Mä haluaisin erakoitua. En jaksa olla ihmisten kanssa!

Olipa virkistävä aihe. Itsellä jo ikää, mutta aina tuntenut samoin. Ihmiset ympärillä lähinnä rasite ja juuri tuo hyötyajattelu. Silloin erityisesti tuppaudutaan kun halutaan jotakin. "Sinähän osaat tämän alan ihmisenä auttaa", "Kukahan pystyisi auttamaan rahallisesti, lainaamaam jotain tavaraa yms". Varsin rasittavia ovat yhteydenotot henkisten tarpeidenkin vuoksi. "Tylsä päivä, aika tulee pitkäksi, haluan puhua jonkun kanssa, minulla on murheita, sun on pakko kuunnelle ja kiinnostua niistä jne". Valitettavasti ikäkään ei auta erakoksi haluavaa. Iäkkäät vanhemmat turvautuvat ja yhteiskunta velvoittaa osallistumaan heidän elämäänsä. On pakko pitää yhteyttä, kuunnella sairauskertomuksia, hoitaa käytännön asiota, olla yhteydessä palvelujärjestelmään. Ehkä se robottien aikakausi vapauttaa erakoksi haluavat tulevaisuudessa.

En ymmärrä. Minusta on niin moni huolissaan, kun en halua omia lapsia. Olen tunnekylmä, viallinen, trauma lapsuudessa jne. Minä en taas ymmärrä, että joillakin on elämässä niin tärkeää seksi ja lisääntyminen. Maapallo ei enään yhtään ainutta ihmistä tarvi lisää. Ihmisiä on jo ihan liikaa. Mieluummin kuntoilen ja opiskelen vapaa-aikana kuin harrastan seksiä ja teen liudan kakaroita. Ja kulutan rahani ja vapaa-aikani lapsiin. Kenen elämästä se on pois, jos en halua lisääntyä. Olen tyytyväinen elämääni näin. Haluavat minutkin siihen samaan kurjuuteen, mitä heidän elämänsä on muksujensa kanssa. Pidän pääni, en rupea.

Vierailija kirjoitti:

Olipa virkistävä aihe. Itsellä jo ikää, mutta aina tuntenut samoin. Ihmiset ympärillä lähinnä rasite ja juuri tuo hyötyajattelu. Silloin erityisesti tuppaudutaan kun halutaan jotakin. "Sinähän osaat tämän alan ihmisenä auttaa", "Kukahan pystyisi auttamaan rahallisesti, lainaamaam jotain tavaraa yms". Varsin rasittavia ovat yhteydenotot henkisten tarpeidenkin vuoksi. "Tylsä päivä, aika tulee pitkäksi, haluan puhua jonkun kanssa, minulla on murheita, sun on pakko kuunnelle ja kiinnostua niistä jne". Valitettavasti ikäkään ei auta erakoksi haluavaa. Iäkkäät vanhemmat turvautuvat ja yhteiskunta velvoittaa osallistumaan heidän elämäänsä. On pakko pitää yhteyttä, kuunnella sairauskertomuksia, hoitaa käytännön asiota, olla yhteydessä palvelujärjestelmään. Ehkä se robottien aikakausi vapauttaa erakoksi haluavat tulevaisuudessa.

Ohis mutta millä lailla se yhteiskunta velvoittaa hoitamaan vanhempia? Mulla on hirviö lapsenhakkaajavanhemmat ja en todellakaan tule auttamaan niitä mitenkään, missään muodossa. Kuka tai mikä taho pakottaa minut siihen ja miten? Kyselen että osaan valmistautua, otan lakimiehen jos tarvii. Nuo ihmiset ovat pilanneet elämäni suurilta osin ja en mene heidän luokseen loukattavaksi ja pahoinpideltäväksi.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä. Minusta on niin moni huolissaan, kun en halua omia lapsia. Olen tunnekylmä, viallinen, trauma lapsuudessa jne. Minä en taas ymmärrä, että joillakin on elämässä niin tärkeää seksi ja lisääntyminen. Maapallo ei enään yhtään ainutta ihmistä tarvi lisää. Ihmisiä on jo ihan liikaa. Mieluummin kuntoilen ja opiskelen vapaa-aikana kuin harrastan seksiä ja teen liudan kakaroita. Ja kulutan rahani ja vapaa-aikani lapsiin. Kenen elämästä se on pois, jos en halua lisääntyä. Olen tyytyväinen elämääni näin. Haluavat minutkin siihen samaan kurjuuteen, mitä heidän elämänsä on muksujensa kanssa. Pidän pääni, en rupea.

