökulmasta.
Sinun mielestäsi pitää olla kova progressio, minun mielestäni loivempi. Tulonjaon tasoittamisen määrä on paljolti mielipidekysymys, kuten poliittiset päätökset usein. Sama koskee julkisten palveluiden määrää. Turhaan siis otat ylimielistä asennetta, vaikka mielipiteet eivät ole samoja kuin sinulla.
Kerropa nyt aukottomasti, mistä tiedät, että olen tai olen ollut saamapuolella?
Mikä kansainvälinen konsensus on se, että pääomien verotus on Suomessa selvästi lievempää kuin muualla?
Suomen yritys- ja pääomaverot ovat itse asiassa jo nyt Euroopan unionin keskiarvon alapuolella. Mikäli ne nostettaisiin samalle tasolle, voitaisiin verotettavaa tuloa kerätä vuositasolla 5,5 mrd nykyistä enemmän.
Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.
(Tilastokeskus, yliaktuaari Olli Savela)
Etpä tuntunut tietävän verotuksen rakennetta, kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.
Etkä ymmärrä näköjään sitäkään, että verotuksen painopisteen siirtäminen tasaveroihin, pienentää hyvätuloisten verotusta. Kyllä, saanut olet, kuten minäkin. Maksajina pieni- ja keskituloiset.
Mistä tulkitset, etten ymmärrä? Miksi itse ymmärrät mm. alkuperäisen pointin pääomien verotuksesta väärin ja jankkaat samaa tuon konsensuksen kohdalla? Ja mitä ihmettä tarkoitat saamisella?
Miksi ylipäätään keskustelet, kun pelkästään työnnät sanoja ja kuvittelemaasi tietämyksen puutetta toisten suuhun? Sitä voi tehdä yksinäänkin, ei siihen tarvita vastapuolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yli 7000 tienaavan ansiotuloverotus on niin mieletöntä, että on siinä reilusti kevennettävää. Jos noin puolet perse hiessä ansaituista rahoista menee muiden taskuun, niin on se nyt aivan käsittämätöntä. Joka pennonen on kuitenkin omalla työllä ja panoksella ansaittu.
Leipä maksaa saman kaikille. Ja mitä sellaisia erinomaisia kykyjä 7000 egeä kuussa ansaitsevalla on, joita ei olisi esim. monella 1000 e/kk apurahatutkijallakin? Tai Albert Einsteinilla? Kun 7000 e/kk ansaitseva laittaa sormensa vesilasiin ja ottaa sen pois, jääkö veteen reikä?
Tämä muuten saattaa olla yksi syy, miksi alemmissa luokissa ollaan katkeria paremmin toimeentuleville: ihan aidosti ei nähdä, että menestyvillä ihmisillä on enemmän mm. kykyjä, osaamista ja/tai kunnianhimoa. Kuvitellaan, että he ovat saaneet palkkansa jotenkin ilmaiseksi, ja että ihan yhtä hyvin voisi kuka vaan pystymetsästä tulla tekemään työt. Ajatellaan siis niin, että yleensä niin kitsas ja riistäjä työnantaja haluaa yllättäen huvin vuoksi maksaa 7 tonnia, vaikka yhdelläkin saisi aivan yhtä hyvän apurahatutkijan tekemään työt. Melkoinen ajatus.
25 vuoden kokemuksella voin kertoa, että ihmisten työssä ja tuloksissa on aivan uskomaton ero. Minulla on ollut työkavereita, jotka eivät millään opi uusia asioita, tekevät virheitä, pilaavat ilmapiiriä eivätkä suostu joustamaan tai pelaamaan tiimin hyväksi. Sitten on ollut niitä, jotka oma-aloitteisesti kehittävät toimintaa ja tekevät virheetöntä duunia nopeasti ja niin, että heihin voi luottaa. Jos oman alani sisälläkin on näin valtavaa hajontaa, niin voin vain kuvitella, millaista se isommassa mittakaavassa on.
Älähän unohda, että työttömien joukossa on yhä enenevässä määrin korkeasti kolutettuja joilla myös työkokemusta on karttunut runsaasti. En usko, että kenelläkään on varaa heittäytyä ylimieliseksi, korvaaja löytyy aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle pienituloinen: oletko opiskellut pitkälle ja kunnon keskiarvolla, kehitätkö ammattitaitoasi vapaa-ajalla, joustatko tarvittaessa töissä, teetkö 60-tuntisia viikkoja?
Jos et, niin miksi haluat rankaista niitä, jotka tekevät noin? Jos joku haluaa panostaa rahan vuoksi, niin anna hänen tehdä niin, älä kadehdi. Sinun hyväksesi heidän ahkeruutensa lopulta tulee, mutta he eivät hyödy sinusta juuri lainkaan.
Sinulla ei ainakaan ole mitään käsitystä tulonsiirtojen jakautumisesta-
Tilastokeskuksen mukaan suurituloiset saavat kaikista tulonsiirroista 25 %, pienituloiset saavat 17% ja loppu jaetaan välimuotojen kesken.
http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,q_70/13-3-7279864.j…
Eiköhän tuosta näy, kuka tämän sirkuksen rahoittaa. Uskomatonta, että tämäkään ei riitä vihreissä palkeissa olevalle. Mitään ei ole viitsitty panostaa, ollaan silti jatkuvasti nettosaajia, mutta ei, ei tämä ole hyvä. Joku toinen on viitsinyt yrittää ja tsempata, vaaditaan häntä antamaan pois kaikki se!
Kerro nyt vaikka sinä: miten te kehtaatte?
Tarkistapa täältä, oletko nettomaksaja, vaiko kuvitteletko vain, kuten moni virheellisesti tekee:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle
Otit sitten, ilmeisen tarkoituksella, vain tuon yhden kuvaajan.
