Lue keskustelun säännöt.
"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?
Onko teille sattunut sellaisia tavallisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, kenties lapsuudessanne, mutta jostain syystä muistatte ne vieläkin yllättävän hyvin? Eli tilanne ei ole ollut mitenkään kummoinen, ei surullinen tai iloinen, vaan aika arkinen ja vähäpätöinen. Ei ollenkaan sellainen asia, jonka voisi kuvitella jäävän pysyvästi muistiin.
Itse muistan, kun lapsena utelin kodinhoitajalta hänen palkkaansa eikä se vastannut siihen mitään.
Muistan kun 4-vuotiaana yritin kiivetä vauvanvaunuun sillä tekosyyllä, että olen muka palannut takaisin 3-vuotiaaksi. (Sitä en muista, miksi tämä oli mielestäni hyvä perustelu.)
Tylsimmät muistonne?
Kommentit (2086)
Muistan, kuinka esikoulussa makasin kuumessa erkkahuoneessa ja minulta mitattiin kuume kummallisella otsamittarilla. Oli hiljaista ja tavallaan nautin tilanteesta Isä taisi tulla hakemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuonna 1999 tai 2000 ollessani eskarissa samaan aikaan toisen isosiskoni kanssa ennen hänen menoaan peruskouluun (on mua noin vuoden vanhempi) yks Mira-niminen tyttö itki melkein jokaisena päiväuniaikana ikävää vanhempiensa perään ja se ärsytti muita paljon. Meill oli siellä kerrossängyt ja taisin nukkua sen Miran ala- tai yläpuolella. Kerran meijän päiväunivalvojan hermot meni niin totaallisesti sen Miran itkuun että siirsi sen itkemään vessaan.:-D
T: M26
Ja samaisessa eskarissa/päiväkodissa meillä oli opastamassa kyltit joissa oli hiihtäviä muumeja kun me opeteltiin hiihtämään. Luulin myös pikkulapsena, että kaikki ikävuodet loppuu kymmeneen ikävuoteen ja siinä olikin sitten suuri ihmetys, kun kuulin ettei näin ollutkaan. T: Edellisen viestin kirjoittaja
Ja muistan myös kun oltiin luokkaretkellä Stundarsin ulkoilmamuseossa Mustasaaressa vuonna 2006 vitosluokalla niin järkytyin k un näin täytetyn kyyn jossain lasipullossa jossain "noidan mökissä".
T: Näiden kahden edellisen viestin kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä juttua, jossa lapsi joutui jäämään äidin polkupyörää vartioimaan, en tajunnut, vaikka olen äiti. Mitä salaista se äiti siellä kaupassa tekee tai ostaa? Voisko alkuperäisen viestin kirjoittaja valaista?
Toivottavasti osasin nyt lainata oikein. En ole se, joka jutun kirjoitti, mutta itse ajattelin asian niin, että äiti ei halunnut lasta kauppaan mukaan mahdollisesti riehumaan/huutamaan tms.
Mulle tuli ekana mieleen että äiti halus olla sen pienen kauppahetken ikään kuin ihan yksin. Mun sisarukset, kaverit ym. kun alkoivat saamaan lapsia niin pyysivät multa aina jos kävin kyläilemässä että vahtisinko niitä vauveleita ja taaperoita edes sen hetken että tämä äiti pääsisi käymään edes siellä kaupassa ihan yksin ja rauhassa. Ilme oli aina epätoivoisen pyytävä :)) Mulle kävi aina ihan hyvin tämä hetken lastenvahtivuoro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin päiväkodissa ehkä 4-5 vuotiaana ja istuin pöydän ääressä piirtämässä jonkun toisen tytön ja päiväkodin työntekijän kanssa. Yhtäkkiä tunsin että ripuli yllätti mutta hävetti niin paljon etten uskaltanut sanoa mitään. Lopulta haju levisi muidenkin sieraimiin ja lopulta päiväkodin työntekijä sai sanottua: "Ohhoh, nyt tais käydä vahinko!". Sain päälleni naamiaisiin tarkoitetun prinsessamekon vaatehuoneesta. Kun muut lapset palasivat samaan huoneeseen ja näkivät mekkoni niin yksi pojista huusi: "Eihän tänään ole lelupäivä!" Silloin mietin että olipa noloa paskoa housuun näin vanhana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Eskari-ikäisenä muistan, että oltiin menossa ulos. Tuulikaappiin paistoi lämpimästi aurinko. Minulla oli jotkut tarralenkkarit ja telkkarissa pyöri niihin aikoihin kengännauhamainos "sports lace". Olin katkera niille tarralenkkareille, kun halusin "sairaan nopeet ja värikkäät" sinkuvat kengänanuhat.
