Lue keskustelun säännöt.
Sossun asiakkaille käytetty tuote maksusitoumusten tilalle, ostoagentit hommiin
31.10.2016 |
YHTEISTEN RAHOJEN SÄÄSTÖSTÄ JA JÄRKEVÄMMÄSTÄ KÄYTÖSTÄ EKOLOGISESTA NÄKÖKULMASTA
Ehdotan, että sosiaalitoimistot palkkaisivat täysiaikaisia ostajia ydintoimintansa avuksi.
Ostajien tehtävä olisi etsiä esimerkiksi kirpputoreilta tai facebook-kirpputoreilta sossun asiakkaille tarvikkeet ja vaatteet, myös lastenvaunut, pesukoneet jne. (Tietysti tavara voi olla uuttakin, mutta edulliseen hintaan.) Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit), joitain tavaroita etsiä sitä mukaa, kun tarvetta ilmaantuisi. Ostotoiminta / välitys lisäisi myös osaltaan työllisyyttä.
Näin a) säästettäisiin rahaa b) sekä käytetyistä tuotteista puhuttaessa luontoa ja c) vältyttäisiin väärinkäytöksiltä ja negatiivisilta tunteilta, mitä työssäkäyvät, mahd. pienituloiset ei-sossun asiakkaat tuntevat.
Maailma on täynnä mahtavan hyvää käytettyä tavaraa! Niiden uudelleenkäyttö l. kiertotalous on kaikin tavoin kannatettavaa. Valistuneet kuluttajat (ne "sossun ostajat") kyllä ymmärtävät rahan ja tavaran arvon, ja osaavat ostaa kunnollista edulliseen hintaan. Ostajia voitaisiin myös palkita hyvistä kaupoista.
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, et taida tuntea Suomen lainsäädäntöä. Siellä mainitaan vain että valtion tehtävä on taata kaikille perustoimeentulo, ja jos ei muuten niin toimeentulotuella. Luit oikein, jokaisella Suomessa asuvalla on tarvitessaan oikeus saada sossusta toimeentulotukea, mikäli elanto ei muuten järjesty. Sen sijaan siihen ei sisälly se, tuleeko kaikkien nobodyjen laukoa mielipiteitään noiden rahojen käytöstä. Voit siis pitää mielipiteesi ihan itselläsi. Toimeentulotukirahat ovat rikka rokassa tämän maan taloudessa, ja se on todella alikäytetty tuki. Siihen käytetyt menot eivät siis vaikuta mihinkään. Turha kyykytys ei muutenkaan ole enää nykyaikaa.
terv. sossu.
No menipä sossulla tunteisiin tämän "nobodyn" aatokset. ;-D Ja ilmoittautui samalla se, jolla on pakkomielteenä jaanata kyykytyksestä. Pari-kolme ilm. sossun asiakasta on nyt ottanut asiakseen teilata aatokseni. Sopii tietysti kertoa parempia ideoita, joilla voidaan säästää rahaa, luontoa ja kanssaihmisten hermoja. <3 <3 <3 Ainakaan mulla ei ole tapana estää muilta mielipiteiden ilmaisua.
Lihavoin tekstistäsi oleellisen sivulauseen. Toimeentulotuki on muuten alunperin ajateltu väliaikaiseksi ensiavuksi, eikä pääasialliseksi tulonlähteeksi, kuten nyt on käynyt. Tässä tarkemmat sanamuodot: http://stm.fi/toimeentulotuki
Mutta tämäkään ei ollut tällä kertaa se juttu, jota ajoin takaa.
Mukavasti rönsyilemään lähtenyt keskustelu alkoi hyvin käytännönläheisestä visiostani, jossa ajatuksena oli edesauttaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamista rahaa ja luonnonresursseja säästäen ja kenties ihmisiä tavalla tai toisella työllistäen. (Ja juu, yhdessä viestissä mainittu tukityöllistäminen on paikkakunnalle paljon edullisempaa kuin pitkäaikaistyöttömistä lankeava sakkomaksu.) Osa tukea ja apua tarvitsevista tarvitsee myös käytännön apua monenlaisissa hommissa. Myös ulkomailta saapuneille voisi mielestäni suunnata tällaisen ostoagentin apua mieluummin kuin ostaa paikallinen ikea tyhjäksi uusista huonekaluista. Tämä malli ei kuitenkaan taida sopia suureen kaupunkiin.