Niin sanottujen ”maksajakotitalouksien” osuus pienituloisimmassa kymmenyksessä on alle 10 prosenttia. Maksajakotitalouksien osuus kymmenyksissä kuitenkin kasvaa jyrkästi tulojakaumalla ylöspäin liikuttaessa (kuvio 2). Kun työeläkkeet jätetään huomioimatta saaduissa tulonsiirroissa, havaitaan, että vain kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä maksajakotitalouksien osuus on alle puolet kaikista kymmenyksen kotitalouksista.
Kaikissa muissa tulokymmenyksissä enemmistö kotitalouksista maksaa veroja ja muita tulonsiirtoja enemmän kuin saa niitä tukina tai etuuksina. Suurituloisimman kymmenyksen kotitalouksista vajaa viidennes on ”saajatalouksia” työeläkkeiden kanssa, mutta ilman työeläkkeitä määrä on häviävän pieni.
Kuvio 2. Tulonsiirtoja enemmän maksaneiden kuin saaneiden kotitalouksien osuus tulokymmenyksittäin vuonna 2013
http://tietotrenditblogi.stat.fi/saama-vai-maksupuolella/
Niinpä niin, osa tulonsiirroista kun on ns. ansioihin sidottu. Hyväpalkkaisen äityispäiväraha, sairauspäiväraha ja jopa eläke on siis suurempi kuin pienipalkkaisen.
Kyllästyttää ihmiset, jotka kuvittelevat maksavansa kaiken, kun eivät vain ymmärrä, mitä itse saavat.
Typillistä kokoomushöttöä ja disinformaatiota.
Suurituloisista käytännössä kaikki ovat maksajia, pienempituloisissa on verraton joukko nettosaajia. Silti suurituloisilta pitäisi saada enemmän. Miksi? Eivätköhän he ole osallistuneet jo riittävästi.
Kyllä, olen samaa mieltä, jos puhumme palkansaajista. Suurituloinen palkansaaja maksaa kiltisti veronsa ja osallistuu yhteiseen hyvään. Samoin tekevät piensijoittajat, jotka maksavat pääomatuloistaan kiltisti määrätyn veron.
Aivan oma lukunsa ovat suursijoittajat, jotka käyttävät aggressiiviseen verosuunnitteluun erikoistuneita tilitoimistoja minimoidakseen veronmaksunsa.
Hieman samanlainen tilanne on myös muilla, jotka nostavat tulonsa pääasiassa pääomatuloina (niiden verotu on huomattavasti ansiotulojen verotusta keveämpää).
Kelan tutkimusblogista tilanne käy hyvin selville, Talouselämä-lehti on julkaissut sen:
Tässä on päivän pysäyttävin grafiikka.
Kelan tutkimusblogi julkaisi perjantaina tutkimusprofessori Heikki Hiilamon ja johtava tutkija Pertti Honkasen katsauksen veroasteeseen eri tuloluokissa.
Grafiikkaa kannattaa pysähtyä katsomaan hetkeksi.
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2012/01/verokuvio_…
Se kuvaa veroasteen jakutumista eri tuloluokissa. Grafiikasta ilmenee, että alemmissa tuloluokissa veroaste nousee melko tasaisesti. 50 000 euron vuositulojen kohdalla veroaste alkaa hajautua enemmän, ja 100 000 euron kohdalla veroasteet jakautuvat kuin haulikolla ammuttuina 0 ja 50 välillä.
Selitys tälle tietysti on, että suurituloisten joukossa on tuloista suurempi osa muodostuu pääomatuloista, jotka ovat ansiotuloja kevyemmin verotettuja.
50 000 euron jälkeen "hajonta alkaa kasvaa eli tulonsaajien joukkoon ilmestyy huomattava joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on paljon alhaisempi kuin pienempiä tuloja saavilla", Hiilamo ja Honkanen kirjoittavat.
"Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että monien hyvin toimeentulevien veroprosentit ovat selvästi alhaisempia kuin pienituloisten."
Ottamatta kantaa hyvätuloisten verotuksen oikeudenmukaisuuteen grafiikka kuvaa ainakin sitä, että hyvätuloisten verotuksessa olisi paljon tilkitsemisen varaa. Verotuksen progressio koskee lähinnä suurta keskiluokkaa.
Grafiikka kuvaa juuri sitä, mitä tässä on jauhettu sivutolkulla: palkkatulojen progressio on aivan liian jyrkkä. Sen loiventaminen voidaan tehdä isojen pääomatulojen kustannuksella. Tai vielä mieluummin niin, että kaikki tulot ovat samalla viivalla.
Pääomatulojen kova verottaminen on vaikeaa, kun pääomat siirtyvät muualle. Fiksumpaa olisi pitää pääomatulovero samana, keventää ansiotulon verotusta selvästi ja hakea verotulot mm. kulutuksesta.
Suomen pääomaverotus on kevyempää kuin useimmissa EU-maissa tällä hetkellä. Ainoat pääomat, jotka nyt ovat siirtyneet muualle, ovat venäläisten ja sille on omat syynsä.
Et taida tietää, kuinka paljon kulutusta jo verotetaan? Välilliset verot, eli kulutusverot muodostavat valtion kokonaisverokertymästä jo suuremman osan kuin kotitalouksien ansiotuloverot (jotka ovat perinteisesti olleet valtion suurin tulonlähde).
Meillä on siis verotuksen painopiste jo siirretty noihin kulutusveroihin,, jotka ovat tasaveroja. Näin Suomi on ottanut jo suuren askeleen kohti tasaverotusta, että se siitä huikeasta progressiosta...tosiasiassa näin verotuksemme onkin käännetty regressiiviseksi, suurituloisia suosivaksi.
Tasaverotettujen verojen takia tilanne on se, että pienituloinen maksaakin suhteessa tuloihinsa jopa 70% erilaisia veroja.
Lopeta se progressiosta itkeminen, olet ollut saamapuolella aivan kuten minäkin.
