Opettajat uupumuksen partaalla suurten luokkiensa kanssa. Mutta meitä työttömiä opettajia ennätysmäärä! Mitä järkeä?

Oppilasmäärää lisätään per luokka.

Opettajat uupuu.

Uupuneet opettajat töissä - samaan aikaan opettajia työttöminä kortistossa kohta juoksemassa turhissa haastatteluissa 3:n kk välein.

Opetuksen taso laskee.

Suomen viisas ja oikeudenmukainen hallitus sanoo että näin maassamme säästetään tehokkaasti.

Kuka tietää oikean vastauksen seuraavaan kysymykseen:

Mitä "opimme" tästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt opettajana tajuat että säästöt on syynä? Eli ei mitään markkinataloutta syvempää syytä. Korkeekoulutettu ihminen herranjestas, oot varmaan luokanopettaja...

Niin. Mutta sehän tässä onkin käsittämätöntä, että säästöjen kohteena ovat lapset. Luokassa voi olla 30 ekaluokkalaista, joukossa monenlaista erityistapausta. Tiedän kokemuksesta, että opettajaan on vaikea saada edes yhteyttä, hänen työtaakkansa on valtava. Hiljaiset ja itsenäiset jäävät täysin oman onnensa varaan.

Arvovalintoja tässä ei ymmärretä.

Mistä sitten säästäisit? Ja sano nyt joku oikeasti tarpeeksi iso kohde eikä vaikka joku puoluetuki, joka on näpertelyä.

Ensisijaisestihan ne kuitenkin on vanhemmat, jotka kasvattaa ja lapsistaan huolehtii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt opettajana tajuat että säästöt on syynä? Eli ei mitään markkinataloutta syvempää syytä. Korkeekoulutettu ihminen herranjestas, oot varmaan luokanopettaja...

Niin. Mutta sehän tässä onkin käsittämätöntä, että säästöjen kohteena ovat lapset. Luokassa voi olla 30 ekaluokkalaista, joukossa monenlaista erityistapausta. Tiedän kokemuksesta, että opettajaan on vaikea saada edes yhteyttä, hänen työtaakkansa on valtava. Hiljaiset ja itsenäiset jäävät täysin oman onnensa varaan.

Arvovalintoja tässä ei ymmärretä.

Mistä sitten säästäisit? Ja sano nyt joku oikeasti tarpeeksi iso kohde eikä vaikka joku puoluetuki, joka on näpertelyä.

Ensisijaisestihan ne kuitenkin on vanhemmat, jotka kasvattaa ja lapsistaan huolehtii.

Kyllä niitä säästökohteita pitäisi löytyä muualta kuin lapsista. Minä en tiedä mitä ne voisivat olla, jollekin muulle maksetaan isoa palkkaa sen asian miettimisestä. Tiedän, että esim. aikuiskoulutustukea maksetaan aika löyhin perustein ja se on iso raha, paljon enemmän kuin opintotuki. Eikä puolison tulot vaikuta.

Opettajat pahimpia mamuttajia joten nauttikaa nyt =DDD

Minä taas en ymmärrä, miksi lapset aina asetetaan ensimmäiselle sijalle. Monella lapsella menee ihan hyvin, on varaa harrastaa ties mitä, matkustella ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt opettajana tajuat että säästöt on syynä? Eli ei mitään markkinataloutta syvempää syytä. Korkeekoulutettu ihminen herranjestas, oot varmaan luokanopettaja...

Niin. Mutta sehän tässä onkin käsittämätöntä, että säästöjen kohteena ovat lapset. Luokassa voi olla 30 ekaluokkalaista, joukossa monenlaista erityistapausta. Tiedän kokemuksesta, että opettajaan on vaikea saada edes yhteyttä, hänen työtaakkansa on valtava. Hiljaiset ja itsenäiset jäävät täysin oman onnensa varaan.

Arvovalintoja tässä ei ymmärretä.

