Inhoan tätä. Mutta "aistin" ihmisestä, että onko hän "hyvä" vai "paha". Tämä on todella inhottavaa :(
Tarkoitan siis, että kun kohtaan jonkun ihmisen vaikka ensimmäisen kerran, hän saattaa päällisinpuolin vaikuttaa mukavalta, mutta mulle tulee kamala olo hänen seurassaan ja lopulta hän paljastuu vaikka kiusaajaksi.
En usko mihinkään energiajuttuihin/aurahöpinöihin ja siksi tämä ahdistaa. Viimeksi tänään kohtasin erään ihmisen jonka "tunsin olevan " niin täynnä pahaa, että menin vessaan oksentamaan ja sydämeni hakkasi. Mitä ihmettä tämä on?
Inhoan tätä :(
Kommentit (166)
Ihanko oikeasti ajattelet ihmisten olevan hyviä tai pahoja ? Oletko hyvin nuori ? Elämä varmasti opettaa sinuakin. Muista, että ei kannata täysin luottaa vaistoonsa ja ensivaikutelmaan, vaikka ne usein ovat oikeassa. Sinunkin kykysi ymmärtää toisia ihmisiä on puutteellinen.
Oletko varma että sinua alkaa ahdistaa juuri ihmisen pahuus? Itse huomaan jos toista ihmistä ahdistaa ja myös minua alkaa ahdistaa jostain syystä. Varmaan joku psykologinen selitys on tähänkin. Esimerkiksi kerran kaupassa näin hyvin ahdistuneen oloisen tytön, tuntui että kauhistuin jotenkin ja alkoi itseänikin ahdistamaan. Toki en varmaksi tiedä oliko tämä henkilö ahdistunut, mutta päättelin sen hupusta päässä ja samoista eleistä mitä itsellä ahdistuneena on. Kai se oma ahdistumiseni oli sympatiaa.
Pitääkö ap:n soittaa poliisille vai psykiatrille?
Yla ja alapeukku äänestys tähän :D
Vierailija kirjoitti:
Tuttua..olen alkoholistien lapsia ja kun ne näkymättömät tuntosarvet onnkerran kasvaneet ei ne enää katoa. Pystyn ensi hetkestä lähtien aistimaan paljon ihmisestä. Kertaakaan en ole "osunut harhaan"
Jokainen pystyy aistimaan paljon toisesta ihmisestä ensitapaamisella. Esim. sukupuolen, hiusten värin, yhteiskunnallisen aseman, onko puhelias vai hiljaisempi luonne... Mutta tuo on pikkuisen eri asia kuin se, että juuri tavatun ihmisen pahuus saa oksentamaan.
En minä ajatellut, että ap varsinaista "pahuutta" kokisi. Hän tuntee negatiiviset tunteet vain. Sillä ei ole mitään tekemistä mt-ongelmien kanssa.
Toivottavasti ymmärrät kuitenkin, että kyse on sinun tunteestasi, joka on täysin eri asia kuin se millainen toinen ihminen oikeasti on.
En usko että ihmisistä voi aistia hyvyyttä tai pahuutta. Ihmisistä voi aistia ja tulkita paljonkin muttei noin yksioikoisesti.
Mä uskon että toisille tulkitseminen on helpompaa kuin toisille. Se vain tapahtuu, halusipa sitä tai ei.
Itse huomaan toisen tunnetilat helposti. Se nyt mikään kyky ole vain jokin tapa havannoida sitä itsekkään ajattelematta.
Myös ensivaikutelma ihmisestä on aina osunut oikeaan, enää puuttuu se että luottaisin vain vaistoihini siinä.
Uskon että tämä "kyky" on ihan jokaisella, kaikki ei vaan noteraa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bongaat hänen tunteensa. Tunne on energiaa...
Jos se olisi energiaa se olisi havainnoitavissa ja mitattavissa.
No niinhän se onkin. Ap mittaa sen.
Tunneäly yms on juuri sitä, että luemme toistemme tunteita. Niitä luetaan käyttäytymisestä ja ilmeistä, todella tunneälykäs lukee sen myös Viboista.
Tämä on sellainen juttu, ettei voi oikein selittää. Sama kuin selittäisi sokealle, miltä meri näyttää.
