"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?
Onko teille sattunut sellaisia tavallisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, kenties lapsuudessanne, mutta jostain syystä muistatte ne vieläkin yllättävän hyvin? Eli tilanne ei ole ollut mitenkään kummoinen, ei surullinen tai iloinen, vaan aika arkinen ja vähäpätöinen. Ei ollenkaan sellainen asia, jonka voisi kuvitella jäävän pysyvästi muistiin.
Itse muistan, kun lapsena utelin kodinhoitajalta hänen palkkaansa eikä se vastannut siihen mitään.
Muistan kun 4-vuotiaana yritin kiivetä vauvanvaunuun sillä tekosyyllä, että olen muka palannut takaisin 3-vuotiaaksi. (Sitä en muista, miksi tämä oli mielestäni hyvä perustelu.)
Tylsimmät muistonne?
Kommentit (2086)
Mulla oli vaaleanvihreä pikkunen muki varmaan 1.5dl ja siihen poimin mustikoita, kerran jopa 4 mukillista äiskän avuksi.
Polvet aina ruvella ja kun sattui ja verta tuli huusin kuin hinaaja. Pelkäsin verta.
Isän veli oli sähköasentaja ja teki matopyydystäjän - metallinen koukkukepin näköinen, eristettä kädensijassa, pitkä sähköjohto ja töpseli. Metallikepin työnsi kasvimaahan ja töpseli seinään, johan tuli matoa pintaan, sammakoillakin kiire. Jostain syystä piti olla kumisaappaat jalassa ja yksin niitä matoja hommasin, pitkäsiima piti madottaa ym. Alakouluikäinen tyttö olin. Kätevä vehje.
Ukonilmalla ei saanut juosta joten hiippaili kunnes välähti ja jyrähti ja heti oudosti loikkien eteni ja sit hidasti kun arveli että kohta taas välähtää. Ei juossut. Pelotti. Salama ei iskenyt joten toimi.
Nukkeni nimesin ekan openi mukaan, tummahiuksisia kumpikin.
Exien syntymäajat, alakoulun saman luokan kaikkien kuuden oppilaan syntymäajat ja joka vuosi ne muistuu mieleen vaikka ei näitä ole nähnyt yli 40 vuoteen.
Olin alle kouluikäinen, kun joku mies (varmaan joku sukulaismies) heitti minulle vitsinä, että uudessa testamentissa Jeesus ajaa avoautolla ja käy elokuvissa. Odotin koko ala-asteen, että milloin päästään uskonnossa näihin uudempiin tunnelmiin. Sit yläasteella vihdoin tajusin, että näin ei tule käymään. Harmi, kun en muista, kuka tämä vitsiniekka oli.
Olin jotain 11 ja ihastunut yhteen poikaan joka tuli samalla bussilla kouluun. En tiennyt edes nimeä, joten semmonen kaukoihastus. Joku kerta joku kaveri kutsui häntä nimeltä.
Minä kirjoitin innoissani päiväkirjaan että "Nyt tiedän hänen nimensä. Se on JUPE."
Olin ihan onnessani. En edes tajunnut, että Jupe oli lyhenne Jukka-Pekasta.
Tää oli 1970-luvun alussa.
Radiossa puhuttiin presidentti Martti Ahtisaaresta. Olimme tuollloin autossa palaamassa kotin sukulaisten luota, jossa kävimme kylässä. Automme oli tuona hetkenä raitiovaunuvarikon paikkeilla. Vuotta en muista.
Hullua, mutta totta!
Muistan miten kuuntelin lapsena auton takapenkillä radiosta englanninkielisiä uutisia ja niiden jälkeen polleasti ilmoitin, että Sergei Bubka oli hypännyt 6m seipäällä.
Meillä oli tiukkaa rahasta ja se tehtiin lapsillekin selville. Olin 6-vuotias kun jäin katselemaan pitkään katukojussa myytävää pientä lelua (sellainen peikkohahmo) ja isä sanoi että saan sen. Aloin itkemään, koska tuntui niin pahalta enkä viitsinyt ottaa lahjaa vastaan, koska tuntui ihan lohduttoman pahalta että minuun käytetään meidän perheen vähiä rahoja. Tihrustin itkua pitkään sen jälkeenkin ja sanoin, etten halua lelua ja se jätettiin sinne. Muistan vieläkin sen selittämättömän surun ja häpeän tunteen, kun kehtasin jäädä haaveilemaan lelusta ja se olisi voitu minulle ostaakin.