Mistä sitten säästäisit? Ja sano nyt joku oikeasti tarpeeksi iso kohde eikä vaikka joku puoluetuki, joka on näpertelyä.

Ensisijaisestihan ne kuitenkin on vanhemmat, jotka kasvattaa ja lapsistaan huolehtii.

Mutta suomessa on oppivelvollisuus ja harvalla vanhemmalla on mahdollisuus jäädä kotiopettajaksi. Pakko ne lapset on sinne kouluun laittaa, oli minkälainen hullunmylly tahansa koko laitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin hallitus jakaa toimintakautensa aikana budjetin tietyllä tavalla. Sitä tarkastellaan vain vuoden-parin jaksossa, pitkäaikaisia säästöjä ei mietitä, poliittinen järjestelmä on rakennettu niin, hölmöä tai ei. Koulutukseen jyvitetään X % budjetista kunnille, ja kunnat päättävät sitten vielä omassa valtuustossaan, mihin kunnan koulutusbudjetti käytetään. Tottakai on selvää, että mitä enemmän vaikkapa mamuja, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä enemmän vanhuksia ja sairaita, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä tärkeämpänä hallitus pitää vaikka tiehankkeita ja kulttuuria, sitä vähemmän allokoidaan rahaa koulutukseen. Miettikää siis ketä äänestätte. Joissakin kunnissa homekoulujen korjaus nielee rahaa tosin, joissakin kunnissa niiden mamujen opetus.. 

Luokkakokojen paisuminen ei kyllä ole vain parin viimevuoden aikana syntynyt ongelma. Kyllä nämä ylisuuret luokat ovat olleet jo useampien hallituksien aikana.

Luokkakoko ei ole ongelma vaan tasoerot. Vaikka luokalla olisi vain 15 oppilasta, ei opetuksesta tule yhtään mitään, jos tasoerot ovat liian suuret 

Minusta nuo tasoerot taas ratkeaisivat nimenomaan pienemmillä ryhmäkoilla. Tällöin opettajalla olisi enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen ja ohjaukseen.

Ehkä silloin jos ryhmäkoko on 3-5. Tätä isommilla ryhmillä ei tule onnistumaan. Parempi jakaa oppilaat tasoryhmiin, jolloin kullekin ryhmälle voi antaa tietynlaista opetusta

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää mulle, yksinkertaiselle työttömälle, mitä järkeä on kouluttaa opettajia yliopistossa työttömiksi?

Kuinkahan paljon minunkin kouluttaminen työttömäksi on maksanut, kuin noin 5 vuotta olen lusinut yliopistossa. Perusmaisterin tutkinnon lisäksi on rehtorin kelpoisuuteen riittävät opinnot.

Helsinkiläiset voivat olla iloisia siitä, että ainakin jokainen HY-opettaja on siellä pätevä! Voin todistaa sen sillä, että itse olen hakenut paikkoja, laittanut avoimen hakemuksen ja ilmoittautunut sijaiseksi. Tähän päivään mennessä ei Helsingin kaupungin rekrystä ole tullut muuta vastausta kuin "kiitos hakemuksesta".

Ei siinä olekaan yhteiskunnan kannalta mitään järkeä mutta missäpä olisi. Tiedän itsekin valmistuvan 90% varmuudella työttömäksi, vaikka arvosanat ovat hyvät, mutta ei se ole niin justiinsa. Mieluummin olen työtön maisteri kuin työtön ylioppilas. Opiskeluaika on kuitenkin kivaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin hallitus jakaa toimintakautensa aikana budjetin tietyllä tavalla. Sitä tarkastellaan vain vuoden-parin jaksossa, pitkäaikaisia säästöjä ei mietitä, poliittinen järjestelmä on rakennettu niin, hölmöä tai ei. Koulutukseen jyvitetään X % budjetista kunnille, ja kunnat päättävät sitten vielä omassa valtuustossaan, mihin kunnan koulutusbudjetti käytetään. Tottakai on selvää, että mitä enemmän vaikkapa mamuja, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä enemmän vanhuksia ja sairaita, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä tärkeämpänä hallitus pitää vaikka tiehankkeita ja kulttuuria, sitä vähemmän allokoidaan rahaa koulutukseen. Miettikää siis ketä äänestätte. Joissakin kunnissa homekoulujen korjaus nielee rahaa tosin, joissakin kunnissa niiden mamujen opetus.. 

