OUDOIMPIA askiaspalvelijoita joita olette kohdanneet? Mitä tapahtui/ teki tms?? Minä aloitan...
Kerro myös mikä hän oli ammatiltaan!
Oma kokemukseni on se, kun menin joskus hotelliin niin siinä respassa sisään kirjautumisessa oli sellainen nainen.
Näin jo kauempaa, että hihitteli yksinään jtn...
Siinä kohtaa, kun tulin tiskille vastapäätä häntä niin tervehtiessä hän purskahti nairuun jonka yritti naamioida yskäsyksi.
Mietin, että oliko minussa jtn hauskaa, mutta hihittely vain jatkui ja jatkui.
Näin, että pidätteli kokoajan naurua ja nauroi joka sanansä jälkeen oikein ylikorostuneesti
Tuo oli vähän outoa koska tilanteessa ei ollut päällepäin missään kohtaa mitään hauskaa.
En tiedä oliko jossain aineissa, mutta aika oudolta vaikutti.
Lähtiessä sielä oli erityyppi enkä enää nähnyt tuota naista ..
Kertokaapa teidän kokemuksia!
Kommentit (360)
Vierailija kirjoitti:
Kaveri kertoi tällasen: Olin menossa arvauskeskuksen lekurille, kun avasin oven, tämä lääkäri makasi pää ja kädet pöydällään ja sano mulle että "Seis - älä tuu sisään, mikä vika sul on?" Kun kerroin että on kuumetta ja flunssaa, se kirjotti kolme päivää saikkua ja heitti sen lattialle, katsomatta muhun ja käski häipyä äkkiä.
Tapahtuiko tämä Tampereella? Jos tapahtui, tiedän tapauksen.
Vierailija kirjoitti:
Olin joitakin vuosia sitten ostamassa hääpukua, ja menin sitten kaason kanssa erääseen helsinkiläiseen pukuliikkeeseen.
Heti ovella omistajattaren käytös oli enemmän kuin kummallista. Hän tuli tiukalla äänellä komentamaan kengät pois jalasta HETI koska muuten kulkeutuu hiekkaa lattioille ja hän oli juuri imuroinut. Esitin sitten asiani, ja kerroin hieman millaista pukua hain. Pukuja ei saanut katsella itse, vaan minun piti selata kansiota, ja osoittaa siitä minkälaista haluaisin sovittaa. Kun sitten löytyi sopiva, änkesi täti mukaan sovituskoppiin vahtimaan, että poistan dödöt kölninvedellä ja ettei mekko likaannu. Samalla hän alkoi kysellä minkä ikäinen olen, ja entäs sulhanen (olimme molemmat 24) ja kommentoi kaikkia vastauksia. Olimme kuulemma epäilyttävän nuoria, ja milläs meinasimme maksaa hääpuvun, koska hänen liikkeensä puvut olivat kalliita ja uniikkeja. Kun vastasin häkeltyneenä että kyllä meillä on laskettu hääpuvulle tilaa budjettiin, hän tokaisi että hyvä sitten jos isä maksaa.
Valitettavasti puku jota sovitin, oli aivan ihana, tosin hiukan yli budjetin. Puntaroin kaasolle asiaa, kun myyjätär totesi maireasti hymyillen, että mekko on kyllä hyvä sijoitus, miehiä tulee ja menee mutta tätä ajatonta luomusta voi pitää vielä uudelleenkin joskus tai vähintäänkin sen jälleenmyyntihinta on kova kun se on italialaista huippudesignia. Häivyin liikkeestä itku kurkussa ja hyvä niin, sillä yhtä ihana mekko löytyi kohtuullisen hintaisena ja hyvän palvelun kera toisaalta. Löysin myöhemmin kyseisestä liikkeestä ja omistajattaresta enemmänkin keskusteluketjuja, en ollut ensimmäinen joka sai kummallista "palvelua".
Mikä liike? Hääpuvun osto pian edessä, haluan välttää tuollaisen palvelun liikettä.
optikkoliikkeen "aurinkolasit vahvuuksilla kaupan päälle silmälasien ostajalle"-tarjous...
