Pisa-älykkyystestin tuloksen julkaistu - suomalainen poika suurin häviäjä

Pojat kyseenalaistavat naisia paljon enemmän asioita. Itse muistan, että en yksinkertaisesti keksinyt mitään järkeävää syytä opetella tiettyjä asioita. Ja siten motivaatioita oli vaikea löytää. Vaikka syy olisikin ollut, niin oppikirjojen sisältö oli pitkälti itsestään selvää lätinää. Nyt pääsykokeisiin lukiessanikin on todella vaikea keskittyä asiaan, kun minä tiedän sen jo entuudestaan, koska se on ihan omalla järjellä pääteltävissä olevaa asiaa. Lähinnä uusina asioina minulle tulevat termit, joilla niitä ilmiöitä tuossa yhteydessä tutkintaan. Todella hankala yrittää painaa termi päähän ja sitten lukea taas sivutolkulla turhaa lätinää. Etenkin on haastavaa, kun termit eivät välttämättä ole mitenkään tarkkarajaisia, vaan hyvinkin ympäripyöreitä ja siten niitä voi käyttää monessa eri tilanteessa. Siten on aika hankala tietää mitä kyseisellä termillä milloinkin tarkoitetaan ja siten koko termi on aika turha. Noiden erikoisten termien tarkoitushan on kuitenkin tehdä tekstistä tiiviimpää, mutta jos ne eivät selvästi kerro sitä mitä niiden pitäisi kertoa, niin tuollaisen termi olisi ollut parempi jättää kokonaan kehittämättä. 

Lainasin kesällä tähtitieteestä kertovan kirjan ja siinä oli oikeasti minulle paljon uutta ja hankalaa asiaa. Huomasin, että minä olin oikeasti kiinnostunut tuosta, koska siinä tuli jatkuvasti itselleni uutta asiaa ja siten tekstissä oli oikeasti jotain sisältöä.

Miehet ovat hyviä ymmärtämään kokonaisuuksia, eikä heidän kärsivällisyys riitä epäolennaisten nippelitietojen mieleen painamiseen. Tai näin ainakin omasta näkökulmastani katsottuna. En suoraan sanottuna ole perehtynyt muiden miesten oppimisprosessiin niin tarkasti, että tietäisin miten he opiskelevat. 

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti poikien ja tyttöjen ero kasvaa vaan uusilla opetusmenetelmillä.

Samaa pelkään sillä tuo uusi ops vaatii yhä enemmän itseohjautuvuutta.

"Perin hankala toimi on johtaa poikia, noita kesyttömiä eläimiä..." totesti agricola rehtorina toimiessaan. Pojat ei ehkä ole muuttuneet 500 vuodessa mutta kuri on.

Yksinhuoltajaäidit ovat väsyneitä miesten lähdettyä karkuun kasvatusvelvollisuuttaan, eikä koulustakaan löydy miehen mallia. Lisäksi poikien käytännön taidot, jotka ennen auttoivat huonosti koulussa pärjääviä poikia, ovat kadonneet isien lähdettyä. Pojilla ei ole enää mitään muuta kuin pelaaminen jäljellä.

Muuten osuvaa, paitsi että kaikista eroista 80% ottaa nainen. Isä siis pakenee 20% tapauksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syyt:

- elämänkoululaisten jälkikasvu saavuttanut kouluiän

- "pojat on poikia"-asenne ja selittely, mihin koulussa törmää viikottain vanhempien taholta

- pojat käyttää aikansa pelaamiseen, ei kehitä juur mitään ja näkyy koulumenestyksessä

- koulutusta ei arvosteta, koti ei kunnioita opettajia ja siirtävät sen mallin lapsilleenkin

- koulu menee päättäjien toimesta huonompaan suuntaan, koska a) kaikesta säästetään ja b) yritetään olla jotain ihmeen edelläkävijöitä ja viedään kouluviihtyvyyden tavoittelu ihan överiksi tekemällä koulusta yhtä sirkusta ja pelleilyä, mieleistellään oppilaita liikaa ja ei opeteta enää sisukasta työntekoa

- alkeellisimmatkin elämänhallinnan taidot vanhemmilta suurilta osin hukassa, ulkoistetaan kaikki koululle

- oppilailta ei vaadita kotona enää mitään, joten eivät opi sietämään tylsyyttä tai mielipahaa, kaiken tulisi aina olla vain kivaa, muuten "ei nappaa, ihan vitun sama"

- vastuu on aina muilla, ei meidän lapsessa ole vikaa tai meidän perheessä....