Ap
Ap, hyvä vaan, että näitä pohdit. Ja sosiaalitoimen käytännöt muuttuu siinä missä lainsäädäntökin muuttuu, joten kommentissa, johon vastasit, on esitetty tämän hetkinen tilanne, mutta se elää ja uudistuksia tulee. Sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä noudattaa sitä pykälää, mikä kulloinkin on voimassa. Uusia innovaatioita tarvitaan kipeästi. Minä nyt en sano, että se ratkaisu on esittämäsi malli, koska ei se taida olla, mutta siitä kiitän, että näitä ylipäätään pohdit. Suomessa huudetaan ihan liikaa ilmoille hyvinvointivaltion kulta-aikaan tehtyjä linjauksia ja vedotaan niihin, vaikka kaikki tulee muuttumaan radikaalisti. On nämä rakenneuudistukset ja muut muutokset, eikä kukaan oikein tiedä, mitä tulee tapahtumaan. En minäkään, mutta sen tiedän, että ideoita voi aina esittää, eikä jähmeä nykytilanne tule jatkumaan sosiaalivakuutuksen kohdalla. Positiivista on mitä useampi sen sisäistää. Me elämme mielenkiintoisia aikoja, jotka historia vielä tulee muistamaan. Näin suuressa murroksessa pitää kaikkien saada sanoa mielipiteensä: sekä koulutettujen että palstakeskustelijoiden.
terv. se tutkija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.
1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.
2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä
löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska
tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.
Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.
Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.
Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat.
Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle.
Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.
Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.
Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."
Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.
Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)
Ap
No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:
Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.
Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.
Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.
Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.
Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.
Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?
Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.
Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.
Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?
Hyvin harva saa noin pientä toimeentulotukea, mutta tekninen toteutus voisi toimia vaikka niin että kelakorttia kassalla vilautettaessa nähtäisiin paljonko tukisaldoa on jäljellä ja sitä voisi vapaasti käyttää.
Miten tämä eroaa pankkitilistä? Muuten kuin raha on kelan tilillä ja asiakkaalla on luottokortti kelan nimissä?
Muunmuassa siten, että näin tukea ei makseta "liikaa" vaan sitä saa vain senverran kuin oikeasti tarvitsee. Toinen asia on se että näin varmistetaan ettei tuet mene alkoholiin ja tupakkaan.
Eli käytännössä jokaista yllättävää menoa pitäisi käydä erikseen sossusta anomassa, joka sitten siirtäisi ostopaikan ostoagentin päätettäväksi? Sen sijaan siis, että kun nykyisin asiakas itse katsoo, mistä voi tinkiä saadakseen sen tarvittavan jutun, niin hän juokseekin parilla luukulla teettämässä työn toisilla?
Asiakkailla olisi tietysti lista sossun yhteistyökumppaneista, joita voisi käyttää myönteisen tukipäätöksen jälkeen ilman erillistä lupaa.
Eli ostoagentti ei olisikaan kunnan palkkaama tarjoushaukka, joka etsii aina sen sillä hetkellä edullisimman vaihtoehdon esim. fb-kirppiksiä ja kauppojen tarjoustuotteita selaten? Vesitit juuri ap:n koko alkuperäisidean, jolla valmiiksi sovittujen yhteistyökumppaneiden sijaan kuitenkin tavoiteltiin ihan konkreettista taloudellista hyötyä kunnan sosiaalitoimelle ja lisäksi kannustaa kierrättämiseen. :D
Miksei sossu voisi suoraan ostaa ihmisiltä käytettyjä lastenrattaita/muita tarvikkeita? Ja sitten sossulta saa suoraan sen tavaran, pelkästään.
Pystyisitkö hyväksymään sen tosiasian, että sosiaalihuoltolaki ei myönnä tavaraa, vaan rahallista etuutta, joka määräytyy tietyin kriteerein ja jonka käytöstä päättää etuuden saaja.