Luokkakokojen paisuminen ei kyllä ole vain parin viimevuoden aikana syntynyt ongelma. Kyllä nämä ylisuuret luokat ovat olleet jo useampien hallituksien aikana.

Luokkakoko ei ole ongelma vaan tasoerot. Vaikka luokalla olisi vain 15 oppilasta, ei opetuksesta tule yhtään mitään, jos tasoerot ovat liian suuret 

Tämäkin on mielestäni osin totta 30 huippuoppilasta onnistuisi mainiosti samassa luokassa ala-asteellakin.  Mutta 30 heikkoa oppijaa olisikin sitten vaikea. Sinänsä olen tosin kanssasi samaa mieltä, että peruskoulu pitäisi lakkauttaa ja ottaa tilalle tasoryhmät. Uskon, että se toisi jopa säästöjä, koska nyt rahaa menee paljon muuhun kuin opetukseen eli työrauhan ylläpitoon.

Mun mielestä tuossa mentäisiin just väärään suuntaan. Erilaisuutta ja eri tahtista oppimista on jokapuolella elämässä. Et voi olla aina vain samanlaisten kanssa. Lapsille tehdään hallaa, jos erotellaan "hyvät" ja "huonot" eri luokkiin. Sitäpaitsi lahjakkuus on yleensä epätasaista eri alueilla, joku osaa jotain hyvin ja jotain vähemmän hyvin. Ja myös se, että lapset muuttuvat koko ajan. Esim. meidän levottomasta pojasta, joka ei jaksanut eskarissa keskittyä, on nyt koulussa kuoriutunut rauhallinen ja motivoitunut oppilas. Jos oppilaita on luokassa vähemmän, toimii integraatio ja sen tuomat edut.

Itse asiassa osa voi olla aina vain samanlaisten kanssa. Koko ikänsä. Vihersosialistikupla perustuu juuri tähän.

Moinen jaottelu tekee hallaa vain niille huonoille lapsille, ei hyville. Ja lapset eivät muutu koko ajan, tai sitten joku heidän ympäristössään muuttuu koko ajan.

Nimenomaan niille hyville myös tekee hyvää olla samassa porukassa esim. heikompien kanssa. Tekee hyvää huomata, että ihmiset ovat erilaisia, oppivat eri tahdissa, mutta kaikki silti samanarvoisia ja kaikkien kanssa voi tehdä asioita ja toimia yhdessä.

Ja kyllä mun lapset ainakin muuttuvat koko ajan. On erilaisia vaiheita, kiinnostuksenkohteita jne. Joskus jokin oppiminen ja kehittyminen menee harppauksin eteenpäin, joskus taas mennään vähän takapakkia. Joskus pelätään mörköjä tai ujostellaan. Joskus taas ollaan tosi reippaita ja rohkeita. Pysyvää lasten kanssa on vain muutos.

En todellakaan haluaisi tieten tahtoen altistaa lapsiani päivittäin heikommalle ainekselle. Seura tekee kaltaisekseen. Tämän tietävät kaikki muutkin ja siksi lukioihin on ihan erilaiset keskiarvorajat

Ollaas nyt rehellisiä. Jos luokassa on yksi tai useampi integroitu "erityistarpeinen", joka koko ajan heittelee tuoleja, juoksee ympäri luokkaa, potkii muita ja potkii opettajaa, saa raivareita jne, niin siinä on ihan sama onko luokkakoko 16 vai 25. Muiden oppilaiden oppiminen on pilalla joka tapauksessa, koska tuo väkivaltainen riehuja vie kaiken kapasiteetin opettajalta :( .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt opettajana tajuat että säästöt on syynä? Eli ei mitään markkinataloutta syvempää syytä. Korkeekoulutettu ihminen herranjestas, oot varmaan luokanopettaja...