Otin aurinkolasit esillä olevasta valikoimasta ja laskun loppusummaan lisättiin linssejen värjäys.
Öh, jos ottaa tarjouksesta aurinkolasit vahvuuksilla niin luulisi niissä olevan ne aurinkolasien linssitkin silloin.
Kävelin ulos.
Työsuojeluvaltuutettu oli kiinnostuneempi itsestään, omista töistään ja kotiasioistaan, kun yritin kertoa ongelmastani hänelle. Todellakaan oloni ei helpottunut tässä kohtaamisessa. No, vaalit on kohta...
Ah, julkinen sektori: Ei mitään vaatimuksia minkään suhteen.
-ei tarvitse tietää mitään
-ei tarvitse palvella asiakasta
-eikä tarvitse olla kohtelias, jos ei huvita.
Normaalisti paskaa palvelua saava asiakas vaihtaa kilpailevaan yritykseen ja/tai valittaa toiminnasta. Entäpä julkisella puolella? Kukaan ei ole vastuussa mistään ja asiakas joutuu palaamaan uudestaankin. Halusi sitä tai ei.
Terveisiä vielä Jyväskylän verohallintoon. Odotin (tyhjässä) aulassa 30 min ja ensiksi ensimmäiselle luukulle kysymään yritysverotuksesta.
"Voi kun mää en oikein tiedä näistä..liippaa sen verta läheltä henkilöverotusta,että käyppäs sillä puolella"
Ei muuta kun uus jonotuslappu (tyhjässä aulassa!) ja 10min jonotus. Vastauksen jo melkein tiesinkin:
"En ole kyllä näistä ollenkaan perillä...ainoa mitä voin tehdä on että kehoitan soittamaan tuonne meidän palvelunumeroon. Sieltä osataan varmaan neuvoa"
Mä olin mopoikäisenä kaverini kanssa syömässä Hesburgerissa. Meillä oli kypärät sisällä mukana (lattialla). Yhtäkkiä kesken syönnin vihainem nuori myyjä tulee tiukasti sanomaan että tämä ei ole mikään hengailupaikka, nyt jatkuu matka. Oltiin niin kilttejä ettei uskallettu sanoa mitään, vaan lähettiin sitten pois hampparit puoliksy syötyinä. Ymmärrän kyllä että Hesellä on varmaan paljon ongelmia hengailevien nuorten takia, mutta jotkut tosiaan menee sinne ihan vaan syömään. Epäilen että mopokypärillä oli osuutta myyjän suhtautumiseen.
Toinen tapaus on Stadiumista. Olin ostamassa kenkiä vähän päälle parikymppisenä, äiti oli mukana makutuomarina. Kyselin kengistä, ja aina myyjä vastasi katsoen äitiäni. Kaiken huippu oli kun myyjä kysyi äidiltäni että lähteekös kengät matkaan :D Jäivät kauppaan
Ylipäätään pidän outona sitä, etteivät kauppiaat vieläkään ymmärrä yli-innokkaan asiakaspalvelun negatiivista vaikutusta bisnekselleen.
Eräässäkin nimeltä mainitsemattomassa (Masku) huonekaluketjussa ei viitsi asioida, kun heti ovasta sisään astuessa kylkeen kiinni liimautuu kierroksen ajaksi myyjä, joka on kaikessa palvelualttiudessaan valmis myymään koko puljun. Myyjäthän siellä eivät toki tee vääriin vaan toimivat niin kuin on käsketty.
Etenkin Suomessa asiakas haluaa pitää tietyn etäisyyden myös myyjään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin joitakin vuosia sitten ostamassa hääpukua, ja menin sitten kaason kanssa erääseen helsinkiläiseen pukuliikkeeseen.
