OUDOIMPIA askiaspalvelijoita joita olette kohdanneet? Mitä tapahtui/ teki tms?? Minä aloitan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minä kävin soittoliikkeessä asioimassa,ja kerroin että haluaisin opetella kitaransoittoa ja haluaisin ostaa mahdollisesti kitaran.Olin netistä katsellut itselleni sopivan laadukkaan mallin joka oli myynnissä soittoliikkeessä.No myyjä lykkäsi sen tylysti käteeni ja sanoi siinä senkun vaan alat rouhimaan.Minä katselin kitaraa ja näppäilin siitä muutamia sointuja,mutta koska olisin halunnut kuulla miten kitara oikeasti soi kunnolla niin pyysin myyjää josko hän soittaisi sillä minulle jotain (tiesin että myyjä osasi soittaa kitaraa)mutta hänpä se vain katsoi minua todella pitkään nenänvarttaan pitkin siihen tyyliin että tuo tulee tänne eikä osaa soittaa miksi minä vaivautuisin,lähtisi nyt vaan äkkiä pois täältä.Ymmärsin itsekin yskän ja rämpyttelin kitaraa näön vuoksi hetkisen aikaa myyjän katsellessa maireasti rämpytystäni,ja koska en sitten päässyt perille kitaran soinnista annoin kitaran takaisin myyjälle ja poistuin kaupasta tyhjin käsin,samalla ihmetellen että miksi ihmisen pitää olla jonkinlainen soittovirtuoosi ensiksi että voisi ostaa itselleen soittimen.Olen huomannut tämän saman ilmiön myös muissakin musiikkiliikkeissä.Menet asioimaan niissä ja kerrot mitä haluat,ensin ollaan oikein ystävällisiä mutta kun kerrot ettet osaa vielä soittaa niin ollaan niin hämmästynyttä naamaa että ostohalut karisee samantien.Juu en osaa soittaa vieläkään koska en voi ostaa sitä soittopeliä sen vuoksi kun en osaa soittaa.Hullua vai mitä.  

Hullua on, että et itse ala soittamaan, koska myyjä ei soittanut sinulle. Tuo oli lähinnä epänormaalia käytöstä asiakkaalta. Itse et ostanut sitä kitaraa, kyllä se sinulle olisi myyty.

olisi varmaan myyty joo,ja jos olisin kuullut soittimesta jotain melodiaa olisi se ehkä sinetöinyt ostopäätökseni mutta koska en osaamattomuuteni vuoksi,ja myyjän haluttomuuden vuoksi saanut kitarasta oikein mitään kunnollista sävelmää irti vaikutti se ostopäätökseen negatiivisesti.

Soittamaan pitäisi alkaa joo,mutta ku ensin pitäisi olla se soittopeli.Mielestäni pitäisi kyllä ensin saada tutustua soittopelin laatuun,ja tärkeään asiaan soittopelin äänenlaatuun ennen ostopäätöstä.Kyseessä kun ei kuitenkaan ollut mikään anttilan 200e  lasten rämpytys soittopeli,joka ei pysy vireessä ensimmäistäkään tahtia ja jonka kaula on vielä kierossa kuin korkkiruuvi.

No ehkä olisi kannattanut aloittaa siitä anttilan kitarasta ja hankkia sitten parempi jos harrastus kantaa.

Myyjää ehkä vitutti myydä hyvä kitara soittotaidottomalle.

Aika yleisesti neuvotaan, että aloittelijan eikannata ostaa ihan kehnoa soitinta, koska huono soitin tappaa kiinostuksen opetella. Se, mikä myyjää milloinkin vituttaa , ei ole tässä relevanttia.

Vierailija kirjoitti:

Aina kun minä olen ostoksilla, myyjät suosittelevat sitä halvinta tuotetta minulle. Ovat tuskastuneita kun kysyn kalliimpien tuotteiden tietoja. Minulle on tärkeintä se, että tuote on laadukas. Hinnalla ei ole niin suurta väliä.