Pulma ei siis ole pyykin kuivatus, varastointi , vaan laki. Tästä syystä myöskään päihdeongelmaisen tt-tukea ei voida rahan sijasta myöntää maksusitoumuksena ruokakauppaan poissulkien alkoholi- ja tupakkatuotteet. Se on laitonta. Tuki täytyy maksaa rahana ja asiakas päättää sen käytöstä. JOs tästä poiketaan, on siitä sovittava asiakkaan kanssa.
Sosiaalitoimistot tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Tämä voi tarkoittaa esim sitä, että ensiasuntoon muuttava nuori, elämänkriisin kohdannut perhe tms voi hakea kierrätyskeskuksesta tavaraa sossun lausunnolla. Tiedän myös, että perhetyö yhteydessä tarjotaan lasten kierrätettyä vaatetta ja tarviketta. Monessa paikassa tuo ideasi on siis jo käytössä, jossain muodossa. Tosin ilman agentteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä ketjussa kuvitellaan että sossu maksaisi vaatteita tai käyttötavaroita? Ja erityisesti uutena? Ei ihme että sossua vihataan kun ei tiedetä asiasta mitään.
Mitens ma-tujen lastenvaunut/sohvat/polkupyörät, romanien työhameet tai vaikkapa silmälasit?
Pia Kauma (kok) esitti tästä mahanmuuttajien lastenvaunuasiasta kysymyksen pari vuotta sitten julkisesti Länsiväylän haastattelussa:
– Miksi maahanmuuttajaperheen pitää esimerkiksi hankkia uudet lastenvaunut sosiaalituella, jos suomalaisperhe kierrättää vanhoja vaunuja, Kauma kysyy.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/235089-espoolainen-kokoomuspomo-miks…
Hän sai kysymykseensä vastauksen sekä Espoon että Helsingin sosiaalitoimen päättäjien puolelta:
Espoon kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes vakuuttaa, että ohje toimeentulotuen myöntämiseksi on täsmälleen sama, oli kyseessä sitten espoolainen kantasuomalainen tai maahanmuuttajataustainen tuenhakija.
Lastenvaunuihin myönnetään 200 euroa sellaisille perheille, jotka ovat olleet toimeentulotuen saajina pidempään tai vähävaraisille perheille. Lastenrattaisiin tuki on 120 euroa, Remes luettelee faktat.
- Se on sitkeässä se käsitys, että toimeentulotuki maahanmuuttajille olisi suurempi. Se ei pidä paikkaansa, Remes toteaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014090218624289_uu.shtml
Iltalehti selvitti taannoin, saavatko maahanmuuttajat helpommin rahaa sosiaalitoimistosta.
Aihetta kommentoinut eläkkeelle jäänyt Helsingin kaupungin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leila Palviainen kuittasi muun muassa maahanmuuttajille maksetut satelliittiantennit kaupunkilegendoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei sossu voisi suoraan ostaa ihmisiltä käytettyjä lastenrattaita/muita tarvikkeita? Ja sitten sossulta saa suoraan sen tavaran, pelkästään.
Mä luulen, että tää vois pelkistyy pelkkää logistiikkaongelmaan ja ajankäyttöön. Sosiaalityöntekijön työ on paljon paljon muutakin kuin toimeentulotuen laskemista niin en tiedä olisiko heidän ajasta järkevä ottaa tuohon ainakaan hankinta- tai arvioprosessiin.
Toimeentulotuki siirtyy nyt Kelalle mikä onkin hyvä. Tämä yhtenäistää käytäntöjä ja saa aikaan sen, että yhtään ei haittaa ns. pärstäkerroin mutta ei myöskään auta. Eli lasketaan vain numeroita, ei pysty vetoamaan tunteisiin enää. Vieläkin on epätasa-arvoisia käytäntöjä eri kuntien kesken. Se loppunee nyt tähän. Kaikki saa sen, mikä kuuluu ja toisaalta kukaan ei saa enempää. Fair game. Haetaan kuin muitakin etuuksia ja saadaan tai ollaan saamatta numeroiden perusteella. Ja sosiaalityöntekijöiden aikaa jää muulle tärkeälle työlle, joka aidosti voisi viedä ihmistä eteenpäin, esim. ohjaus ja neuvonta ja siinä auttaminen, miten asiakas voisi itse pyrkiä parempaan ym.