Onneton voimafantasia, 1/5

Nämä ihmisvihaajat ja erakot on oikeasti ylemmyydentuntoisia ja omahyväisiä snobeja jotka nostavat itsensä jalustalle ja ovat olevinaan NIIIIIN paljon parempi, aidompia ja syvällisempiä että.

Tajuatteko että naapurin erakko Pena vastaavasti halveksii teitä ja pitää huonona ja typeränä lampaana? Ei jokainen teistä voi olla yhtä aikaa se muita parempi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai muita ihmisiä tarvitse nähdä jos ei halua?

Ei kai pitäisikään, mutta olen huomannut, että ihmiset sanovat aika pahasti, jos minulla ei ole mitään aivan käsittämättömän hyvää syytä olla näkemättä heitä. Jos siis olen lomalla tai vapaalla muuten vain, enkä halua nähdä ketään, minussa on jotain vikaa tai kavereissa on jotain vikaa, kun en halua lähteä johonkin. Se, etten jaksa, tulkitaan masennukseksi tai välinpitämättömyydeksi. Se, etten halua, on muiden mielestä vain epäkohteliasta ja tympeää käytöstä. Pitäisi olla koko ajan joku ihme veruke, hyväksyttävä syy olla lähtemättä.

Minulle täydellinen viikonloppu olisi laittaa perjantaina kaikki puhelimet ja tietokoneet kiinni, katsoa viikonloppu telkkaria tai lukea, syödä hyvin (YKSIN!), käydä lenkillä/kävelyllä/uimassa, kuunnella musiikkia. Jo se, että pitäisi mennä jonkun toisen kanssa kävelylle, huonontaa kokemusta. Nautin paljon enemmän siitä, että olen yksin.

ap

Ah, juuri niin - mutta sitten välillä olisi kuitenkin kiva olla niiden samanlaisten erakkojen kanssa yhdessä välillä vähän aikaa.

Miksei kukaan perusta osa-aikaisten erakoiden kerhoa, jossa kaikki "omituiset otukset" saisivat välillä kokoontua yhdessä ja jossa kaikki saisivat olla omalaatuisia itsejään.

Vierailija kirjoitti:

Erakoidu rauhassa. Ei täällä tarvi olla sosiaalinen. Mulla pari tuttua, jotka eivät juuri kotoaan liiku ihmisten ilmoille, ellei pakko ole. Ja aivan ihania ihmisiä ovat.

No ehkä juuri tästä syystä. Ei tarvitse olla kenenkään tuhottavana, henkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Nämä ihmisvihaajat ja erakot on oikeasti ylemmyydentuntoisia ja omahyväisiä snobeja jotka nostavat itsensä jalustalle ja ovat olevinaan NIIIIIN paljon parempi, aidompia ja syvällisempiä että.

Tajuatteko että naapurin erakko Pena vastaavasti halveksii teitä ja pitää huonona ja typeränä lampaana? Ei jokainen teistä voi olla yhtä aikaa se muita parempi!

-Tottakai jokainen voi olla omasta mielestään muita parempi. Varsinkin erakkona siitä ei edes ole mitään haittaa.

Oliskin rahaa erakoitua koko "yhteis"kunnasta! Työttömänä joudun hyppimään työkkärin pillin tahtiin ja nytkin tungetaan taa silmaistöihin "sosialisoitumaan"ja holhotaan ja pakotetaan väkisin kuin jotain reppanaa leikkimään sinne muiden reppanoiden kanssa(ilmaiseksi toki).