- tytöt eivät kiinnostu "hikkepojista"

Tuossa se pääasiallinen syy. Jos tilanne olisi päinvastainen, pojat haluaisivat olla hyviä evvk-aineissakin. Tätä näkee mm. kuntosalilla missä teinipojat pumppaavat vain ajatuksella, että tytöt tykkää lihaksista

Voin puhua vaan oman tuttavapiirini puolesta, mutta kyllä fiksuus mies on huomattavan monelle naiselle isompi turn-on kuin treenattu tyhjäpää.

Sitä en tiedä, mutta kyse oli teinipojista eli pisa-testin kohderyhmästä

No ei teininäkään minua ja silloista kaveripiiriäni kiinnostanut ne tyhjäpääpojat, vaan fiksut. 

Sitten olette poikkeustapauksia. Lukiossa huomasi hyvin miten urheilullisten ja sosiaalisten seiskapuolen poikien ympärillä pörräsi tyttöjä vaikka miten paljon. Sen sijaan erityisesti matikassa ja luonnontieteissä loistaneiden nörttipoikien ympärillä ei ollut tyttöjä lainkaan. Tämän asetelman voi varmaan allekirjoittaa jokainen lukion käynyt. Jos sisäistä motivaatiota ja uteliaisuutta ei ole esim. matikkaan ja luonnontieteisiin, niin kuinka paljon kiinnostaa niitä opiskella, jos todellisuuden ilmentymä on tuo?

Vierailija kirjoitti:

Pojat kyseenalaistavat naisia paljon enemmän asioita. Itse muistan, että en yksinkertaisesti keksinyt mitään järkeävää syytä opetella tiettyjä asioita. Ja siten motivaatioita oli vaikea löytää. Vaikka syy olisikin ollut, niin oppikirjojen sisältö oli pitkälti itsestään selvää lätinää. Nyt pääsykokeisiin lukiessanikin on todella vaikea keskittyä asiaan, kun minä tiedän sen jo entuudestaan, koska se on ihan omalla järjellä pääteltävissä olevaa asiaa. Lähinnä uusina asioina minulle tulevat termit, joilla niitä ilmiöitä tuossa yhteydessä tutkintaan. Todella hankala yrittää painaa termi päähän ja sitten lukea taas sivutolkulla turhaa lätinää. Etenkin on haastavaa, kun termit eivät välttämättä ole mitenkään tarkkarajaisia, vaan hyvinkin ympäripyöreitä ja siten niitä voi käyttää monessa eri tilanteessa. Siten on aika hankala tietää mitä kyseisellä termillä milloinkin tarkoitetaan ja siten koko termi on aika turha. Noiden erikoisten termien tarkoitushan on kuitenkin tehdä tekstistä tiiviimpää, mutta jos ne eivät selvästi kerro sitä mitä niiden pitäisi kertoa, niin tuollaisen termi olisi ollut parempi jättää kokonaan kehittämättä. 

Lainasin kesällä tähtitieteestä kertovan kirjan ja siinä oli oikeasti minulle paljon uutta ja hankalaa asiaa. Huomasin, että minä olin oikeasti kiinnostunut tuosta, koska siinä tuli jatkuvasti itselleni uutta asiaa ja siten tekstissä oli oikeasti jotain sisältöä.

Miehet ovat hyviä ymmärtämään kokonaisuuksia, eikä heidän kärsivällisyys riitä epäolennaisten nippelitietojen mieleen painamiseen. Tai näin ainakin omasta näkökulmastani katsottuna. En suoraan sanottuna ole perehtynyt muiden miesten oppimisprosessiin niin tarkasti, että tietäisin miten he opiskelevat. 

