Mä haluaisin erakoitua. En jaksa olla ihmisten kanssa!
En tiedä, mistä tämä johtuu ja voiko asialle tehdä jotain. Mä vaan väsyn ihmisten kanssa olemisesta tolkuttomasti. Jotkut saa sosiaalisesta elämästä energiaa, mutta mulla kaikki energia lähtee ihmisten kanssa olemisesta. Tykkään olla yksin, enkä ollenkaan pidä itseäni yksinäisenä. Minulla on paljon ystäviä, mutta voin hyvin nähdä niitä 1-4 kertaa koko vuoden aikana. Se riittää.
Unelmani olisi muuttaa johonkin toiseen maahan ja olla siellä ihan itsekseni. Ei olisi mitään paineita olla kenenkään kanssa ja kotimaan ystäviä näkisin ihan yhtä paljon kuin nytkin.
Ärsyttää elää tällaisessa yhteiskunnassa, jossa vain ulospäinsuuntautuneilla ja yltiösosiaalisella olemisella on jotain merkitystä.
Kommentit (1660)
Yksinolo ja erakkous on vaan kerrassaan niin parasta. Työ on välttämätön paha. Ystävät, sukulaiset ja tuttavat riesoja. Lapsia, kotieläimiä ja puolisoa en kaipaa elämääni pilaamaan. Kirjat ja elokuvat ovat parhaimmat ystäväni. Koti, metsä ja luonto ovat ilonaiheeni. Erakkous on onneni. Kahvihetket, musiikinkuuntelu, saunominen, keinutuolissa istuminen, sohvalla loikoilu ovat auringonpaistetta.
Haaveenani on muuttaa pääkaupungista pois, johonkin pieneen kaupunkiin tai kylään. Ostaa itselle mökki tai kerrostaloasunto. Erakoitua ihan täysin. Puhelinnumero ja osoite salaiseksi. Ei mitään yhteyksiä ihmisten kanssa. Vain omaa elämää lukien, ulkoillen ja itsestä huolta pitäen. Rauhaa ja omaa vapautta. Vielä kymmenen vuotta työelämässä kituuttaen, mutta sen jälkeen. Unelmia pitää olla.
Ihmiset ovat yksiä kiusan kappaleita. Haluaisin päästä eroon kaikista ja erakoitua. Minulla on tyranni mies. Piikikäs anoppi. Haukkuva sisko. Itseään korostava työkaveri. Rakas Jumala, suo minulle lottovoitto. Voin jättää kotini ja mieheni. Katkaista välit siskoni ja anoppini. Päästä pois työpaikasta. Aloittaa uusi ja ihana erakko elämä uudella paikkakunnalla. Oma koti ja oma rauha. Eikä tarvii töihin mennä.
Rakastan, nautin, haluan ja olen aina yksin. Yksinäisyys on unelmaa. Elää omassa suloisessa maailmassa. Oma salainen maailma, jossa ei ole ketään muita. Ihana vastapaino työlle.
Oma fantasiamaailma on parasta. Muuta en kaipaa. Mielikuvituksissa voi lentää vaikka höyhensaarille.
Olen omasta tahdostani erakoitunut kerrostaloasuntooni. Ainoastaan keikkatyötä teen kolmena päivänä viikossa. Ulkoilen kyllä myös. Kaikki muut pakolliset käynnit, kauppa, kampaaja jne. Muuten totaali erakko. Minulla ei ole yhtäkään ihmissuhdetta omasta valinnastani. Yksi ystävä oli vähän aikaa, mutta ei enään. Koin hänet enemmän rasitteeksi kuin iloksi. Tuli huono olo hänen kanssaan. Minun vähättelyä ja itsensä korostamista harrasti. En todellakaan kaipaa mitään ihmissuhteita. Oma rauha ja tila parasta. Tänäänkin oli vapaapäivä. Tein pitkän lenkin. Söin hyvin. Luin kirjaa. Siivosin keittiön. Pesin pyykkiä. Nyt alan kuuntelemaan musiikkia. Aivan ihana päivä taas omissa oloissaan. Tämä on elämää!