Tekisin kyllä melkein mitä vaan, että saisin olla yksin,rauhassa kotonani, muutata vielä jonnekin korpeen ainakin nykyistä lähiötä kauemmaksi kaupungista. V***ttaa miten lespataan "yhteisön"tekevän hyvää ihmisille/työttömälle,no mulle ovat kaikki yhteisöt tehneet vain vahinkoa kiusaamalla jne., että en kyllä kaipaa todellakaan yhtään mitään yhteisöjä riesakseni enää ikinä! 

Kuinkahan tavallista sekin on, että jotain todella intoverttiä/erakkoa on pakotettu masennuksen/syrjäytymisen varjolla pakko-sosialisointiin just tollasilla puuhastelupajoilla jne. ja oikeasti tila on sitten vain pahentunut?! Taidan itse olla tällainen, ja tilani varmasti vain pahenee johonkin lataamo-kuntoon noissa orjatöissä ravaamalla:( Haluaisin olla vaan yksin, mutta sitä ei sallita täälläkään  "intoverttien luvatussa maassa"(joopa joo, ei kyllä todellakaan ole ainakaan nykyään!!)ja varsinkin, jos ei ole rahaa valita töitään vain kotona tehtäviksi/elää joillain perintörahoilla tms.

Ihmisiä vihaan, mutta eläimiä rakastan yli kaiken, työpaikallakin ihmisillä joku ihme pätemisen tarve, ja virheitä etsitään  suurennuslasin läpi, ja tullaan sanomaan lappujen kanssa vaikka ei olla edes esimiehiä,  vielä mottaan päin näköä!  Kyllä työelämä on p..erseestä, onneksi kotona saa olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisiä vihaan, mutta eläimiä rakastan yli kaiken, työpaikallakin ihmisillä joku ihme pätemisen tarve, ja virheitä etsitään  suurennuslasin läpi, ja tullaan sanomaan lappujen kanssa vaikka ei olla edes esimiehiä,  vielä mottaan päin näköä!  Kyllä työelämä on p..erseestä, onneksi kotona saa olla rauhassa.

Kun etsittäisiin vain virheitä, mutta ihan suoraan valehdellaan, että on tehnyt huonosti. Minulla on työkaveri, joka on vanhempi ja kokeneempi. Olen häntä nopeampi ja parempi. Se on hänelle liikaa. Samaa työtä teemme. Käy ihan valehtele massa kaikille, miten huonosti teen asioita. Joka ei ole totta. Haluaa mustamaalata maineeni ja oman maineen korostaa. Suuttui myös siitä, kun hänellä on lapsi ja minulla ei. Menee töiden jälkeen hakemaan lapsen päiväkodista. Sanoin, että ihana, kun ei ole lapsia, voi mennä töiden jälkeen kuntosalille. En tarkoittanut loukata. On kertonut joillekin, että olen, niin itsekäs, etten tee lapsiakaan. Ne jotkut nyt, joilla on lapsia, niin tulevat vinoilemaan, että menetkö taas töiden jälkeen kuntosalille. Sitten hehkuttavat, miten ihanaa on, kun on lapsia. Olen ajatellut työpaikan vaihtoa. On ikävä, että aina on joku työpaikalla, joka ei tykkää. Ja alkaa sitten tekemään ilkeitä temppuja. Olen koko elämäni kärsinyt pikkusiskostani. Hän aina haukkuu minua takanapäin kaikille. Ja nyt sitten tämä työpaikan hirmu. Itse, vaikka en tykkääkään kaikista ihmisistä, niin en ala tekemään heille ikäviä temppuja.

Tiedän tunteen. Muuta kauas maalle, niin saat olla rauhassa. Kukaan ei vaivaudu kylään kun on pitkä matka, ja samaa syytä voit käyttää perusteluna siihen, ettet koskaan lähde mihinkään. Hanki vielä muutama eläin, niin voit kieltäytyä lähtemästä reissuunkaan, koska eläimille ei saa hoitajaa.

