Opettajat uupumuksen partaalla suurten luokkiensa kanssa. Mutta meitä työttömiä opettajia ennätysmäärä! Mitä järkeä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin hallitus jakaa toimintakautensa aikana budjetin tietyllä tavalla. Sitä tarkastellaan vain vuoden-parin jaksossa, pitkäaikaisia säästöjä ei mietitä, poliittinen järjestelmä on rakennettu niin, hölmöä tai ei. Koulutukseen jyvitetään X % budjetista kunnille, ja kunnat päättävät sitten vielä omassa valtuustossaan, mihin kunnan koulutusbudjetti käytetään. Tottakai on selvää, että mitä enemmän vaikkapa mamuja, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä enemmän vanhuksia ja sairaita, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä tärkeämpänä hallitus pitää vaikka tiehankkeita ja kulttuuria, sitä vähemmän allokoidaan rahaa koulutukseen. Miettikää siis ketä äänestätte. Joissakin kunnissa homekoulujen korjaus nielee rahaa tosin, joissakin kunnissa niiden mamujen opetus.. 

Luokkakokojen paisuminen ei kyllä ole vain parin viimevuoden aikana syntynyt ongelma. Kyllä nämä ylisuuret luokat ovat olleet jo useampien hallituksien aikana.

Totta. Jostain syystä useampi hallitus peräkkäin on halunnut päättää noin. Ja julkisessa taloudessa pitää muistaa, että ei ole valtavasti rahaa jaettavana. Aina joku kärsii, nykyään moni kärsii. Nykyinen hallitus on karsinut vanhaikotien hoitajamitoituksesta myös. Ja heikentänyt päivähoitoa jne. Jos tätä ei haluta, niin sitten pitäisi jonkun olla rohkea ja sanoa että maahanmuuttoon tai infraan ei panna penniäkään. Tosin ei ehkä onnistuisi ennen kuin erotaan EU:sta, koska EU velvoittaa tiettyihin asioihin julkista rahaa.

Noh, kunnat säästää! : ( Ei päättäjät / työnantajat välitä kuin siitä että saadaan aikaan tulosta tai säästöjä. Sama juttu monella alalla. Minunkin töissä 10 hengen tiimistä 3 osa-aikaisesti lomautettuna, mutta muut työntekijät kuormittuvat työtaakan alle. Hiukan ketuttaa näitä lomautettujakin käydä työpaikalla kääntymässä sen 15h viikossa, kun näkee mikä kaaos siellä on meneillään ja tekijöitä kyllä tarvittaisi mutta palkkaa kun ei haluta maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Hallitus leikkaa opetuksesta - kunnille vähemmän € - luokkakoot kasvavat - opettajia ei palkata. Poliittinen päätös ja valinta

Persut hallituksessa ! Koulutuksesta ei leikata !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin hallitus jakaa toimintakautensa aikana budjetin tietyllä tavalla. Sitä tarkastellaan vain vuoden-parin jaksossa, pitkäaikaisia säästöjä ei mietitä, poliittinen järjestelmä on rakennettu niin, hölmöä tai ei. Koulutukseen jyvitetään X % budjetista kunnille, ja kunnat päättävät sitten vielä omassa valtuustossaan, mihin kunnan koulutusbudjetti käytetään. Tottakai on selvää, että mitä enemmän vaikkapa mamuja, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä enemmän vanhuksia ja sairaita, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä tärkeämpänä hallitus pitää vaikka tiehankkeita ja kulttuuria, sitä vähemmän allokoidaan rahaa koulutukseen. Miettikää siis ketä äänestätte. Joissakin kunnissa homekoulujen korjaus nielee rahaa tosin, joissakin kunnissa niiden mamujen opetus.. 

Luokkakokojen paisuminen ei kyllä ole vain parin viimevuoden aikana syntynyt ongelma. Kyllä nämä ylisuuret luokat ovat olleet jo useampien hallituksien aikana.

