Lue keskustelun säännöt.
Tilanteita, joissa teillä on jäänyt suu auki?
03.12.2016 |
Millaisia tilanteita teille on tullut vastaan, joista olette ajatelleet, että hetkonen, tapahtuuko tämä tässä ihan oikeasti? 😂
Aloitan: olin muutama päivä sitten labrassa ja edessäni istui nuorehko äiti, joka puhui puhelimeen. Lapsi oli n. 1,5-2v ja hän heitteli lehtiä lattialle ja rämpytti valoja ja oli aika vilkas. Sitten lapsi juoksi äitinsä syliin - äiti puhui vielä puhelimessa ja nojasi tuoliin - veti äidinsä paidan alas ja alkoi imemään rintamaitoa. Äiti ei ollut moksiskaan (lapsi siis istui haara-asennossa äitinsä kanssa ristikkäin). Olen itsekin äiti ja kannustan imetykseen, mutta lapsi ei ollut mikään nälkää kiljuva vauva, eikä nainen millään tavalla yrittänyt piilottaa sitä tai mitään.. jäi suu auki itsellä, että onko tämä ihan normaalia
Kommentit (835)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Istuin bussissa ikkunapaikalla. Niin muutkin eikä vierekkäisiä penkkejä ollut vapaana.
Pysäkillä bussiin astui kaksi 25-30v naista jotka juttelivat innokkaasti ja kulkivat pitkin bussin käytävää vapaita vierekkäisiä penkkejä etsien.
Pysähtyivät viereeni ja tokaisivat "me ollaan kaverit, voisitko siirtyä johonkin muualle".
Kauhistus. Mulle on käynyt kanssa noin. Onkohan ollut Pasilan rautatieaseman lähellä, bussi 23? Terveisiä vaan kaveruksille!
Siis mikä tässä on niin kauheeta...Mä ainakin vapaaehtoisesti siirryn jos huomaan kaverukset tulee täyteen bussiin. Mielummin antaa heidän keskustella vierekkäin kun huudella täydessä bussissa toisilleen.
.. niin ja siis jos lopputilanne on jokatapauksessa sama, vieras ihminen istuu vieressä (hui). Niin mikset tee samalla toiselle palvelusta?
No mä kans ihmettelin tota alapeukutusta. Voishan ne kaverukset toki istua käytävän molemmille puolille, niille viereisille käytäväpaikoille, mut olis ahdistavaa istua siellä ikkunapaikalla sillon. Mieluummin päästäis ne istumaan vierekkäin, ja istuis ite jonkun muun vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen työtoverini totesi minun olevan kuulema masentava ihminen, koska olen niin kiinnostunut kaikista asioista. Menin sanattomaksi.
****************
Taisi olla poikkeustaus : D
T. Elämästä erittäin innostunut, multitaskaava uskovainen
Vierailija kirjoitti:
Olin eräällä isolla, suositulla itsepalvelukirpputorilla. Yhdessä pöydässä oli myynnissä erilaisia kosmetiikkatuotteita, kuten käsirasvoja. Joo, ällöä, tiedetään, mutta ällömpää oli vasta luvassa. Siihen nimittäin tuli kaksi suomalaista, siististi pukeutunutta ihan tolkullisen oloista n. 40-50-vuotiasta naista, jotka pursottivat käsivoidetuubista hyvän määrän voidetta kädelleen, totesivat että "hyi saatana mikä leuhka" ja pyyhkivät sen voiteen VIEREISEN pöydän myynnissä olevaan vaatteeseen! Oli sen luokan mulkkuutta, etten pystynyt muuta kuin katsomaan heitä "mitä vittua oikeasti"-ilmeellä.
Ei hitto tuli mieleen samanlainen kusimulkkuus. Menin bussilla espoosta helsinkiin ja mun vieressä istui joku siististi pikkutakkiin pukeutunut insinöörityyppinen mies joka luki kännykkäänsä ja samalla kaivoi nenäänsä ja pyyhki räät penkkiin jalkansa viereen. Koko 15 minuutin matkan ajan. Hyi helvata. En minäkään osannut tuossa mitään sanoa. Jotenki en halunnut nolata häntä kysymällä että "et kai vaan pyyhi aikuinen mies räkääsi penkkiin johon joku kohta istuu?" Eihän tuo räkä maata kaada, mutta kuvottavaa silti.
Ei bussissa siirrytä ketään muuta kuin vanhuksia tai raskaana olevia varten (jos siirrytään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei bussissa siirrytä ketään muuta kuin vanhuksia tai raskaana olevia varten (jos siirrytään).
Ihan rehellisesti sanottuna mä mielummin siirtysin niin että ne pääsee vierekkäin istumaan, kun istusin sen toisen vieressä ikkunapaikalla "jumissa" kun ne jutustelis ja naureskelis keskenään kuitenkin, ja yksin bussissa mä kuuntelen usein kuulokkeet korvissa jotain. Eli vaikka mun ei tarviis siirtyä, niin mieluummin siirtyisin, niin kuulisin sitä mitä olin kuuntelemassa, ilman että tarvii vääntää volumet täysille. Eli siirtymällä tekisin enempi palveluksen itselleni kun niille.
