Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapseton: mikä lapsissa tai vanhemmuudessa on sinusta epämiellyttävin piirre?

Vierailija
29.11.2016 |

Minusta ikävintä on oman vapauden ja yksityisyyden menetys. Perhe-elämä on kamalaa säätöä, eikä kotona saa omaa rauhaa.

Kommentit (113)

Vierailija
61/113 |
29.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutenkin se että menettää vapautensa tyyliin ikuisiksi ajoiksi... onko teidän vanhemmat menettäneet vapautensa?

Minun näkökulmastani kyllä ovat menettäneet. En haluaisi koskaan joutua samaan tilanteeseen kuin he. Minä en ole vanhempani.

Eikä kukaan muuten ole sanonut, että vapauden menettäisi "ikuisiksi ajoiksi". Minä en halua menettää vapauttani edes yhdeksi vuodeksi etenkään, kun siitä ei ole odotettavissa mitään minun kannaltani positiivsta palkintoa ja korvausta.

No selitäpä miten sun vanhemmat ovat menettäneet vapautensa? Mitä ihmettä sä niitä vainoat? Onko sun isovanhemmatkin samassa nalkissa?

Jos haluaa oman lapsen, niin kyllä se oma lapsi on se positiivinen palkinto ja korvaus. Jos ei halua lasta, ei voi saada mitään positiivista lapsesta. Siten et voi sanoa että et halua menettää edes vuotta vapaudestasi, kun et edes halua sitä palkintoa.

Miksi toinen ihminen olisi toiselle PALKINTO??

Siitä lapsesta kasvaa aikuinen itsenäinen ihminen, joka ei välttämättä nauti olostaan satojen tuhansien muiden työttömien kanssa muutamasta hassusta työpaikasta taistellen. Hän ei välttämättä olisi halunnut syntyä tänne ympäristöä pilaamaan ja muiden eläinten elinoloja kaventamaan. Mutta kukaan ei kysy ihmiseltä haluaako hän syntyä. Hänet tehdään itsekkäistä syistä toisen ihmisen kotileikintarpeen tyydyttämiseksi. Hänet tehdään PALKINNOKSI.. o_O

Vierailija
62/113 |
29.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se, ettei enää olisi omaa aikaa laisinkaan. Ainakaan ekaan viiteen vuoteen, ja senkin jälkeen lapsen asiat ja niiden järjestäminen veisi suuren osan vapaa-ajasta. Olen introvertti ja vaikka tietyllä tavalla jopa tykkään ihmisistä enkä kärsi töissä hälinässä ja ihmisten keskellä, kaipaan kuitenkin suunnattomasti omaa, rauhallista aikaa - joka päivä. Muuten stressaannun enkä saa nukuttua.

Toinen erittäin epämiellyttävä piirre olisi jatkuva huoli. Olen taipuvainen ahdistuneisuuteen ja huolehdin nykyisinkin aivan liikaa siitä, miten läheisilläni menee ja pelkään että jotain kamalaa tapahtuu ja menetän heidät - tunne olisi varmasti sata kertaa voimakkaampi oman lapsen kohdalla. Tiedostan tämän "ongelman" ja ymmärrän että se juontuu pitkälti lapsuudesta ja esim. suhteesta omiin vanhempiini sekä omasta persoonallisuudestani ja herkkyydestä, mutten kovin paljon voi sitä muuttaa. Itse olisin siis jatkuvasti peloissani ja huolissani, ja toisaalta tämän takia uskon, että takertuisin lapseeni liikaa ja tukahduttaisin hänet huolehtimalla, ei siis hyvä juttu hänenkään kannalta. 

Näen lapsiperhe-elämässä ja vanhemmuudessa paljon hyviäkin puolia ja uskon että se olisi varmasti myös hyvin palkitsevaa ja antoisaa. Mökillä mummon ja serkkujen kanssa kesälomaa viettäessä mietin, että  en tule koskaan kokemaan samaa mitä mummoni; en voi viettää aikaa lastenlasteni kanssa, en voi nauttia "aikaansaannoksistani" samalla tavalla. Se tuntui aika surulliselta, mutta toisaalta ei valitettavasti kompensoi noita kahta suurta epämiellyttävää asiaa vanhemmuudessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/113 |
29.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voi mistä sitä aloittaisi. . .