Verotuksen keventäminen paikataan aina julkisia palveluita leikkaamalla, joten se on huono vaihtoehto suurimmalle osalle kansaa.
Pääomien verottamiseen liittyvä pointti on kansainvälinen konsensusnäkemys, jonka perusteella meidänkin nykyinen verotuksemme on rakennettu. Eikös se toimi hyvin, jos pääomat eivät ole siirtyneet, kuten väitit?
Tietenkin tiedän verotuksen rakenteen, miksi en tietäisi? Perinteisesti heikon työllisyyden maassamme ei kannata verottaa työtä, ja jos pääomiakaan ei liikaa voi, niin paras vaihtoehto on kulutus. Samalla voi ohjata kulutusta fiksumpaan suuntaan mm. ympäristön ja terveyden näkökulmasta.
Sinun mielestäsi pitää olla kova progressio, minun mielestäni loivempi. Tulonjaon tasoittamisen määrä on paljolti mielipidekysymys, kuten poliittiset päätökset usein. Sama koskee julkisten palveluiden määrää. Turhaan siis otat ylimielistä asennetta, vaikka mielipiteet eivät ole samoja kuin sinulla.
Kerropa nyt aukottomasti, mistä tiedät, että olen tai olen ollut saamapuolella?
Mikä kansainvälinen konsensus on se, että pääomien verotus on Suomessa selvästi lievempää kuin muualla?
Suomen yritys- ja pääomaverot ovat itse asiassa jo nyt Euroopan unionin keskiarvon alapuolella. Mikäli ne nostettaisiin samalle tasolle, voitaisiin verotettavaa tuloa kerätä vuositasolla 5,5 mrd nykyistä enemmän.
Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.
(Tilastokeskus, yliaktuaari Olli Savela)
Etpä tuntunut tietävän verotuksen rakennetta, kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.
Etkä ymmärrä näköjään sitäkään, että verotuksen painopisteen siirtäminen tasaveroihin, pienentää hyvätuloisten verotusta. Kyllä, saanut olet, kuten minäkin. Maksajina pieni- ja keskituloiset.
Mistä tulkitset, etten ymmärrä? Miksi itse ymmärrät mm. alkuperäisen pointin pääomien verotuksesta väärin ja jankkaat samaa tuon konsensuksen kohdalla? Ja mitä ihmettä tarkoitat saamisella?
Miksi ylipäätään keskustelet, kun pelkästään työnnät sanoja ja kuvittelemaasi tietämyksen puutetta toisten suuhun? Sitä voi tehdä yksinäänkin, ei siihen tarvita vastapuolta.
Keskusteluhan oli ennen aivan asiallista, ennen sinun kommenttejasi, jotka ovat lähinnä olkiukkoja - ja hyökkäyksiä henkilöä vastaan.
Väännän vielä rautalangasta; jos olet , kuten annoit ymmärtää, hyvätuloinen, olet verotuksen puolella saajapuolella, koska verotuksen painopiste on tasaverotetuissa välillissä veroissa:
Muistan, kuinka itse 80-luvulla, maksoin silloisesta keskituloisesta palkastani ansiotuloveroa reilusti yli 40%. Siis keskituloisesta. Nyt vastaavat ansiotulot verotetaan huomattavasti kevyemmällä prosentilla, loput kokonaisveroasteen mukaiset verot ovat tasaveroja. Ero silloisen ja nykyisen korkean palkan välillä on vielä huomattavasti suurempi. Ts. hyvätuloiset maksavat veroa nykyään vähemmän kuin aiemmin. Siitä syntyy se "saaminen".
Jatkan keskustelua mielelläni, mikäli sinulla on esittää aiheeseen liittyviä asiallisia argumentteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle pienituloinen: oletko opiskellut pitkälle ja kunnon keskiarvolla, kehitätkö ammattitaitoasi vapaa-ajalla, joustatko tarvittaessa töissä, teetkö 60-tuntisia viikkoja?
Jos et, niin miksi haluat rankaista niitä, jotka tekevät noin? Jos joku haluaa panostaa rahan vuoksi, niin anna hänen tehdä niin, älä kadehdi. Sinun hyväksesi heidän ahkeruutensa lopulta tulee, mutta he eivät hyödy sinusta juuri lainkaan.
Sinulla ei ainakaan ole mitään käsitystä tulonsiirtojen jakautumisesta-
Tilastokeskuksen mukaan suurituloiset saavat kaikista tulonsiirroista 25 %, pienituloiset saavat 17% ja loppu jaetaan välimuotojen kesken.
http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,q_70/13-3-7279864.j…
Eiköhän tuosta näy, kuka tämän sirkuksen rahoittaa. Uskomatonta, että tämäkään ei riitä vihreissä palkeissa olevalle. Mitään ei ole viitsitty panostaa, ollaan silti jatkuvasti nettosaajia, mutta ei, ei tämä ole hyvä. Joku toinen on viitsinyt yrittää ja tsempata, vaaditaan häntä antamaan pois kaikki se!
Kerro nyt vaikka sinä: miten te kehtaatte?
Tarkistapa täältä, oletko nettomaksaja, vaiko kuvitteletko vain, kuten moni virheellisesti tekee:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle
Otit sitten, ilmeisen tarkoituksella, vain tuon yhden kuvaajan.
Niin sanottujen ”maksajakotitalouksien” osuus pienituloisimmassa kymmenyksessä on alle 10 prosenttia. Maksajakotitalouksien osuus kymmenyksissä kuitenkin kasvaa jyrkästi tulojakaumalla ylöspäin liikuttaessa (kuvio 2). Kun työeläkkeet jätetään huomioimatta saaduissa tulonsiirroissa, havaitaan, että vain kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä maksajakotitalouksien osuus on alle puolet kaikista kymmenyksen kotitalouksista.