Vierailija kirjoitti:
Pystyisitkö hyväksymään sen tosiasian, että sosiaalihuoltolaki ei myönnä tavaraa, vaan rahallista etuutta, joka määräytyy tietyin kriteerein ja jonka käytöstä päättää etuuden saaja.
Pulma ei siis ole pyykin kuivatus, varastointi , vaan laki. Tästä syystä myöskään päihdeongelmaisen tt-tukea ei voida rahan sijasta myöntää maksusitoumuksena ruokakauppaan poissulkien alkoholi- ja tupakkatuotteet. Se on laitonta. Tuki täytyy maksaa rahana ja asiakas päättää sen käytöstä. JOs tästä poiketaan, on siitä sovittava asiakkaan kanssa.
Sosiaalitoimistot tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Tämä voi tarkoittaa esim sitä, että ensiasuntoon muuttava nuori, elämänkriisin kohdannut perhe tms voi hakea kierrätyskeskuksesta tavaraa sossun lausunnolla. Tiedän myös, että perhetyö yhteydessä tarjotaan lasten kierrätettyä vaatetta ja tarviketta. Monessa paikassa tuo ideasi on siis jo käytössä, jossain muodossa. Tosin ilman agentteja.
Laki koskien toimeentulotukea tulee varmasti muuttumaan ja etuudet kiristymään huomattavasti, mutta tämä on asia, josta ei koskaan voida poiketa, mikäli asiakas on oikeustoimikelpoinen ja täysvaltainen. Tätä pidän aivan varmana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli saat laskennallisesti 485 e ruokaan ja elämiseen, mutta sitten tuleekin lasku. Vaikka se sähkölasku 80 e. On enää 405 e. Sitten apteekkiin menee 25 e. On enää 380 e. Vaikka puhe oli että elämiseen jäisi 485 e.
Eikö sähkönkäyttö ole elämistä? Kukaan muu tuskin kuluttaa sähköäsi, kuin sinä itse ja muut kotitaloudessa asuvat. Ja lääkekustannuksia on maksamassa myös Kela.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.
1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.
2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä
löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska
tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.
Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.
Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.
Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat.
Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle.
Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.
Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.
Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."
Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.
Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)
Ap
No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:
Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.
Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.
Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.
Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.
Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.
Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?
Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.
Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.
Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?
Hyvin harva saa noin pientä toimeentulotukea, mutta tekninen toteutus voisi toimia vaikka niin että kelakorttia kassalla vilautettaessa nähtäisiin paljonko tukisaldoa on jäljellä ja sitä voisi vapaasti käyttää.
Miten tämä eroaa pankkitilistä? Muuten kuin raha on kelan tilillä ja asiakkaalla on luottokortti kelan nimissä?
Muunmuassa siten, että näin tukea ei makseta "liikaa" vaan sitä saa vain senverran kuin oikeasti tarvitsee. Toinen asia on se että näin varmistetaan ettei tuet mene alkoholiin ja tupakkaan.
Eli käytännössä jokaista yllättävää menoa pitäisi käydä erikseen sossusta anomassa, joka sitten siirtäisi ostopaikan ostoagentin päätettäväksi? Sen sijaan siis, että kun nykyisin asiakas itse katsoo, mistä voi tinkiä saadakseen sen tarvittavan jutun, niin hän juokseekin parilla luukulla teettämässä työn toisilla?
Asiakkailla olisi tietysti lista sossun yhteistyökumppaneista, joita voisi käyttää myönteisen tukipäätöksen jälkeen ilman erillistä lupaa.