Luokkakoko ei ole ongelma vaan tasoerot. Vaikka luokalla olisi vain 15 oppilasta, ei opetuksesta tule yhtään mitään, jos tasoerot ovat liian suuret 

Tämäkin on mielestäni osin totta 30 huippuoppilasta onnistuisi mainiosti samassa luokassa ala-asteellakin.  Mutta 30 heikkoa oppijaa olisikin sitten vaikea. Sinänsä olen tosin kanssasi samaa mieltä, että peruskoulu pitäisi lakkauttaa ja ottaa tilalle tasoryhmät. Uskon, että se toisi jopa säästöjä, koska nyt rahaa menee paljon muuhun kuin opetukseen eli työrauhan ylläpitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin hallitus jakaa toimintakautensa aikana budjetin tietyllä tavalla. Sitä tarkastellaan vain vuoden-parin jaksossa, pitkäaikaisia säästöjä ei mietitä, poliittinen järjestelmä on rakennettu niin, hölmöä tai ei. Koulutukseen jyvitetään X % budjetista kunnille, ja kunnat päättävät sitten vielä omassa valtuustossaan, mihin kunnan koulutusbudjetti käytetään. Tottakai on selvää, että mitä enemmän vaikkapa mamuja, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä enemmän vanhuksia ja sairaita, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä tärkeämpänä hallitus pitää vaikka tiehankkeita ja kulttuuria, sitä vähemmän allokoidaan rahaa koulutukseen. Miettikää siis ketä äänestätte. Joissakin kunnissa homekoulujen korjaus nielee rahaa tosin, joissakin kunnissa niiden mamujen opetus.. 

Luokkakokojen paisuminen ei kyllä ole vain parin viimevuoden aikana syntynyt ongelma. Kyllä nämä ylisuuret luokat ovat olleet jo useampien hallituksien aikana.

Luokkakoko ei ole ongelma vaan tasoerot. Vaikka luokalla olisi vain 15 oppilasta, ei opetuksesta tule yhtään mitään, jos tasoerot ovat liian suuret 

Kyllä minusta se ensisijainen ongelma ovat kuitenkin ylisuuret luokat. Ja siitähän tässä viestiketjussakin oli kyse. Jos luokassa on vähemmän oppilaita, pystyy opettaja ja avustaja huomaamaan oppilaiden erilaisia tarpeita paremmin ja antamaan tasonmukaisia tehtäviä.

Sama tilanne se on vaikkapa vanhustenhoidossa, sairaaloissa, päiväkodeissa jne. Ei koske vain kouluja. Hoitajat uupuu ja tekee kiireellä töitä ja väkeä vähennetään silti koko ajan. Sijaisia ei oteta jne. Joku on vaan päättänyt, että tälleen sitä säästetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin hallitus jakaa toimintakautensa aikana budjetin tietyllä tavalla. Sitä tarkastellaan vain vuoden-parin jaksossa, pitkäaikaisia säästöjä ei mietitä, poliittinen järjestelmä on rakennettu niin, hölmöä tai ei. Koulutukseen jyvitetään X % budjetista kunnille, ja kunnat päättävät sitten vielä omassa valtuustossaan, mihin kunnan koulutusbudjetti käytetään. Tottakai on selvää, että mitä enemmän vaikkapa mamuja, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä enemmän vanhuksia ja sairaita, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä tärkeämpänä hallitus pitää vaikka tiehankkeita ja kulttuuria, sitä vähemmän allokoidaan rahaa koulutukseen. Miettikää siis ketä äänestätte. Joissakin kunnissa homekoulujen korjaus nielee rahaa tosin, joissakin kunnissa niiden mamujen opetus.. 

Luokkakokojen paisuminen ei kyllä ole vain parin viimevuoden aikana syntynyt ongelma. Kyllä nämä ylisuuret luokat ovat olleet jo useampien hallituksien aikana.

