"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?
Onko teille sattunut sellaisia tavallisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, kenties lapsuudessanne, mutta jostain syystä muistatte ne vieläkin yllättävän hyvin? Eli tilanne ei ole ollut mitenkään kummoinen, ei surullinen tai iloinen, vaan aika arkinen ja vähäpätöinen. Ei ollenkaan sellainen asia, jonka voisi kuvitella jäävän pysyvästi muistiin.
Itse muistan, kun lapsena utelin kodinhoitajalta hänen palkkaansa eikä se vastannut siihen mitään.
Muistan kun 4-vuotiaana yritin kiivetä vauvanvaunuun sillä tekosyyllä, että olen muka palannut takaisin 3-vuotiaaksi. (Sitä en muista, miksi tämä oli mielestäni hyvä perustelu.)
Tylsimmät muistonne?
Kommentit (2086)
Vierailija kirjoitti:
Olin jotain 11 ja ihastunut yhteen poikaan joka tuli samalla bussilla kouluun. En tiennyt edes nimeä, joten semmonen kaukoihastus. Joku kerta joku kaveri kutsui häntä nimeltä.
Minä kirjoitin innoissani päiväkirjaan että "Nyt tiedän hänen nimensä. Se on JUPE."
Olin ihan onnessani. En edes tajunnut, että Jupe oli lyhenne Jukka-Pekasta.
Tää oli 1970-luvun alussa.
Minun kolmen serkkuni lempinimet ovat Opa, Jukkis ja Miksu. Ihmettelin vielä ala-asteellakin että onpa heillä erikoiset nimetä. Sitten jossain vaiheessa minulle selvisi, että heidän nimensä ovatkin oikeasti Olli, Jukka-Pekka ja Mikael mutta kaikki vain kutsuivat heitä noilla lempinimillä. Onneksi en mennyt ääneen ihmettelemään että miksi heillä on sellaiset nimet (siis ne Opa, Jukkis ja Miksu) sillä saisin kuulla noin 30 vuoden päästä siitä vieläkin.
Jani otti lehtipihvin. Montako vuotta tästä jo on?
Must ne on... tosi hyvä keksintö! Ne on kevyitä välipaloja tai aam... kevyt aamiainen. Niist tulee hyvä olla. Mulle tulee niinku etelä mieleen niistä. Ne on hyviä, rapeita ja raikkaita. Ihan perinteisesti oikein kylmää maitoo! Siitä vaan tulee raikas ja hyvä olo! Se on hyvä.
Aamiainen ei ole aamiainen ilman Kellogg´s Cornflakesia
Nuorena ja lapsellisena ihailin 7 vuotta vanhempaa naista joka käytti jakkupukua ja alushametta, hän oli kaunis oikeasti mutta hänen tyyliään.
Tapahtui n. 60 vuotta sitten. Olin päivän pois koulusta ja sain läksyksi uskonnosta tarinan Joosefista ja veljistä. Tarinassa heittivät Joosefin kaivoon. Opettaja unohti kuulustella läksyn, mutta varmuuden vuoksi pidin sen mielessä jonkin aikaa. Niinpä jäi pysyvästi mieleen :D
Minä olen muunaaheikki! Minä olen munaheikki Porvoosta!
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui n. 60 vuotta sitten. Olin päivän pois koulusta ja sain läksyksi uskonnosta tarinan Joosefista ja veljistä. Tarinassa heittivät Joosefin kaivoon. Opettaja unohti kuulustella läksyn, mutta varmuuden vuoksi pidin sen mielessä jonkin aikaa. Niinpä jäi pysyvästi mieleen :D
Hah, mulla on varmasti ollut sama uskonnon kirja ekaluokalla, vaikka olenkin aloittanut koulun 70-luvulla. 😄 Muistan elävästi sen kirjan kuvituksenkin varsinkin siinä kaivoonheittämis tarinassa. Osasin lukea kouluun mennessä ja olin kiinnostunut historiasta, niinpä lukaisin paremman puutteessa koko uskonnon kirjan etukäteen läpi. Tuo Joosefin veljesten julmuus jäi pysyvästi mieleen, samoin jostain syystä fariseus tarina, jossa fariseuksen omakehurukous kalpenee hyljeksityn henkilön yksinkertaisen "jumala, ole minulle armollinen" -rukoukseen verrattuna. Ja siis en ole yhtään uskonnollinen.
Muistan kaikki palkankorotukset kymmenen vuoden ajalta. Ja niitä on tullut monia 💶💶💶
T. Sairaanhoitaja
Matkalla koulusta kotiin ystäväni Pirjon kanssa liftattiin ja pian pysähtyi pakettiauto kohdallemme ja oli kyyti tarjolla, ei uskallettu mennä.