Ehkä minun pitäisi alkaa meikkaamaan, tekemään kampauksia ja pukeutumaan tyylikkäämmin kun lähden shoppailemaan.

Mun äiti kävi joskus varta vasten vaihtamassa paremman takin päälle ostoksille mennessään, että sai parempaa ja nopeampaa palvelua : )

Menin vuosia sitten heikoimmassa syöpähoitovaiheessa, vaikean anemian aikana, Patrician myymälään ostoksille Unioninkadulle Helsingissä.

Riisuin ylävartalon paljaaksi ja nostin peruukkini käsilaukkuni päälle.

Ilmeisesti näytin myyjän mielestä epäilyttävältä, koska hän tempaisi sovituskopin auki, kun olin rinnat paljaana sovittamassa rintaliivejä. Normaaliliikkeessä myyjä varmistaa, HALUAAKO asiakas apua.

Poistuin liikkeestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ei kotoperäinen kebabmyyjä kysyi tilauksen yhteydessä mausteista. "laitetaanko sipulia?" Vastaan: Joo, hän sanoo: "Ei ole". Ja toistaa tätä lähes joka mausteen kohdalla :D ei voinut sitte kysyä laitetaanko kaikki mausteet tai kertoa että tuota ja tuota ei nyt ole. Tais kielimuuri olla syynä..

Ikivanha urbaanilegenda? Miksi hän olisi ehdottanut sipulia, jos tiesi ettei sitä ole? 

Ennen Berliinin muurin murtumista itäblokissa oli enemmän kuin tyypillistä, että ravintola Pectopahin ruokalista oli kiitettävän kokoinen mutta hyvä jos edes yhtä liharuokaa oli saatavilla. Kuitenkin kysyttiin aina että mitä saisi olla.

Itäblokin asiakaspalvelijat olivat oma lajinsa. Yhdessä leningradilaisessa nuorisoravintolassa ei taas ollut mitään kuin teetä, pimeästi tarjoilijat myi kaikki alkoholin. Ainut humalainen koko paikassa oli tarjoilija.

Ketjuravintola Pectopah. Minäkin olen käynyt. :)

Se on kyllä Restoran - ja perään t-kirjain. Kyriilisillä kirjoitettu 😁

Kuule, kyllä se oli ketjuravintola Pectopah jo 80-luvulla, kun minä nuorena opiskelijana kävin Leningradissa kieliharjoittelussa.

Nro 22

Vierailija kirjoitti:

Töykeitä asiakaspalvelijoita olen tavannut varmaan tuhat mutta ylivoimaisesti oudoin keissi on kyllä eräs suomalainen taksikuski. Hänellä ei kyllä ollut kaikki inkkarit kanootissa.

Ensimmäistä kertaa jouduin tekemisiin tämän taksikuskin kanssa kun eräs entinen työkaveri veti after workeilla ihan uskomattomat kännit ja taksikuski ilmoitti, että työkaverini pääsee kyytiin vain jos joku lähtee saattajaksi. Tämä oli vielä ihan ymmärrettävää, koska kaverini oli niin kännissä, että ei edes muistanut osoitettaan. Selvitin kaverini osoitteen ja perillä päätin, että saatan kaverini vielä sisään asuntoonsa, koska muuten hän luultavasti jää pihalle nukkumaan tms. Ilmoitin kuskille saattavani kaverini asuntoonsa ja palaavani sitten. Jätin pantiksi laukkuni jossa oli koko omaisuuteni.

Kesti kauan saada työkaveri sisälle, koska hän ei tietty muistanut ovikoodiaan eikä löytänyt avaimiaan mutta lopulta kun palasin takaisin pihalle huomasin kauhukseni, että taksi (ja samalla laukkuni) oli poissa!

En voi tähän päivään mennessä käsittää millä logiikalla taksi ajoi tiehensä. Siinä sitten kiroilin Puistolalaisen kerrostalon pihassa ja mietin millä ihmeellä pääsen kotiin, koska laukussa oli lompakko, puhelin ja kotiavaimeni.