Luokkakoko ei ole ongelma vaan tasoerot. Vaikka luokalla olisi vain 15 oppilasta, ei opetuksesta tule yhtään mitään, jos tasoerot ovat liian suuret 

Tämäkin on mielestäni osin totta 30 huippuoppilasta onnistuisi mainiosti samassa luokassa ala-asteellakin.  Mutta 30 heikkoa oppijaa olisikin sitten vaikea. Sinänsä olen tosin kanssasi samaa mieltä, että peruskoulu pitäisi lakkauttaa ja ottaa tilalle tasoryhmät. Uskon, että se toisi jopa säästöjä, koska nyt rahaa menee paljon muuhun kuin opetukseen eli työrauhan ylläpitoon.

Mun mielestä tuossa mentäisiin just väärään suuntaan. Erilaisuutta ja eri tahtista oppimista on jokapuolella elämässä. Et voi olla aina vain samanlaisten kanssa. Lapsille tehdään hallaa, jos erotellaan "hyvät" ja "huonot" eri luokkiin. Sitäpaitsi lahjakkuus on yleensä epätasaista eri alueilla, joku osaa jotain hyvin ja jotain vähemmän hyvin. Ja myös se, että lapset muuttuvat koko ajan. Esim. meidän levottomasta pojasta, joka ei jaksanut eskarissa keskittyä, on nyt koulussa kuoriutunut rauhallinen ja motivoitunut oppilas. Jos oppilaita on luokassa vähemmän, toimii integraatio ja sen tuomat edut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt opettajana tajuat että säästöt on syynä? Eli ei mitään markkinataloutta syvempää syytä. Korkeekoulutettu ihminen herranjestas, oot varmaan luokanopettaja...

En ole ap ja säästöthän siinä on tietenkin syynä mutta minusta nuo säästöt ovat kyllä näennäistä. Suurten luokkakokojen takia ei ehditä keskittyä siihen itse opetukseen vaan on kaikenlaista muuta -> tarvitaan tukiopetusta, erityisopetusta, versoa, kotiopetusta, kuraattoria, psykologia jne. Olen oikeasti sitä mieltä, että luokkakokojen puolittaminen ratkaisi monet ongelmat ja tulisi jopa nykyistä mallia halvemmaksi.

Ongelmahan on nimenomaan siinä, että päättäjät eivät ajattele pitkän aikavälin vaikutuksia, koska heidän jatkouransa politiikassa arvioidaan lyhyemmissä sykleissä. Vähät siis siitä, paljonko rahaa palaa kymmenen vuoden päästä, jos oma asema on katkolla neljän vuoden päästä ja näennäisillä säästöillä voi antaa toimistaan hyvän kuvan.

Tämä pelleily on johtanut esimerkiksi siihen, että koululuokkia suljetaan. Näin "säästetään" ja saadaan lapset turvattomiksi, kun omaa kotiluokkaa ei välttämättä enää alakoululaisilla olekaan. Säästö on siis siinä, että siivooja siivoaa luokan tai kaksi vähemmän, tietysti siirtymät aiheuttavat enemmän työtä (siivottavaa), mutta palkkaa ei ylimääräisestä tarvitse maksaa, koska on kellotettu, että vanhassa tilanteessa siivoukseen meni x-aika. Kunnan opetusvirasto ei joudu maksamaan vuokraa näistä suljetuista luokista kunnan tilakeskukselle. Eli leikisti säästettiin kuntalaisten rahaa. Ikävää tietysti, että nämä järjestelyt ovat omiaan lisäämään syrjäytymistä, koska esim. erityisen tuen oppilaiden integrointi vaikeutuu. Onneksi tämä näkyy vasta vuosien päästä menona, niin eihän se ketään nyt haittaa.