Tuo on kehäpäätelmä. Väität, että ap mittaa tunteita, jotka ovat energiaa, koska ap mittaa ne. Et siis todista yhtään mitään, pyörit vain kehää. Toisekseen, jos minä näen punaisen esineen ja silmilläni luen sen värin, en ole vielä mitannut mitään. Mittaaminen ei ole sitä, että jotain vaan aistii ja kokee.
Ap:n havainnolle paras esitetty selitys toistaiseksi on vilkas mielikuvitus, jota löpsö ap sitten käyttää ennakkoluulojensa vaikuttimena.
Ehkä perusteluni oli väärä, mutta ihan tiede tietää, että tunteet tarttuvat. Ne tarttuvat toisiin ihmisiin, vaikka olisit selkä toiseen ihmiseen päin.
Ei kaikkiin, mutta toisiin.Ensin voit laittaa linkin tuohon tietoosi tieteen tietämisistä. Toiseksi voit osoittaa, että kyse on juuri siitä että tunteet ovat energiaa. Kolmanneksi voit pohtia sitä, että ihmiset ovat hyviä lukemaan toisista ihmisistä ihan vaan silmillä ja korvilla toisen olotilaa. Selin seisominen ei tarkoita sitä, etteikö asennosta voi jotain päätellä.
Enpä jaksa kaivella linkkejä, on muutakin hommaa. Olen lukenut kymmeniä kirjoja aiheeseen liittyen. Ja muutenkin tiedän tämän asian ihan kokemusperäisesti. Ei ole tarvetta todistella kenellekään.
Tulin tähän ketjuun vain kertomaan ap:lle, että älä uskoa kaikkea, mitä täällä kirjoitetaan.
En yllättynyt ettet "jaksa" linkkiä etsiä ja kymmeniä kirjoja aiheesta lukeneen osaat näemmä kertoa asiasta todella huonosti ja sekavasti. Luulisi kymmenistä kirjoista vähän jäsentyneemmin siivilöitynyt tietoa, mutta ethän sinä oikeasti ole edes lukenut :-)
Voihan olla, että olet vain hyvin intuitiivinen ja herkkä ja sinulla on taito havaita hyvin pieniä vihjeitä. Toisaalta esim. äitini mielestä sukulaiset ovat olleet joko hyviä tai pahoja ja vasta pitkällä aikuisässä tajusin kyseenalaistaa tämän. Esim. ne serkut, jotka olivat "pahojen" lapsia olivat äidin mielestä paljon huonompia koulussa kuin vaikka minä ym. retuperällä, mutta ylläri pylläri monista heistä on tullut akateemisia, yksi väittelee juuri tohtoriksi jne... Lapset imevät vanhemmiltaan tuollaiset vaikutteet hyvin helposti. Voithan suhtautua niin, että myönnät pitäväsi jotain ihmistä jotenkin "pahana", mutta mietit sitten ihan rationaalisesti mistä tämä johtuu ja voisiko ihmisessä olla hyvääkin, etkä anna ensivaikutelman leimata koko suhdetta.
Ei toisen reaktiota ahdista henkilön mahdollinen pahuus, vaan se, kun itse pystyy henkilön mikroilmeistä ja äänenpainoista lukemaan toista sen verran, että huomaa mitä toinen itsestä ajattelee. Jotkut ihmiset ovat joutuneet lapsesta saakka olemaan tuntosarvet pystyssä ja elinehtonaan lukemaan toisten, esimerkiksi vanhempiensa, mielialoja. Tämä ominaisuus ei ihmisestä katoa milloinkaan ja hioutuu vaan tarkemmaksi vanhetessa.
Uskon ap:n tarkoittavan tätä. Itse hyödynnän tätä ominaisuuttani työssäni erään alan tutkijana, ihmisen eleistä ja olemuksesta on luettavissa paljon. Ilman, että pitää epäillä itsellään psykoosia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bongaat hänen tunteensa. Tunne on energiaa...
Jos se olisi energiaa se olisi havainnoitavissa ja mitattavissa.
No niinhän se onkin. Ap mittaa sen.
Tunneäly yms on juuri sitä, että luemme toistemme tunteita. Niitä luetaan käyttäytymisestä ja ilmeistä, todella tunneälykäs lukee sen myös Viboista.
Tämä on sellainen juttu, ettei voi oikein selittää. Sama kuin selittäisi sokealle, miltä meri näyttää.
