Mä haluaisin erakoitua. En jaksa olla ihmisten kanssa!
En tiedä, mistä tämä johtuu ja voiko asialle tehdä jotain. Mä vaan väsyn ihmisten kanssa olemisesta tolkuttomasti. Jotkut saa sosiaalisesta elämästä energiaa, mutta mulla kaikki energia lähtee ihmisten kanssa olemisesta. Tykkään olla yksin, enkä ollenkaan pidä itseäni yksinäisenä. Minulla on paljon ystäviä, mutta voin hyvin nähdä niitä 1-4 kertaa koko vuoden aikana. Se riittää.
Unelmani olisi muuttaa johonkin toiseen maahan ja olla siellä ihan itsekseni. Ei olisi mitään paineita olla kenenkään kanssa ja kotimaan ystäviä näkisin ihan yhtä paljon kuin nytkin.
Ärsyttää elää tällaisessa yhteiskunnassa, jossa vain ulospäinsuuntautuneilla ja yltiösosiaalisella olemisella on jotain merkitystä.
Kommentit (1660)
Tuntemisen arvoiset ihmiset ovat siellä <1% ryhmässä. Ei mitään tehokkuuta tai oivallusta muilla. Turhaa öyhötystä yksinkertaisista asioista ei jaksa kuunnella.
Ihmiset ovat niin ilkeitä. Aina pitää sanoa jotakin mahdollisimman ilkeää. Vaikka itsellä on asiat ihan hyvin, niin aina joku ilkeilee, vaikka ei olisi itse yhtään mitään. On pakko erakoitua. Ei kukaan terästä ole.
Suurin osa ihmisistä on ilkeitä joten ymmärrettävää. Tälläkin palstalla huomaa kun ihmiset puhuvat vain p*skaa.
Minä pelkään ihmisiä niin paljon ettei ole tosikaan. Vain pettymyksiä pettymysten perään sekä ongelmia ongelmien perään. Ihmiset ja työ on vienyt kaiken itsetuntoni. Haukutaan pienistä mitättömistä asioista ja takanapäin asioita suurennellaan ja paisutellaan jne. Kenellepä ei virheitä ja mokia sattuisi. Muille enemmän kuin minulle. Lähipiirissä ikäviä ihmisiä myös. Olisin niin onnellinen, jos saisin elää ilman ihmisiä. Saisipa työn, jossa ei tarviisi nähdäkään ihmisiä. Onneksi kerrostaloasuntoon saan lähes erakoitua. Ihmisistä aiheutuu vain kiusaa ja mielipahaa.
En tiedä parempaa kuin yksinolo. Joten vietänkin kaiken vapaa-ajan yksin. Minulla on Sosiaalinen työ, jossa käyn vain rahan takia. Tietenkin teen työni hyvin. Mies minulla on, mutta emme rieku toisissamme kiinni. Tykkäämme molemmat olla omissa oloissamme kotona. Yhdessä käymme matkoilla, syömässä, pakolliset kuviot ja sosiaalisuus. Onneksi meillä on omat huoneet, omat kylpyhuoneet, omat telkkarit ja jopa omat pihat. Mies tykkää viettää aikaa takapihalla ja minulle riittää pieni etupiha. Käymme eri aikaan saunassakin. Mies tykkää käyttää ulkosaunaa ja minä sisäsaunaa. Kesäisin tykkään nukkua pihalla olevassa aitassa ja mies tykkää nukkua sisällä kotona. Oma aika ja tila on meille henkireikä. Ihmisiä en ollenkaan kaipaa elämääni.
Olen ollut aina aivan liian kiltti. Tehnyt kaiken hyvin ja silti vaan on haukuttu. Nyt vihdoinkin ajattelen vain itseäni ja erakoidun. En välitä muista pätkääkään. Olen tympeä ja tyly. En vastaa viesteihin. Kävelen pois, jos joku alkaa puhumaan. En tervehdi. Ajattelen vain kerrankin itseäni.
Minulla on myrkkykieli. Aina jos joku ihminen tulee lähelleni, niin suihkauran häneen myrkkyä ja hän tuupertuu. Sillä lailla pääsen hänestä eroon. Sitten kun olen kadonnut paikalta, niin hän virkoaa. Ja minä olen päässyt eroon hänestä. Olen ihmisvihaaja.