Sattumalta pihaan yhtäkkiä kaarsi taksi ja luulin, että nyt alkuperäinen taksi palaa takaisin mutta kyseessä olikin eri taksi. Syöksyin sitten tähän eri taksiin sisään ja selitin tilanteeni. Tämän taksin kuski oli onneksi erittäin ystävällinen ja myötätuntoinen. Hän laittoi siihen taksikuskien kommunikointijärjestelmään viestin, että asiakkaan laukku jäänyt taksiin Puistolassa. Hän heitti minut ilmaiseksi kotiin ja lainasi puhelintaan jotta sain soitettua silloiselle kämppikselleni, että tulee avaamaan minulle oven. Tämän kotimatkan aikana saimme alkuperäiseltä taksikuskilta viestin, että "juu, laukku on täällä" ja samalla hän antoi numeronsa, että voin sitten seuraavana päivänä noutaa käsilaukun häneltä.

Mietimme tämän ystävällisen taksikuskin kanssa, että olipa kyllä typerää pelleilyä koko juttu.

Valitettavasti pelleily ei pääty tähän. Seuraavana päivänä laitoin sitten kuskille viestiä, että tavataan töideni jälkeen Elielin aukiolla, että saisin laukun. Odotin taksikuskia Elielin aukiolla tunnin (!) mutta häntä ei kuulunut. Ulkona oli vielä jäätävän kylmä ja olin jo melkein itku kurkussa, koska tilanne oli niin typerä. Puhelintahan ei ollut joten en voinut soittaa hänelle.

Kotona lähetin hänelle kaverini puhelimesta tulikivenkatkuisen viestin johon hän vastasi: "Anteeksi kovasti :( Unohdin koko homman". Oikein surullisen hymiön kera. Olin jo ihan uskomattoman vihainen mutta sovimme sitten, että seuraavana päivänä kuski tulee tuomaan laukun työpaikalleni ja silloin hän onneksi ilmestyi paikalle.

Toisen kerran törmäsin tähän taksikuskiin, kun työvuoroni alkoi niin aikaisin että työpaikka kustansi taksin. Menin pihalla odottavaan taksiin ja kauhukseni huomasin, että kukas muukaan istui ratin takana kuin tuo idioottikuski. Myös tällä kertaa meno oli erittäin outo.

Toivottaessani hyvää huomenta taksikuski ei aluksi vastannut mitään moneen minuuttiin vaan tekstaili vain puhelimellaan kiihkeästi. Yhtäkkiä hän havahtui transsistaan ja sanoi "Öhh, joo, sori mulla on tässä vähän tilanne päällä" ja lähti liikkeelle yhä toisella kädellä tekstaillen. Koko matkan ajan hän tekstaili toisella kädellä ja tuijotti pitkiä aikoja kännykkää niin, että ajauduimme yhdessä kohtaa melkein tienvarteen parkkeerattuja autoja päin ja yksissä liikennevaloissa, valo ehti jo suunnilleen vaihtua keltaiseksi ennenkuin hän tekstailultaan sai lähdettyä liikkeelle.

Herraisä, mä olisin melkein soittanut poliisit ton laukun takia! Mitä vit.. joidenkin päässä liikkuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ei kotoperäinen kebabmyyjä kysyi tilauksen yhteydessä mausteista. "laitetaanko sipulia?" Vastaan: Joo, hän sanoo: "Ei ole". Ja toistaa tätä lähes joka mausteen kohdalla :D ei voinut sitte kysyä laitetaanko kaikki mausteet tai kertoa että tuota ja tuota ei nyt ole. Tais kielimuuri olla syynä..

Ikivanha urbaanilegenda? Miksi hän olisi ehdottanut sipulia, jos tiesi ettei sitä ole? 

Ennen Berliinin muurin murtumista itäblokissa oli enemmän kuin tyypillistä, että ravintola Pectopahin ruokalista oli kiitettävän kokoinen mutta hyvä jos edes yhtä liharuokaa oli saatavilla. Kuitenkin kysyttiin aina että mitä saisi olla.