Ihmiset ovat pahimmat viholliset yleensä. Oma rauha paras ystävä aina. Kotini on linnani. Nojatuoli laiskanlinnani. Hyvää ruokaa ja hyvä kirja tai lehti. Mukava vuode ja telkkari vuoteen edessä pöydällä ja radio vuoteen vieressä yöpöydällä. Teehetki parvekkeella. Saunan jälkeen sohvalla köllöttelyä. Näistä nautin vapaa-aikanani. Työ riittää sosiaalisuudeksi.

Tykkään vaan niin paljon olla omissa oloissani ja yksikseni. Kotona rauhassa. Luonnossa, metsässä ja ulkoilemassa. Olen mökkihöperö ja metsänpeikko. Erakko ja omituinen. Mutta onnellinen ja tasapainoinen.

Minulla on yksi ihminen elämässäni, josta aidosti pidän ja jonka kanssa viihdyn. Joku sellainen sielunkumppanin tapainen varmaan. Meillä ei ole mitään painetta yhteydenpitoon tai tapaamisiin liittyen. Voidaan olla viikkoja hiljaa ja kuukausia tapaamatta. Viihdytään molemmat yksin.

En jaksa sellaisia tavallisia kaverisuhteita, joissa on velvollisuus tavata ja pitää yhteyttä koko ajan. En jaksa sitä, että pahoitetaan mieli, kun en ole kiinnostunut koko ajan tekstailemaan, selaamaan somea ja juoksemaan erilaisissa tapahtumissa. Olen pyrkinyt etääntymään ihmisistä ja se on todella helpottavaa. Erityisesti kaveriporukat ovat todella raskaita ja ainakin naisporukoissa on aina jotain draamaa. Ei kiitos.

Sukulaisia jaksan kaikista vähiten. En halunnut järjestää valmistujaisia ja siitäkin piti tietysti mieli pahoittaa. Miksi ihmeessä haluaisin pitää juhlia puolituntemattomille tädeille ja sedille?

Ihmisten seura ei tee hyvää. En kaipaa ihmisiä. Ihmisten seurasta saa pahanmielen. Suorastaan pelkään ihmisiä. Sitä ilkeyttä ja pahantahtoisuutta. Kaikki juhlat ovat kauhistus. Erakkona on niin hyvä olla.

Sitä kun oikein tuhotaan henkisesti, niin eihän ihminen pystykään enään sitten mihinkään. Itse olen sisulla ja kovalla työllä ja opiskelulla sekä yrittämisellä mennyt eteenpäin. Ei ole ollut helppoa. Traumat eivät unohdu koskaan, mutta haalenevat. Viha on myös valtava voima mennä eteenpäin.

Kesä kauneimmillaan. Voi tätä Jumalan luomaa kauneutta ympärillä. Mikä on erakkona ollessa. Ihmisiä en kaipaa elämääni pilaamaan. Kyllä sen kaiken onnen ja ilon tuo luonto, ulkoilu, kuntoilu, metsä, järvet, joet, rannat, puistot, lukeminen, ihana maisema ulkona kun avaa parvekkeen lasit, oma rauha ja vapaus. Mies saa olla, on samanlainen erakko. Molemmilla omat huoneet, telkkarit, tietokoneet, radio jne. Vieraita tai ystäviä ei kaivata. Eikä kyllä kukaan meitäkään kaipaa. Joskus olen yrittänyt joidenkin mielestäni mukavien ihmisten kanssa hieroa lähempää tuttavuutta. Mutta pahasti on tullut nenille. Joten nyt on näin erittäin hyvä olla. En enään kaipaa ihmisiä elämääni.

Olen sosiaalisella alalla töissä ja en tykkää ollenkaan. Olen maailman epäsosiaalisin ihminen. En vaan tykkää ihmisläheisestä työstä. Haluaisin tehdä jotain ihan muuta. Jotakin, missä ei tarvitse olla ollenkaan tekemisissä ihmisten kanssa. Ainut ala mihin pääsin sisään. En varmasti edes muualle pääsisikään. Koulutukseni on nyt amk tasoinen. Mitä ihmettä alan tekemään?

Mainio ketju, ihminen on maapallon turhin laji!