Mä haluaisin erakoitua. En jaksa olla ihmisten kanssa!

Kyllä mukavien ihmisten seurassa on mukava olla. Ikävä, harvemmin on mukavaa seuraa. Yleensä seura on tympeää ja riitaista. Erakkous on silloin kivempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai muita ihmisiä tarvitse nähdä jos ei halua?

Ei kai pitäisikään, mutta olen huomannut, että ihmiset sanovat aika pahasti, jos minulla ei ole mitään aivan käsittämättömän hyvää syytä olla näkemättä heitä. Jos siis olen lomalla tai vapaalla muuten vain, enkä halua nähdä ketään, minussa on jotain vikaa tai kavereissa on jotain vikaa, kun en halua lähteä johonkin. Se, etten jaksa, tulkitaan masennukseksi tai välinpitämättömyydeksi. Se, etten halua, on muiden mielestä vain epäkohteliasta ja tympeää käytöstä. Pitäisi olla koko ajan joku ihme veruke, hyväksyttävä syy olla lähtemättä.

Minulle täydellinen viikonloppu olisi laittaa perjantaina kaikki puhelimet ja tietokoneet kiinni, katsoa viikonloppu telkkaria tai lukea, syödä hyvin (YKSIN!), käydä lenkillä/kävelyllä/uimassa, kuunnella musiikkia. Jo se, että pitäisi mennä jonkun toisen kanssa kävelylle, huonontaa kokemusta. Nautin paljon enemmän siitä, että olen yksin.

ap

Miksi pohdit pahoittaako joku ihminen sitten mielensä. Et voi siihen vaikuttaa. Mitä merkitystä koko asialla, jos et näe näitä ihmisiä enää?

Vaikuttaa että tarvitset näitä ihmisiä kuitenkin, mikä on ihan normaalia ja inhimillistä. Yritä olla ihmisiä tavatessa oma itsesi ja olla itsellesi läsnä paremmin.

En tykkää yhdestä ainoastakaan ihmisestä. En luota kenenkään ihmiseen. Haluan vaan olla yksin. Ei kyllä kukaan minustakaan tykkää eikä luota minunkaan. Ihmiset herättävät vain ja ainoastaan negatiivisia tunteita ja ajatuksia.

Miksi lähipiirissäni ja ympärilläni on aina vain ollut loukkaavia, piikikkäitä ja ilkeitä ihmisiä? Kyllä tykkäisin olla mukavien ihmisten kanssa. Olen olosuhteiden pakosta erakko. Eipä parempaa ystävää ole kuin minä itse.

Sama. Alan olla totisesti valmis luovuttamaan. Vuosikymmeniä olen taistellut ja yrittänyt päästä "normaaliin" kiinni mutta en vaan kelpaa koskaan mihinkään.

Linnottaudun himaan ja elän lopunelämääni rauhassa. Sitten ei enää kukaan kiusaa, kyttää, manipuloi, käytä hyväksi, latista, hauku, töni, tuupi, valehtele yms.

Sanoa Jeesukselle kyllä. Anna minulle minun syntini anteeksi ja ota minulta minun syntivelkani pois ja anna rauha sydämeeni. Amen. Itse olen uskossa. Jeesus on turvani. Ei haittaa, jos ihmiset ovat ilkeitä, en edes huomaa. Olen Jeesuksen kämmenellä turvassa. Maailmaani on tullut värit. Näen kaikessa kaunista. Nautin elämästä ja olen iloinen. Tykkään tavallisesta elämästä. Tykkään elää terveellisesti. On kivaa kuntoilla ja ulkoilla. Mukava, kun on töitä ja voi opiskellakin. Ihanaa puuhastella omassa kodissa. Minun ei tarvi pelätä eikä huolehtia mistään. Jumala pitää minusta huolen, vaikka elämäni ei ole ollut helppoa, niin usko kantaa vaikeidenkin aikojen yli. Jeesus on täyttänyt sydämeni. Murheet, surut ja katkwruuskin on poissa. Aamulla kiitän rukouksessa Jumalaa uudesta päivästä ja illalla siunaan päiväni rukouksella. Pyydän myös Jumalalta apua vaikeuksiin ja voimia sekä neuvoja. On luotettava ystävä Elämä on niin kovaa, että en pärjäisi ilman Jeesusta. On valtava voimavara. Parasta. Mitään en menetä. Elämäni olisi tyhjää ja pelottavaa ilman uskoa.

Ihmisten ilkeys vaan lisääntyy koko ajan. Ollaan sanallisesti ilkeitä ja teollisesti. Pelkään kuollakseni nykyään ihmisiä. Lähipiirissä ilkeillään ja ulkomaailmassa tehdään julmia tekoja. En tahtoisi millään uskaltaa enää lähteä kotoani minnekään. En halua pitää yhteyttä läheisiin ihmisiin. Ja pelkään tuntemattomia. Mies minulla on ja muita en tarvi. En ole terästä, joten erakoidun. Töissä on pakko käydä. Muuten täysi erakko. Odotan eläkkeelle pääsyä.

