"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?
Onko teille sattunut sellaisia tavallisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, kenties lapsuudessanne, mutta jostain syystä muistatte ne vieläkin yllättävän hyvin? Eli tilanne ei ole ollut mitenkään kummoinen, ei surullinen tai iloinen, vaan aika arkinen ja vähäpätöinen. Ei ollenkaan sellainen asia, jonka voisi kuvitella jäävän pysyvästi muistiin.
Itse muistan, kun lapsena utelin kodinhoitajalta hänen palkkaansa eikä se vastannut siihen mitään.
Muistan kun 4-vuotiaana yritin kiivetä vauvanvaunuun sillä tekosyyllä, että olen muka palannut takaisin 3-vuotiaaksi. (Sitä en muista, miksi tämä oli mielestäni hyvä perustelu.)
Tylsimmät muistonne?
Kommentit (2086)
Muut pronominit -rimpsu ala-asteelta. Joku, joka, jokainen, jompikumpi, jokin, kukin, mikin, kumpikin, kukaan, mikään, kumpikaan, molemmat, moni, muu, muutama, eräs, itse, kaikki, harva, usea, sama.
"Puussa on piilossa kolme papukaijaa, simpanssi ihailee punapukuista maijaa"
Joku lastenkirja omasi tuon värssyn. Tais olla mahdollisesti kurkistuskirja ja kun puussa olevan ruukun avasi siellä takana oli kolme papukaijaa joista yksi oli punainen. Puun juurella istui simpanssi.
Lähes 40 vuoden takaa ala-asteelta sanasta sanaan muistan tämän ja koskaan en ole tällä tiedolla mitään tehnyt:
"Mikael Agricola kirjoitti aapisen. Aapisen nimi oli ABC-kirja. ABC-kirja oli ensimmäinen suomenkielinen aapinen."
Ja sitten noin 30 vuoden takaa:
Litium, beryllium, boori, kloori, typpi, happi, fluori, neon.
eli jaksollisen järjestelmän 2.rivi. Muita en muista.
Veivattavia puhelinnumeroita muistan useita, ja ihmettelin aikoinaan serkun luona, kun heillä päin puhelinnumerot olivat 4-numeroisia.
Kun paikallisjuna lähti Rautatieasemalta, kuulutettiin jotain suomeksi, mutta vain tämän muistan:
Det här är P-tåget till Sandkulla. Vi stännar på alla stationer. Biljett kan köpas i avdelningar med biljettförsäljningsmärke. Trevlig resa.
Pitkästä ruotsista huolimatta tuo on ainoita asioita, mitä osaan. Tuosta P-junasta on aikaa ainakin 20 vuotta.
Vuodelta 1999 muistan ulkomaan reissulta lisäksi erään kaverin opettaneen minulle sanan ruotsia päivässä. Ainoa mieleen jäänyt on 'hyperneuroakustiska diafragmakontravibrationer'. On ilmeisesti yskän lääket. nimi.
Mitään hyötyä ei kummastakaan ole ollut.
90-luvun taitteessa meidän lukion saksan kirjan oppimateriaaleihin sisältyi ikään kuin välipaloina saksankielisiä biisejä, joita kuunneltiin nauhalta. Olen unohtanut saksan lähes totaalisesti muuten, mutta yhden noista biiseistä osaan vieläkin laulaa sanasta sanaan etsimättä tukea mistään. Se on Münchener Freiheitin Bis wir uns wiederseh´n.
Ich such' die Sterne
wenn der Frühling mich verführt
Hier und überall
fängt die Reise wieder an......
Olin 90-luvun alussa isän kyydissä ja autossa oli myös ainakin yksi nainen meidän lisäksi. Takanamme ajoi vihreällä Toyota Hiacella mehiläishoitajamies. Isä sanoi: "Hunajasetä tulloo takkoo." Hän sitten ohitti meidät hetken päästä.
Muistan, kun televisiossa oli Ring-a-Ling-visailu, jossa lähes aina tuli oikea vastaus. Kuitenkin kerran muistan, kun vastaus oli Simo Silmu, kilpailija vastasi: Simo Solmu. Sitten eräällä toisella kerralla kun vastaus oli Marco Bjurström, vastaajana oli joku vanhempi nainen, joka ei osannut lausua hänen nimeään ja joku hänen olisiko ollut perheenjäsenensä sanoi sen.
Muistan, kun Onnenpyörässä oli kerran joku Ari-niminen, joka ainakin melkein joka vuorollaan pyöräytti heti ohi- tai rosvosektorille. Muistan myös, että hän ei saanut yhtään tehtävää ratkaisua. Katsoin ohjelmaa porukassa ja muistan, kun sanoin: Tuolla Arilla on kauheen huono tuuri.