Itäblokin asiakaspalvelijat olivat oma lajinsa. Yhdessä leningradilaisessa nuorisoravintolassa ei taas ollut mitään kuin teetä, pimeästi tarjoilijat myi kaikki alkoholin. Ainut humalainen koko paikassa oli tarjoilija.

Ketjuravintola Pectopah. Minäkin olen käynyt. :)

Se on kyllä Restoran - ja perään t-kirjain. Kyriilisillä kirjoitettu 😁

Kuule, kyllä se oli ketjuravintola Pectopah jo 80-luvulla, kun minä nuorena opiskelijana kävin Leningradissa kieliharjoittelussa.

Nro 22

Ei kannata kuulotella, jollei osaa kyriilisiä.😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ei kotoperäinen kebabmyyjä kysyi tilauksen yhteydessä mausteista. "laitetaanko sipulia?" Vastaan: Joo, hän sanoo: "Ei ole". Ja toistaa tätä lähes joka mausteen kohdalla :D ei voinut sitte kysyä laitetaanko kaikki mausteet tai kertoa että tuota ja tuota ei nyt ole. Tais kielimuuri olla syynä..

Ikivanha urbaanilegenda? Miksi hän olisi ehdottanut sipulia, jos tiesi ettei sitä ole? 

Ennen Berliinin muurin murtumista itäblokissa oli enemmän kuin tyypillistä, että ravintola Pectopahin ruokalista oli kiitettävän kokoinen mutta hyvä jos edes yhtä liharuokaa oli saatavilla. Kuitenkin kysyttiin aina että mitä saisi olla.

Itäblokin asiakaspalvelijat olivat oma lajinsa. Yhdessä leningradilaisessa nuorisoravintolassa ei taas ollut mitään kuin teetä, pimeästi tarjoilijat myi kaikki alkoholin. Ainut humalainen koko paikassa oli tarjoilija.

Ketjuravintola Pectopah. Minäkin olen käynyt. :)

Se on kyllä Restoran - ja perään t-kirjain. Kyriilisillä kirjoitettu 😁

Kuule, kyllä se oli ketjuravintola Pectopah jo 80-luvulla, kun minä nuorena opiskelijana kävin Leningradissa kieliharjoittelussa.

Nro 22

Ei kannata kuulotella, jollei osaa kyriilisiä.😁

Pahus, menin vahingossa opettelemaan kyrilliset kyriilisten sijasta. Oppia ikä kaikki.

Nro 22

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ei kotoperäinen kebabmyyjä kysyi tilauksen yhteydessä mausteista. "laitetaanko sipulia?" Vastaan: Joo, hän sanoo: "Ei ole". Ja toistaa tätä lähes joka mausteen kohdalla :D ei voinut sitte kysyä laitetaanko kaikki mausteet tai kertoa että tuota ja tuota ei nyt ole. Tais kielimuuri olla syynä..

Ikivanha urbaanilegenda? Miksi hän olisi ehdottanut sipulia, jos tiesi ettei sitä ole? 

Ennen Berliinin muurin murtumista itäblokissa oli enemmän kuin tyypillistä, että ravintola Pectopahin ruokalista oli kiitettävän kokoinen mutta hyvä jos edes yhtä liharuokaa oli saatavilla. Kuitenkin kysyttiin aina että mitä saisi olla.

Itäblokin asiakaspalvelijat olivat oma lajinsa. Yhdessä leningradilaisessa nuorisoravintolassa ei taas ollut mitään kuin teetä, pimeästi tarjoilijat myi kaikki alkoholin. Ainut humalainen koko paikassa oli tarjoilija.

Ketjuravintola Pectopah. Minäkin olen käynyt. :)

Se on kyllä Restoran - ja perään t-kirjain. Kyriilisillä kirjoitettu 😁

Kuule, kyllä se oli ketjuravintola Pectopah jo 80-luvulla, kun minä nuorena opiskelijana kävin Leningradissa kieliharjoittelussa.