Kaikissa muissa tulokymmenyksissä enemmistö kotitalouksista maksaa veroja ja muita tulonsiirtoja enemmän kuin saa niitä tukina tai etuuksina. Suurituloisimman kymmenyksen kotitalouksista vajaa viidennes on ”saajatalouksia” työeläkkeiden kanssa, mutta ilman työeläkkeitä määrä on häviävän pieni.
Kuvio 2. Tulonsiirtoja enemmän maksaneiden kuin saaneiden kotitalouksien osuus tulokymmenyksittäin vuonna 2013
http://tietotrenditblogi.stat.fi/saama-vai-maksupuolella/
Niinpä niin, osa tulonsiirroista kun on ns. ansioihin sidottu. Hyväpalkkaisen äityispäiväraha, sairauspäiväraha ja jopa eläke on siis suurempi kuin pienipalkkaisen.
Kyllästyttää ihmiset, jotka kuvittelevat maksavansa kaiken, kun eivät vain ymmärrä, mitä itse saavat.
Typillistä kokoomushöttöä ja disinformaatiota.
Suurituloisista käytännössä kaikki ovat maksajia, pienempituloisissa on verraton joukko nettosaajia. Silti suurituloisilta pitäisi saada enemmän. Miksi? Eivätköhän he ole osallistuneet jo riittävästi.
Kyllä, olen samaa mieltä, jos puhumme palkansaajista. Suurituloinen palkansaaja maksaa kiltisti veronsa ja osallistuu yhteiseen hyvään. Samoin tekevät piensijoittajat, jotka maksavat pääomatuloistaan kiltisti määrätyn veron.
Aivan oma lukunsa ovat suursijoittajat, jotka käyttävät aggressiiviseen verosuunnitteluun erikoistuneita tilitoimistoja minimoidakseen veronmaksunsa.
Hieman samanlainen tilanne on myös muilla, jotka nostavat tulonsa pääasiassa pääomatuloina (niiden verotu on huomattavasti ansiotulojen verotusta keveämpää).
Kelan tutkimusblogista tilanne käy hyvin selville, Talouselämä-lehti on julkaissut sen:
Tässä on päivän pysäyttävin grafiikka.
Kelan tutkimusblogi julkaisi perjantaina tutkimusprofessori Heikki Hiilamon ja johtava tutkija Pertti Honkasen katsauksen veroasteeseen eri tuloluokissa.
Grafiikkaa kannattaa pysähtyä katsomaan hetkeksi.
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2012/01/verokuvio_…
Se kuvaa veroasteen jakutumista eri tuloluokissa. Grafiikasta ilmenee, että alemmissa tuloluokissa veroaste nousee melko tasaisesti. 50 000 euron vuositulojen kohdalla veroaste alkaa hajautua enemmän, ja 100 000 euron kohdalla veroasteet jakautuvat kuin haulikolla ammuttuina 0 ja 50 välillä.
Selitys tälle tietysti on, että suurituloisten joukossa on tuloista suurempi osa muodostuu pääomatuloista, jotka ovat ansiotuloja kevyemmin verotettuja.
50 000 euron jälkeen "hajonta alkaa kasvaa eli tulonsaajien joukkoon ilmestyy huomattava joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on paljon alhaisempi kuin pienempiä tuloja saavilla", Hiilamo ja Honkanen kirjoittavat.
"Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että monien hyvin toimeentulevien veroprosentit ovat selvästi alhaisempia kuin pienituloisten."
Ottamatta kantaa hyvätuloisten verotuksen oikeudenmukaisuuteen grafiikka kuvaa ainakin sitä, että hyvätuloisten verotuksessa olisi paljon tilkitsemisen varaa. Verotuksen progressio koskee lähinnä suurta keskiluokkaa.
Grafiikka kuvaa juuri sitä, mitä tässä on jauhettu sivutolkulla: palkkatulojen progressio on aivan liian jyrkkä. Sen loiventaminen voidaan tehdä isojen pääomatulojen kustannuksella. Tai vielä mieluummin niin, että kaikki tulot ovat samalla viivalla.
Pääomatulojen kova verottaminen on vaikeaa, kun pääomat siirtyvät muualle. Fiksumpaa olisi pitää pääomatulovero samana, keventää ansiotulon verotusta selvästi ja hakea verotulot mm. kulutuksesta.
Suomen pääomaverotus on kevyempää kuin useimmissa EU-maissa tällä hetkellä. Ainoat pääomat, jotka nyt ovat siirtyneet muualle, ovat venäläisten ja sille on omat syynsä.
Et taida tietää, kuinka paljon kulutusta jo verotetaan? Välilliset verot, eli kulutusverot muodostavat valtion kokonaisverokertymästä jo suuremman osan kuin kotitalouksien ansiotuloverot (jotka ovat perinteisesti olleet valtion suurin tulonlähde).
Meillä on siis verotuksen painopiste jo siirretty noihin kulutusveroihin,, jotka ovat tasaveroja. Näin Suomi on ottanut jo suuren askeleen kohti tasaverotusta, että se siitä huikeasta progressiosta...tosiasiassa näin verotuksemme onkin käännetty regressiiviseksi, suurituloisia suosivaksi.
Tasaverotettujen verojen takia tilanne on se, että pienituloinen maksaakin suhteessa tuloihinsa jopa 70% erilaisia veroja.
Lopeta se progressiosta itkeminen, olet ollut saamapuolella aivan kuten minäkin.
Verotuksen keventäminen paikataan aina julkisia palveluita leikkaamalla, joten se on huono vaihtoehto suurimmalle osalle kansaa.
Pääomien verottamiseen liittyvä pointti on kansainvälinen konsensusnäkemys, jonka perusteella meidänkin nykyinen verotuksemme on rakennettu. Eikös se toimi hyvin, jos pääomat eivät ole siirtyneet, kuten väitit?
Tietenkin tiedän verotuksen rakenteen, miksi en tietäisi? Perinteisesti heikon työllisyyden maassamme ei kannata verottaa työtä, ja jos pääomiakaan ei liikaa voi, niin paras vaihtoehto on kulutus. Samalla voi ohjata kulutusta fiksumpaan suuntaan mm. ympäristön ja terveyden näkökulmasta.