Tässä havainnollistetaan hyvin se, kuinka miehet sanelevat sen mikä on oleellista ja tärkeää ja jopa oikein kirjoitettua tai määriteltyä. Se mikä ei miestä kiinnosta tai on epäoleellista, on turhaa ja ajan hukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Pojat kyseenalaistavat naisia paljon enemmän asioita. Itse muistan, että en yksinkertaisesti keksinyt mitään järkeävää syytä opetella tiettyjä asioita. Ja siten motivaatioita oli vaikea löytää. Vaikka syy olisikin ollut, niin oppikirjojen sisältö oli pitkälti itsestään selvää lätinää. Nyt pääsykokeisiin lukiessanikin on todella vaikea keskittyä asiaan, kun minä tiedän sen jo entuudestaan, koska se on ihan omalla järjellä pääteltävissä olevaa asiaa. Lähinnä uusina asioina minulle tulevat termit, joilla niitä ilmiöitä tuossa yhteydessä tutkintaan. Todella hankala yrittää painaa termi päähän ja sitten lukea taas sivutolkulla turhaa lätinää. Etenkin on haastavaa, kun termit eivät välttämättä ole mitenkään tarkkarajaisia, vaan hyvinkin ympäripyöreitä ja siten niitä voi käyttää monessa eri tilanteessa. Siten on aika hankala tietää mitä kyseisellä termillä milloinkin tarkoitetaan ja siten koko termi on aika turha. Noiden erikoisten termien tarkoitushan on kuitenkin tehdä tekstistä tiiviimpää, mutta jos ne eivät selvästi kerro sitä mitä niiden pitäisi kertoa, niin tuollaisen termi olisi ollut parempi jättää kokonaan kehittämättä. 

Lainasin kesällä tähtitieteestä kertovan kirjan ja siinä oli oikeasti minulle paljon uutta ja hankalaa asiaa. Huomasin, että minä olin oikeasti kiinnostunut tuosta, koska siinä tuli jatkuvasti itselleni uutta asiaa ja siten tekstissä oli oikeasti jotain sisältöä.

Miehet ovat hyviä ymmärtämään kokonaisuuksia, eikä heidän kärsivällisyys riitä epäolennaisten nippelitietojen mieleen painamiseen. Tai näin ainakin omasta näkökulmastani katsottuna. En suoraan sanottuna ole perehtynyt muiden miesten oppimisprosessiin niin tarkasti, että tietäisin miten he opiskelevat. 

Mikset sitten hae luonnontieteiden pariin? Tosin ulkoaopettelua sielläkin on hyvin paljon koska kokonaisuuksia vaan ei voi hallita kovin hyvin jollei tunne yksityiskohtia.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusten mukaan poikien heikompi lukutaito estää heitä pärjäämästä matematiikassa ja luonnontieteissä. On vaikea vastata, kun ei ymmärrä kysymystä.

Lukutaidon harjoittelusta 90% tehdään kotona. Koulussa ei mitenkään ehditä käyttää riittävästi aikaa lukemiseen.

Ero on tyttöjen hyväksi jo kaikilla matematiikan osa-alueilla, ei pelkästään sanallisissa.

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajaäidit ovat väsyneitä miesten lähdettyä karkuun kasvatusvelvollisuuttaan, eikä koulustakaan löydy miehen mallia. Lisäksi poikien käytännön taidot, jotka ennen auttoivat huonosti koulussa pärjääviä poikia, ovat kadonneet isien lähdettyä. Pojilla ei ole enää mitään muuta kuin pelaaminen jäljellä.

Muuten osuvaa, paitsi että kaikista eroista 80% ottaa nainen. Isä siis pakenee 20% tapauksista.

Aloite voi tulla naiselta vaikka siksi että isä ei ota vastuuta lapsistaan vaan elää kuten ennenkin (eli pakenee isän roolia) ja kaikki kaatuu naisen harteille.

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä pojilla menee liian hyvin. On helppoa ja turvattu koti, ruokaa pöydässä ja viikkorahaa taskussa. Arvostusta tulee jo sukupuolesta, kun on poika. Ei tarvitse yrittää. Tytöt ehkä pärjäävät, kun kokevat olevansa altavastaajia. Panee yrittämään.