Eli ostoagentti ei olisikaan kunnan palkkaama tarjoushaukka, joka etsii aina sen sillä hetkellä edullisimman vaihtoehdon esim. fb-kirppiksiä ja kauppojen tarjoustuotteita selaten? Vesitit juuri ap:n koko alkuperäisidean, jolla valmiiksi sovittujen yhteistyökumppaneiden sijaan kuitenkin tavoiteltiin ihan konkreettista taloudellista hyötyä kunnan sosiaalitoimelle ja lisäksi kannustaa kierrättämiseen. :D
Tottakai ostoagenttui myös etsisi hyviä tarjouksia kaiken aikaa ja pitäisi niistä kirjaa, mutta myös keskittämistä kannattaa tehdä, eikä niin että yksi tuote yhdestä ja toinen toisesta paikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli uutena että joissakin kunnissa on siis maksusitoumuksia uusien tuotteiden liikkeisiin? :0 Olen kuullut vain omalla asuinalueellani jo olevan kierrätyskeskuksen maksusitoumuksia, oudolta kuulostaa diilit joihinkin uusiin tuotteisiin? Itsekin ostan paljon käytettynä, ja käyn töissä!
Vierailija kirjoitti:
Pystyisitkö hyväksymään sen tosiasian, että sosiaalihuoltolaki ei myönnä tavaraa, vaan rahallista etuutta, joka määräytyy tietyin kriteerein ja jonka käytöstä päättää etuuden saaja.
Pulma ei siis ole pyykin kuivatus, varastointi , vaan laki. Tästä syystä myöskään päihdeongelmaisen tt-tukea ei voida rahan sijasta myöntää maksusitoumuksena ruokakauppaan poissulkien alkoholi- ja tupakkatuotteet. Se on laitonta. Tuki täytyy maksaa rahana ja asiakas päättää sen käytöstä. JOs tästä poiketaan, on siitä sovittava asiakkaan kanssa.
Sosiaalitoimistot tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Tämä voi tarkoittaa esim sitä, että ensiasuntoon muuttava nuori, elämänkriisin kohdannut perhe tms voi hakea kierrätyskeskuksesta tavaraa sossun lausunnolla. Tiedän myös, että perhetyö yhteydessä tarjotaan lasten kierrätettyä vaatetta ja tarviketta. Monessa paikassa tuo ideasi on siis jo käytössä, jossain muodossa. Tosin ilman agentteja.
Lakiin olisi hyvä saada vähintään sellainen muutos, että toimeentulotuella ei voi ostaa alkoholia tai tupakkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyisitkö hyväksymään sen tosiasian, että sosiaalihuoltolaki ei myönnä tavaraa, vaan rahallista etuutta, joka määräytyy tietyin kriteerein ja jonka käytöstä päättää etuuden saaja.
Pulma ei siis ole pyykin kuivatus, varastointi , vaan laki. Tästä syystä myöskään päihdeongelmaisen tt-tukea ei voida rahan sijasta myöntää maksusitoumuksena ruokakauppaan poissulkien alkoholi- ja tupakkatuotteet. Se on laitonta. Tuki täytyy maksaa rahana ja asiakas päättää sen käytöstä. JOs tästä poiketaan, on siitä sovittava asiakkaan kanssa.
Sosiaalitoimistot tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Tämä voi tarkoittaa esim sitä, että ensiasuntoon muuttava nuori, elämänkriisin kohdannut perhe tms voi hakea kierrätyskeskuksesta tavaraa sossun lausunnolla. Tiedän myös, että perhetyö yhteydessä tarjotaan lasten kierrätettyä vaatetta ja tarviketta. Monessa paikassa tuo ideasi on siis jo käytössä, jossain muodossa. Tosin ilman agentteja.
Lakiin olisi hyvä saada vähintään sellainen muutos, että toimeentulotuella ei voi ostaa alkoholia tai tupakkaa.
Miksi? Ihminen saa itse valita syökö vähemmän ja käyttääkö kuluneempia vaatteita. Miksi sääntöjä ollaan tekemässä vain tt-tuen saajien rahan käyttöön vaikka monet muut saavat jopa suurempia tukia. Sitten pitäisi olla myös että lapsilisien saajat eivät saa ostaa alkoholia tai tupakkaa.