Rakastan omaa rauhaa, vapautta, järjestystä, erakkoutta, yksinäisyyttä. En halua ihmisiä, kakaroita ja elukoita ympärilleni pyörimään. Pilaamaan elämääni.
On ilo huomata ,että meitä omissa oloissamme viihtyviä erakkoluonteita on muitakin. Olin yli 40v työssä, missä tapasin paljon ihmisiä ja nyt eläkkeellä on loistavaa tosiaan ulkoilla, lueskella ja harrastaa kaikkea mahdollista, missä ei tarvitse pahemmin kommunikoida muiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
On ilo huomata ,että meitä omissa oloissamme viihtyviä erakkoluonteita on muitakin. Olin yli 40v työssä, missä tapasin paljon ihmisiä ja nyt eläkkeellä on loistavaa tosiaan ulkoilla, lueskella ja harrastaa kaikkea mahdollista, missä ei tarvitse pahemmin kommunikoida muiden kanssa.
Samat sanat, kuin minun kirjoittamani. 40 vuotta hoitotyötä takana. Kaikenlaista ihmissuhdekiemuraa sattui siihen työhön. Myös ikäviä asioita. Nyt onnellisesti ja omasta tahdosta erakkona. En käytä Facebookia. En vieraile. Metsä, luonto, oma koti, ulkoilu. En halua edes puhelimessa puhua kenenkään kanssa. Jos kaupassakin joku tuttu tulee vastaan, menen hyllyjen taakse piiloon. Vain omaa rauhaa ja hiljaiseloa.
Olen ajautunut erakkouteen ikävien ja traumaattisten kokemusten myötä ihmissuhteissa. Ensin se oli pelottavaa. Mutta nyt se on täysin minun juttuni. En kerta kaikkiaan kaipaa ketään elämääni. Tämä on parasta. Ei ole mitään tarvetta ihmissuhteisiin.
Teen kolmena päivänä viikossa sairaanhoitajan keikkatyötä. Mies minulla on, mutta muuten erakko. Tulisin hulluksi, jos pitäisi töiden jälkeen alkaa lapsia ja kotieläimiä hoitamaan. Joten en ole lapsia ja kotieläimiä hankkinut. Eikä minulla ole yhtään ainutta ystävyys-, tuttavuus- tai sukulaisuussuhdetta. Joten saan olla ihan rauhassa vapaa-ajat. Ilkeä anoppi on ainut, johon on pakko mieheni kautta välillä pitää yhteyttä. Tykkään opiskella, kuntoilla, tehdä kotitöitä sekä vaan kaikin tavoin elää itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on masennuksesta.
Olen kyllä eri mieltä. Olen paljon yksin ja se on parasta. Olen hyvällä tuulella aina yksin ollessani eikä minulta puutu mitään.
Vau, aivan upeata😀Yksinolo tuo hyvän mielen😀Muiden seura vie sen pois.
Vierailija kirjoitti:
Haaveenani on muuttaa pääkaupungista pois, johonkin pieneen kaupunkiin tai kylään. Ostaa itselle mökki tai kerrostaloasunto. Erakoitua ihan täysin. Puhelinnumero ja osoite salaiseksi. Ei mitään yhteyksiä ihmisten kanssa. Vain omaa elämää lukien, ulkoillen ja itsestä huolta pitäen. Rauhaa ja omaa vapautta. Vielä kymmenen vuotta työelämässä kituuttaen, mutta sen jälkeen. Unelmia pitää olla.
Mieti tarkkaan mihin muutat. En suosittele pientä paikkakuntaa vaan seutua joka on harvaanasuttu ja sinne kulkee kumminkin julkiset. Jonnekin esim Jämsä - Jyväskylä välille...
Pienellä paikkakunnalla joudut kumminkin ihmettelyn kohteeksi.
Olen töissä ns pienellä paikkakunnalla ja täällä paikalliset tietävät paremmin asiasi kuin sinä itse...