Sinun mielestäsi pitää olla kova progressio, minun mielestäni loivempi. Tulonjaon tasoittamisen määrä on paljolti mielipidekysymys, kuten poliittiset päätökset usein. Sama koskee julkisten palveluiden määrää. Turhaan siis otat ylimielistä asennetta, vaikka mielipiteet eivät ole samoja kuin sinulla.
Kerropa nyt aukottomasti, mistä tiedät, että olen tai olen ollut saamapuolella?
Mikä kansainvälinen konsensus on se, että pääomien verotus on Suomessa selvästi lievempää kuin muualla?
Suomen yritys- ja pääomaverot ovat itse asiassa jo nyt Euroopan unionin keskiarvon alapuolella. Mikäli ne nostettaisiin samalle tasolle, voitaisiin verotettavaa tuloa kerätä vuositasolla 5,5 mrd nykyistä enemmän.
Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.
(Tilastokeskus, yliaktuaari Olli Savela)
Etpä tuntunut tietävän verotuksen rakennetta, kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.
Etkä ymmärrä näköjään sitäkään, että verotuksen painopisteen siirtäminen tasaveroihin, pienentää hyvätuloisten verotusta. Kyllä, saanut olet, kuten minäkin. Maksajina pieni- ja keskituloiset.
Tälle idioottimaiselle käytökselle, jossa googletetaan ja poimitaan se yksi ja ainoa artikkeli, joka tukee sitä omaa näkökantaa on varmaan jonkinlainen termikin, mutta kutsuttakoon sitä tässä vauvalogiikaksi. Kerrohan, miksi Savelan *omiin* laskelmiin ja johtopäätöksiin perustuva teksti on ainoa laatuaan, jossa tuohon johtopäätökseen päädytään? Miksi empiirinen näyttö muunmuassa puhuu karua kieltään siitä kuinka pääomat pääsääntöisesti välttävät Suomea kuin ruttoa, jos verotus olisi todellisuudessa alle EU:n keskiarvon?
Tonhan myöntää Eukin, siis sen että verotus eri Eumaissa on erilainen. Niin pääomienkin.
MM, yritysverotus, pääomaverotus tai henkilöverotus vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä.
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=253452&con…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä Hyvätuloiset pääsevät vähemmällä-jauhajat jättävät huomiotta sen, että meillä on otettu jo pitkän aikaa vuosittain yli 5 miljardia euroa syömävelkaa julkismenoihin, koska verot eivät riitä.
Julkisen sektorin menot ovat 40 vuodessa nousseet vuoden 2014 rahassa mitattuna 35 miljardista 120 miljardiin ja vuodesta 2000 vuoteen 2014 vastaavasti 80 miljardista 120 miljardiin. Niiden osuus bruttokansantuotteesta on vastaavasti noussut 20 % -> 70 % ja 2000 -> 50 % -> 70 %.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua ainakin ketuttaa maksaa omista tuloistani 4300€ lähes 1500€ veroja joka kuukausi. Kyllä niille rahoille olisi itsellänikin käyttöä :(
Kun jäisikin noihin tuloveroihin. Mutta alv, kiinteistövero, autovero, bensavero ja muut vituttaa siihen päälle. Kun teitä ei aurata ja katulamppuja ei vaihdeta, ja tien puskat siivoaa naapuri, miettii sitä itsekin mitä sillä rahalla voisi korjata kotonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yli 7000 tienaavan ansiotuloverotus on niin mieletöntä, että on siinä reilusti kevennettävää. Jos noin puolet perse hiessä ansaituista rahoista menee muiden taskuun, niin on se nyt aivan käsittämätöntä. Joka pennonen on kuitenkin omalla työllä ja panoksella ansaittu.
Leipä maksaa saman kaikille. Ja mitä sellaisia erinomaisia kykyjä 7000 egeä kuussa ansaitsevalla on, joita ei olisi esim. monella 1000 e/kk apurahatutkijallakin? Tai Albert Einsteinilla? Kun 7000 e/kk ansaitseva laittaa sormensa vesilasiin ja ottaa sen pois, jääkö veteen reikä?
Tämä muuten saattaa olla yksi syy, miksi alemmissa luokissa ollaan katkeria paremmin toimeentuleville: ihan aidosti ei nähdä, että menestyvillä ihmisillä on enemmän mm. kykyjä, osaamista ja/tai kunnianhimoa. Kuvitellaan, että he ovat saaneet palkkansa jotenkin ilmaiseksi, ja että ihan yhtä hyvin voisi kuka vaan pystymetsästä tulla tekemään työt. Ajatellaan siis niin, että yleensä niin kitsas ja riistäjä työnantaja haluaa yllättäen huvin vuoksi maksaa 7 tonnia, vaikka yhdelläkin saisi aivan yhtä hyvän apurahatutkijan tekemään työt. Melkoinen ajatus.
25 vuoden kokemuksella voin kertoa, että ihmisten työssä ja tuloksissa on aivan uskomaton ero. Minulla on ollut työkavereita, jotka eivät millään opi uusia asioita, tekevät virheitä, pilaavat ilmapiiriä eivätkä suostu joustamaan tai pelaamaan tiimin hyväksi. Sitten on ollut niitä, jotka oma-aloitteisesti kehittävät toimintaa ja tekevät virheetöntä duunia nopeasti ja niin, että heihin voi luottaa. Jos oman alani sisälläkin on näin valtavaa hajontaa, niin voin vain kuvitella, millaista se isommassa mittakaavassa on.
Älähän unohda, että työttömien joukossa on yhä enenevässä määrin korkeasti kolutettuja joilla myös työkokemusta on karttunut runsaasti. En usko, että kenelläkään on varaa heittäytyä ylimieliseksi, korvaaja löytyy aina.