Eikö kukaan ole miettinyt sitä, että näissä joissain varastoon ostamisen esimerkeissä ym. on vähän eri asia ostaa kaupoista ja kierrätyskeskuksesta yksityisenä kuluttajana kuin tavallaan tukkumäärillä. Eli siis toisin sanoen etteivät välttämättä liikkeet lähtisi mukaan siihen että sossu ostaisi kasoittain alennustuotteita sivuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensin ajattelin, ennen kuin olin ehtinyt lukea aloitusta, että taas tätä syyllistämistä. Mutta tuohan on oikeastaan aika hyvä idea:) Itse olen työssäkäyvä pienituloinen ja jos jotain tarvitsen niin ihan ensin yritän löytää tarvitsemaani käytettynä. Sitä minäkin välillä ihmettelen että miksi sossun asikkaiden pitäisi saada kaikki uutena?
minäkin olen pienituloinen, monet asiat ostan käytettynä, samaa mieltä kanssasi, miks joidenkin pitää saada uusi tavara soskusta , uuden voi toki ostaa ihan omalla tienaamisilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä voisin kertoa oman tarinani. Olin opiskelija yliopistossa ja sinnittelin ilman velkaantumista, koska tänä maailman aikana on hurjaa ottaa lainaa ilman tietoa työpaikasta. Sairastuin anoreksiaan. Jäin pitkälle sairauslomalle ja tällöin sairauspäivärahan ollessa pieni pääsin ja todellakin sanon, että pääsin, sosiaalitoimen asiakkaaksi eikä sairauslomalla edellytetty lainaa, joka on sidoksissa opintososiaalisiin etuuksiin. Yhtäkkiä olinkin omasta mielestäni hyvin toimeentuleva. Vuokran jälkeen jäi se joku 465 ja kaikki sairaalamaksuni maksettiin siihen päälle. Opiskelijana en olisi voinut haaveillakaan moisesta käyttörahasta vuokran jälkeen. Muita ongelmia oli, mutta ei toimeentulo. Se oli siltä osin helppoa aikaa. Kun olin toipunut omasta mielestäni ihan hyvin, eikä sairaalassakaan tarvinnut olla niin halusin jatkaa. Lääkäri vielä kysyi, että jaksanko varmasti, ettei jatketa sairauslomaa. Sekunnin sadasosan mietin, että kyllä toimeentulo olisi tietysti helpompaa sosiaalitoimen asiakkaana mutta vastasin tietysti, että ei jatketa, minä jatkan opintoja. Tuossa on hirvittävä ristiriita. Ei toimeentulotuen pitäisi olla enemmän kuin opintotuki. Ei jonkun asian tekemisestä ja yrittämisestä eteenpäin voi rangaista. Olen kiitollinen saamastani toimeentulotuesta, enkä koskaan vaatinut lisää, mutta samalla minua hämmentää se eriarvoisuus ja elintasoero, joka minulla oli sosiaalitoimen asiakkaana ja opiskelijana ollessa. Niin ei pitäisi olla tai korkeintaan eron pitäisi olla toisin päin. Kaiken työn, myös opiskelun, pitäisi olla kannattavampaa kuin toimentulotukiasiakkuus. Sillä tavalla tehtäisiin myös uuden tutkinnon hankkimisesta toimeentulotuella olemista kannattavampaa.
Valmistuin, menin töihin eikä opiskelijoiden tilanne ole minulle enää henkilökohtaista mutta yhteiskunnan arvojen mielessä olisi todella tärkeää tehdä itsensä kehittäminen kannattavammaksi ts. osallistumisesta maksettaisiin enemmän kuin osallistumattomuudesta. Siten myös useammalla olisi mahdollisuus kouluttaa itseään paremmin työllistävälle alalle.
ps. en saanut maksusitoumusta pyykinpesukoneeseen ollessani sosiaalitoimen asiakas ja asuessani yksityisellä, jossa ei pyykkitupaa eli nyrkkipyykillä mentiin.
Unohdat tyystin, että opiskelija on oikeutettu alennuksiin joihin toimeentulotuen saaja ei ole. Opiskelija saa julkisesta liikenteestä -50 % pois, vaikka yhtä lailla toimeentulotukilainen tarvitsee bussikorttia vaikka ei opiskelisi tai olisi työelämässä. Ne halvimmat kämpät kun sattuu sijaitsemaan laitakaupungilla, ja silti jotenkin sen autotottoman toimeentulotukilaisen olisi päästävä kauppaan (muukin kuin lähiön ylikallis Siwa) jne.
Opiskelija saa myös Kelan ateriatukea ja naurettavan edullisen monipuolisen ruoan.