Oikeastaanhan tämä ei ole turha koska hyvähän tämä on tietää, mutta kun olin joskus pienenä särkenyt lasipulloja luontoon, muistan, kun eräs henkilö sanoi minulle, että lasi on semmoinen materiaali, joka ei häviä ikinä luonnosta.
Olin jotakin 7, kun katselin kotona ikkunasta ulos. Kotimme ajotien päässä, noin 50 metriä huoneeni ikkunasta, istui sammakko. Ohi pitkin isompaa tietä pyöräili poika, huomasi sammakon, ja nousi pyöränsä päältä. Hän otti ojasta kiven, kohotti sen päänsä ylle molemmin käsin, aikoen paiskata sen voimalla sammakon päälle. Mutta hän tuli vilkaisseeksi ikkunaani, heristin hänelle kiireesti nyrkkiäni. Poika säikähti kun joku näki mitä hän oli aikomassa, heitti kiven tien sivuun ja lähti kiireesti pois. Sammakko sai jatkaa elämää.
Olin koulukiusattu, en osannut pitää omia puoliani, enkä osaa oikein vieläkään, liki 50 vuotta myöhemmin. Mutta pelastin sen eläimen hengen, siihen olen edelleen oikein tyytyväinen.
Ja jos se kivi-idiootti sattuisi olemaan linjoilla, niin haistapa ukko kuule oikein pitkä pas*a.
Ohukainen! Munia kaks ja kaks, vettä kaks, maitoa kaks ja jauhoja kaks. Voit kinkkua laittaa väliin, se maittaa! Muista viis ja muista siis, et kaikkea tarvitset kaks! Siis kaks!
Vaik sun lysti on niin kätes yhteen lyö
Vaik sun lysti on niin ei oo käsiä
Muistan partikkelit ulkoa, ja sekä sekäettä eli tai taikka vai sen tähden siksi siis sillä näet nimittäin että jotta koska kun jos vaikka kuin.
En mä huoli nillikoille, nallikoille, sulle poikaruitukalle! Annoit joka helman huiputella, joka kurvan kuikutella!
Likka kulta vielä, ethän halaamasta mua kiellä?
Tahdon tosimiehen varrelleni, miehen riskin rinnalleni, rakastajan vatsalleni - piimä!
Serkkuni repi ja piilotti kateellisena He-man keräilytarravihkoni, koska itselläni oli enemmän tarroja.
Vierailija kirjoitti:
Olin jotakin 7, kun katselin kotona ikkunasta ulos. Kotimme ajotien päässä, noin 50 metriä huoneeni ikkunasta, istui sammakko. Ohi pitkin isompaa tietä pyöräili poika, huomasi sammakon, ja nousi pyöränsä päältä. Hän otti ojasta kiven, kohotti sen päänsä ylle molemmin käsin, aikoen paiskata sen voimalla sammakon päälle. Mutta hän tuli vilkaisseeksi ikkunaani, heristin hänelle kiireesti nyrkkiäni. Poika säikähti kun joku näki mitä hän oli aikomassa, heitti kiven tien sivuun ja lähti kiireesti pois. Sammakko sai jatkaa elämää.
Olin koulukiusattu, en osannut pitää omia puoliani, enkä osaa oikein vieläkään, liki 50 vuotta myöhemmin. Mutta pelastin sen eläimen hengen, siihen olen edelleen oikein tyytyväinen.
Ja jos se kivi-idiootti sattuisi olemaan linjoilla, niin haistapa ukko kuule oikein pitkä pas*a.
Hienosti toimittu! :)
Vikkula- kaupassa käynti ja muistan vielä ne mausteiden tuoksut. Milloinkohan Vikkulat lopetettiin Tampereella? Ehkä 90- luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
90-luvun taitteessa meidän lukion saksan kirjan oppimateriaaleihin sisältyi ikään kuin välipaloina saksankielisiä biisejä, joita kuunneltiin nauhalta. Olen unohtanut saksan lähes totaalisesti muuten, mutta yhden noista biiseistä osaan vieläkin laulaa sanasta sanaan etsimättä tukea mistään. Se on Münchener Freiheitin Bis wir uns wiederseh´n.
Ich such' die Sterne
wenn der Frühling mich verführt
Hier und überall
fängt die Reise wieder an......
Vähän sama. En muista 30-v takaa lukion saksan kielen alkeista juuri mitään muuta kuin
Hofbrauhaus -laulun sanoja. Lopetin kielen opiskelun pariin kurssiin.
In München steht ein Hofbräuhaus: Eins, zwei, g'suffa!
Da läuft so manches Fäßchen aus:
Eins, zwei, g'suffa!
Isä väitti minulle kerran, että hiihtäjä Heikki Hasun urheilu-uran aikana hoettiin: Piäskö Hasu - haisko pisu? Olin sillä hetkellä syömässä kun hän tämän sanoi, joten hyvä ettei mennyt ruokahalu.
Eikä :D siis puhuva pää :D