Ja työ voidaan vaan yksinkertaisesti lopettaa. Säästetään vaikka väärästä päästä.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä Hyvätuloiset pääsevät vähemmällä-jauhajat jättävät huomiotta sen, että meillä on otettu jo pitkän aikaa vuosittain yli 5 miljardia euroa syömävelkaa julkismenoihin, koska verot eivät riitä.
Julkisen sektorin menot ovat 40 vuodessa nousseet vuoden 2014 rahassa mitattuna 35 miljardista 120 miljardiin ja vuodesta 2000 vuoteen 2014 vastaavasti 80 miljardista 120 miljardiin. Niiden osuus bruttokansantuotteesta on vastaavasti noussut 20 % -> 70 % ja 2000 -> 50 % -> 70 %.
Mitä siis yrität kertoa tuolla?
Todellinen syy julkisten menojen kasvuun on mm. se, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä on kasvatettu huikeasti tässä vuosien varrella. Suurin osa kuntien tehtävistä perustuu erityislainsäädäntöön.
Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan vuonna 2012 kunnilla oli 535 lakisääteistä tehtävää.
Kunnan lakisääteiset tehtävät perustuvat yhteensä noin 138 lakiin ja asetuksiin 10 eri ministeriön toimialalta. Vuosikymmenten aikana kunnan tehtävät ja niihin liittyvät yksityiskohtaisemmat velvoitteet ovat lisääntyneet.
Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät noin 42 mrd. euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.
Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että sekä kuntien tehtäviä että niiden toteuttamistapaa koskevia velvoitteita puretaan ja väljennetään suunnitelmallisesti.
Jokainen hallitus on kaiketi halunnut jättää oman sormenjälkensä ja mikäs sen kätevämpää kuin lisätä kuntien tehtäviä.
Ja nyt tämä hallitus tekee vielä uuden hallintohimmelin, maakuntahallinnon. Kustannukset eivät tule laskemaan, päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle pienituloinen: oletko opiskellut pitkälle ja kunnon keskiarvolla, kehitätkö ammattitaitoasi vapaa-ajalla, joustatko tarvittaessa töissä, teetkö 60-tuntisia viikkoja?
Jos et, niin miksi haluat rankaista niitä, jotka tekevät noin? Jos joku haluaa panostaa rahan vuoksi, niin anna hänen tehdä niin, älä kadehdi. Sinun hyväksesi heidän ahkeruutensa lopulta tulee, mutta he eivät hyödy sinusta juuri lainkaan.
Sinulla ei ainakaan ole mitään käsitystä tulonsiirtojen jakautumisesta-
Tilastokeskuksen mukaan suurituloiset saavat kaikista tulonsiirroista 25 %, pienituloiset saavat 17% ja loppu jaetaan välimuotojen kesken.
http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,q_70/13-3-7279864.j…
Eiköhän tuosta näy, kuka tämän sirkuksen rahoittaa. Uskomatonta, että tämäkään ei riitä vihreissä palkeissa olevalle. Mitään ei ole viitsitty panostaa, ollaan silti jatkuvasti nettosaajia, mutta ei, ei tämä ole hyvä. Joku toinen on viitsinyt yrittää ja tsempata, vaaditaan häntä antamaan pois kaikki se!
Kerro nyt vaikka sinä: miten te kehtaatte?
Tarkistapa täältä, oletko nettomaksaja, vaiko kuvitteletko vain, kuten moni virheellisesti tekee:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle
Otit sitten, ilmeisen tarkoituksella, vain tuon yhden kuvaajan.
Niin sanottujen ”maksajakotitalouksien” osuus pienituloisimmassa kymmenyksessä on alle 10 prosenttia. Maksajakotitalouksien osuus kymmenyksissä kuitenkin kasvaa jyrkästi tulojakaumalla ylöspäin liikuttaessa (kuvio 2). Kun työeläkkeet jätetään huomioimatta saaduissa tulonsiirroissa, havaitaan, että vain kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä maksajakotitalouksien osuus on alle puolet kaikista kymmenyksen kotitalouksista.
Kaikissa muissa tulokymmenyksissä enemmistö kotitalouksista maksaa veroja ja muita tulonsiirtoja enemmän kuin saa niitä tukina tai etuuksina. Suurituloisimman kymmenyksen kotitalouksista vajaa viidennes on ”saajatalouksia” työeläkkeiden kanssa, mutta ilman työeläkkeitä määrä on häviävän pieni.
Kuvio 2. Tulonsiirtoja enemmän maksaneiden kuin saaneiden kotitalouksien osuus tulokymmenyksittäin vuonna 2013
http://tietotrenditblogi.stat.fi/saama-vai-maksupuolella/
Niinpä niin, osa tulonsiirroista kun on ns. ansioihin sidottu. Hyväpalkkaisen äityispäiväraha, sairauspäiväraha ja jopa eläke on siis suurempi kuin pienipalkkaisen.
Kyllästyttää ihmiset, jotka kuvittelevat maksavansa kaiken, kun eivät vain ymmärrä, mitä itse saavat.
Typillistä kokoomushöttöä ja disinformaatiota.
Suurituloisista käytännössä kaikki ovat maksajia, pienempituloisissa on verraton joukko nettosaajia. Silti suurituloisilta pitäisi saada enemmän. Miksi? Eivätköhän he ole osallistuneet jo riittävästi.
Kyllä, olen samaa mieltä, jos puhumme palkansaajista. Suurituloinen palkansaaja maksaa kiltisti veronsa ja osallistuu yhteiseen hyvään. Samoin tekevät piensijoittajat, jotka maksavat pääomatuloistaan kiltisti määrätyn veron.
Aivan oma lukunsa ovat suursijoittajat, jotka käyttävät aggressiiviseen verosuunnitteluun erikoistuneita tilitoimistoja minimoidakseen veronmaksunsa.