Yksinolo on parasta. Tekee onnelliseksi Elämän rikkaus. Ihmiset vievät onnen. Oma koti luxusta. Pääsy kielletty lappu vaan oveen.
Ihmisillä ei ole mitään muuta kuin seksi ja lisääntyminen. Itseäni ei kumpikaan kiinnosta. Joten erakkona elellään. Nautin toki elämästä. Mutta ihmisiä, seksiä ja lisääntymistä en kaipaa. Teen paljon mukavia juttuja omissa oloissani. Kuten esim. Lenkkeilen, pyöräilen, hiihdän, käyn kuntosalilla, ulkoilen, matkustelen, shoppailen jne. Ihmisistä en piittaa. Tykkään myös paljon olla kotona ja puuhastella omia juttuja. Yksinäisyydestä on vasn sitä jotakin hohtoa ja glamouria. Sitä ei ihmisseuraa voita. Paljon enemmän saan kaikesta muuta kuin ihmisistä.
Olen kurkkuani myöten täynnä ihmisiä. Ongelmia ja pettymyksiä, piikittelyä ja valtataistelua, kaikkea sitä negatiivisuutta, mitä ihmisten kanssa olemisesta seuraa. Muuten olen erakoitunut täysin. Vain mies on enää jäljellä. Töissä käynti pakkopullaa. Teen vain työni, ei muuta sosiaalisuutta. Minulla on onneksi ihana koti, joka on piilopirttini. Muuten kaikki menot hoidan siinä parhaassa seurassa, joka on oma itse. Minkaanlaisia sosiaalisuutta en kaipaa. Kierrän kaukaa kaikki ihmiset. Pelkään ihan kaikkea sitä pahaa, mikä ihmisten kanssa olemisesta seuraa. On viisasta olla varovainen. Säästää itseään.
En ole paha enkä ilkeä ihminen. En korosta itseäni enkä tuomitse muita. Mutta erakkous on vain parasta minulle. En vaan koskaan ole tykännyt ihmisistä. Ihmiset tuottavat paljon enemmän pahaa mieltä kuin hyvää oloa. Paljon enemmän minulle tuottaa iloa luonto, metsä, shoppailu, ulkoilu, matkustelu, harrastukset, kotona puuhastelu, pihatyöt, kuntoilu, opiskelu, lukeminen, musiikki, yksinäisyys jne. Kuin ihmiset. Töissäkin olen aina tykännyt käydä, mutta en vaan niistä ihmisistä ole siellä tykännyt. Olen oppinut iän myötä, että jos on huolia ja murheita jne. Keskustelee niistä illalla rukouksen kautta Jumalan kanssa, on paras psykologi. Ei siihen muita ihmisiä tarvita. Ja luotto on sataprosenttinen. En ole myöskään koskaan halunnut lapsia enkä kotieläimiä. Kaunis koti ja puhdas luonto ovat parempaa seuraa. Nuorempana olin sosiaalinen ja kyllä niistä ihmissuhteista paljon enemmän sain pettymyksiä ja tuli ongelmia kuin tasapainoa ja rauhaa. Kyllä ihmisen onnellisuus lähtee ihmisestä itsestään. Jos aikoo olla ihmisten kanssa tekemisissä, niin pitää olla niin kova suojakuori, ettei positiiviset ja negatiiviset kommentit heivauta sinne eikä tänne. Onnellisesti erakko olen, enkä tunne itseäni ollenkaan yksinäiseksi. Parasta elämää.
En vihaa ihmisiä. Mutta jaksan niitä vähän kerrallaan ja pienissä erissä. Heti kun johonkin kokoontuu enemmän ihmisiä, minusta tulee ärtynyt ja kiukkuinen. Kaupassa käynnin yritän sijoittaa myöhäiseen iltaan. Silloin voin jäädä jopa rupattelemaan myyjän, kun neljän ruuhkassa olisin vain naama norsun vitulla.
Tuntuu, että kaikki hyvä käännetään pahaksi. Sanon tai teen mitä tahansa hyvää, niin se käännetään pahaksi. Olen totaalisen kyllästynyt ja pettynyt ihmisiin. Miksi olen aina tällaisten ihmisten ympäröimänä ollut, niin opiskeluelämässä, työelämässä jne. Miten niillä muilla on niin ihania ja mukavia ihmissuhteita? Itse olen hienotunteinen enkä loukkaa ketään. Minun on pakko erakoitua. Pelkään nykyään ihmisiä. Yksin on kyllä ihan mukava olla.