Nro 22

Ei kannata kuulotella, jollei osaa kyriilisiä.😁

Sulla taisi täs suhahtaa se vitsi ohi aika lujaa

Olin vanhempi ensisynnyttäjä ja jouduin puolitoista viikkoa kestäneen synnytyshärdellin jälkeen sektioon. Kun menin sitten pyytämään hoitsuilta opastusta kylvettämiseen ja vauvan navan jne. kanssa, joka käsittääkseni kuuluu kaikille (?), hoitaja oli todella tyly. En siitä sen kummempaa ajatellut siinä tilanteessa koska kiinnosti vain yksi ainoa asia ja se oli saada imetys onnistumaan, muusta viis. Hoitsu tuli kuitenkin jonkun ajan kuluttua pyytelemään kovasti anteeksi kun hän oli luullut että olen uudelleensynnyttäjä. Okei... No sehän oikeuttaa tosiaan olemaan tyly. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ei kotoperäinen kebabmyyjä kysyi tilauksen yhteydessä mausteista. "laitetaanko sipulia?" Vastaan: Joo, hän sanoo: "Ei ole". Ja toistaa tätä lähes joka mausteen kohdalla :D ei voinut sitte kysyä laitetaanko kaikki mausteet tai kertoa että tuota ja tuota ei nyt ole. Tais kielimuuri olla syynä..

Ikivanha urbaanilegenda? Miksi hän olisi ehdottanut sipulia, jos tiesi ettei sitä ole? 

Ennen Berliinin muurin murtumista itäblokissa oli enemmän kuin tyypillistä, että ravintola Pectopahin ruokalista oli kiitettävän kokoinen mutta hyvä jos edes yhtä liharuokaa oli saatavilla. Kuitenkin kysyttiin aina että mitä saisi olla.

Itäblokin asiakaspalvelijat olivat oma lajinsa. Yhdessä leningradilaisessa nuorisoravintolassa ei taas ollut mitään kuin teetä, pimeästi tarjoilijat myi kaikki alkoholin. Ainut humalainen koko paikassa oli tarjoilija.

Ketjuravintola Pectopah. Minäkin olen käynyt. :)

Se on kyllä Restoran - ja perään t-kirjain. Kyriilisillä kirjoitettu 😁

Kuule, kyllä se oli ketjuravintola Pectopah jo 80-luvulla, kun minä nuorena opiskelijana kävin Leningradissa kieliharjoittelussa.

Nro 22

Ei kannata kuulotella, jollei osaa kyriilisiä.😁

Pahus, menin vahingossa opettelemaan kyrilliset kyriilisten sijasta. Oppia ikä kaikki.

Nro 22

Voi harrrrmi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs ei kotoperäinen kebabmyyjä kysyi tilauksen yhteydessä mausteista. "laitetaanko sipulia?" Vastaan: Joo, hän sanoo: "Ei ole". Ja toistaa tätä lähes joka mausteen kohdalla :D ei voinut sitte kysyä laitetaanko kaikki mausteet tai kertoa että tuota ja tuota ei nyt ole. Tais kielimuuri olla syynä..

Ikivanha urbaanilegenda? Miksi hän olisi ehdottanut sipulia, jos tiesi ettei sitä ole? 

Ennen Berliinin muurin murtumista itäblokissa oli enemmän kuin tyypillistä, että ravintola Pectopahin ruokalista oli kiitettävän kokoinen mutta hyvä jos edes yhtä liharuokaa oli saatavilla. Kuitenkin kysyttiin aina että mitä saisi olla.

Itäblokin asiakaspalvelijat olivat oma lajinsa. Yhdessä leningradilaisessa nuorisoravintolassa ei taas ollut mitään kuin teetä, pimeästi tarjoilijat myi kaikki alkoholin. Ainut humalainen koko paikassa oli tarjoilija.

Ketjuravintola Pectopah. Minäkin olen käynyt. :)

Se on kyllä Restoran - ja perään t-kirjain. Kyriilisillä kirjoitettu 😁

Kuule, kyllä se oli ketjuravintola Pectopah jo 80-luvulla, kun minä nuorena opiskelijana kävin Leningradissa kieliharjoittelussa.