1. Vauvan eivät ole mielestäni söpöjä

2. Lapset ovat näsäviisaita, likaisia, raivostuttavia, tylsiä ja ylimielisiä

3. Rakastan matkustamista ja en usko, että lomailu on rentouttavaa lasten kanssa, päinvastoin!

4. Kroppa pilalla ja naama

5. Äiti ihmiset tuntuvat sekoavan loppujenlopuksi

6. Suurin osa eroista tapahtuu sillon kun lapset ovat 2 vuotiaita

7. Lapsi ei välttämättä ole terve

8. Raha

9. Olen itsekäs

10. Rakastan elämääni tälläisenä

Tämä tiivistikin aika pitkälle omat syyni, miksi en lapsia halua!

Vierailija
64/113 |
29.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutenkin se että menettää vapautensa tyyliin ikuisiksi ajoiksi... onko teidän vanhemmat menettäneet vapautensa?

Minun näkökulmastani kyllä ovat menettäneet. En haluaisi koskaan joutua samaan tilanteeseen kuin he. Minä en ole vanhempani.

Eikä kukaan muuten ole sanonut, että vapauden menettäisi "ikuisiksi ajoiksi". Minä en halua menettää vapauttani edes yhdeksi vuodeksi etenkään, kun siitä ei ole odotettavissa mitään minun kannaltani positiivsta palkintoa ja korvausta.

No selitäpä miten sun vanhemmat ovat menettäneet vapautensa? Mitä ihmettä sä niitä vainoat? Onko sun isovanhemmatkin samassa nalkissa?

Jos haluaa oman lapsen, niin kyllä se oma lapsi on se positiivinen palkinto ja korvaus. Jos ei halua lasta, ei voi saada mitään positiivista lapsesta. Siten et voi sanoa että et halua menettää edes vuotta vapaudestasi, kun et edes halua sitä palkintoa.

Miksi toinen ihminen olisi toiselle PALKINTO??

Siitä lapsesta kasvaa aikuinen itsenäinen ihminen, joka ei välttämättä nauti olostaan satojen tuhansien muiden työttömien kanssa muutamasta hassusta työpaikasta taistellen. Hän ei välttämättä olisi halunnut syntyä tänne ympäristöä pilaamaan ja muiden eläinten elinoloja kaventamaan. Mutta kukaan ei kysy ihmiseltä haluaako hän syntyä. Hänet tehdään itsekkäistä syistä toisen ihmisen kotileikintarpeen tyydyttämiseksi. Hänet tehdään PALKINNOKSI.. o_O

No se että ihminen on palkinto ei ollut mun sanomaa, mutta kyllä se että on oma lapsi on nimenomaan palkitsevaa. Ja ihminen tekee aina asioita oman mielihyvänsä lisäämiseksi, siksi täällä ollaan, ei kärsimässä. Kaikki elolliset, kasvit ja eläimet, pyrkivät kaikin keinoin lisääntymään, se on elämän tarkoitus, koska muuten elämää ei olisi. Kun lisääntyy onnistuneesti, se tuo mielihyvää varmasti myös eläimille, eläin ei ymmärrä välttämättä että tämä tässä on ihana kun se on mun oma jälkeläiseni, mutta tietää täyttäneensä tehtävänsä ja viettinsä.

Vierailija
65/113 |
29.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

1: Ensin pitää alistua ja kitua jossain parisuhteessa miehen kanssa ja harrastaa vielä seksiä, että tulisi raskaaksi. En pidä miehistä koska he ovat sovinisteja ja sikoja. Seksi tuntuu pahalta ja siltä kuin kehoani riistettäisiin. Se on ällöttävää ja henkisesti rikkovaa.

2: Pitää olla melkein vuosi raskaana, oksennellen, turvoten, reveten ja hormoonipäissään sekoillen ja itkien.

3: Pitää synnyttää, revetä, kärsiä, huutaa tuskissaan. Paskat menevät housuun ja sattuu infernaalisesti. Se sovinisti mies kuvaa kännykällä ja naureskelee vieressä. Heittelee kaikkea loukkaavaa paska läppää, kun itse pelkäät että kuolet siihen.

4: Tissit revitään sen limaisen ja ruman pikkudemonin hampaisiin ja niistä imetään elämän voimaasi.