Tiedän ihmisten pahuuden, ilkeyden ja julmuuden. Erakkous kerrassaan parasta. Ketään en enää päästä lähelleni. Elän vain itselleni. Haluan elää ilman pettymyksiä ja ongelmia.
En luota enää yhtään keneenkään enkä mihinkään. Erakkous on suojamuuri. Minun ja ihmisten välillä on muuri. Muu maailma vastaan minä. En kulu tähän maailmaan. Yksinolo kerrassaan mainiota. Yksin voi tehdä kaikkea. Ihmiset pilaavat kaiken tekemisen. Omissa oloissaan on onnellinen tehdessään kaikkea. Jos on syömässä, miksi pitää olla ihmisten kanssa. Nauttii yksinolosta, ei piittaa ihmisistä. On paljon parempaa seuraa käydä syömässä yksin. Kuntosalillakin on kiva olla yksin, olla ihmisten joukossa, mutta tutustumatta niihin. Itse tykkään myös ihmisistä, jotka eivät tervehdi eivätkä ole ystävällisiä näennäisesti. En ymmärrä, miksi esim. kaupan kassan, siivoojan, kampaajan tms. Pitäisi tervehtiä ja jutella. Riittää, kun tekee työnsä. Inhoan kaikenlaisia tervehti isiä ja turhanpäiväisiä keskusteluja. Puhuu silloin, jos on jotain asiaa. Roskapussitkin haluan viedä roskiin, ei tarvi tulla naapurien jutteleen siinä välissä. Minusta on tullut totaali erakko. Muuta en enää kaipaa kuin hyvää yksinoloa.
Mitä enemmän ikää tulee, niin sitä enemmän näen ihmisissä kaikkia pahoja ominaisuuksia ja negatiivisiä piirteitä. Yksinolo on kultaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina inhonnut kaikkia ihmisiä, lapsia ja eläimiä. Ovat rumia, haisevia, laiskoja, itsekkäitä, ilkeitä ja heikkolahjaisia. Ovat seksin, tupakan, alkoholin, kahvinjuonnin ja ylensyönnin pilaamia. Eivät jaksa kuntoilla, eivät pysty opiskelemaan eivätkä työelämään. Että pysyisivät kunnossa. Koditkin ovat kuin sikolättejä. Siellä vielä kaiken lisäksi laiskat, pilallehemmotellut, huonostikasvatetut ja epäsiistit kakarat ja hurtat sotkemassa. Ei ymmärretä mitään elämän kauneuden ja puhtauden eteen. Olen aina halunnut pysyä poissa seksuaalisesta ja paheellisesta maailmasta sekä laiskojen ja ilkeiden ihmisten keskuudesta. Tartuttavat minuun likaa ja saastaa. Elämän kauneus ja puhtaus ollut aina lähellä sydäntäni. Olen aina halunnut olla kaiken kauniin ja puhtaan keskellä, ainoastaan ja vaan yhteydessä enkeleiden ja Jumalan kanssa. Kuten esim. Kaunis koti, puhdas luonto, rauha, hiljaisuus, järjestys, yksinäisyys, kaikki kauniit asiat, paikat ja esineet jne. Erakkous ja yksinäisyys on parasta ja luxusta.
No sinähän olet psyykkisesti sairas, kaukana henkisesti tasapainoisesta yksinviihtyjästä joka osaa antaa arvon myös toisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina inhonnut kaikkia ihmisiä, lapsia ja eläimiä. Ovat rumia, haisevia, laiskoja, itsekkäitä, ilkeitä ja heikkolahjaisia. Ovat seksin, tupakan, alkoholin, kahvinjuonnin ja ylensyönnin pilaamia. Eivät jaksa kuntoilla, eivät pysty opiskelemaan eivätkä työelämään. Että pysyisivät kunnossa. Koditkin ovat kuin sikolättejä. Siellä vielä kaiken lisäksi laiskat, pilallehemmotellut, huonostikasvatetut ja epäsiistit kakarat ja hurtat sotkemassa. Ei ymmärretä mitään elämän kauneuden ja puhtauden eteen. Olen aina halunnut pysyä poissa seksuaalisesta ja paheellisesta maailmasta sekä laiskojen ja ilkeiden ihmisten keskuudesta. Tartuttavat minuun likaa ja saastaa. Elämän kauneus ja puhtaus ollut aina lähellä sydäntäni. Olen aina halunnut olla kaiken kauniin ja puhtaan keskellä, ainoastaan ja vaan yhteydessä enkeleiden ja Jumalan kanssa. Kuten esim. Kaunis koti, puhdas luonto, rauha, hiljaisuus, järjestys, yksinäisyys, kaikki kauniit asiat, paikat ja esineet jne. Erakkous ja yksinäisyys on parasta ja luxusta.
