Miten saatte säilytettyä romanttiset tunteet puolisoanne kohtaan rasittavan lapsiperhearjen keskellä?
..ja sen myötä säännöllisen ja hyvän seksielämän? Kun joka päivä stressaa ja rasittaa niin paljon kaikki tässä elämäntilanteessa ja elämässä, joka ei ole juuri lainkaan itselle tyydyttävää ja jatkuvasti joutuu näyttäytymään puolisolle rumana ja ryytynenä yms. eikä ole aikaa huolehtia itsestä eikä parisuhteesta lainkaan tarpeeksi.
Olen alkanut ajatella, ettei otsikossa mainittu ole mahdollista, toimivampi systeemi olisi kummallekin omaa aikaa ylläpitää sivusuhdetta jonka kanssa voisi harrastaa "puhdasta seksiä" ilman parisuhteen ja riitojen ja lapsiarjen painolastia.
Kommentit (42)
Ei ole ylitsepääsemätön ongelma, kun molemmat ymmärtävät tilanteen ja sen, ettei sitä kestä ikuisesti. Perhe on kummallekin tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ylitsepääsemätön ongelma, kun molemmat ymmärtävät tilanteen ja sen, ettei sitä kestä ikuisesti. Perhe on kummallekin tärkein.
Ei ole ylitsepääsemätöntä elää vuosikausia epätyyduttävää elämämää? Hienoa uhrautumista. Ap
Koska meillä on sellainen suhde, että ollaan toisillemme rakkaita, haluttavia ja ihania -vaikka sitten valvomisen aiheuttaat silmäpussit naamassa ja karvaiset kintut kalsarien alla.
Ja ei meitä stressaa lapsiperhearki. Mukavaa elämää tämä on, just nyt tälläisenä. Parin vuoden kuluttua jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ylitsepääsemätön ongelma, kun molemmat ymmärtävät tilanteen ja sen, ettei sitä kestä ikuisesti. Perhe on kummallekin tärkein.
Hienoa uhrautumista elää vuosikausia epätyydyttävää elämää. Mistä tiedät, ettei kestä ikuisesti? Oletteko jo sopineet erosta kun lapset ovat isompia? Ap
Vierailija kirjoitti:
Koska meillä on sellainen suhde, että ollaan toisillemme rakkaita, haluttavia ja ihania -vaikka sitten valvomisen aiheuttaat silmäpussit naamassa ja karvaiset kintut kalsarien alla.
Ja ei meitä stressaa lapsiperhearki. Mukavaa elämää tämä on, just nyt tälläisenä. Parin vuoden kuluttua jotain muuta.
Kuinka usein saat seksiä Ja suuseksiä miehen aloitteesta? Ap
Kannattaisi ehkä lähteä siitä, miten siitä arjesta saisi tehtyä vähemmän rasittavaa? Ei sillä, uskon että se on varmasti kuluttavaa, raskasta ja usein on täysi työ pitää paketti kasassa ja arki rullaavana, mutta jotenkin tuntuu pahalta kun puhutaan rasittavasta arjesta. Se teidän rasittava arki kun on teidän lastenne lapsuus.
No ei kai se tilanne nyt voi vuosikausia jatkua. Lapset hoitoon ja vanhemmille kahdenkeskistä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ylitsepääsemätön ongelma, kun molemmat ymmärtävät tilanteen ja sen, ettei sitä kestä ikuisesti. Perhe on kummallekin tärkein.
Ei ole ylitsepääsemätöntä elää vuosikausia epätyyduttävää elämämää? Hienoa uhrautumista. Ap
Okei, sä oot joku vela joka yrität nyt provota. Nice try.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska meillä on sellainen suhde, että ollaan toisillemme rakkaita, haluttavia ja ihania -vaikka sitten valvomisen aiheuttaat silmäpussit naamassa ja karvaiset kintut kalsarien alla.
Ja ei meitä stressaa lapsiperhearki. Mukavaa elämää tämä on, just nyt tälläisenä. Parin vuoden kuluttua jotain muuta.