Tutun toimitusjohtajaperheen pojat joutuivat merkkivaatteet päällä uusine mopoautoineen ammattikouluun.

Uskon tähän. Altavastaavuus pistää yrittämään. Tämän näkee ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajista ainakin Amerikassa. Pätee myös Aasialaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat kyseenalaistavat naisia paljon enemmän asioita. Itse muistan, että en yksinkertaisesti keksinyt mitään järkeävää syytä opetella tiettyjä asioita. Ja siten motivaatioita oli vaikea löytää. Vaikka syy olisikin ollut, niin oppikirjojen sisältö oli pitkälti itsestään selvää lätinää. Nyt pääsykokeisiin lukiessanikin on todella vaikea keskittyä asiaan, kun minä tiedän sen jo entuudestaan, koska se on ihan omalla järjellä pääteltävissä olevaa asiaa. Lähinnä uusina asioina minulle tulevat termit, joilla niitä ilmiöitä tuossa yhteydessä tutkintaan. Todella hankala yrittää painaa termi päähän ja sitten lukea taas sivutolkulla turhaa lätinää. Etenkin on haastavaa, kun termit eivät välttämättä ole mitenkään tarkkarajaisia, vaan hyvinkin ympäripyöreitä ja siten niitä voi käyttää monessa eri tilanteessa. Siten on aika hankala tietää mitä kyseisellä termillä milloinkin tarkoitetaan ja siten koko termi on aika turha. Noiden erikoisten termien tarkoitushan on kuitenkin tehdä tekstistä tiiviimpää, mutta jos ne eivät selvästi kerro sitä mitä niiden pitäisi kertoa, niin tuollaisen termi olisi ollut parempi jättää kokonaan kehittämättä. 

Lainasin kesällä tähtitieteestä kertovan kirjan ja siinä oli oikeasti minulle paljon uutta ja hankalaa asiaa. Huomasin, että minä olin oikeasti kiinnostunut tuosta, koska siinä tuli jatkuvasti itselleni uutta asiaa ja siten tekstissä oli oikeasti jotain sisältöä.

Miehet ovat hyviä ymmärtämään kokonaisuuksia, eikä heidän kärsivällisyys riitä epäolennaisten nippelitietojen mieleen painamiseen. Tai näin ainakin omasta näkökulmastani katsottuna. En suoraan sanottuna ole perehtynyt muiden miesten oppimisprosessiin niin tarkasti, että tietäisin miten he opiskelevat. 

Tässä havainnollistetaan hyvin se, kuinka miehet sanelevat sen mikä on oleellista ja tärkeää ja jopa oikein kirjoitettua tai määriteltyä. Se mikä ei miestä kiinnosta tai on epäoleellista, on turhaa ja ajan hukkaa.

Ei sitä mies määritä, vaan sen määrittää totuus. Jos termi ei ole tarkka, niin se on usein turha. Parempaan lopputulokseen päästään selittämällä mitä milloinkin tarkoitetaan.

Erittäin vaikea keksiä perustelua sille miksi minun pitäisi opetella erilaiset sienityypit ulkoa. Jos joskus tuollaista tietoa tarvitsen, niin  voin katsoa sen kirjasta tai netistä. Sienien osaamisessa on periaatteessa jotain järkeä, mutta yhden kuvan perusteella tuskin osaisi montaakaan sientä luonnossa tunnistaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat kyseenalaistavat naisia paljon enemmän asioita. Itse muistan, että en yksinkertaisesti keksinyt mitään järkeävää syytä opetella tiettyjä asioita. Ja siten motivaatioita oli vaikea löytää. Vaikka syy olisikin ollut, niin oppikirjojen sisältö oli pitkälti itsestään selvää lätinää. Nyt pääsykokeisiin lukiessanikin on todella vaikea keskittyä asiaan, kun minä tiedän sen jo entuudestaan, koska se on ihan omalla järjellä pääteltävissä olevaa asiaa. Lähinnä uusina asioina minulle tulevat termit, joilla niitä ilmiöitä tuossa yhteydessä tutkintaan. Todella hankala yrittää painaa termi päähän ja sitten lukea taas sivutolkulla turhaa lätinää. Etenkin on haastavaa, kun termit eivät välttämättä ole mitenkään tarkkarajaisia, vaan hyvinkin ympäripyöreitä ja siten niitä voi käyttää monessa eri tilanteessa. Siten on aika hankala tietää mitä kyseisellä termillä milloinkin tarkoitetaan ja siten koko termi on aika turha. Noiden erikoisten termien tarkoitushan on kuitenkin tehdä tekstistä tiiviimpää, mutta jos ne eivät selvästi kerro sitä mitä niiden pitäisi kertoa, niin tuollaisen termi olisi ollut parempi jättää kokonaan kehittämättä. 