Suurten? Meidän aikaan oli myös yli 30 hengen luokkia ja silloin ei ollut tarjolla mitään puolen luokan tunteja tai avustajia. Mitenköhän 70-luvun opettajat pärjäsivät. Ainakin opettajilla oli silloin auktoriteetti eli riehuva jarkko-annika lensi ulos luokasta just ja välittömästi eikä jääty odottelemaan mitään poliiseja. 

Vierailija kirjoitti:

Suurten? Meidän aikaan oli myös yli 30 hengen luokkia ja silloin ei ollut tarjolla mitään puolen luokan tunteja tai avustajia. Mitenköhän 70-luvun opettajat pärjäsivät. Ainakin opettajilla oli silloin auktoriteetti eli riehuva jarkko-annika lensi ulos luokasta just ja välittömästi eikä jääty odottelemaan mitään poliiseja. 

70 -lukua ei voi verrata tähän päivään. Maailma oli silloin eri. Nalle Luppakorva oli silloin ihan pätevä lastenohjelma. Lapset olivat erilaisia, rauhallisempia. Aikuisten auktoriteetti oli vahvempi. Tietysti moni asia ja ongelma jäi myös huomaamatta ja paljon asioita myös tehtiin väärin. Mutta se on varmaa, että suuria lapsijoukkoja oli tuolloin varmasti helpompi hallita. Meilläkin oli 80-luvulla noin 30 lasta luokassa ja kaikki hipihiljaa tunnilla. Viittaamalla sai puheenvuoron. Yksittäistapauksia on jäänyt mieleen, kun joku riehui jotenkin tai aiheutti ongelmia. Kovat puhuttelut siitä tuli ja ehkä jälkkäriä. Sellainen oli suuri tapaus luokassa, jos sellaista sattui.

Vierailija kirjoitti:

Suurten? Meidän aikaan oli myös yli 30 hengen luokkia ja silloin ei ollut tarjolla mitään puolen luokan tunteja tai avustajia. Mitenköhän 70-luvun opettajat pärjäsivät. Ainakin opettajilla oli silloin auktoriteetti eli riehuva jarkko-annika lensi ulos luokasta just ja välittömästi eikä jääty odottelemaan mitään poliiseja. 

70-luvulla annettiin kusipäälle keppiä jos ei uskonut ja vanhemmat vielä kotona tehostivat kurinpitoa. Nykyään täysin päinvastainen meininki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin hallitus jakaa toimintakautensa aikana budjetin tietyllä tavalla. Sitä tarkastellaan vain vuoden-parin jaksossa, pitkäaikaisia säästöjä ei mietitä, poliittinen järjestelmä on rakennettu niin, hölmöä tai ei. Koulutukseen jyvitetään X % budjetista kunnille, ja kunnat päättävät sitten vielä omassa valtuustossaan, mihin kunnan koulutusbudjetti käytetään. Tottakai on selvää, että mitä enemmän vaikkapa mamuja, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä enemmän vanhuksia ja sairaita, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä tärkeämpänä hallitus pitää vaikka tiehankkeita ja kulttuuria, sitä vähemmän allokoidaan rahaa koulutukseen. Miettikää siis ketä äänestätte. Joissakin kunnissa homekoulujen korjaus nielee rahaa tosin, joissakin kunnissa niiden mamujen opetus.. 

Luokkakokojen paisuminen ei kyllä ole vain parin viimevuoden aikana syntynyt ongelma. Kyllä nämä ylisuuret luokat ovat olleet jo useampien hallituksien aikana.