Kuinka usein saat seksiä Ja suuseksiä miehen aloitteesta? Ap
Tarpeeksi usein ja seksielämämme on oikein hyvää, tyydyttävää, sanoisinko. ;)
Minulla on kyllä sama ongelma. Lisäksi tuntuu ihan mahdottomalta, että jaksaisin ylipäätään edes harrastaa seksiä tässä elämäntilanteessa. Lapsiperhe-elämä vie aivan KAIKKI voimani. Kun lapset oli ihan pieniä, jaksoin vielä harrastaa seksiä, mutta nyt kun ne on jo hieman isompia, tuntuu, että enää ei ole voimia jäljellä siihen hommaan. En vain tiedä, miten saisin kerättyä tarpeeksi voimaa, että seksiä olisi säännöllisemmin. Nyt on mennyt neljä viikkoa ilman eikä kumpikaan oikein jaksa tehdä elettäkään siihen suuntaan.
En kyllä kokenut tuota minkäänlaiseksin ongelmaksi lasten ollessa pieniä.
Takana olin jo pitkä suhde ja tunsimme toisemme ihan siinä ryytyneessä tilassa muutenkin. Ei meistä kumpikaan muuttunut yhtäkkiä zombieksi lasten takia, vaikka heitä kolme onkin. Pikkulapsiarki ei todellakaan haitannut seksielämäämme, lapsethan nukkuivat aikaisin illalla. Hankalampaa se on nyt teinien kanssa, mutta aivan tyydyttävää yhä edelleen. Olemme aina osanneet ottaa myös omaa aikaa, esim. viikonloppureissujen merkeissä.
T. 25 vuotta saman miehen lakanoissa, toiveissa vielä seuraavatkin 25 vuotta.
En tiedä miten, mutta meillä se on pystyt itsestään kunhan ei ole ollut mitään tosi kuormittavaa päällä. Eli mikä arjessa eniten stressaa? Olisiko se jotain mitä voisi keventää? Tai voisiko jostain muusta kevennellä ilmapiiriä? Se voisi korjaantua itsestäänkin jos eläminen ei tuntuisi niin raskaalta. Riitelettekö te jotenkin katkeroittavasti? Eli jääkö asiat vaivaamaan?
Onko lapset ihan pieniä vielä?
Minä ajattelen, että säännöllinen seksielämä pitää yllä romanttista ajatusta puolisoa kohtaan, eikä toisinpäin. Toiminut ainakin meillä. Seksiin voi suostua, vaikka ei juuri sillä hetkellä ole itse erityisen himokas. Yleensä se himokkuus tulee, kun antaa sille tilaisuuden tulla.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kyllä sama ongelma. Lisäksi tuntuu ihan mahdottomalta, että jaksaisin ylipäätään edes harrastaa seksiä tässä elämäntilanteessa. Lapsiperhe-elämä vie aivan KAIKKI voimani. Kun lapset oli ihan pieniä, jaksoin vielä harrastaa seksiä, mutta nyt kun ne on jo hieman isompia, tuntuu, että enää ei ole voimia jäljellä siihen hommaan. En vain tiedä, miten saisin kerättyä tarpeeksi voimaa, että seksiä olisi säännöllisemmin. Nyt on mennyt neljä viikkoa ilman eikä kumpikaan oikein jaksa tehdä elettäkään siihen suuntaan.
Siis miten ne lapset, varsinkin isommat lapset vie sun voimat? Ei mulla ainakaan lapset voimia vie, työ vie eniten voimia, ja kotitöitä teen sitten sen verran kun minäkin päivänä on ihan pakko ja mitä jaksan, mies tekee oman osuutensa, ja lapset pikkuhiljaa omansa, vähintäänkin omat lelunsa keräävät jo. Onko sulla todella pienellä ikäerolla 4-5 lasta? Onko ne erityislapsia?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kyllä sama ongelma. Lisäksi tuntuu ihan mahdottomalta, että jaksaisin ylipäätään edes harrastaa seksiä tässä elämäntilanteessa. Lapsiperhe-elämä vie aivan KAIKKI voimani. Kun lapset oli ihan pieniä, jaksoin vielä harrastaa seksiä, mutta nyt kun ne on jo hieman isompia, tuntuu, että enää ei ole voimia jäljellä siihen hommaan. En vain tiedä, miten saisin kerättyä tarpeeksi voimaa, että seksiä olisi säännöllisemmin. Nyt on mennyt neljä viikkoa ilman eikä kumpikaan oikein jaksa tehdä elettäkään siihen suuntaan.