Lainasin kesällä tähtitieteestä kertovan kirjan ja siinä oli oikeasti minulle paljon uutta ja hankalaa asiaa. Huomasin, että minä olin oikeasti kiinnostunut tuosta, koska siinä tuli jatkuvasti itselleni uutta asiaa ja siten tekstissä oli oikeasti jotain sisältöä.

Miehet ovat hyviä ymmärtämään kokonaisuuksia, eikä heidän kärsivällisyys riitä epäolennaisten nippelitietojen mieleen painamiseen. Tai näin ainakin omasta näkökulmastani katsottuna. En suoraan sanottuna ole perehtynyt muiden miesten oppimisprosessiin niin tarkasti, että tietäisin miten he opiskelevat. 

Mikset sitten hae luonnontieteiden pariin? Tosin ulkoaopettelua sielläkin on hyvin paljon koska kokonaisuuksia vaan ei voi hallita kovin hyvin jollei tunne yksityiskohtia.

Miksi ihmeessä ei voisi? Väität siis, että ei voi olla hyvä johtaja jos ei osaa jokaisen alaisen työtehtäviä tarkalleen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syyt:

- elämänkoululaisten jälkikasvu saavuttanut kouluiän

- "pojat on poikia"-asenne ja selittely, mihin koulussa törmää viikottain vanhempien taholta

- pojat käyttää aikansa pelaamiseen, ei kehitä juur mitään ja näkyy koulumenestyksessä

- koulutusta ei arvosteta, koti ei kunnioita opettajia ja siirtävät sen mallin lapsilleenkin

- koulu menee päättäjien toimesta huonompaan suuntaan, koska a) kaikesta säästetään ja b) yritetään olla jotain ihmeen edelläkävijöitä ja viedään kouluviihtyvyyden tavoittelu ihan överiksi tekemällä koulusta yhtä sirkusta ja pelleilyä, mieleistellään oppilaita liikaa ja ei opeteta enää sisukasta työntekoa

- alkeellisimmatkin elämänhallinnan taidot vanhemmilta suurilta osin hukassa, ulkoistetaan kaikki koululle

- oppilailta ei vaadita kotona enää mitään, joten eivät opi sietämään tylsyyttä tai mielipahaa, kaiken tulisi aina olla vain kivaa, muuten "ei nappaa, ihan vitun sama"

- vastuu on aina muilla, ei meidän lapsessa ole vikaa tai meidän perheessä....

- tytöt eivät kiinnostu "hikkepojista"

Tuossa se pääasiallinen syy. Jos tilanne olisi päinvastainen, pojat haluaisivat olla hyviä evvk-aineissakin. Tätä näkee mm. kuntosalilla missä teinipojat pumppaavat vain ajatuksella, että tytöt tykkää lihaksista

Voin puhua vaan oman tuttavapiirini puolesta, mutta kyllä fiksuus mies on huomattavan monelle naiselle isompi turn-on kuin treenattu tyhjäpää.

Sitä en tiedä, mutta kyse oli teinipojista eli pisa-testin kohderyhmästä

No ei teininäkään minua ja silloista kaveripiiriäni kiinnostanut ne tyhjäpääpojat, vaan fiksut. 