Luokkakoko ei ole ongelma vaan tasoerot. Vaikka luokalla olisi vain 15 oppilasta, ei opetuksesta tule yhtään mitään, jos tasoerot ovat liian suuret 

Minusta nuo tasoerot taas ratkeaisivat nimenomaan pienemmillä ryhmäkoilla. Tällöin opettajalla olisi enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen ja ohjaukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin hallitus jakaa toimintakautensa aikana budjetin tietyllä tavalla. Sitä tarkastellaan vain vuoden-parin jaksossa, pitkäaikaisia säästöjä ei mietitä, poliittinen järjestelmä on rakennettu niin, hölmöä tai ei. Koulutukseen jyvitetään X % budjetista kunnille, ja kunnat päättävät sitten vielä omassa valtuustossaan, mihin kunnan koulutusbudjetti käytetään. Tottakai on selvää, että mitä enemmän vaikkapa mamuja, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä enemmän vanhuksia ja sairaita, sitä vähemmän jää rahaa koulutukseen. Mitä tärkeämpänä hallitus pitää vaikka tiehankkeita ja kulttuuria, sitä vähemmän allokoidaan rahaa koulutukseen. Miettikää siis ketä äänestätte. Joissakin kunnissa homekoulujen korjaus nielee rahaa tosin, joissakin kunnissa niiden mamujen opetus.. 

Luokkakokojen paisuminen ei kyllä ole vain parin viimevuoden aikana syntynyt ongelma. Kyllä nämä ylisuuret luokat ovat olleet jo useampien hallituksien aikana.

Luokkakoko ei ole ongelma vaan tasoerot. Vaikka luokalla olisi vain 15 oppilasta, ei opetuksesta tule yhtään mitään, jos tasoerot ovat liian suuret 

Tämäkin on mielestäni osin totta 30 huippuoppilasta onnistuisi mainiosti samassa luokassa ala-asteellakin.  Mutta 30 heikkoa oppijaa olisikin sitten vaikea. Sinänsä olen tosin kanssasi samaa mieltä, että peruskoulu pitäisi lakkauttaa ja ottaa tilalle tasoryhmät. Uskon, että se toisi jopa säästöjä, koska nyt rahaa menee paljon muuhun kuin opetukseen eli työrauhan ylläpitoon.

Mun mielestä tuossa mentäisiin just väärään suuntaan. Erilaisuutta ja eri tahtista oppimista on jokapuolella elämässä. Et voi olla aina vain samanlaisten kanssa. Lapsille tehdään hallaa, jos erotellaan "hyvät" ja "huonot" eri luokkiin. Sitäpaitsi lahjakkuus on yleensä epätasaista eri alueilla, joku osaa jotain hyvin ja jotain vähemmän hyvin. Ja myös se, että lapset muuttuvat koko ajan. Esim. meidän levottomasta pojasta, joka ei jaksanut eskarissa keskittyä, on nyt koulussa kuoriutunut rauhallinen ja motivoitunut oppilas. Jos oppilaita on luokassa vähemmän, toimii integraatio ja sen tuomat edut.

Itse asiassa osa voi olla aina vain samanlaisten kanssa. Koko ikänsä. Vihersosialistikupla perustuu juuri tähän.

Moinen jaottelu tekee hallaa vain niille huonoille lapsille, ei hyville. Ja lapset eivät muutu koko ajan, tai sitten joku heidän ympäristössään muuttuu koko ajan.

Nimenomaan niille hyville myös tekee hyvää olla samassa porukassa esim. heikompien kanssa. Tekee hyvää huomata, että ihmiset ovat erilaisia, oppivat eri tahdissa, mutta kaikki silti samanarvoisia ja kaikkien kanssa voi tehdä asioita ja toimia yhdessä.

Ja kyllä mun lapset ainakin muuttuvat koko ajan. On erilaisia vaiheita, kiinnostuksenkohteita jne. Joskus jokin oppiminen ja kehittyminen menee harppauksin eteenpäin, joskus taas mennään vähän takapakkia. Joskus pelätään mörköjä tai ujostellaan. Joskus taas ollaan tosi reippaita ja rohkeita. Pysyvää lasten kanssa on vain muutos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt opettajana tajuat että säästöt on syynä? Eli ei mitään markkinataloutta syvempää syytä. Korkeekoulutettu ihminen herranjestas, oot varmaan luokanopettaja...