Heti ovella omistajattaren käytös oli enemmän kuin kummallista. Hän tuli tiukalla äänellä komentamaan kengät pois jalasta HETI koska muuten kulkeutuu hiekkaa lattioille ja hän oli juuri imuroinut. Esitin sitten asiani, ja kerroin hieman millaista pukua hain. Pukuja ei saanut katsella itse, vaan minun piti selata kansiota, ja osoittaa siitä minkälaista haluaisin sovittaa. Kun sitten löytyi sopiva, änkesi täti mukaan sovituskoppiin vahtimaan, että poistan dödöt kölninvedellä ja ettei mekko likaannu. Samalla hän alkoi kysellä minkä ikäinen olen, ja entäs sulhanen (olimme molemmat 24) ja kommentoi kaikkia vastauksia. Olimme kuulemma epäilyttävän nuoria, ja milläs meinasimme maksaa hääpuvun, koska hänen liikkeensä puvut olivat kalliita ja uniikkeja. Kun vastasin häkeltyneenä että kyllä meillä on laskettu hääpuvulle tilaa budjettiin, hän tokaisi että hyvä sitten jos isä maksaa.
Valitettavasti puku jota sovitin, oli aivan ihana, tosin hiukan yli budjetin. Puntaroin kaasolle asiaa, kun myyjätär totesi maireasti hymyillen, että mekko on kyllä hyvä sijoitus, miehiä tulee ja menee mutta tätä ajatonta luomusta voi pitää vielä uudelleenkin joskus tai vähintäänkin sen jälleenmyyntihinta on kova kun se on italialaista huippudesignia. Häivyin liikkeestä itku kurkussa ja hyvä niin, sillä yhtä ihana mekko löytyi kohtuullisen hintaisena ja hyvän palvelun kera toisaalta. Löysin myöhemmin kyseisestä liikkeestä ja omistajattaresta enemmänkin keskusteluketjuja, en ollut ensimmäinen joka sai kummallista "palvelua".
Mikä liike? Hääpuvun osto pian edessä, haluan välttää tuollaisen palvelun liikettä.
Meslewi Mannerheimintiellä:D Onnea metsästykseen!:)
T. 177
Vierailija kirjoitti:
optikkoliikkeen "aurinkolasit vahvuuksilla kaupan päälle silmälasien ostajalle"-tarjous...
Otin aurinkolasit esillä olevasta valikoimasta ja laskun loppusummaan lisättiin linssejen värjäys.
Öh, jos ottaa tarjouksesta aurinkolasit vahvuuksilla niin luulisi niissä olevan ne aurinkolasien linssitkin silloin.
Kävelin ulos.
Mulle sanottiin, että pitää ottaa normihintaiset, jotta yritykselle tulis enemmän tappiota. (Todennäköisesti osa verosuunnittelua, kun tappiot saa vähentää.)
Vierailija kirjoitti:
Etsin mekkoa lakkiaisiin ja eksyin pieneen kivijalkaputiikkiin. Keski-ikäinen myyjä hyökkäsi heti kimppuun ja kysyi mitä etsitään ja alkoi esitellä mekkoja. Mikään ei oikein miellyttänyt, ja kun myyjä pumppasi ja pumppasi niin sanoin jotain neutraalin kieltävää "ei nyt ole ihan sellaisia malleja mitä olin ajatellut". Myyjä tästä närkästyi ja kivahti:"Jos ei näistä malleista löydy sopivaa, niin ei sitten mistään." Katsoin vain hämmästyneenä ja poistuin kaupasta, toiste en ole sinne mennyt. Mieluisan mallinen mekkokin löytyi toisesta liikkeestä ;)
Etsin asua tyttäreni häihin ja en löytänyt mieleistäni kotikaupunkimme muotiliikkeen valikoimista. Myyjälle sanoin kohteliaasti etten nyt löydä sen tyyppistä asua jota etsin ja aloin tehdä lähtöä kaupasta ulos. Myyjä (myös keski-ikäinen) käveli perässäni ovelle ja kuulin takaani lauseen "parasta mennä sitten sinne mihin kukkaron rahat riittävät." Olin niin äimistynyt, etten osannut sanoa mitään vaan kävelin vain ulos kaupasta. Sen jälkeen en ole nyt enää useampaan vuoteen astunut jalallani tuohon kauppaan. Ostin naapurikaupungista sittemmin häihin asun jolle on ollut runsaasti käyttöä jälkeenpäinkin eri juhlissa, ja on todella mieleinen. Hintakin oli kalliimpi kuin hylkäämäni asut kotikulmillani. Asiakas päättää jaloillaan missä käy. Olin aivan tavallisissa vaatteissa asioidessani noissa liikkeissä ja palvelun ero liikkeissä oli kuin yö ja päivä.