Toimeentulotukilainen maksaa kaikesta täyden hinnan, ilman mitään alennuksia.Ja opiskelijalla on terveydenhuolto ilmainen.
työttömällä on enemmän aikaa valmistaa päivän ateria, suht edullistakin ruokaa on olemassa, perunat, kasvikset, ja sen kanssa jotain, ei maksa hirveesti, opiskelijalla menee päivä koulun penkillä, onhan se soskun asiakkaallakin terveydenhuolto ilmaista, saat lääkärit ja lääkkeet ilmaiseksi, opikelija maksaa itse lääkkeensä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.
1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.
2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä
löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska
tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.
Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.
Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.
Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat.
Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle.
Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.
Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.
Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."
Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.
Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)
Ap
No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:
Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.
Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.
Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.
Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.
Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.
Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?
Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.
Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.
Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?
Hyvin harva saa noin pientä toimeentulotukea, mutta tekninen toteutus voisi toimia vaikka niin että kelakorttia kassalla vilautettaessa nähtäisiin paljonko tukisaldoa on jäljellä ja sitä voisi vapaasti käyttää.
Miten tämä eroaa pankkitilistä? Muuten kuin raha on kelan tilillä ja asiakkaalla on luottokortti kelan nimissä?
Muunmuassa siten, että näin tukea ei makseta "liikaa" vaan sitä saa vain senverran kuin oikeasti tarvitsee. Toinen asia on se että näin varmistetaan ettei tuet mene alkoholiin ja tupakkaan.
Eli käytännössä jokaista yllättävää menoa pitäisi käydä erikseen sossusta anomassa, joka sitten siirtäisi ostopaikan ostoagentin päätettäväksi? Sen sijaan siis, että kun nykyisin asiakas itse katsoo, mistä voi tinkiä saadakseen sen tarvittavan jutun, niin hän juokseekin parilla luukulla teettämässä työn toisilla?
Asiakkailla olisi tietysti lista sossun yhteistyökumppaneista, joita voisi käyttää myönteisen tukipäätöksen jälkeen ilman erillistä lupaa.
Eli ostoagentti ei olisikaan kunnan palkkaama tarjoushaukka, joka etsii aina sen sillä hetkellä edullisimman vaihtoehdon esim. fb-kirppiksiä ja kauppojen tarjoustuotteita selaten? Vesitit juuri ap:n koko alkuperäisidean, jolla valmiiksi sovittujen yhteistyökumppaneiden sijaan kuitenkin tavoiteltiin ihan konkreettista taloudellista hyötyä kunnan sosiaalitoimelle ja lisäksi kannustaa kierrättämiseen. :D
Tottakai ostoagenttui myös etsisi hyviä tarjouksia kaiken aikaa ja pitäisi niistä kirjaa, mutta myös keskittämistä kannattaa tehdä, eikä niin että yksi tuote yhdestä ja toinen toisesta paikasta.
Miksi kannattaa keskittää? Ehdottamasi systeemihän vain passivoi sossun asiakkaita. Miksi mielestäsi on kannattavaa lähes pureskella ruokakin aikuiselle ihmiselle valmiiksi sen sijaan, että opastetaan heitä omaan aktiivisuuteen oman toimeentulonsa suhteen?
Kohdennettu maksusitoumus kierrätyskeskuksiin tulisi ottaa heti käyttöön. Asiakas etsii ensin käytetyn kodinkoneen, huonekalun tms. ja varaa sen. Sosiaalitoimisto varmistaa puhelimitse asian. Asiakas järjestää kuljetuksen ja hoitaa sen kustannukset. Kannatan varauksetta tällaista järkimallia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.
1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.
2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä
löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska
tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.
Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.
Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.
Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat.
Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle.
Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.
Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.
Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."
Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.
Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)
Ap
No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:
Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.
Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.
Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.
Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.
Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.
Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?
Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.
Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.
Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?
Hyvin harva saa noin pientä toimeentulotukea, mutta tekninen toteutus voisi toimia vaikka niin että kelakorttia kassalla vilautettaessa nähtäisiin paljonko tukisaldoa on jäljellä ja sitä voisi vapaasti käyttää.