- Yhtä mainosta olen vuosia yrittänyt löytää, kun se oli jonkun VHS-kasetin alussa. En tiedä oliko se Sodastreamin mainos vai minkä. Mutta siinä oli teinipoika ja kultainennoutaja ja tyyli oli kaaosmainen, vesilasi kaatui ja ne hyppäsi tai imettin telkkariin. Vai oliko se jokin ohjelma sittenkin?
- Käsisaippua - Flytande tvål
- Äidin pitkänmatkan polkupyörässä oli käyräsarvissa valkoinen nahkamainen teippi ja eturenkaassa sellainen värikäs harjas ja dynamo. Siihen aikaan oli lapsilla muotia laittaa pinnoihin värikkäitä helmiä ja voirasian kannesta leikattiin "räpätin", mikä laitettiin pyykkipojalla pyörään kiinni ja se räpätti pinnoja vasten.
- Isä hehkutti milleniumia meille kauan. Osti kaikkea millenium-krääsää ja hehkutti miten iso juttu se on kun vuosituhat vaihtuu.
- Katselin pienenä Chucky-tappajanukke elokuvaa ja pelkäsin se jälkeen kaikkia viemärinkansia kadulla. Niitten yli piti hypätä ettei Chucky tapa.
- Naapurin lapsella oli jokin siivekäs keijulelu joka pyrähti lentoon kun narusta veti.
- Isosiskolla oli pitkä violetti hiippapipo josta oli tupsu irronnut.
- Vihasin jostain syystä autoja, joiden rekkari alkoi "LJN-"
Paljon on kaikkea muistoja ja haluaisin elää lapsuuteni uudestaan. <3
Imettin?
Tarkoittaa imettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-
- Vihasin jostain syystä autoja, joiden rekkari alkoi "LJN-"
Paljon on kaikkea muistoja ja haluaisin elää lapsuuteni uudestaan. <3
Mua taas ärsytti lapsena "ICL"-alkuinen rekkari! silloin 90-luvun alussa tuntui että joka toisessa autossa oli tuo.
Itse asuin 90-luvun alussa silloisessa Kuopion läänissä, mistä johtuen monissa näkemissäni autoissa oli K:lla alkava rekisterikilpi. Meidänkin henkilöautossa oli KJN ja pakettiautossa KJR. Muita yleisiä kirjainyhdistelmiä tuntuivat olevan ainakin KLJ, KLN, KLL ja KJL.
Rippileirillä yksi tyttö osti suklaalevyn ja joku sanoi, että Sari syö suklaata kuin leipää. Sari oli pitkä ja hoikka, ei yhtään ylipainoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurakunnan päiväkerhossa kerhotäti kiskoi minut liukumäestä kun näki isäni tulevan minua hakemaan, liukumäen puureunasta upposi iso tikku kyynärtaipeeseen, muistan vieläkin sen mustan verisen tikun ja sen tädin v*ttumaisen äänen , olin 3v. Eli aikaa on kulunut 40 vuotta
Erosin mun entisestä poikaystävästä.. aikaa on siis jo lähes 20vuotta. Silti muistan hänen sotu tunnuksen. Ja edes omaa puhelinnumeroa en ikinä muista, sen on oltava tallessa puhelimessa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, kun opiskelin eräässä sisäoppilaitoksessa ja eräänä viikonloppuna sen opiskelijasoluihin majoittui henkilöitä, jotka osallistuivat johonkin hiihtotapahtumaan. Kuhunkin huoneeseen laitettiin paperilappu, jossa heidät toivotettiin tervetulleiksi. Lapuissa oli myös hiihtäjähahmo muna-asennossa, ja kaksi tyyppiä, jotka asuivat samassa solussa kuin minä, piirsivät yhteen lappuun hahmon antamaan hiihtäjälle suihin ja toisen hahmon nussimaan häntä perseeseen. Huoneet käytiin vielä tarkastamassa perjantaina, mutta opiston henkilökunta ei huomannut tätä lappuun tehtyä "koristelua", ja huoneeseen majoittuneet henkilöt siis näkivät sen. Majoittujat olivat jo siinä vaiheessa lähteneet, kun henkilökunta sai sen selville, joten heille ei myöskään ehditty esittää siitä pahoitteluja. Todettiin myös, että eivät varmaan enää toista kertaa tule tänne.