Niin. Mutta sehän tässä onkin käsittämätöntä, että säästöjen kohteena ovat lapset. Luokassa voi olla 30 ekaluokkalaista, joukossa monenlaista erityistapausta. Tiedän kokemuksesta, että opettajaan on vaikea saada edes yhteyttä, hänen työtaakkansa on valtava. Hiljaiset ja itsenäiset jäävät täysin oman onnensa varaan.

Arvovalintoja tässä ei ymmärretä.

Itse olen ottanut asenteen, että lapset menevät kouluun vain päivähoitoon siksi aikaa kun meen itse töihin. Varsinainen oppiminen tapahtuu koulun jälkeen ja viikonloppuna itsekseen lukemalla ja yksityisopettajan kanssa. Tietysti vähän harmi niille, joilla ei ole varaa yksityisopettajaan, mutta elämä on

Teillä on siis Kreikan tavat käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

perusta yritys

Pienryhmäopetusta "normaaleille" lapsille. Luokkakoko max 15. Kysyntää voisi olla.

Myisin vaikka toisen munuaiseni jos voisin olisi mahdollisuus laittaa lapseni tällaiseen yksityisluokkaan...

Sama juttuhan se on kaikilla muillakin aloilla. Ketään ei saa palkata ja entisiäkin heitetään pihalle yt:ssä, samalla työntekijöiden on tehtävä enemmän kuin pystyy ja saa kuulla jatkuvaa valitusta ylemmältä taholta miten aikataulut kusee ja hommat ei etene. Ei kai ne etene kun ei ole työntekijöitä tarpeeksi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin hallitus jakaa toimintakautensa aikana budjetin tietyllä tavalla. Sitä tarkastellaan vain vuoden-parin jaksossa, pitkäaikaisia säästöjä ei mietitä, poliittinen järjestelmä on rakennettu niin, hölmöä tai ei. Koulutukseen jyvitetään X % budjetista kunnille, ja kunnat päättävät sitten vielä omassa valtuustossaan, mihin kunnan koulutusbudjetti käytetään. Tottakai on selvää, että mitä enemmän vaikkapa mamuja, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä enemmän vanhuksia ja sairaita, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä tärkeämpänä hallitus pitää vaikka tiehankkeita ja kulttuuria, sitä vähemmän allokoidaan rahaa koulutukseen. Miettikää siis ketä äänestätte. Joissakin kunnissa homekoulujen korjaus nielee rahaa tosin, joissakin kunnissa niiden mamujen opetus.. 

Luokkakokojen paisuminen ei kyllä ole vain parin viimevuoden aikana syntynyt ongelma. Kyllä nämä ylisuuret luokat ovat olleet jo useampien hallituksien aikana.

Luokkakoko ei ole ongelma vaan tasoerot. Vaikka luokalla olisi vain 15 oppilasta, ei opetuksesta tule yhtään mitään, jos tasoerot ovat liian suuret 

Tämäkin on mielestäni osin totta 30 huippuoppilasta onnistuisi mainiosti samassa luokassa ala-asteellakin.  Mutta 30 heikkoa oppijaa olisikin sitten vaikea. Sinänsä olen tosin kanssasi samaa mieltä, että peruskoulu pitäisi lakkauttaa ja ottaa tilalle tasoryhmät. Uskon, että se toisi jopa säästöjä, koska nyt rahaa menee paljon muuhun kuin opetukseen eli työrauhan ylläpitoon.