Oltiin ekalla tai tokalla luokalla.
Muistan eka- ja tokaluokan luokkakaverin 8-numeroisen lankapuhelinnumeron, johon soitin vain pari kertaa. Jostain syystä numero on nyt, yli 20 vuotta myöhemmin, mielessäni edelleen sujuvana litaniana.
Munkki-yskänlääke
Se oli munkinmuotoisessa ruskealasisessa pullossa ja hattu oli korkki. Maistui salmiakilta.
purkkamainoksen sävel:
Juicy Fruit on kuin paistetta päivän, paistetta päiväään!
Olin jo pienenä lääpälläni kieliin, latina kiehtoi.
Joskus neljännellä luokalla kysäisi uskonnonopettaja että mitä tuo ristin päällä lukeva kyltti INRI merkitsee. Olin ainoa, joka viittasi, ja sanoin että Jeesus Natsareenus, Rex Judeorum eli Jeesus nasaretilainen, juutalaisten kuningas.
Ope oli ihan ällikällä lyöty. Kerrankin! Se oli vähän kireä ja pelottava tyyppi.
Telkussa oli mainos, jossa olivat Maj-Britt Heljo ja Kalle Juurela. Siinä mainostettiin lihaliemikuutioita, jotka olivat 6 kpl:een pakkauksissa.
-Sexlihalientä, sanoi Kalle.
-Kalle! Maj-Britt sanoi toruvalla äänellä.
Isä kertoi joskus harvoin jotain lapsuudestaan 1930-luvulla. Kerran hän muisteli, miten hänen mummullaan oli tapana sanoa murotteri (morot) ja repertteri (rabarber), ne tarkoittivat porkkanaa ja raparperia.
Sama mummu lauloi mielellään virttä Tuolla keinuu pieni pursi, sillailla vänkytellen Tuo-olla kei-inuu pie-eni pu-ursi...
Joskus isä oli tehnyt jotain pahojaan, muistaakseni mennyt maistamaan kattilasta jotain ruokaa tai kastiketta, ennen kuin se oli pantu pöytään tarjolle. Mummu oli häntä ruvennut haukkumaan ja isä oli kiirehtinyt sängyn alle pakoon. Mummu oli tullut puukauha kädessä vaatimaan että tules poika sieltä...
Tuommoiset muistan hämärästi, olin pieni 1960-luvulla. Jostain syystä jäivät erikoisuutensa takia mieleen.
Harmittaa, ettei tullut kyseltyä isältä enempää, hänen isänsä oli talvisodassakin ja varmaan jotain olisi ollut kerrottavana.
Dunga kirjoitti:
Matkalla koulusta kotiin ystäväni Pirjon kanssa liftattiin ja pian pysähtyi pakettiauto kohdallemme ja oli kyyti tarjolla, ei uskallettu mennä.
Oltiin ekalla tai tokalla luokalla.
Me sisareni kanssa liftattiin Oulusta pohjoiseen, auto joka kohdallemme pysähtyi oli ruumisauto, joka oli vienyt ruumiin Ouluun.
60-luvulla hoidin pikksukoja ja jäi jotain huomaamatta. Kun isä ja äiti tulivat kotiin, isä pieksi minua remmillä jossa oli solki mukana ja hoki, jos itke saat lisää. Sodasta palannut isäni ei saanut apuja traumoihinsa, sen tajusin toki myöhemmin, mutta sitä en miksi kielsi itkemästä. Pientä 6-vuotista tyttöään kielsi itkemästä, kun hakkasi pää punaisena.
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla hoidin pikksukoja ja jäi jotain huomaamatta. Kun isä ja äiti tulivat kotiin, isä pieksi minua remmillä jossa oli solki mukana ja hoki, jos itke saat lisää. Sodasta palannut isäni ei saanut apuja traumoihinsa, sen tajusin toki myöhemmin, mutta sitä en miksi kielsi itkemästä. Pientä 6-vuotista tyttöään kielsi itkemästä, kun hakkasi pää punaisena.
Meillä kiellettiin myös itkemästä kun annettiin selkäsaunaa. Oli tietty melkein mahdoton olla itkemättä kun sattui. Sai vielä lisää iskuja jos itki. Aika julmaa vai mitä.
Greed-visailussa Petteri Ahomaa kysyi metsästystä harrastavalta kilpailijalta, onko jossain Suomen ulkopuolella tullut ammuttua hirveä isompaa. Kilpailija vastasi, että ei isompaa, mutta Afrikassa on ammuttu topi, joka oli antilooppi eikä mies.
Avaa Hovi! Avaa Hoovii! Avaa ovi!