Hieman samanlainen tilanne on myös muilla, jotka nostavat tulonsa pääasiassa pääomatuloina (niiden verotu on huomattavasti ansiotulojen verotusta keveämpää).
Kelan tutkimusblogista tilanne käy hyvin selville, Talouselämä-lehti on julkaissut sen:
Tässä on päivän pysäyttävin grafiikka.
Kelan tutkimusblogi julkaisi perjantaina tutkimusprofessori Heikki Hiilamon ja johtava tutkija Pertti Honkasen katsauksen veroasteeseen eri tuloluokissa.
Grafiikkaa kannattaa pysähtyä katsomaan hetkeksi.
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2012/01/verokuvio_…
Se kuvaa veroasteen jakutumista eri tuloluokissa. Grafiikasta ilmenee, että alemmissa tuloluokissa veroaste nousee melko tasaisesti. 50 000 euron vuositulojen kohdalla veroaste alkaa hajautua enemmän, ja 100 000 euron kohdalla veroasteet jakautuvat kuin haulikolla ammuttuina 0 ja 50 välillä.
Selitys tälle tietysti on, että suurituloisten joukossa on tuloista suurempi osa muodostuu pääomatuloista, jotka ovat ansiotuloja kevyemmin verotettuja.
50 000 euron jälkeen "hajonta alkaa kasvaa eli tulonsaajien joukkoon ilmestyy huomattava joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on paljon alhaisempi kuin pienempiä tuloja saavilla", Hiilamo ja Honkanen kirjoittavat.
"Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että monien hyvin toimeentulevien veroprosentit ovat selvästi alhaisempia kuin pienituloisten."
Ottamatta kantaa hyvätuloisten verotuksen oikeudenmukaisuuteen grafiikka kuvaa ainakin sitä, että hyvätuloisten verotuksessa olisi paljon tilkitsemisen varaa. Verotuksen progressio koskee lähinnä suurta keskiluokkaa.
Grafiikka kuvaa juuri sitä, mitä tässä on jauhettu sivutolkulla: palkkatulojen progressio on aivan liian jyrkkä. Sen loiventaminen voidaan tehdä isojen pääomatulojen kustannuksella. Tai vielä mieluummin niin, että kaikki tulot ovat samalla viivalla.
Pääomatulojen kova verottaminen on vaikeaa, kun pääomat siirtyvät muualle. Fiksumpaa olisi pitää pääomatulovero samana, keventää ansiotulon verotusta selvästi ja hakea verotulot mm. kulutuksesta.
Suomen pääomaverotus on kevyempää kuin useimmissa EU-maissa tällä hetkellä. Ainoat pääomat, jotka nyt ovat siirtyneet muualle, ovat venäläisten ja sille on omat syynsä.
Et taida tietää, kuinka paljon kulutusta jo verotetaan? Välilliset verot, eli kulutusverot muodostavat valtion kokonaisverokertymästä jo suuremman osan kuin kotitalouksien ansiotuloverot (jotka ovat perinteisesti olleet valtion suurin tulonlähde).
Meillä on siis verotuksen painopiste jo siirretty noihin kulutusveroihin,, jotka ovat tasaveroja. Näin Suomi on ottanut jo suuren askeleen kohti tasaverotusta, että se siitä huikeasta progressiosta...tosiasiassa näin verotuksemme onkin käännetty regressiiviseksi, suurituloisia suosivaksi.
Tasaverotettujen verojen takia tilanne on se, että pienituloinen maksaakin suhteessa tuloihinsa jopa 70% erilaisia veroja.
Lopeta se progressiosta itkeminen, olet ollut saamapuolella aivan kuten minäkin.
Verotuksen keventäminen paikataan aina julkisia palveluita leikkaamalla, joten se on huono vaihtoehto suurimmalle osalle kansaa.
Pääomien verottamiseen liittyvä pointti on kansainvälinen konsensusnäkemys, jonka perusteella meidänkin nykyinen verotuksemme on rakennettu. Eikös se toimi hyvin, jos pääomat eivät ole siirtyneet, kuten väitit?
Tietenkin tiedän verotuksen rakenteen, miksi en tietäisi? Perinteisesti heikon työllisyyden maassamme ei kannata verottaa työtä, ja jos pääomiakaan ei liikaa voi, niin paras vaihtoehto on kulutus. Samalla voi ohjata kulutusta fiksumpaan suuntaan mm. ympäristön ja terveyden näkökulmasta.
Sinun mielestäsi pitää olla kova progressio, minun mielestäni loivempi. Tulonjaon tasoittamisen määrä on paljolti mielipidekysymys, kuten poliittiset päätökset usein. Sama koskee julkisten palveluiden määrää. Turhaan siis otat ylimielistä asennetta, vaikka mielipiteet eivät ole samoja kuin sinulla.
Kerropa nyt aukottomasti, mistä tiedät, että olen tai olen ollut saamapuolella?
Mikä kansainvälinen konsensus on se, että pääomien verotus on Suomessa selvästi lievempää kuin muualla?
Suomen yritys- ja pääomaverot ovat itse asiassa jo nyt Euroopan unionin keskiarvon alapuolella. Mikäli ne nostettaisiin samalle tasolle, voitaisiin verotettavaa tuloa kerätä vuositasolla 5,5 mrd nykyistä enemmän.
Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.
(Tilastokeskus, yliaktuaari Olli Savela)
Etpä tuntunut tietävän verotuksen rakennetta, kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.
Etkä ymmärrä näköjään sitäkään, että verotuksen painopisteen siirtäminen tasaveroihin, pienentää hyvätuloisten verotusta. Kyllä, saanut olet, kuten minäkin. Maksajina pieni- ja keskituloiset.