Olen nähnyt pari kertaa uskomattoman pienen lyhytkasvuisen naisen. Vartalon mittasuhteet olivat aivan normaalit ja liikkuminen myös normaalia. Hänellä oli ihana vaaleansininen villakangastakki, pitkät hiukset ja kokoon sopiva käsilaukku. Aivot eivät meinanneet uskoa, mitä näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin menossa Lidliin ja hakiessani ostoskärryjä katoksesta siellä oli ylläri pylläri. Mies istui umpihumalassa katoksessa kärryjen keskellä ja veti röökiä sekä heilutteli iloisesti ihmisille. Leuka loksahti auki kieltämättä :O
Vierailija kirjoitti:
Olin menossa Lidliin ja hakiessani ostoskärryjä katoksesta siellä oli ylläri pylläri. Mies istui umpihumalassa katoksessa kärryjen keskellä ja veti röökiä sekä heilutteli iloisesti ihmisille. Leuka loksahti auki kieltämättä :O
Oma miehesi vai joku tuntematon? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnärin käytävällä 2 ihan vierasta kätilöä meni ohi ja toinen tokaisi minulle ettei olisi tarvinnut 2 edestä syödä ja jatkoivat matkaa nauraen. Harvoin jää sanattomaksi mutta silloin harmi kyllä jäin kun se tuli niin puskista.
Siis 4kg vauva oli vielä masussa ja painoin hurjat 67kg.....
ja pituutta on?
Käyttäjä3474 kirjoitti:
Uudehkossa työpaikassa tuli palaverissa puhe, käännätetäänkä tietyt tekstit saksaksi vai tekeekö joku ne firmassa itse. Sanoin, että mä voin tehdä ne. Työkaveri rähähti nauruun, että ai sä osaat. Olen osaston ainoa nainen ja nuorimmasta päästä että kaipa se on mahdotonta uskoa, että osaisin mitään.
Niin no, yleensä kyllä on tapana käyttää kielenkääntäjää virallisissa teksteissä, ellei nyt ihan yksittäisistä lauseista ole kyse.
Hyväkin puhuja, kielentaitaja tms ei välttämättä osaa tehdä hyvää käännöstä. Se ei ole pelkkää kielen kääntämistä nimittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnärin käytävällä 2 ihan vierasta kätilöä meni ohi ja toinen tokaisi minulle ettei olisi tarvinnut 2 edestä syödä ja jatkoivat matkaa nauraen. Harvoin jää sanattomaksi mutta silloin harmi kyllä jäin kun se tuli niin puskista.
Siis 4kg vauva oli vielä masussa ja painoin hurjat 67kg.....
No eiköhän ne kätilöt just olleet tulossa syömästä ja totesivat itse syöneensä liikaa. Tuskin edes sinua huomasivat. Kannattaisikohan olla kuvittelematta turhia...
Se ihmetytti, kun kaupassa pyydettiin näyttämään lukkokaapissa olevat ruokaostokset. Näytin kuitin, ja ostoksista puuttui joku energiajuoma tms jonka olin toisesta kaupasta ennen tähän kauppaan tuloa juonut. Myyjä kutsui vartijan, kun ostokset ja kuitti ei täsmää, kun puuttuu se juoma.
Vartija pahoitteli sentään kovasti myyjän toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olo tuntuu jotenkin tyhjältä... :( en mä sitä et oisin alipainonen tai mitäään, siis syön mä ihan niiku normaalisti yms. Mut en saa suuta kii oikeesti!!! en tajuu mikä tässä nyt oikeen on...
Vierailija kirjoitti:
Mulla jäi suu auki äsken, kun tuli lapsen päiväkotikaverin äidiltä tekstiviestitse synttärikutsu lapsen synttäreille. Eipä muuten mitään, mutta kun niitä synttäreitä juhlitaan päiväkodissa hoitoaikana (en tiedä, miten muualla, mutta ainakin meidän päiväkodissa normaali käytäntö, että sinne voi tuoda jotain jätskiä, kakkua, keksiä tms), joten mikä tarkoitus voi kutsulla olla paitsi kehotus lahjan tuomiseen. Kutsussa mainittiin myös, että juhliin on tilattu konditoriasta kaksi kakkua. Kaiken huipuksi tämä päiväkotikaveri (oikein suloinen lapsi kyllä, ei ole häntä vastaan mitään) täytti vuosia pari viikkoa sitten, ja silloin sitä jo juhlittiin päiväkodissa herkkuineen ja ongintoineen päivineen. Hain lasta yhtä aikaa ja kuulin, että tämä synttärisankari toivoi toisiakin juhlia. Olin nyt äimistynyt, että ne toiset juhlat tosiaan järjestetään ja vielä päiväkodissa taas. Varmaan ne muut lapset ja henkilökuntakin on vähän ymmällään.
mahtava idea, ei tarvitse muuta kuin viedä pari kakkua , hoitajan leikittää, valvoo ja koristelee jne, siistijä siivoaa jäljet. voiskohan sukulaisetkin mennä sinne ei tarvitse kotiin kutsua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Istuin bussissa ikkunapaikalla. Niin muutkin eikä vierekkäisiä penkkejä ollut vapaana.