No sinähän olet psyykkisesti sairas, kaukana henkisesti tasapainoisesta yksinviihtyjästä joka osaa antaa arvon myös toisille.
Aivan samaa mieltä. Minäkin inhoan ihmisiä ja rakastan yksinoloa. Ihmiset elävät niin huonosti ja epäterveellisesti. Itse aseksuaalina ja terveellisesti elävänä ja kunnollisena ihmisenä en siedä moniakaan ihmisiä. Yhdyn ihan tämän kirjoituksen kirjoittajaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina inhonnut kaikkia ihmisiä, lapsia ja eläimiä. Ovat rumia, haisevia, laiskoja, itsekkäitä, ilkeitä ja heikkolahjaisia. Ovat seksin, tupakan, alkoholin, kahvinjuonnin ja ylensyönnin pilaamia. Eivät jaksa kuntoilla, eivät pysty opiskelemaan eivätkä työelämään. Että pysyisivät kunnossa. Koditkin ovat kuin sikolättejä. Siellä vielä kaiken lisäksi laiskat, pilallehemmotellut, huonostikasvatetut ja epäsiistit kakarat ja hurtat sotkemassa. Ei ymmärretä mitään elämän kauneuden ja puhtauden eteen. Olen aina halunnut pysyä poissa seksuaalisesta ja paheellisesta maailmasta sekä laiskojen ja ilkeiden ihmisten keskuudesta. Tartuttavat minuun likaa ja saastaa. Elämän kauneus ja puhtaus ollut aina lähellä sydäntäni. Olen aina halunnut olla kaiken kauniin ja puhtaan keskellä, ainoastaan ja vaan yhteydessä enkeleiden ja Jumalan kanssa. Kuten esim. Kaunis koti, puhdas luonto, rauha, hiljaisuus, järjestys, yksinäisyys, kaikki kauniit asiat, paikat ja esineet jne. Erakkous ja yksinäisyys on parasta ja luxusta.
No sinähän olet psyykkisesti sairas, kaukana henkisesti tasapainoisesta yksinviihtyjästä joka osaa antaa arvon myös toisille.
Mikä juoppolalli, seksihurjastelija itse olet, kun toista haukut. Ei tarvi olla psyykkisesti sairas, jos inhoaa ihmisiä ja rakastaa yksinoloa.
Olen aina inhonnut kaikkia ihmisiä, lapsia ja eläimiä. Ovat rumia, haisevia, laiskoja, itsekkäitä, ilkeitä ja heikkolahjaisia. Ovat seksin, tupakan, alkoholin, kahvinjuonnin ja ylensyönnin pilaamia. Eivät jaksa kuntoilla, eivät pysty opiskelemaan eivätkä työelämään. Että pysyisivät kunnossa. Koditkin ovat kuin sikolättejä. Siellä vielä kaiken lisäksi laiskat, pilallehemmotellut, huonostikasvatetut ja epäsiistit kakarat ja hurtat sotkemassa. Ei ymmärretä mitään elämän kauneuden ja puhtauden eteen. Olen aina halunnut pysyä poissa seksuaalisesta ja paheellisesta maailmasta sekä laiskojen ja ilkeiden ihmisten keskuudesta. Tartuttavat minuun likaa ja saastaa. Elämän kauneus ja puhtaus ollut aina lähellä sydäntäni. Olen aina halunnut olla kaiken kauniin ja puhtaan keskellä, ainoastaan ja vaan yhteydessä enkeleiden ja Jumalan kanssa. Kuten esim. Kaunis koti, puhdas luonto, rauha, hiljaisuus, järjestys, yksinäisyys, kaikki kauniit asiat, paikat ja esineet jne. Erakkous ja yksinäisyys on parasta ja luxusta.