Niin. Mutta sehän tässä onkin käsittämätöntä, että säästöjen kohteena ovat lapset. Luokassa voi olla 30 ekaluokkalaista, joukossa monenlaista erityistapausta. Tiedän kokemuksesta, että opettajaan on vaikea saada edes yhteyttä, hänen työtaakkansa on valtava. Hiljaiset ja itsenäiset jäävät täysin oman onnensa varaan.

Arvovalintoja tässä ei ymmärretä.

Niin. Mihinköhän ne rahat ovat menneet? Jokin suuri yllättävä kuluerä tulee tässä mieleen. Otetaan suomalaisten lasten koulutuksesta ja tulevaisuudesta, jotta saadaan lisää reilu parikymppisiä tänne "työpulaa helpottamaan"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt opettajana tajuat että säästöt on syynä? Eli ei mitään markkinataloutta syvempää syytä. Korkeekoulutettu ihminen herranjestas, oot varmaan luokanopettaja...

Niin. Mutta sehän tässä onkin käsittämätöntä, että säästöjen kohteena ovat lapset. Luokassa voi olla 30 ekaluokkalaista, joukossa monenlaista erityistapausta. Tiedän kokemuksesta, että opettajaan on vaikea saada edes yhteyttä, hänen työtaakkansa on valtava. Hiljaiset ja itsenäiset jäävät täysin oman onnensa varaan.

Arvovalintoja tässä ei ymmärretä.

Niin. Mihinköhän ne rahat ovat menneet? Jokin suuri yllättävä kuluerä tulee tässä mieleen. Otetaan suomalaisten lasten koulutuksesta ja tulevaisuudesta, jotta saadaan lisää reilu parikymppisiä tänne "työpulaa helpottamaan"

Turhauttavaa keskustella, jos joku yrittää koko ajan vääntää aihetta tiettyy suuntaansivupolulle. Sulla on niin vahva agenda päässä, että pystytkö keskustelemaan mistään aiheesta ujuttamatta sitä keskusteluun? En sano mitä mieltä olen tuosta sun mamu aiheesta. Mutta kyllästyttää, kun aiheen kuin aiheen voi vesittää tuolla jankkaamisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt opettajana tajuat että säästöt on syynä? Eli ei mitään markkinataloutta syvempää syytä. Korkeekoulutettu ihminen herranjestas, oot varmaan luokanopettaja...

Niin. Mutta sehän tässä onkin käsittämätöntä, että säästöjen kohteena ovat lapset. Luokassa voi olla 30 ekaluokkalaista, joukossa monenlaista erityistapausta. Tiedän kokemuksesta, että opettajaan on vaikea saada edes yhteyttä, hänen työtaakkansa on valtava. Hiljaiset ja itsenäiset jäävät täysin oman onnensa varaan.

Arvovalintoja tässä ei ymmärretä.

Niin. Mihinköhän ne rahat ovat menneet? Jokin suuri yllättävä kuluerä tulee tässä mieleen. Otetaan suomalaisten lasten koulutuksesta ja tulevaisuudesta, jotta saadaan lisää reilu parikymppisiä tänne "työpulaa helpottamaan"

Yksi ongelma on erilaiset kuntien ja kaupunkien opetusvirastot joita on pikkuhiljaa täytetty mitä isopalkkaisemmilla vanhemmilla suunnittelevilla virkamiehillä ja joiden tehtävä on suunnitella ja palaveerata ja kontrolloida.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1414389721532

Tuossa on ystävällisesti kerrottu että virkamiesten yhteismäärä on noin 650 000 ja juttuun erotellut käytännön työn tekijä, mm. opettajat ja sairaanhoitajat muodostavat yhteensä jotain 200 000.  Eli jos suhdeluku pysyy samana koko hallinnon läpi niin jokaista tuottavaa työntekijää, esim. opettaja, kohti on reilu 2 hallintovirkamiestä. Säästöthän sitten kohdistetaan aina ja 100% siihen suorittavaan työntekijään.