Kävin viime keväänä kampaajalla. Hiukseni olivat ehtineet kasvaa jo aika pitkiksi, ja halusin niihin leikkauksen ja värjäyksen. Hiuksiani tarkastellessaan kampaajanainen tokaisi "voi hyvänen aika" ja "huhhuh" ja samantapainen päivittely jatkui koko sen ajan kun hän leikkasi hiuksiani. Todella imartelevaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri kertoi tällasen: Olin menossa arvauskeskuksen lekurille, kun avasin oven, tämä lääkäri makasi pää ja kädet pöydällään ja sano mulle että "Seis - älä tuu sisään, mikä vika sul on?" Kun kerroin että on kuumetta ja flunssaa, se kirjotti kolme päivää saikkua ja heitti sen lattialle, katsomatta muhun ja käski häipyä äkkiä.
Tapahtuiko tämä Tampereella? Jos tapahtui, tiedän tapauksen.
No kyllä tapahtui Tampereella , onko sulle käynyt jotenkin samoin?
Vierailija kirjoitti:
Kävin viime keväänä kampaajalla. Hiukseni olivat ehtineet kasvaa jo aika pitkiksi, ja halusin niihin leikkauksen ja värjäyksen. Hiuksiani tarkastellessaan kampaajanainen tokaisi "voi hyvänen aika" ja "huhhuh" ja samantapainen päivittely jatkui koko sen ajan kun hän leikkasi hiuksiani. Todella imartelevaa.
Olin samoin kerran kampaajalla lyhennyttämässä jälleen hieman ohuehkoa kuontaloani, kun kampaaja alkoi yllättäin haukkua hiuksiani sanomalla mm. "Ettei voi paljon ottaa kun ihan kalju loistaa", "kylläpäs onkin kauhean olemattomat hiukset ja arpikin näkyy", "voi kauheeta ei näistä kyllä oikein mitään kunnollista kampausta saa". Ja kuitenkin kampauksesta tuli oikein näyttävä...
Olin tuosta vuodatuksesta niin äimistynyt maksavana asiakkaana, että ihan mykäksi menin, eivätkä hiukseni kuitenkaan ihan ohuemmasta päästö ole ja vaikka olisikin, on asiakkaan haukkuminen todella törkeää käytöstä!
No jääpä tuokin Tanssivat sakset/Myyrmäki väliin seuraavillakin kerroilla - aina kun kuljen siitä ohi, tekisi mieli ilkimykselle ihan irvistää!
Taksikuskilta kyselin pimeänä ja sateisena marraskuun iltana, kuinka oikein jaksavat ajaa koko päivän tälläisellä kelillä?
Itse kun jotenkin pääsen töistä kotiin ehjänä.
No äijä suuttui tästä ihan helkkaristi ja vastaili tiuskahdellen. En tiedä, mitä kysyin väärin..
Vierailija kirjoitti:
<<<<Vuosia sitten, olin juuri värjännyt hiukseni mustiksi ja vaikka olen oikeasti blondi, musta hiusten väri sopii hyvin kellertävään hipiääni ja sähkyvän vihreisiin silmiini saaden minut näyttämään ulkomaalaiselta. (Näin minulle on kerrottu).