Sitten olette poikkeustapauksia. Lukiossa huomasi hyvin miten urheilullisten ja sosiaalisten seiskapuolen poikien ympärillä pörräsi tyttöjä vaikka miten paljon. Sen sijaan erityisesti matikassa ja luonnontieteissä loistaneiden nörttipoikien ympärillä ei ollut tyttöjä lainkaan. Tämän asetelman voi varmaan allekirjoittaa jokainen lukion käynyt. Jos sisäistä motivaatiota ja uteliaisuutta ei ole esim. matikkaan ja luonnontieteisiin, niin kuinka paljon kiinnostaa niitä opiskella, jos todellisuuden ilmentymä on tuo?

No eipä ne pojatkaan niiden kymppejä vetelevien kilttien tyttöjen ympärillä yleensä pörränneet, ei edes ne nörttipojat.

Pojat kasvatetaan laiskoiksi. Poikia ei patisteta mm. kotitöihin niin paljon kuin tyttöjä. Onko joku ihme että aikuiset naisetkin valitsevat yhä useammin kumppanikseen toisen naisen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat kyseenalaistavat naisia paljon enemmän asioita. Itse muistan, että en yksinkertaisesti keksinyt mitään järkeävää syytä opetella tiettyjä asioita. Ja siten motivaatioita oli vaikea löytää. Vaikka syy olisikin ollut, niin oppikirjojen sisältö oli pitkälti itsestään selvää lätinää. Nyt pääsykokeisiin lukiessanikin on todella vaikea keskittyä asiaan, kun minä tiedän sen jo entuudestaan, koska se on ihan omalla järjellä pääteltävissä olevaa asiaa. Lähinnä uusina asioina minulle tulevat termit, joilla niitä ilmiöitä tuossa yhteydessä tutkintaan. Todella hankala yrittää painaa termi päähän ja sitten lukea taas sivutolkulla turhaa lätinää. Etenkin on haastavaa, kun termit eivät välttämättä ole mitenkään tarkkarajaisia, vaan hyvinkin ympäripyöreitä ja siten niitä voi käyttää monessa eri tilanteessa. Siten on aika hankala tietää mitä kyseisellä termillä milloinkin tarkoitetaan ja siten koko termi on aika turha. Noiden erikoisten termien tarkoitushan on kuitenkin tehdä tekstistä tiiviimpää, mutta jos ne eivät selvästi kerro sitä mitä niiden pitäisi kertoa, niin tuollaisen termi olisi ollut parempi jättää kokonaan kehittämättä. 

Lainasin kesällä tähtitieteestä kertovan kirjan ja siinä oli oikeasti minulle paljon uutta ja hankalaa asiaa. Huomasin, että minä olin oikeasti kiinnostunut tuosta, koska siinä tuli jatkuvasti itselleni uutta asiaa ja siten tekstissä oli oikeasti jotain sisältöä.

Miehet ovat hyviä ymmärtämään kokonaisuuksia, eikä heidän kärsivällisyys riitä epäolennaisten nippelitietojen mieleen painamiseen. Tai näin ainakin omasta näkökulmastani katsottuna. En suoraan sanottuna ole perehtynyt muiden miesten oppimisprosessiin niin tarkasti, että tietäisin miten he opiskelevat. 

Mikset sitten hae luonnontieteiden pariin? Tosin ulkoaopettelua sielläkin on hyvin paljon koska kokonaisuuksia vaan ei voi hallita kovin hyvin jollei tunne yksityiskohtia.

Miksi ihmeessä ei voisi? Väität siis, että ei voi olla hyvä johtaja jos ei osaa jokaisen alaisen työtehtäviä tarkalleen? 

Miten tuo nyt liittyy luonnontieteiden opiskeluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajaäidit ovat väsyneitä miesten lähdettyä karkuun kasvatusvelvollisuuttaan, eikä koulustakaan löydy miehen mallia. Lisäksi poikien käytännön taidot, jotka ennen auttoivat huonosti koulussa pärjääviä poikia, ovat kadonneet isien lähdettyä. Pojilla ei ole enää mitään muuta kuin pelaaminen jäljellä.

Muuten osuvaa, paitsi että kaikista eroista 80% ottaa nainen. Isä siis pakenee 20% tapauksista.

Aloite voi tulla naiselta vaikka siksi että isä ei ota vastuuta lapsistaan vaan elää kuten ennenkin (eli pakenee isän roolia) ja kaikki kaatuu naisen harteille.