Tälle idioottimaiselle käytökselle, jossa googletetaan ja poimitaan se yksi ja ainoa artikkeli, joka tukee sitä omaa näkökantaa on varmaan jonkinlainen termikin, mutta kutsuttakoon sitä tässä vauvalogiikaksi. Kerrohan, miksi Savelan *omiin* laskelmiin ja johtopäätöksiin perustuva teksti on ainoa laatuaan, jossa tuohon johtopäätökseen päädytään? Miksi empiirinen näyttö muunmuassa puhuu karua kieltään siitä kuinka pääomat pääsääntöisesti välttävät Suomea kuin ruttoa, jos verotus olisi todellisuudessa alle EU:n keskiarvon?
Asia on lopuksi aika yksinkertainen: vaikka Suomessa pääomaverotus oliskin pienempää kuin muualla, Suomeen ei uskalleta sijoittaa, koska Suomen päätöksistä puuttuu pitkäjänteisyys. Sijoittajat eivät pysty luottamaan siihen, että lainsäädäntö, verotus, energian haittamaksut jne jne pysyy sellaisena kuin on.
Toinen epävarmuustekijä on ay-politiikka ja aivan erityisesti akt:n sooloilu. He menevät tukilakkoihin pienimmästäkin syystä ja jokainen päivä, jolloin satamat ovat kiinni, maksaa suoraan kymmeniä miljoonia myöhästymissakkoina ja välillisesti satoja miljoonia saamatta jäävinä tilauksina. Se syö luotettavuutta sekä suomalaisia firmoja että suomalaista yhteiskuntaa kohtaan. Jos olemme epäluotettava toimittaja, meiltä ei seuraavan kerran tilata ollenkaan, ei lähetetä edes tarjouspyyntöjä, ja kestää kauan, ennen kuin usko markkinoilla palautuu.
Näinhän meille on uskoteltu - ja saatu meidät uskomaan, että Suomi olisi jotenkin poikkeuksellinen lakkomaa ja että sen tähden meille eivät ulkolaiset yritykset investoi. Tarkoituksellisesti. Minä en usko enää mitään, mitä hallituksen taholta väitetään, tarkistan asian aina useammista lähteistä, ulkomaita myöten.
Tässä ekonomistin käsitys asiasta, hän ei puhu mitään lakoista....(Topias Leino, Euro ja talous, Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleja taloudesta)
Siinä missä Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten keskimääräinen vuosivirta supistui vuosista 2005–2007 vuosiin 2008–2013 (finanssikriisi) lähes 75 %, Tanskassa vastaava supistuminen oli 77 %, Alankomaissa 74 %, Britanniassa 67 %, Itävallassa 57 %, Saksassa 46 % ja Ruotsissa 38 %. EU-maihin suuntautuvat sijoitukset supistuivat 42 % ja kaikkiin kehittyneisiin maihin suuntautuvat 26 %. Suomen lähimmistä verrokkimaista suorat sijoitukset kasvoivat ainoastaan Norjassa.
Ulkomailta tehdyt suorat sijoitukset supistuivat Suomessa vuoden 2007 jälkeen useimpia verrokkimaita selvästi voimakkaammin ja ovat pysyneet viime vuosina poikkeuksellisen matalalla tasolla. Pääpiirteissään Suomen kehitys on 2000-luvulla kuitenkin seurannut varsin tarkasti useimmissa muissa kehittyneissä talouksissa nähtyjä kehityskulkuja. Viime vuosina nähtyä supistumista suorissa sijoituksissa näyttää selittävän ennen kaikkea finanssikriisin käynnistämä yleiseurooppalainen investointilama. Viime aikoina uutisoidut suuret yrityskaupat voivat kertoa käänteestä, mutta kovin voimakkaita johtopäätöksiä yksittäisten kauppojen perusteella ei voi tehdä.
Finnpron julkaisu:
Kansainväliset investoinnit Suomeen kasvussa toista vuotta peräkkäin
11.3.2015
Lehdistötiedote 11.3.2015
Suomeen sijoittui viime vuonna 229 uutta ulkomaisomisteista yritystä
http://www.finpro.fi/uutiset/-/asset_publisher/1skL/content/kansainvali…
Tässä taas Euro ja Talous -julkaisun artikkeli (Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta)
Hieman tyypillisesti puisevaa teksiä, mutta mielestäni lukemisen arvoinen.
Tuloerojen kaventaminen voi olla tie kasvuun
Tuloerot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet suurimmassa osassa kehittyneitä maita. IMF:n ja OECD:n tuoreiden empiiristen tutkimusten mukaan aiempaa suuremmat tuloerot voivat hidastaa talouskasvua. Tulokset haastavat ainakin osin taloustieteen perinteiset näkemykset, joiden mukaan tasainen tulonjako ja nopea talouskasvu ovat ristiriidassa keskenään. Tulosten talouspoliittiset johtopäätökset voivat olla merkittäviä: jos tulokset pitävät paikkansa, tuloeroja kaventava politiikka voi olla myös hyvää kasvupolitiikkaa.
http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/artikkelit/tuloerojen-kaventaminen-v…
Suomen Pankkihan julkisti juuri huolensa tuloeron kasvusta Suomessa; suurituloisten tulot ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kasvaneet 70%, pienituloisilla vain 30%.
Tilastokeskuksen mukaan viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana palkansaajien tulot ovat kehittyneet selvästi heikommin kuin yrittäjien ja maatalousyrittäjien.
Tälle idioottimaiselle käytökselle, jossa googletetaan ja poimitaan se yksi ja ainoa artikkeli, joka tukee sitä omaa näkökantaa on varmaan jonkinlainen termikin, mutta kutsuttakoon sitä tässä vauvalogiikaksi. Kerrohan, miksi Savelan *omiin* laskelmiin ja johtopäätöksiin perustuva teksti on ainoa laatuaan, jossa tuohon johtopäätökseen päädytään? Miksi empiirinen näyttö muunmuassa puhuu karua kieltään siitä kuinka pääomat pääsääntöisesti välttävät Suomea kuin ruttoa, jos verotus olisi todellisuudessa alle EU:n keskiarvon?