Mun mielestä tuossa mentäisiin just väärään suuntaan. Erilaisuutta ja eri tahtista oppimista on jokapuolella elämässä. Et voi olla aina vain samanlaisten kanssa. Lapsille tehdään hallaa, jos erotellaan "hyvät" ja "huonot" eri luokkiin. Sitäpaitsi lahjakkuus on yleensä epätasaista eri alueilla, joku osaa jotain hyvin ja jotain vähemmän hyvin. Ja myös se, että lapset muuttuvat koko ajan. Esim. meidän levottomasta pojasta, joka ei jaksanut eskarissa keskittyä, on nyt koulussa kuoriutunut rauhallinen ja motivoitunut oppilas. Jos oppilaita on luokassa vähemmän, toimii integraatio ja sen tuomat edut.

Itse asiassa osa voi olla aina vain samanlaisten kanssa. Koko ikänsä. Vihersosialistikupla perustuu juuri tähän.

Moinen jaottelu tekee hallaa vain niille huonoille lapsille, ei hyville. Ja lapset eivät muutu koko ajan, tai sitten joku heidän ympäristössään muuttuu koko ajan.

Nimenomaan niille hyville myös tekee hyvää olla samassa porukassa esim. heikompien kanssa. Tekee hyvää huomata, että ihmiset ovat erilaisia, oppivat eri tahdissa, mutta kaikki silti samanarvoisia ja kaikkien kanssa voi tehdä asioita ja toimia yhdessä.

Ja kyllä mun lapset ainakin muuttuvat koko ajan. On erilaisia vaiheita, kiinnostuksenkohteita jne. Joskus jokin oppiminen ja kehittyminen menee harppauksin eteenpäin, joskus taas mennään vähän takapakkia. Joskus pelätään mörköjä tai ujostellaan. Joskus taas ollaan tosi reippaita ja rohkeita. Pysyvää lasten kanssa on vain muutos.

En todellakaan haluaisi tieten tahtoen altistaa lapsiani päivittäin heikommalle ainekselle. Seura tekee kaltaisekseen. Tämän tietävät kaikki muutkin ja siksi lukioihin on ihan erilaiset keskiarvorajat

No miten ne ryhmät sitten muodostettaisiin? Mitä se huonompi aines on? Ja joka aineellekko eri tasoryhmät vai miten? Aika paljon tarvittaisiin ryhmiä. Esim. karrikoidusti:

1. "Edistyneet ja villit"

2. "Edistyneet ja rauhalliset"

3. "Osamattomat ja villit"

4. "Osaamattomat ja rauhalliset"

Eihän esim. Edistyneitä ja osaamattomia villejä voi laittaa samaan ryhmään, koska tarvitsevat eri tasoisia tehtäviä. Aika sekamelska tulis kouluihin, jos vaaditaan kaikille yksilöllistä opetusta omissa yksilöidyissä ryhmisdään. Siihen ei mitkään määrärahat riittäisi koskaan. Eikä kyllä olisi muutenkaan järkevää.

Vierailija kirjoitti:

Opettajat pahimpia mamuttajia joten nauttikaa nyt =DDD

Herätys. Seuraa vähän politiikkaa, tämä linja olisi voimassa maahanmuuttotilanteen ollessa ihan mikä tahansa. Kyse ei ole kokonaissummasta vaan yksittäisten virastojen tulosten kaunistelemisesta. Valtakunnallisella tasolla taas arvovalinnoista. Surkea yritys sulta, et sä oikeasti noin tyhmä ole.