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt opettajana tajuat että säästöt on syynä? Eli ei mitään markkinataloutta syvempää syytä. Korkeekoulutettu ihminen herranjestas, oot varmaan luokanopettaja...

No ketkä niistä säästöistä päättävät?  Pahvi :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen oikeasti sitä mieltä, että luokkakokojen puolittaminen ratkaisi monet ongelmat ja tulisi jopa nykyistä mallia halvemmaksi.

Saattaa hyvin tullakin, mutta ei meillä ole hallituksessa tai eduskunnassa niin päteviä ihmisiä, että osaisivat ratkaista näin monimutkaisia ongelmia. Opetuksesta pois 100 miljoonaa = 100 miljoonan säästö. Pakolaisiin on kyllä varaa vuositasolla laittaa 2 500 miljoonaa ja tähän päälle 800 miljoonaa kehitysapuun.

OLET RASSISTI!!"!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt opettajana tajuat että säästöt on syynä? Eli ei mitään markkinataloutta syvempää syytä. Korkeekoulutettu ihminen herranjestas, oot varmaan luokanopettaja...

Niin. Mutta sehän tässä onkin käsittämätöntä, että säästöjen kohteena ovat lapset. Luokassa voi olla 30 ekaluokkalaista, joukossa monenlaista erityistapausta. Tiedän kokemuksesta, että opettajaan on vaikea saada edes yhteyttä, hänen työtaakkansa on valtava. Hiljaiset ja itsenäiset jäävät täysin oman onnensa varaan.

Arvovalintoja tässä ei ymmärretä.

Niin. Mihinköhän ne rahat ovat menneet? Jokin suuri yllättävä kuluerä tulee tässä mieleen. Otetaan suomalaisten lasten koulutuksesta ja tulevaisuudesta, jotta saadaan lisää reilu parikymppisiä tänne "työpulaa helpottamaan"

Yksi ongelma on erilaiset kuntien ja kaupunkien opetusvirastot joita on pikkuhiljaa täytetty mitä isopalkkaisemmilla vanhemmilla suunnittelevilla virkamiehillä ja joiden tehtävä on suunnitella ja palaveerata ja kontrolloida.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1414389721532

Tuossa on ystävällisesti kerrottu että virkamiesten yhteismäärä on noin 650 000 ja juttuun erotellut käytännön työn tekijä, mm. opettajat ja sairaanhoitajat muodostavat yhteensä jotain 200 000.  Eli jos suhdeluku pysyy samana koko hallinnon läpi niin jokaista tuottavaa työntekijää, esim. opettaja, kohti on reilu 2 hallintovirkamiestä. Säästöthän sitten kohdistetaan aina ja 100% siihen suorittavaan työntekijään.

Niin ja kun kuntia yhdistellään, luvataan yhdistyvien kuntien virkamiehille jopa 5 vuoden siirtymäajaksi irtisanomissuoja. En tiedä mitä muuta järkeä yhdistymisestä olisi, kuin hallintokulujen karsiminen??? Mutta sehän ei toteudu, kun hallinnosta ei karsita. Sen sijaan terveydenhuollosta, koulutuksesta ym. haetaan säästöjä.

Selittäkää mulle, yksinkertaiselle työttömälle, mitä järkeä on kouluttaa opettajia yliopistossa työttömiksi?

Kuinkahan paljon minunkin kouluttaminen työttömäksi on maksanut, kuin noin 5 vuotta olen lusinut yliopistossa. Perusmaisterin tutkinnon lisäksi on rehtorin kelpoisuuteen riittävät opinnot.

Helsinkiläiset voivat olla iloisia siitä, että ainakin jokainen HY-opettaja on siellä pätevä! Voin todistaa sen sillä, että itse olen hakenut paikkoja, laittanut avoimen hakemuksen ja ilmoittautunut sijaiseksi. Tähän päivään mennessä ei Helsingin kaupungin rekrystä ole tullut muuta vastausta kuin "kiitos hakemuksesta".