Pysäkillä bussiin astui kaksi 25-30v naista jotka juttelivat innokkaasti ja kulkivat pitkin bussin käytävää vapaita vierekkäisiä penkkejä etsien.
Pysähtyivät viereeni ja tokaisivat "me ollaan kaverit, voisitko siirtyä johonkin muualle".
Kauhistus. Mulle on käynyt kanssa noin. Onkohan ollut Pasilan rautatieaseman lähellä, bussi 23? Terveisiä vaan kaveruksille!
Siis mikä tässä on niin kauheeta...Mä ainakin vapaaehtoisesti siirryn jos huomaan kaverukset tulee täyteen bussiin. Mielummin antaa heidän keskustella vierekkäin kun huudella täydessä bussissa toisilleen.
Ei tässä nyt mitään niin kauheeta ole, vaan naurettavaa. Bussimatka kestää sen mitä kestää, jos haluaa kaakattaa kaverin kanssa, niin sitten mennään kahvilaan tai muualle, jossa voi mennä istumaan niin lähekkäin kuin mahdollista. Aikuiset ihmiset kestää kyllä olla erillään bussimatkan verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs työkaverini on hyvin rauhallinen ja asiallinen nainen. Mulla jäi suu auki kerran kun häntä provosoitiin töissä niin kauan, että hän sekosi ja alkoi huutamaan ja kiroilemaan. Oli ilmeisesti univajetta ja ero meneillään ja huoltajuusongelmia. En ikinä unohda sitä näkyä, kun aikuinen elegantti nainen kiljuu naama punaisena, lyö ja kiroilee
Ei liity aiheeseen mutta mua inhottaa se kun jotkut tahallaan provosoi ja vittuilee hiljaisille ihmisille. Myös puhevikaisten kiusaaminen ärsyttää.. kyllähän s-vika kuulostaa hassulta mutta ei aikuisten ihmisten tartteis siitä kiusata niin paljoa että toinen alkaa itkemään ja lähtee kotiin kesken päivän, saikulle ja ei enää ikinä takaisin töihin. Sitten ihmetellään kun suomessa on paljon syrjäytyneitä ja "työpelkoisia"
Samaa mieltä! Jotku huuliveikot pitää sitä hauskana, että vitsaillaan ujojen ja hiljaisten ominaisuuksista ja annetaan ymmärtää, että se on jotenki outoa olla hiljainen. Olin ujo, varautunu ja jännittynyt uudessa työpaikassa ja työpaikan huuliveikko aina "vitsillä" kuittaili jotain hiljaisuudestani ja epävarmuudestani. Olin muuttanut uudelle paikkakunnalle ja aloittanut vasta työt ja istuttiin kahvihuoneessa. Muut jutteli ja olin keskittynyt lehden lukemiseen. Työkaverit kyseli onko mulla tuttuja täällä kaupungissa. Vastasin, että ei ole. Johon tämä huuliveikko kommentoi, että ei niitä nyt noin saakaan ja nauroi päälle. Ja olin perimmäisessä huoneessa,mistä hän vitsaili, että mitäs se "peräkammarin tyttö" ja muuta yhtä hauskaa. Ei hän varmaan itse tajunnut miltä tuntuu kun vitsaillaan jonkun perus temperamentista ja annetaan ymmärtää, että se on jotenkin vitsin aihe. Hänhän vaan omasta mielestään on vitsikäs.
Mä ainakin töissä oon vähä hiljasempi ja rauhallisempi kun muuten olen. Jätän osan vitseistä ja muista kertomatta, mistä joku voisi loukkaantua. Enkä niin helposti ihmisille väitä kahvipöytäkeskusteluissa vastaan kun normaalisti. Ärsyttää jos joku työkaveri loukkaantuu tai suuttuu ihan tyhjänpäiväisestä. Ollaan kuitenkin töissä, ja siellä pitäis tulla kaikkien kans työajalla toimeen.
Olin ystävättäreni luona kylässä. Hän keitti kahvit ja tajosi kaupsta ostamaansa banaanikakkua. Hän avasi astiakaapin ja totesi, ettei ole puhtaita alusvateja. Sitten hän otti kissan ruokalautasen, huuhteli sen hanan alla sanoen, että kyllä tämä sinulle passaa.
Juuri näin: hammaslääkärissä saa yksityispuolellakin käydä vuositarkastuksessa, hammaskiven poistossa ja vielä otetaan röntgenkuviakin ja mahdollisesti joku pieni toimenpide ja lasku on reilusti alle kolmesataa!
Kun viet autosi korjaamolle konepelti ei juuri aukene alle 500 €. Kummassakin paikassa maksetaan ammattitaidosta ja osaamisesta, mutta kyllä hammashoito on vielä edullista Suomessa.