Jos jotain asiaa ei voi selittää niin silloin sitä ei ole olemassa. Ja tämä on faktaa.
Joistain ihmisistä todella "aistii" "pahuuden", mutta minään mittarina en sitä silti pitäisi. Eivät kaikki tällaiset "pahuusaistijat" osaa itsekään erottaa näitä hyviä ja pahoja, sillä eräskin ex-ystävä löytää aina itselleen pahoja poikia, vaikka on niin intuitiivista.
Ei ole mitenkään erityinen kyky, vaan herkkyys ihmisten piiloviesteille. Kaikilla tämä ominaisuus ei ole niin kehittynyt kuin toisilla, mutta yleisesti ihmisillä ja eläimillä on erinomainen tunneäly ja toisen lukemisen taito. Et ole erityinen. Useimmat huomaavat onko toinen aidosti ystävällinen vai teeskentelevä. Pahuuteen uskominen on ihan toinen juttu.
Minä pystyn myös aistimaan ihmisen hyvyyden tai pahuuden. Hyvät ihmiset aistin siitä kun he antavat minulle rahaa. Pahat ihmiset aistin siitä että he eivät anna minulle rahaa.
Äsken kävin vaatekaupassa. Myyjällä oli ensin ärtynyt mikroilme kunnes vaihtoi sen hymyyn. Oikeastaan pidän enemmän pakotetusta hymystä, sillä se ei tule luonnostaan kuten luonnonaurinkoisella hymyilijällä tulisi. Millainenkohan mikromurjottaja itse olen? Hmm.
Kyllä aikamoiset anturit kasvaa päähän kun lapsuuden kodissa on ollut esim narsismia tai muuta "pahuutta". Pahuudella tarkoitan sitä, että haluaa vahingoittaa sanoilla ja teoilla ilman, että katuisi.
Just mietin tässä, että rajatilasiskoni oli hirveän ilkeä esim meille pikkusisarille. vieläkin pelkään, että joku tulee haukkumaan.
Itse aistin myös helposti onko ihminen kiva vai ilkeä. Kannattaa yleensä luottaa siihen ekaan tunteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä pystyn myös aistimaan ihmisen hyvyyden tai pahuuden. Hyvät ihmiset aistin siitä kun he antavat minulle rahaa. Pahat ihmiset aistin siitä että he eivät anna minulle rahaa.
Kerro missä kauppakeskuksessa feissaat.
Ihminen peilaa automaattisesti toisen tunteita. Pahuus ei sen sijaan ole tunne. Sinulle tulee fyysisesti paha olo luultavasti siksi, että et kestä toisen sinussa herättämiä tunteita. Se syy, miksi se toinen, se "paha" ihminen tuntee joitakin negatiivisia tunteita, ei välttämättä liity sinuun millään tavalla. Luultavasti ei liity sinuun, vaan johonkin aiemmin tapahtuneeseen, jonka haluaa sinulta peittää, koska asia ei sinulle kuulu.
Esim. Henkilö on tullut nöyryytetyksi laulutaidostaan. Kun sinä laulat hieman kehnosti, rankaiseva mikroilme välähtää hänen kasvoillaan. Tuskallinen tunnemuoisto pyrkii pintaan. Hän yrittää peittää sen, koska ei halua nöyryyttää sinua.
Sinä tulkitset tilanteen siten, että hän haluaa sinulle pahaa. Oikeasti hän haluaa sinulle hyvää.
eräällä ystävälläni on sama juttu! naimisissa, hyvässä työssä, lapsia. ihan täysijärkinen ihminen mutta saa joistain ihmisistä todella pahoja viboja ilman syytä.. ja osoittautuukin , että tämä pahoja viboja välittävä ihminen on esim. kaksinaamainen, varas tai jopa väkivaltainen!
Moni mielenterveyden alan ammattilainen voisi olla kiinnostunut noista kirjoistasi. Toivottavasti kirjasi eivät ole ihan silkkaa mielikuvitusta sillä ihmisillä on tapana uskoa roskaa vaikka ammattilaisia olisi tarjolla avuksi asti.
On haitallista kun toinen hullu rohkaisee toista hullua ja sitten voi tapahtua kaikkea hullua. Lopussa kaikki katuu kun esiriput putoaa. Hakekaa apua oireisiinne :)