Olen puolierakko. Minulle riittää osa-aikatyö ja mies. Muuten minulla ei ole ihmissuhteita. Tämä on oma valintani. Olen tyytyväinen näin. Tykkään kyllä matkustella jonkin verran, shoppailla jonkin verran, käydä ravintoloissa syömässä, elokuvissa, näyttelyissä ja konserteissa jonkin verran. Mutta aina vain yksin tai mieheni kanssa. Mutta mitään ystävä-, tuttava-, sukulaistapaamisia tai työkavereiden kanssa olemisia missään muodoissaan en kaipaa. En jaksa sellaista kilpailua ja pätemisentarvetta. Tykkään liikkua luonnossa, ulkoilla, kuntoilla, opiskella, tehdä kotitöitä, lukea, kuunnella musiikkia, katsella telkkaria, surffailla netissä, ajatella ja pohtia. Eläimiä, lapsia tai lastenlapsia en kaipaa. En tarvi läheisyyttä. Oma tila, rauha ja vapaus on parasta.
Noinhan käy kun tekee töitä. Aamulla menet riistettäväksi ja sinulta otetaan ihmisyys pois ja illalla pääset pois töistä. Et välttämättä kerkeä käymään kaupassakaan vaan suoraan nukkumaan lukematta iltasatua lapsille. Viikonloppuna sitten nähdään lapset.
Ystäviä ei kerkeä näkemään koskaan ja työttömänä ei kehtaa. Työttömänä juuri kavereilla on töitä ja sinulla ei ole. Joten pätkätyöläisenä voi erakoitua täysin ja syrjäytyykin ihan kaikesta.
Työttömänä voi kursia rikkoutuneita ja laiminlyötyjä ystävyyssuhteita ja sukulaisuussuhteita kokoon. Jos kehtaa ja jaksaa.
Olen tutkija. Rakastan työtäni. Tykkään myös opiskella koko ajan lisää, kuntoilla ja tehdä kotitöitä. Joten en ole laiska, mutta erakko. Moni sanoo minua laiskaksi, kun en ole halunnut puolisoa, lapsia tai kotieläimiä.
Ihmisten kanssa surullinen olo, mutta yksin kotona hyvä mieli. En todellakaan kaipaa perhettä ympärille pylrimaan, saatikka muita ihmisapinoita. Työ minulla on. Muuten erakoituisin täysin. Mikään ei ole niin ihanaa kuin lukeminen ja luonnossa liikkuminen. Odotan eläkkeelle pääsyä ja täydellistä erakoitumista.
Joskus tapaa niin ihastuttavia ihmisiä, että erakkous unohtuu. Olisivatpa kaikki ihmiset sellaisia. Töissä ja maailmassa olisi ihana olla. Olen sairaanhoitaja ja tänään oli kaksi niin herttaista potilasta. Tuli hyvä mieli koko päiväksi.
Olen niin kateellinen erakoille. Ihmissuhteet, ystävyyssuhteet ja parisuhteet ovat tuoneet minulle enimmäkseen suruja. Johtuen varmasti siitä, että olen pohjimmiltani erakko ja aseksuaali. Olen vihdoin ja viimein tullut tajuamaan, että ihmissuhteet, varsinkaan parisuhteet eivät kerta kaikkiaan ole minun juttuni. Aina olen yrittänyt olla normaali ja sosiaalinen, olla ihmisten ja ystävien kanssa ja parisuhteessa. Onnellisimmillani olen yksin, elää ja asua yksin. Huolehtia vain itsestään, tehdä omia kivoja juttuja. Mennä ja tulla, mutta vain yksin. Olisin monilta murheilta säästynyt, kun olisin tajunnut tämän jo paljon aikaisemmin. Asua ja elää aina yksin. Pitää van kodista ja itsestä hyvää huolta. Laitella itselle kaikkea ja laittaa omanlainen kaunis koti. Olen niin rikkirevitty, kun olen yrittänyt ikäni miellyttää ihmisiä, ystäviä ja puolisoa. Mitä sitten, vaikka saisi oudon leiman, kun olisi vasn aina yksin. Pääasia, että on itse onnellinen. En jaksa enään eläviä olentoja. Oma rauha ja vapaus sekä oma ihana elämä kodissani ypö yksin. Toteutan haaveeni.
Olen kyllä eri mieltä. Olen paljon yksin ja se on parasta. Olen hyvällä tuulella aina yksin ollessani eikä minulta puutu mitään.