Nro 22

Ei kannata kuulotella, jollei osaa kyriilisiä.😁

Sulla taisi täs suhahtaa se vitsi ohi aika lujaa

Kenellähän täällä sujahti

Olin kohtuleikkauksen jälkeen tosi huonossa kunnossa heräämössä nukutuksen jälkeen, kun tunsin että oksennus alkaa tulemaan ihan kaaressa.

Huusin hoitajamiehelle, että toisi äkkiä kaarimaljan, koska oksetti kauheesti, mutta tämä mieshoitaja olikin niin  uppoutunut naishoitajan silmiin, ettei kuullut eikä nähnyt mitään. 

Kauan sai huudella, kunnes ärtynyt mieshoitsu suurinpiirtein heitti kaarikupin sängylleni ja jatkoi ihastuksensa liehittelyä. Tämä tapahtui Tampereen Yliopistollisessa sairaalassa,

Olin ollut mammografiassa, kun huomattiin, että jotain outoa on näkyvissä, no sitten otettiin paksuneulakoe ja edelleenkin näkyi jotain outoa vasemmassa rinnassa. Hoitaja kuitenkin lohdutteli, ettei siellä välttämättä syöpää olisi vaan jotain kalkkeumia ja olin siitä hyvilläni.

Olin sitten töissä, pari päivää myöhemmin, kun syöpälääkäri soitti ja sanoi vaan huolettomasti "Sulla on syöpä ja leikkaus tehdään mahdollisimman pian koska on pirun ärhäkkää laatua." Tässä kaikki, mitä sanoi, minusta olisi kyllä voinut vähän mukavamminkin sanoa, nyt jouduin lähtemään kesken työpäivän, koska järkytyin niin paljon uutisesta. Tämä tapahtui Tampereen Hatanpään sairaalassa ja leikkaus Taysissa.

Vierailija kirjoitti:

Olin ollut mammografiassa, kun huomattiin, että jotain outoa on näkyvissä, no sitten otettiin paksuneulakoe ja edelleenkin näkyi jotain outoa vasemmassa rinnassa. Hoitaja kuitenkin lohdutteli, ettei siellä välttämättä syöpää olisi vaan jotain kalkkeumia ja olin siitä hyvilläni.

Olin sitten töissä, pari päivää myöhemmin, kun syöpälääkäri soitti ja sanoi vaan huolettomasti "Sulla on syöpä ja leikkaus tehdään mahdollisimman pian koska on pirun ärhäkkää laatua." Tässä kaikki, mitä sanoi, minusta olisi kyllä voinut vähän mukavamminkin sanoa, nyt jouduin lähtemään kesken työpäivän, koska järkytyin niin paljon uutisesta. Tämä tapahtui Tampereen Hatanpään sairaalassa ja leikkaus Taysissa.

No auts mikä tyyli ilmottaa! Oletko toipunut hyvin?

Olin ostanut junalipun, jonka piti tulla sähköpostiin, mutta sähköpostia ei koskaan tullut. Soitin sitten ko. lafkan asiakaspalveluun, jossa luonnollisesti ensin tuli jonottaa puolisen tuntia. Asiakaspalvelijan sain langan päähän ja hän alkoi heti ensitöikseen valittaa, kuinka olin valinnut huonon varmistuskoodin tms. lipulle, sillä samalla koodilla löytyi noin 200 lippua ja hänen tulee nyt käydä ne kaikki läpi. No, ihan asiasta tavallaan sanoi, koska jatkossa tiedän valita tuon varmennekoodin paremmin. Sitten vihdoin löytyi oikea lippu ja sain sen sähköpostiini, mutta juuri ennen puhelun lopettamista kuului vielä toisesta päästä tosi kovaa " VOI VITTU!". Asiakaspalvelija siis ilmeisesti luuli että olin jo lopettanut puhelun :D :D 

Vierailija kirjoitti:

Tuttava oli aikoinaan hyvin menestyvä työkoneiden huoltoyrittäjä, rahaa oli niin että ei meinannut paskalle taipua. Oli sitten lähtenyt suoraan pajalta paskasissa farkuissa vaimon kanssa ostamaan uutta nahkaista sohvakalustoa. Ilmoittivat huonekalukaupassa tietysti heti että nahkasohvaa ollaan ostamassa, ne olivat siihen aikaan melko kipeän hintaisia. Myyjä yritti koko ajan väkisin ohjata heitä katsomaan halvempia vaihtoehtoja ja mies oli jo alkanut vähän hermostua että eivätkö he saa ostaa sellaista sohvakalustoa kuin haluavat. Myyjä oli sitten vähän kyllästyneenä alkanut kysellä että paljonko pariskunta tarvii sohvaan maksuaikaa, niin mies totesi että jos sen verran sais että ehtii ottaa lompakon persetaskusta.

Buahhahhaa :D Tällaisia tapauksia on tuttavapiiristäni paljon. Jos ei mennä kalliille ostoksille jakkupuvussa ja kiiltokengissä niin myyjät katselevat nokkaansa pitkin avoimesti. Itsekin tienaan hyvin mutten viitsi pynttäytyä erityisemmin, luulisi että myyjät ymmärtäisivät että ulkonäkö saattaa pettää. 

<<<<Vuosia sitten, olin juuri värjännyt hiukseni mustiksi ja vaikka olen oikeasti blondi, musta hiusten väri sopii hyvin kellertävään hipiääni ja sähkyvän vihreisiin silmiini saaden minut näyttämään ulkomaalaiselta. (Näin minulle on kerrottu).

Tästä tuntumasta mitään aavistamatta menin ruokakauppaan, kun kassalla oleva minulle tuntematon nuori naismyyjä käski tuoda ruokakassit heti hänelle säilöön....>>>>

Te kaikki jotka miinustitte kamalan ja traumaattisen kokemukseni - oletteko TODELLA sitä mieltä, että tuo myyjä toimi oikein luullessaan minua varastelevaksi ulkolaiseksi/romaniksi( ilman romanivaatteita) ja takavarikoi sen perusteella kassini, vaikka olin liikkeen kanta-asiakas, hän vain oli uusi myyjä joka ei tuntenut minua???

Olen kyllä toipunut hyvin, eikä syöpä ole toistaiseksi levinnyt, mutta käyn mammaografiassa kahden vuoden välein koko loppuelämäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ollut mammografiassa, kun huomattiin, että jotain outoa on näkyvissä, no sitten otettiin paksuneulakoe ja edelleenkin näkyi jotain outoa vasemmassa rinnassa. Hoitaja kuitenkin lohdutteli, ettei siellä välttämättä syöpää olisi vaan jotain kalkkeumia ja olin siitä hyvilläni.

Olin sitten töissä, pari päivää myöhemmin, kun syöpälääkäri soitti ja sanoi vaan huolettomasti "Sulla on syöpä ja leikkaus tehdään mahdollisimman pian koska on pirun ärhäkkää laatua." Tässä kaikki, mitä sanoi, minusta olisi kyllä voinut vähän mukavamminkin sanoa, nyt jouduin lähtemään kesken työpäivän, koska järkytyin niin paljon uutisesta. Tämä tapahtui Tampereen Hatanpään sairaalassa ja leikkaus Taysissa.

No auts mikä tyyli ilmottaa! Oletko toipunut hyvin?

Olen kyllä toipunut hyvin, eikä syöpä ole toistaiseksi levinnyt, mutta käyn mammaografiassa kahden vuoden välein koko loppuelämäni.

Maalla asuessani kulkukauppias myi huonekaluja, sanoin ettei juuri nyt olisi rahaa, ehkä toiste,  "käythän sinä töissä joka päivä", sitten hän tuli uudestaan kun mies oli yksin kotona, oli antanut tylyn vastauksen.  Sama myyjä suuttui kun kysyin tietyn hintaista mattoa toisessa paikassa.   "Myy minulle 400 sadalla matto, niin heti ostan" myyjä huusi.  Lähdin pois.

Ostotapahtuma kai on vapaaehtoinen asiakkaalle.   Usein näiltä kulkukauppiailta ostin kuitenkin.