Vuosia sitten kaverini oli katsonut Rentun ruusua ja hän lähetti minulle tekstiviestin: Elääkö Veksi Salminen vielä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun käsityönopettaja purki kutomani sukan silmieni edessä todeten että se oli ruma ja minun pitäisi tehdä uusi. Olin neulonut sukkaa työn ja tuskan kanssa, tämä vei käsityöintoni vuosikymmeniksi.
Muistan kun palautin tyhjiä pulloja pullonkeräysautomaattiin 18-vuotis syntymäpäiväbileitteni jälkeen ja ajattelin ettei suhde silloisen poikaystäväni kanssa tule kestämään. (Ei kestänyt)
Olin saanut uudet hienot saappaat joskus kuudennella luokalla, muistan miten leikimme pihalla hippaa ja juoksin uusissa saappaissani omasta mielestäni niin coolin näköisenä.
Opetin siskolleni sanoja ollessamme kalassa pieninä isän ja äidin kanssa järvellä. Aurinko paistoi ja oli kaunista. Nauroimme yhdessä.
Muistan, kun Ripsipiirakan kappale Sanni oli hitti, erästä tyyppiä huvitti, kun kuuli jonkun päiväkotilapsen kutsuvan Sanni-nimistä päiväkotilasta nimeltä.
Vanha moppi ärsyttää! Imurointi väsyttää! Vanha liina on pelkkä kiina! Ei huolta. Swiffer on täällä. Uusi tapa pyyhkiä pölyt. Se on helppo koota. Pöly haihtuu ripeästi, siivous käy nopeasti. Swifferillä tulee putipuhdasta! Ainutlaatuinen Swiffer-liina toimii kuin magneetti. Se vetää puoleensa pölyn, hiukset ja allergeenit. Lopuksi heität vain liinan pölyineen pois. Kun Swiffer on töissä, pöly on poissa. Yhteistyössä Allergia- ja astmaliiton kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Yli vaarojen, rimpien painellaan, lupa ei ole uuvahtaa!
Muut ajaa, me nuolena kiidämme vaan, emme myöhästy konsanaan!
On vauhtimme huima, eikä aina voi taata, että jalkamme koskettavat maata!
Sen takaamme: turhaan ei kiristy vyöt, puolessa tunnissa pizzaa jo syöt!
Juu! Aku Ankasta! Aku oli pizzakuskina. Tämä lehti oli mökillämme, joten se tuli luettua monesti. Laululle kehittyi päässäni oma sävelkin.
Leikin isin kanssa, mutta sitten teki mieli tikkaria. Mummo oli lähettänyt minulle tikkareita, jotka ovat valtavia (tai sellaisena ne ainakin muistan). Isi näyttää yllättyneeltä kun lähden pois. Äiti laittaa ruokaa keittiössä essu päällä. Kysyn saanko tikkarin, äiti sanoo että ei nyt kun kohta syödään. Muisto loppuu tähän.
Tämä on ensimmäinen muistoni, olin noin 2,5-vuotias. Ja kovasti makeanhimoinen edelleen.
Mainoslaulut jäivät päähän.
Olen pieni marakatti Coco nimeltään, viidakossa liikun tosi vikkelään.
Banaania vaikka puut on pullollaan, minä söisin vain Coco Popsia, jee jee!
Vain Coco Pops muuttaa maidon kaakaomaidoksi.
Minä söisin vaan Coco Popsia, ugh!
--
Polly Pocket ja leikki löytyy taskusta.
Polly Pocket, kaikki pientä ja kaunista.
Polly Pocket, pienet kodit täynnä - elämää!
Polly Pocket, pyydä mukaan vaikka ystävää.
Minne menetkin, sinne menee Pollykin...
Polly Pocket!
Kaakaopaketin kyljessä luki 'Snabb lösligt'.
Koulun vessassa olevan käsisaippuan oli valmistanut Kemiansalpa.
Yläasteella yhden luokan seinällä oli käsin kirjoitettu pahvitaulu, jossa luki tikkukirjaimin "YLEINEN HÄLYTYSNUMERO ON 000 112". Joku oli siis yliviivannut vanhan hätänumeron ja kirjoittanut perään uuden. Tämä oli siis joskus vuonna 1998-99, ja hätänumero oli vaihtunut jo 1993.