Miten tämä eroaa pankkitilistä? Muuten kuin raha on kelan tilillä ja asiakkaalla on luottokortti kelan nimissä?
Muunmuassa siten, että näin tukea ei makseta "liikaa" vaan sitä saa vain senverran kuin oikeasti tarvitsee. Toinen asia on se että näin varmistetaan ettei tuet mene alkoholiin ja tupakkaan.
Eli käytännössä jokaista yllättävää menoa pitäisi käydä erikseen sossusta anomassa, joka sitten siirtäisi ostopaikan ostoagentin päätettäväksi? Sen sijaan siis, että kun nykyisin asiakas itse katsoo, mistä voi tinkiä saadakseen sen tarvittavan jutun, niin hän juokseekin parilla luukulla teettämässä työn toisilla?
Asiakkailla olisi tietysti lista sossun yhteistyökumppaneista, joita voisi käyttää myönteisen tukipäätöksen jälkeen ilman erillistä lupaa.
Eli ostoagentti ei olisikaan kunnan palkkaama tarjoushaukka, joka etsii aina sen sillä hetkellä edullisimman vaihtoehdon esim. fb-kirppiksiä ja kauppojen tarjoustuotteita selaten? Vesitit juuri ap:n koko alkuperäisidean, jolla valmiiksi sovittujen yhteistyökumppaneiden sijaan kuitenkin tavoiteltiin ihan konkreettista taloudellista hyötyä kunnan sosiaalitoimelle ja lisäksi kannustaa kierrättämiseen. :D
Tottakai ostoagenttui myös etsisi hyviä tarjouksia kaiken aikaa ja pitäisi niistä kirjaa, mutta myös keskittämistä kannattaa tehdä, eikä niin että yksi tuote yhdestä ja toinen toisesta paikasta.
Miksi kannattaa keskittää? Ehdottamasi systeemihän vain passivoi sossun asiakkaita. Miksi mielestäsi on kannattavaa lähes pureskella ruokakin aikuiselle ihmiselle valmiiksi sen sijaan, että opastetaan heitä omaan aktiivisuuteen oman toimeentulonsa suhteen?
Keskittäminen kannattaa, koska sen avulla säästetään rahaa. Sosiaalitoimen asiakkaiden yhteenlaskettu ruokaostosten summa on senverran suuri että kuka tahansa kauppias myöntäisi alennukset saadakseen ostot itselleen.
No menipä sossulla tunteisiin tämän "nobodyn" aatokset. ;-D Ja ilmoittautui samalla se, jolla on pakkomielteenä jaanata kyykytyksestä. Pari-kolme ilm. sossun asiakasta on nyt ottanut asiakseen teilata aatokseni. Sopii tietysti kertoa parempia ideoita, joilla voidaan säästää rahaa, luontoa ja kanssaihmisten hermoja. <3 <3 <3 Ainakaan mulla ei ole tapana estää muilta mielipiteiden ilmaisua.
Lihavoin tekstistäsi oleellisen sivulauseen. Toimeentulotuki on muuten alunperin ajateltu väliaikaiseksi ensiavuksi, eikä pääasialliseksi tulonlähteeksi, kuten nyt on käynyt. Tässä tarkemmat sanamuodot: http://stm.fi/toimeentulotuki
Mutta tämäkään ei ollut tällä kertaa se juttu, jota ajoin takaa.
Mukavasti rönsyilemään lähtenyt keskustelu alkoi hyvin käytännönläheisestä visiostani, jossa ajatuksena oli edesauttaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamista rahaa ja luonnonresursseja säästäen ja kenties ihmisiä tavalla tai toisella työllistäen. (Ja juu, yhdessä viestissä mainittu tukityöllistäminen on paikkakunnalle paljon edullisempaa kuin pitkäaikaistyöttömistä lankeava sakkomaksu.) Osa tukea ja apua tarvitsevista tarvitsee myös käytännön apua monenlaisissa hommissa. Myös ulkomailta saapuneille voisi mielestäni suunnata tällaisen ostoagentin apua mieluummin kuin ostaa paikallinen ikea tyhjäksi uusista huonekaluista. Tämä malli ei kuitenkaan taida sopia suureen kaupunkiin.
Ap