5: Yöllä se demoni rääkyy maailman hirveimmällä äänellä. Öisin se sovinisti mies yrittää raiskata sinun kuivaa reikääsi joka on täynnä tikkejä

6: Väsyttää

7: Rahasi menevät kaikki demoniin ja sen juttuihin

8: Mies pettää

9: Paskaa ja kusta joka paikassa

10: Koko ajan saat olla huolissaan että demoni ei vain satuta itseään ja kuole

11: Syyllistetään kaikesta

12: Ilman unta kokonaisvaltainen hyvinvointisi on tuhoutunut pikkuhiljaa

13. Ei ole aikaa ja rahaa enää mihinkään mistä oikeasti nautit

14: Demoni kasvaa ja keksii koko ajan uusia kepposia ja vaikeuksia elämääsi

15: Demoni on saanut aikuisen ihmisen voimat mutta jatkaa sinun henkistä piinaamistasi

16. Vielä kuolinvuoteellasikin olet huolissasi demonista

17: Demoni voi olla vammainen tai jäädä auton alle, jolloin koet helvetin sydämessäsi.

18: Kun demoni on pieni, joudut etsimään sen vaatteita, pukemaan niitä väkisin sille päälle, samalla kun tämä tekee kaikkensa ettet onnistu. Saat viellä pestä niitä vaatteita tuhansia kertoja ja kuivata.

Omat vaatteesi ovat saastaiset ja rumat. Itsekin olet hirviön näköinen.

19: Sinulla ei ole enää omaa ihmisyyttä eikä mitään, olet pelkkä demonin avustaja ja orja.

20: Palkaksi saat typerän näköisiä töherryksiä, joista näkee että ne on tosiaan juosten kustusti tehtyjä. Sinun kuuluu kehua niitä ja laittaa kotisi seinille.

21: Demoni ei osaa yhtään mitään ellet sille opeta. Se on vaikeaa.

Tää on kyllä niin hauska!

Sinä varmaan kiität polvillasi äitiäsi joka päivä kun hän on tuon kaiken sinun takiasi käynyt läpi :D

Vierailija
66/113 |
29.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se täydellinen vastuu toisesta ihmisestä. Ei riitä, että lapsi tarvitsee sinua koko ajan arjessa, vaan sen lisäksi olet vastuussa kaikesta lapseen liittyvästä: mitä lapsi oppii, mitä lapsi tekee, miten lapsi käyttäytyy, mitä lapsi syö, miten lapsi kasvaa henkisesti ja fyysisesti jne. Niin monta asiaa, missä voi omalla väärällä toiminnalla pilata toisen ihmisen elämän kokonaan, tai ainakin tehdä siitä paljon raskaamman. Olen niin stressipallo jo pelkästään oman elämäni kanssa, että sairastuisin varmasti henkisesti, jos päätyisi äidiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/113 |
29.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eritteet ja meluisuus. En tiedä kumpi on pahempi.

Lisäksi se, että siitähän voi kasvaa ihan hirveä ihminen, jota en kestä ollenkaan.

Jos sinä itse olet ollut meluinen ja eriteinen lapsi, niin luultavasti oma lapsesikin olisi sellainen. 

Lapsi on sellainen millaiseksi sen kasvattaa. Jos lapsesi olisi hirveä, se olisi 100% sun ja sun puolisos syytä.

Vierailija
68/113 |
29.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutenkin se että menettää vapautensa tyyliin ikuisiksi ajoiksi... onko teidän vanhemmat menettäneet vapautensa?

Minun näkökulmastani kyllä ovat menettäneet. En haluaisi koskaan joutua samaan tilanteeseen kuin he. Minä en ole vanhempani.

Eikä kukaan muuten ole sanonut, että vapauden menettäisi "ikuisiksi ajoiksi". Minä en halua menettää vapauttani edes yhdeksi vuodeksi etenkään, kun siitä ei ole odotettavissa mitään minun kannaltani positiivsta palkintoa ja korvausta.

No selitäpä miten sun vanhemmat ovat menettäneet vapautensa? Mitä ihmettä sä niitä vainoat? Onko sun isovanhemmatkin samassa nalkissa?

Jos haluaa oman lapsen, niin kyllä se oma lapsi on se positiivinen palkinto ja korvaus. Jos ei halua lasta, ei voi saada mitään positiivista lapsesta. Siten et voi sanoa että et halua menettää edes vuotta vapaudestasi, kun et edes halua sitä palkintoa.

Niin, miä nimenomaan en halua lapsia, en arvosta lapsia, en pidä vanhemmuutta juuri minkään arvoisena. Siksi mitään palkintoa ei ole luvassa. Minusta oma lapsen saaminen ei olisi miellyttävä vaan kammottava kokemus, joka veisi vapauteni, itsenäisyyteni ja koko nykyisen elämäntapani. Tiedän, että lapsia hankkivat ovat keskimäärin vähemmän älykkäitä, mutta tämän asian tajuamisen ei pitäisi olla noin vaikeaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/113 |
29.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aion hankkia lapsia tulevaisuudessa, mutta eniten pelottaa se oman rauhan ja oman elämän menetys. Lapsi on tavallaan pala omaa itseäni jota en voi kontrolloida. Ei voi nukkua niin pitkään kuin haluaa, ei voi mennä ja tulla miten haluaa, pitää aina ottaa lapsi ensimmäisenä huomioon.  Samoin myös jatkuva pelko lapsen turvallisuudesta.