Minulla oli tässä lähivuosina 25 oppilasta ja ohjaajaresurssi 3 h/vko. Luokkaan integroitiin vuoden aikana kaksi pienryhmän oppilasta, jonka jälkeen oppilaita oli 27. Kysymys oli ekaluokasta. Pikkuisen tuntui suorastaan katkeralta, että pienryhmässä oli opettaja ja kaksi ohjaajaa sekä 7 oppilasta. Ja niistä kaksi heitettiin minulle tuosta vaan ilman edes ohjaajatuntien lisääntymistä. Sen sijaan toistakin ohjaajaa tarvittiin kuulemma edelleen pienluokassa, jolloin siellä oli 3 aikuista ja 5 lasta tuon siirron jälkeen. Sitä voi miettiä, että luokkaan tuli kaksi oppilasta pienryhmästä (moninaiset ongelmat) ja ennestään oli 2-3 käyttäytymisen ongelmista kärsivää ja useampi oppimisvaikeuksissa oleva. Erityisopetusta oli käytettävissä 2 h/vko. Jakotunteja oli kolme. No, otin siltä kannalta, että teen parhaani ja se saa riittää. Opetus oli hyvin kaavamaista ja vanhanaikaista. Minulla ei vaan riitä resurssit noin ison ja heterogeenisen porukan ohjaamiseen modernimmilla menetelmillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin hallitus jakaa toimintakautensa aikana budjetin tietyllä tavalla. Sitä tarkastellaan vain vuoden-parin jaksossa, pitkäaikaisia säästöjä ei mietitä, poliittinen järjestelmä on rakennettu niin, hölmöä tai ei. Koulutukseen jyvitetään X % budjetista kunnille, ja kunnat päättävät sitten vielä omassa valtuustossaan, mihin kunnan koulutusbudjetti käytetään. Tottakai on selvää, että mitä enemmän vaikkapa mamuja, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä enemmän vanhuksia ja sairaita, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä tärkeämpänä hallitus pitää vaikka tiehankkeita ja kulttuuria, sitä vähemmän allokoidaan rahaa koulutukseen. Miettikää siis ketä äänestätte. Joissakin kunnissa homekoulujen korjaus nielee rahaa tosin, joissakin kunnissa niiden mamujen opetus.. 

Luokkakokojen paisuminen ei kyllä ole vain parin viimevuoden aikana syntynyt ongelma. Kyllä nämä ylisuuret luokat ovat olleet jo useampien hallituksien aikana.

Luokkakoko ei ole ongelma vaan tasoerot. Vaikka luokalla olisi vain 15 oppilasta, ei opetuksesta tule yhtään mitään, jos tasoerot ovat liian suuret 

Tämäkin on mielestäni osin totta 30 huippuoppilasta onnistuisi mainiosti samassa luokassa ala-asteellakin.  Mutta 30 heikkoa oppijaa olisikin sitten vaikea. Sinänsä olen tosin kanssasi samaa mieltä, että peruskoulu pitäisi lakkauttaa ja ottaa tilalle tasoryhmät. Uskon, että se toisi jopa säästöjä, koska nyt rahaa menee paljon muuhun kuin opetukseen eli työrauhan ylläpitoon.

Mun mielestä tuossa mentäisiin just väärään suuntaan. Erilaisuutta ja eri tahtista oppimista on jokapuolella elämässä. Et voi olla aina vain samanlaisten kanssa. Lapsille tehdään hallaa, jos erotellaan "hyvät" ja "huonot" eri luokkiin. Sitäpaitsi lahjakkuus on yleensä epätasaista eri alueilla, joku osaa jotain hyvin ja jotain vähemmän hyvin. Ja myös se, että lapset muuttuvat koko ajan. Esim. meidän levottomasta pojasta, joka ei jaksanut eskarissa keskittyä, on nyt koulussa kuoriutunut rauhallinen ja motivoitunut oppilas. Jos oppilaita on luokassa vähemmän, toimii integraatio ja sen tuomat edut.

Itse asiassa osa voi olla aina vain samanlaisten kanssa. Koko ikänsä. Vihersosialistikupla perustuu juuri tähän.