Nope. Älä selitä mustaa valkoiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusten mukaan poikien heikompi lukutaito estää heitä pärjäämästä matematiikassa ja luonnontieteissä. On vaikea vastata, kun ei ymmärrä kysymystä.

Lukutaidon harjoittelusta 90% tehdään kotona. Koulussa ei mitenkään ehditä käyttää riittävästi aikaa lukemiseen.

Ero on tyttöjen hyväksi jo kaikilla matematiikan osa-alueilla, ei pelkästään sanallisissa.

EVVK

Vierailija kirjoitti:

Pojat kasvatetaan laiskoiksi. Poikia ei patisteta mm. kotitöihin niin paljon kuin tyttöjä. Onko joku ihme että aikuiset naisetkin valitsevat yhä useammin kumppanikseen toisen naisen?

Lähes kaikissa talouksissa on nainen. Eli siis todella heikosti kasvatettu, naiset.

Vierailija kirjoitti:

Miten tässäkin syyllistetään vanhempia? Miten ovat vaikuttaneet suuret luokkakoot, opettajien asenne poikia kohtaan, miten opettajat ovat ottaneet haltuun uudet opetusmenetelmät?

Juu, juu. Jokaiselle oma sivunkääntäjä luokkaan

Ehkä voisivat tehdä läksytkin poikien puolesta.

Luokkakoot ovat pienentyneet, mutta tulokset huonontuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat kyseenalaistavat naisia paljon enemmän asioita. Itse muistan, että en yksinkertaisesti keksinyt mitään järkeävää syytä opetella tiettyjä asioita. Ja siten motivaatioita oli vaikea löytää. Vaikka syy olisikin ollut, niin oppikirjojen sisältö oli pitkälti itsestään selvää lätinää. Nyt pääsykokeisiin lukiessanikin on todella vaikea keskittyä asiaan, kun minä tiedän sen jo entuudestaan, koska se on ihan omalla järjellä pääteltävissä olevaa asiaa. Lähinnä uusina asioina minulle tulevat termit, joilla niitä ilmiöitä tuossa yhteydessä tutkintaan. Todella hankala yrittää painaa termi päähän ja sitten lukea taas sivutolkulla turhaa lätinää. Etenkin on haastavaa, kun termit eivät välttämättä ole mitenkään tarkkarajaisia, vaan hyvinkin ympäripyöreitä ja siten niitä voi käyttää monessa eri tilanteessa. Siten on aika hankala tietää mitä kyseisellä termillä milloinkin tarkoitetaan ja siten koko termi on aika turha. Noiden erikoisten termien tarkoitushan on kuitenkin tehdä tekstistä tiiviimpää, mutta jos ne eivät selvästi kerro sitä mitä niiden pitäisi kertoa, niin tuollaisen termi olisi ollut parempi jättää kokonaan kehittämättä. 

Lainasin kesällä tähtitieteestä kertovan kirjan ja siinä oli oikeasti minulle paljon uutta ja hankalaa asiaa. Huomasin, että minä olin oikeasti kiinnostunut tuosta, koska siinä tuli jatkuvasti itselleni uutta asiaa ja siten tekstissä oli oikeasti jotain sisältöä.

Miehet ovat hyviä ymmärtämään kokonaisuuksia, eikä heidän kärsivällisyys riitä epäolennaisten nippelitietojen mieleen painamiseen. Tai näin ainakin omasta näkökulmastani katsottuna. En suoraan sanottuna ole perehtynyt muiden miesten oppimisprosessiin niin tarkasti, että tietäisin miten he opiskelevat. 

Mikset sitten hae luonnontieteiden pariin? Tosin ulkoaopettelua sielläkin on hyvin paljon koska kokonaisuuksia vaan ei voi hallita kovin hyvin jollei tunne yksityiskohtia.

Miksi ihmeessä ei voisi? Väität siis, että ei voi olla hyvä johtaja jos ei osaa jokaisen alaisen työtehtäviä tarkalleen? 

Sulla tosiaan on ongelma yksityiskohtien ymärtämisessä X) Puhuttiin luonnontieteistä ja sinä heität esimerkiksi alaisten työtehtävien tuntemisen...