Vierailija
70/113 |
29.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koko ketju on surullista luettavaa, katkerien ja yksinäisyyteensä takertuvien ihmisten kertomuksia. oman navan ympärillä pyörivä elämä jossa joku netflix ja loppumaton oma rauha on tärkeimpiä asioita... sääliksi käy ihan joka ikistä, kun pitää lapsissa nähdä kauhea paljon pahaa, inhottavaa ja vastenmielistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/113 |
30.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onneksi tänä päivänä jokaisella on oikeus valita, haluaako vanhemmaksi vai ei! Onneksi. Näitä lukiessani olen siitä erityisen iloinen kaikkien osapuolten puolesta. Kaikkien ei pidä lisääntyä.

Perheellisen näkökulmasta tämä on kuitenkin tragikoomista luettavaa. Harhateillä on monien käsitys vanhemmuudesta tai lasten kanssa elämisestä. Huvittavimpia ovat kommentit siitä, että lapset vievät ulkonäön! :-) Ihanko tosissanne olette sitä mieltä, että lapset määrittävät sen, onko äiti hyvännäköinen vai ei? Oman lähipiirini noin 4-kymppiset naiset, äidit ovat kauniita ja huoliteltuja, työssään menestyviä ja hyvinvoivia! Jos sillä nyt on merkitystä. 

Näin perheellisenä mainitut elämänsisällöt, kodin hiljaisuus tai Netflix työpäivän jälkeen tuntuvat kumisevan tyhjyyttä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen toistettuna, mutta  onneksi jokaisella tosiaan on tiensä valittavana.

Vierailija
72/113 |
30.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastaus otsikkoon eli epämkellyttävintä on se lapsi kaikkinen asioineen mitä tuo tullessaan. Aluksi yövalvomiset, sitten se jatkuva kysely ja jankkaaminen miksimiksimiksi, jonkun mielestä suloista minusta äärettömän rasittavaa, kouluaika ja mahdolliset ongelmat opiskelujen ja kiusaamisen kanssa, yhteydenpito opettajiin ,synttärit, lapsen kaverit ja näiden vanhemmat, lapsen harrastukset ja sitten kun se lapsi lopulta lähtee pesästä niin mahdollisdsti tarvitsee vielä pitkään taloudellista tukea ja sitten mahdollisesti lähes sama alkaa alusta eli lapsenlapsia, niitä tuodaan hoitoon ja jos ei ota niin suututaan ja pyydetään rahaa kun se kersa tarvitsee sitä ja sitten tuota. Koko paketti olisi aivan järjettömän koko elämän kestävä vastenmielinen asia joten onneksi todellakin on valinnan vapaus.

Minun elämäni onni rakentuu rauhallisesta kodista, siihen ei kuulu lasten kiljunta ja niiden aiheuttama sotku. Koirien kanssa lenkkeily, harrastaminen ja sohvalla kölliminen on se miten oman elämäni haluan elää ja olen elänytkin, ensi viikolla mittariin tulee 43.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/113 |
30.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Näin perheellisenä mainitut elämänsisällöt, kodin hiljaisuus tai Netflix työpäivän jälkeen tuntuvat kumisevan tyhjyyttä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen toistettuna, mutta  onneksi jokaisella tosiaan on tiensä valittavana.

Koska näköjään juuri nuo ovat ainoat elämänsisällöt mitä lapsettomilla on :D

Vierailija
74/113 |
30.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin perheellisenä mainitut elämänsisällöt, kodin hiljaisuus tai Netflix työpäivän jälkeen tuntuvat kumisevan tyhjyyttä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen toistettuna, mutta  onneksi jokaisella tosiaan on tiensä valittavana.

Koska näköjään juuri nuo ovat ainoat elämänsisällöt mitä lapsettomilla on :D

Parempi elämänsisältö kuin penikat olisi vaikka tuijottaa tyhjää seinää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/113 |
30.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei yllättänyt, että äidit ilmestyi tänne kertomaan miten tunnekylmiä lapsettomat on.