Moinen jaottelu tekee hallaa vain niille huonoille lapsille, ei hyville. Ja lapset eivät muutu koko ajan, tai sitten joku heidän ympäristössään muuttuu koko ajan.

Nimenomaan niille hyville myös tekee hyvää olla samassa porukassa esim. heikompien kanssa. Tekee hyvää huomata, että ihmiset ovat erilaisia, oppivat eri tahdissa, mutta kaikki silti samanarvoisia ja kaikkien kanssa voi tehdä asioita ja toimia yhdessä.

Ja kyllä mun lapset ainakin muuttuvat koko ajan. On erilaisia vaiheita, kiinnostuksenkohteita jne. Joskus jokin oppiminen ja kehittyminen menee harppauksin eteenpäin, joskus taas mennään vähän takapakkia. Joskus pelätään mörköjä tai ujostellaan. Joskus taas ollaan tosi reippaita ja rohkeita. Pysyvää lasten kanssa on vain muutos.

En todellakaan haluaisi tieten tahtoen altistaa lapsiani päivittäin heikommalle ainekselle. Seura tekee kaltaisekseen. Tämän tietävät kaikki muutkin ja siksi lukioihin on ihan erilaiset keskiarvorajat

No miten ne ryhmät sitten muodostettaisiin? Mitä se huonompi aines on? Ja joka aineellekko eri tasoryhmät vai miten? Aika paljon tarvittaisiin ryhmiä. Esim. karrikoidusti:

1. "Edistyneet ja villit"

2. "Edistyneet ja rauhalliset"

3. "Osamattomat ja villit"

4. "Osaamattomat ja rauhalliset"

Eihän esim. Edistyneitä ja osaamattomia villejä voi laittaa samaan ryhmään, koska tarvitsevat eri tasoisia tehtäviä. Aika sekamelska tulis kouluihin, jos vaaditaan kaikille yksilöllistä opetusta omissa yksilöidyissä ryhmisdään. Siihen ei mitkään määrärahat riittäisi koskaan. Eikä kyllä olisi muutenkaan järkevää.

Tasoryhmät olisivat tietysti oppiaineittain. Jako menisi ihan puhtaasti osaamisen mukaan ja tasolta voisi päästä toiselle. Koulu olisi vain koulukuntoisille lapsille eli jos villi lapsi ei osaa käyttäytyä, ei koulu ole oikea paikka.

Se on sitä kun vain suoraan rahaksi muutettava näkyy rahana. Työkykyiset hyvin koulutetut ihmiset eivät muutu suoraan rahaksi, joten tämä "omaisuus" on arvotonta. Siksi opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta voidaan säästää, kyseiset asiat nähdään pelkkänä rahanmenona, vaikka todellisuudessa se on sijoitus tulevaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt opettajana tajuat että säästöt on syynä? Eli ei mitään markkinataloutta syvempää syytä. Korkeekoulutettu ihminen herranjestas, oot varmaan luokanopettaja...

Niin. Mutta sehän tässä onkin käsittämätöntä, että säästöjen kohteena ovat lapset. Luokassa voi olla 30 ekaluokkalaista, joukossa monenlaista erityistapausta. Tiedän kokemuksesta, että opettajaan on vaikea saada edes yhteyttä, hänen työtaakkansa on valtava. Hiljaiset ja itsenäiset jäävät täysin oman onnensa varaan.

Arvovalintoja tässä ei ymmärretä.

Itse olen ottanut asenteen, että lapset menevät kouluun vain päivähoitoon siksi aikaa kun meen itse töihin. Varsinainen oppiminen tapahtuu koulun jälkeen ja viikonloppuna itsekseen lukemalla ja yksityisopettajan kanssa. Tietysti vähän harmi niille, joilla ei ole varaa yksityisopettajaan, mutta elämä on

Teillä on siis Kreikan tavat käytössä.

Siitä en tiedä, mutta en anna erityistarpeilijoiden pilata lapseni tulevaisuutta

.