Tästä tuntumasta mitään aavistamatta menin ruokakauppaan, kun kassalla oleva minulle tuntematon nuori naismyyjä käski tuoda ruokakassit heti hänelle säilöön....>>>>
Te kaikki jotka miinustitte kamalan ja traumaattisen kokemukseni - oletteko TODELLA sitä mieltä, että tuo myyjä toimi oikein luullessaan minua varastelevaksi ulkolaiseksi/romaniksi( ilman romanivaatteita) ja takavarikoi sen perusteella kassini, vaikka olin liikkeen kanta-asiakas, hän vain oli uusi myyjä joka ei tuntenut minua???
Älä välitä, ämmät on kaikkialla niin pirun kateellisia toisilleen ja varsinkin kun mainitsit omaavasi "vihreät säihkysilmät", se sai ilkeät muijat peukuttaan alaspäin ihan porukalla. :D
Vierailija kirjoitti:
Taksikuskilta kyselin pimeänä ja sateisena marraskuun iltana, kuinka oikein jaksavat ajaa koko päivän tälläisellä kelillä?
Itse kun jotenkin pääsen töistä kotiin ehjänä.
No äijä suuttui tästä ihan helkkaristi ja vastaili tiuskahdellen. En tiedä, mitä kysyin väärin..
No mikäs kelissä on vikana, minusta ainakin syksy/talvi on huomattavasti virkistävämpää aikaa kuin kuuma ja väsyttävä kesä, jonka voisin jättää joka vuosi miltei väliin sen masentavuuden takia. No alkukesä on ihan ok. mutta kun alkaa helteet ja hyttyset tulemaan, tekisi heti mieli lähteä jonnekin lumisille vuorille viilentymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taksikuskilta kyselin pimeänä ja sateisena marraskuun iltana, kuinka oikein jaksavat ajaa koko päivän tälläisellä kelillä?
Itse kun jotenkin pääsen töistä kotiin ehjänä.
No äijä suuttui tästä ihan helkkaristi ja vastaili tiuskahdellen. En tiedä, mitä kysyin väärin..No mikäs kelissä on vikana, minusta ainakin syksy/talvi on huomattavasti virkistävämpää aikaa kuin kuuma ja väsyttävä kesä, jonka voisin jättää joka vuosi miltei väliin sen masentavuuden takia. No alkukesä on ihan ok. mutta kun alkaa helteet ja hyttyset tulemaan, tekisi heti mieli lähteä jonnekin lumisille vuorille viilentymään.
Joo, eli olet yksi niistä onnellisista, jotka hyppivät suojatielle ilman heijastimia, ja kuvittelevat että autoilijat näkevät teidät jollain superkatseella.
Ikinä et ole autoa ajanut metriäkään?
Kun tie on pikimusta ja vettä tulee kaatamalla, ei siinä pakollinen autoilu paljon naurata.
Vierailija kirjoitti:
Etsimme mieheni kanssa sänkyä ja menimme stemmaan. Vanhempi miespuolinen myyjä kysyi ensimmäisenä kumpi meistä on se selkävikainen. Ja alkoi kertoa omista selkävioistaa. Sänkyä esitellessä kertoi "miten kätevä vaimon on sitten siivota tämän alta". Äänen sävy oli koko ajan semmoinen ärsyttävän röyhkeä ja naista vähättelevä. Emme ostaneet sieltä vaan sanoimme menevämme jyskiin. Siitäs sai.
Tästä tulikin mieleen, ku käytiin miehen kans Jyväskylän cittarissa ostamassa silitysrautaa, myyjä kyllä esitteli tuotteet ja tuntui olrevan ihan kohtuullisesti perillä niistä. Kun olimme silitysraudan valinneet, sanoi myyjä: ja sitten katsotaan isännälle telkkari. Ei muuten katsottu.
Tilsin kerran Forumin Mäkkäristä kanawrapin. Esitin tilauksen kyllästyneen näköiselle nuorelle naiselle. Pyysin macvrappia, jolloin tyttö pyöräytti silmiään ja sanoi: "Se on mäcwräp"
:D
Meille kävi samoin, mutta Dna:n myyjä yritti kuitenkin auttaa meitä, vaikka ei oikein tiennytkään Cittarin tavaroista.