Kaikkien ei ihan oikeasti tarvitse lisääntyä. Jos joku esim. lähipiirin painostuksesta tekee lapsen/lapsia ja sitten unettomuuden aiheuttaneen psykoosin rajoilla ravistelee lapsensa hengiltä tms., niin kuorossa on kaikki mammat huutamassa miten joidenkin ei ikinä pitäisi tehdä lapsia.

Jotkut rakastaa helppoa elämää, jotkut rakastaa tehdä elämästään mahdollisimman rankkaa, että voi sitten hymistellä muille äiti-ihmisille hiekkalaatikolla miten se naapurin likka ei tajua elämästä mitään, kun ei sillä lapsia ole.

Vierailija
76/113 |
30.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Edellä mainittujen lisäksi en voi ymmärtää sitä, mitä kivaa on pitkän työpäivän jälkeen seisoa jossain jääkiekkokaukalon/jalkapallokentän laidalla seuraamassa, kun lapsi pelaa. Ei oikein käy liikunnasta itselle, kun katsoo, mitä toiset tekee. Tai odottaa autossa, kun lapsi käy soittotunnilla tms. Ja suhata illat eri harrastuspaikkojen väliä kelloa tarkkaillen, että ehtii joka paikkaan. Viikonloppuna sitten matkoja usein lasten harrastusten ehdoilla, eli ei sellaisiin kohteisiin, mihin itse muuten menisi. Ja kaikki tämähän maksaa, usein paljonkin.

Vierailija
77/113 |
30.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Resurssien kulutus epämieluisaan asiaan. Oli se sitten aikaa ja vaivaa, rahaa tai mitä tahansa. 

Vierailija
78/113 |
30.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eritteet ja meluisuus. En tiedä kumpi on pahempi.

Lisäksi se, että siitähän voi kasvaa ihan hirveä ihminen, jota en kestä ollenkaan.

Jos sinä itse olet ollut meluinen ja eriteinen lapsi, niin luultavasti oma lapsesikin olisi sellainen. 

Lapsi on sellainen millaiseksi sen kasvattaa. Jos lapsesi olisi hirveä, se olisi 100% sun ja sun puolisos syytä.

Olen tainnut nukkua biologian tunneilla kun olen tähän asti luullut, ettei se vauva voi eritteilleen mitään.. se onkin kasvatuskysymys :o

Vierailija
79/113 |
30.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onneksi tänä päivänä jokaisella on oikeus valita, haluaako vanhemmaksi vai ei! Onneksi. Näitä lukiessani olen siitä erityisen iloinen kaikkien osapuolten puolesta. Kaikkien ei pidä lisääntyä.

Perheellisen näkökulmasta tämä on kuitenkin tragikoomista luettavaa. Harhateillä on monien käsitys vanhemmuudesta tai lasten kanssa elämisestä. Huvittavimpia ovat kommentit siitä, että lapset vievät ulkonäön! :-) Ihanko tosissanne olette sitä mieltä, että lapset määrittävät sen, onko äiti hyvännäköinen vai ei? Oman lähipiirini noin 4-kymppiset naiset, äidit ovat kauniita ja huoliteltuja, työssään menestyviä ja hyvinvoivia! Jos sillä nyt on merkitystä. 

Näin perheellisenä mainitut elämänsisällöt, kodin hiljaisuus tai Netflix työpäivän jälkeen tuntuvat kumisevan tyhjyyttä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen toistettuna, mutta  onneksi jokaisella tosiaan on tiensä valittavana.

Noo onhan meillä lapsettomilla pariskunnilla myös se armoton spontaani seksin harrastaminen keittiön pöydällä kesken kokkaamisen ja takkatulen edessä matolla, mitä olisi vähän sopimatonta harjoittaa lasten juoksennellessa sinne tänne. Ei varmaan sitä takkaakaan voisi käyttää, tulee jotain savujätettä niiden keuhkoihin.

Vierailija
80/113 |
30.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma epävarmuus vanhemmuuteen. Olen välillä huomannut ajattelevan oisko sittenkin pitänyt tehdä toisin tai teetkö nyt oikein entä osaatko selittää lapselle asioita ymmärettävästi. Teetkö oikein?

Illalla on välillä niin väsynyt ettei muista monelta kävi nukkumaan. Töistä kun tulee se on leikkiä lapsen kanssa, jatkuvaa pyykinpesukoneen täyttöä ja tyhjennystä ja ruoan laittoa siinä hulinassa välillä ajattelee etten muista huomioida miestäni.

Toisaalta olen nyt ollut 3 pitkää päivää töissä en ole paljoo lapsia nähnyt. Odotan jo viikonloppua että pääsen pelailemaan lasteni kanssa.😊