Minusta tuntuu, että olen pirujen ympäröimä. Ihan kuin ihmiset vastaisivat kiltteyteeni ja iloisuuteeni pahalla. Ajatellaan, että kuinka kauan jaksaa hymyillä ja olla kiltti, kun oikein ärsytetään. Olen menettänyt luottoni ihmisten hyvyyteen. Lopetan kaikki kontaktini ihmisiin. Yksin olen vahva. En tarvi ketään latistamaan itseäni.

Minulla on ainakin mittari niin täynnä ihmisiä. Minun on pakko erakoitua tai muuten minusta tulee sarjamurhaaja. Aina on jotakin pahaa sanottavaa.

On pakko erakoitua, jos aikoo säilyttää järkensä. Olen totaalisen pettynyt ihmisiin.

Haluan erakoitua. Olen itse kiva ja positiivinen. Aina ihmisiä kohdatessa haluan sanoa jotakin hyvää ja mukavaa toiselle. Itse saan ihan päinvastaista takaisin. Aina jotakin pahaa ja negatiivista. Olen myös säilyttänyt iloisen elämänasenteen vaikeuksista huolimatta. Toiset murjottaa, vaikka asiat ovat hyvin. Oikein yritetään nujertaa ja lyödä puukkoa selkään. Ihmisiä en enää elämääni kaipaa. Mutta rahaa tarvin. Teen töitä ja laitan asiani kuntöön ja suljen sieluni ihmisiltä.

Itse en halua enää olla kuin perheenjäsenteni kanssa tekemisissä. Niin paljon käytetty kiltteyttäni hyväksi. Valehdeltu, nolattu, ilkeilty. Minusta on tullut kylmä, tunteeton ja kyyninen. Oikeastaan en välitä enää mistään.

Vierailija kirjoitti:

Itse en halua enää olla kuin perheenjäsenteni kanssa tekemisissä. Niin paljon käytetty kiltteyttäni hyväksi. Valehdeltu, nolattu, ilkeilty. Minusta on tullut kylmä, tunteeton ja kyyninen. Oikeastaan en välitä enää mistään.

Ihan kuin minun kirjoittamani. Samat sanat. On niin väärin, ettei ihminen saa olla kiltti, se nujerretaan ja tuhotaan täysin. On vaan pakko kovettaa itsensä ja ajatella itseään. Ainut keino, millä pärjää. Ihmiset ovat todella julmia kilteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en halua enää olla kuin perheenjäsenteni kanssa tekemisissä. Niin paljon käytetty kiltteyttäni hyväksi. Valehdeltu, nolattu, ilkeilty. Minusta on tullut kylmä, tunteeton ja kyyninen. Oikeastaan en välitä enää mistään.

Ihan kuin minun kirjoittamani. Samat sanat. On niin väärin, ettei ihminen saa olla kiltti, se nujerretaan ja tuhotaan täysin. On vaan pakko kovettaa itsensä ja ajatella itseään. Ainut keino, millä pärjää. Ihmiset ovat todella julmia kilteille.

Sama. En halua antaa kenellekään mitään (aikaani, energiaani, kuuntelua, ajatuksille varattua kapasiteettia, empatiaa, välittämistä, kiinnostusta)

M37

niin paljon saanut selkäänpuukotusta työelämässä ja muutenkin elämässä. En jaksa ihmisiä. En luota enää kehenkään. Unelmatyöni olisi sellainen ettei tarvitsisi nähdä ketään työpäivän aikana. Palkka voi olla ihan mikä vaan. 

Onko muilla tällaista? Aina, kun on jonkun ihmisen tai ihmisten kanssa tekemisissä, niin saa kaikkea ilkeilyä ja pahaa mieltä osakseen. Itse en halua loukata ketään. Miten muilla on niitä hyviä ihmissuhteita. Olen kyllä kovettunut, etten enää välitä. En jaksa itsekään olla enää hyvä, kun ei kukaan minullekaan ole. Olen aina halunnut elää hyvin ja tehdä työni ja opiskeluni parhaani mukaan. Silti haukutaan. Hunsvonttikin olen, kun en ole tehnyt lapsia. Vaikka olen naimisissa. Olen erakoitunut pikku hiljaa, se on parasta.

Siinähän sitten erakoidut ja muutat vaikka autiolle saarelle, mutta älä sitten valita täällä miehettömyyttä tai naisettomuutta ja syytä toista sukupuolta kaikesta.

Kaikki nämä ongelmat ratkesi kun muutin Suomesta pois ja hankin uusia ystäviä. Ehkä ovat pinnallisempia, mutta seura on huomattavasti mukavampaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos voitan lotossa niin ostan maata ja rakennan mökin sinne enkä tule enää ihmisten ilmoille ihan helpolla.

Vallihauta ja sinne krokotiileja.

kai sitä kaupungissa voi erakkona asua vuokra-asunnossa. vaik sossupummina .....