Sanomattakin varmaan selvä, että meillä ei lapsilla karkkipäiviä ollut eikä kummoisia lahjoja koskaan.
Tuosta edellisestä muistui mieleen oma näyteikkunamuisto 70-luvulta.
Joulun alla erään liikkeen näyteikkunaan oli laitettu näytille avattu autoratapakkaus. Rataa ei siis ollut koottu, vaan osat olivat paketissa omilla paikoillaan. Kävin sitä ihailemassa koulun jälkeen, vaikka teki ison mutkan kotimatkaan. Kotonakin vähän ihmeteltiin, että miten se matka niin kauan kesti.
Olin todennäköisesti 7- tai 8-vuotias.
Helsinki, Vantaa, Mikkeli, kikkeli!
Kaali, kaksi litraa maitoa, munat
Vanhat puhelinnumerot.
Siis ennen kännyköitä.
70luvun alussa ns.kuukausikortti maksoi Helsingissä 34mk
Muistan vieläkin Donny Osmondin syntymäpäivän. 9.12. Oo mun 70-luvulla ihastunut häneen.
Vierailija kirjoitti:
Muistan vieläkin Donny Osmondin syntymäpäivän. 9.12. Oo mun 70-luvulla ihastunut häneen.
Luokkakaverini syntymäpäiviä muistan ja tuo on juuri yksi niistä, ihan siis ala-asteaikaisten. Ei kuulunut kaveripiiriin ja siihen aikaan ei pidetty isoja synttäreitä vaan kutsuttiin vain ne, joiden kanssa oltiin vapaa-ajallakin. Toinen oli 14.5. ja kolmas vappuna. Näitä kolmea yhdistää sama etunimi, poikia kaikki. Tosin tuo 14.5 oli lähinaapurista ja leikittiin yhdessä sekä hänen synttäreilläkin käytiin.
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun isäni sanoi Tarja Halosesta, että "pitäis turpasa kiinni, pikkumaan akka", kun tämä otti kantaa johonkin sellaiseen asiaan, en muista tarkkaan mihin, mutta joihinkin isojen maiden sotajuttuihin se liittyi.
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistan-kun-isani-ei-kerran?language_cont…
Kun aloitin tupakanpolton, Kenttiaski maksoi 108 markkaa (ennen rahanuudistusta). Samaan aikaan 10 matkan koululaislippu Helsingissä maksoi 110 markkaa.
Ymmärsin lopettaa tupakanpolton 2 vuotta myöhemmin, eikä sillä ollut mitään haittavaikutusta kaveripiirissäni.
EP-levy maksoi 800 markkaa. Pyysin tuon summan äidiltäni ja ostin Little Richardin levyn (mm. Slipin' n' Slidin'), joka on minulla vieläkin.
Sitkeää limaa
Yskä ei yskimällä lohkea
Mucovin pilkkoo limaa ja lohkaisee yskän palasiksi
Mikäs se on tämä ranskanleivän näkönen leipä tässä? -Se on ihan ranskanleipää. -Ai se on ranskanleipää. En minä nyt sitä halua ku minä haluaisin semmosta maalaisleivän tapasta mutta sämpylää. -Tuotaa... -Voi kun juuri viime kesänä me muuten kävimme maalla mieheni kanssa. Tuttavapariskunnan huvilalla käytiin. Todella miellyttäviä ihmisiä. Aivan ihana paikka Saimaalla ja ihan rannassa. Ja siellä on vielä sellanen aito vanhan ajan savusaunakin. He ovat itse sen rakentaneet kun hän on nähkääs insinööri tämä mies. Niin että sehän on lahja ku osaa käsillä tehdä et oma isäni teki lampunjalkoja harrastuksenaan juu. Mikä se olikaan mitä te ihan aluksi suosittelitte?
Kun aloitin opinnot Otaniemessä syksyllä 1989, maksoi kertaseutulippu 10mk.