Siis miten ne lapset, varsinkin isommat lapset vie sun voimat? Ei mulla ainakaan lapset voimia vie, työ vie eniten voimia, ja kotitöitä teen sitten sen verran kun minäkin päivänä on ihan pakko ja mitä jaksan, mies tekee oman osuutensa, ja lapset pikkuhiljaa omansa, vähintäänkin omat lelunsa keräävät jo. Onko sulla todella pienellä ikäerolla 4-5 lasta? Onko ne erityislapsia?
Tämä on taas se sama valittaja. Pitääkö tästä joka viikko aloittaa uusi keskustelu? Asia kun ei siitä miksikään muutu. Kaikille varmaan olisi parempi että eroatte ja jätät lapset isälleen. Tietysti ihan parasta olisi ollut vähän miettä etukäteen haluaako sitä lapsiperhearkea ja käyttää ehkäisyä, mutta se on nyt myöhäistä.
Kyllä se nimenomaan on se, että seksi parantaa huomattavasti tunteita puolisoa kohtaan, ja tunnetta yleensäkin siitä että puoliso rakastaa vieläkin. Jos seksiä ei ole, se kiristää hermoja ja tulee tunne että ei tuo edes välitä musta, saati rakasta. Toki mies tekee muitakin asioita minun hyväkseni, kuten hieroo selkää/hartioita kun on tarvis ym.
Mulle riittää se että saan seksiä ja orgasmit edes kerran kuussa, mitään suuseksiä ym. erikoisuuksia ei kumpikaan kaipaa, lähetyssaarnaajalla on menty 16 vuotta ja mennään varmasti niin pitkään kun mies vaan reumaltaan pystyy.
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen, että säännöllinen seksielämä pitää yllä romanttista ajatusta puolisoa kohtaan, eikä toisinpäin. Toiminut ainakin meillä. Seksiin voi suostua, vaikka ei juuri sillä hetkellä ole itse erityisen himokas. Yleensä se himokkuus tulee, kun antaa sille tilaisuuden tulla.
Niin mäkin ajattelen ja siksi pinnistinkin kolme aloitetta viime viikolla, mies teki yhden. Seksiä oli siis neljä kertaa, mutta huomasi että miehelle se oli ainakin osittain pakkopullaa ja nyt minusta tuntuu siltä, etten ainakaan seuraavaa aloitetta tee, saapa nähdä sitten montako päivää/viikkoa ollaan taas ilman vitutuksen kasvaessa. Tässä on kyllä muutakin kuormittavaa meneillään kuin lapsiarki ja ymmärrän etten ole halutavimmillani ollut tässä, mutta eihän kaikkien perheenäitien tarvitse olla jotta saisivat mieheltään huomiota ja seksiä?! Niin onko mun pakko?
Enemmän kahdenkeskistä aikaa pitäisi ehdottomasti olla mutta ei ole helppoa (lähes) ilman tukiverkostoa, lähellä ei asu ketään joka lapsia voisi hoitaa ja hoitajan palkkaaminen ei muutamaksi tunniksi tunnu järkevältä, kun voisi sitä seksiä - joka siis tärkein asia suhteessa KUN se ei toimi - harrastaa vaikka joka ilta kun lapset nukkuvat, jos kumpikin vain haluaisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se nimenomaan on se, että seksi parantaa huomattavasti tunteita puolisoa kohtaan, ja tunnetta yleensäkin siitä että puoliso rakastaa vieläkin. Jos seksiä ei ole, se kiristää hermoja ja tulee tunne että ei tuo edes välitä musta, saati rakasta. Toki mies tekee muitakin asioita minun hyväkseni, kuten hieroo selkää/hartioita kun on tarvis ym.
Mulle riittää se että saan seksiä ja orgasmit edes kerran kuussa, mitään suuseksiä ym. erikoisuuksia ei kumpikaan kaipaa, lähetyssaarnaajalla on menty 16 vuotta ja mennään varmasti niin pitkään kun mies vaan reumaltaan pystyy.
Pelkkää lähetyssaarnaajaa 16 vuotta ja suuseksi on erikoisuus? No minä en saa orgasmia pelkässä yhdynnässä ja noin tylsä seksielämä olisi mulle lähes yhtä tyhjän kanssa. Ap
Ketään ei edes kiinnosta keskustella romanttisista tunteista ruuhkavuosissa?! 😂