Lue keskustelun säännöt.
Sossun asiakkaille käytetty tuote maksusitoumusten tilalle, ostoagentit hommiin
31.10.2016 |
YHTEISTEN RAHOJEN SÄÄSTÖSTÄ JA JÄRKEVÄMMÄSTÄ KÄYTÖSTÄ EKOLOGISESTA NÄKÖKULMASTA
Ehdotan, että sosiaalitoimistot palkkaisivat täysiaikaisia ostajia ydintoimintansa avuksi.
Ostajien tehtävä olisi etsiä esimerkiksi kirpputoreilta tai facebook-kirpputoreilta sossun asiakkaille tarvikkeet ja vaatteet, myös lastenvaunut, pesukoneet jne. (Tietysti tavara voi olla uuttakin, mutta edulliseen hintaan.) Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit), joitain tavaroita etsiä sitä mukaa, kun tarvetta ilmaantuisi. Ostotoiminta / välitys lisäisi myös osaltaan työllisyyttä.
Näin a) säästettäisiin rahaa b) sekä käytetyistä tuotteista puhuttaessa luontoa ja c) vältyttäisiin väärinkäytöksiltä ja negatiivisilta tunteilta, mitä työssäkäyvät, mahd. pienituloiset ei-sossun asiakkaat tuntevat.
Maailma on täynnä mahtavan hyvää käytettyä tavaraa! Niiden uudelleenkäyttö l. kiertotalous on kaikin tavoin kannatettavaa. Valistuneet kuluttajat (ne "sossun ostajat") kyllä ymmärtävät rahan ja tavaran arvon, ja osaavat ostaa kunnollista edulliseen hintaan. Ostajia voitaisiin myös palkita hyvistä kaupoista.
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Sossun asiakkaana olemisessa unohdetaan aina se, että ei ne reseptilääkkeet yms automaattisesti mene maksuun, vaan niihin pitäisi ensin löytyä rahaa ja kuitti sitten liitetään seuraavan kk hakemukseen. Rahat saa "takaisin" sitten seuraavassa kuussa. Sitten ensi kuussa onkin taas joku muu meno johon ne "ylimääräisenä" saadut reseptirahat kuluu saman tien. Se on siis jatkuvaa kädestä suusta elämistä.
Sepäs olisikin kiva, jos olisi käytössä joku sossun pankkikortti jota höylätä aina kun tulee kuluja jotka sossun kuuluisi korvata.
Sähkölaskukin maksetaan itse ja se myöhemmin hyvitetään. Itsekin sain juuri 80 e sähkölaskun (kolmelta kuulta) ja tähän pitäisi löytyä rahat ennen kuin eräpäivä umpenee. Maksan sen ja summa on pois loppukuun ruokabudjetista. Sitten taas ensi kuun hakemuksessa sähkölasku huomioidaan ylimääräisenä menona, mutta se ei paljon auta tähän nykyhetkeen kun pankkitilillä on 80 e lovi.
No maksetaan sentään joskus. Harvalle maksetaan lääkeet takaisin.
Mut joo, noita käytäntöjä pitäisi yhtenäistää. Monessa paikassa on, että alle 30 euron verran lääkkeitä pitää ostaa itse ja muut maksusitoumuksella ja jossain kaikki maksetaan jälkikäteen. Joka tapauksessa etu, että kaikki lääkkeet maksetaan on aivan valtava ja kun mainitsit sähkön niin sekin tosiaan ja jopa vesimaksu kohtuullisuuteen asti. Todella kattava tuki siis ja tämän kaiken päälle vielä se perusosa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.
1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.
2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.
3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.
Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.
Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.
Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat.
Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle.
Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.
Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.
Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."
Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.
Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan hieno idea, mutta valitettavasti käytäntö passivoisi syrjäytymisuhan alla olevia sosiaalitoiston asiakkaita entisestään ja heikentäisi ihmisten itsemääräämisoikeutta. Se, että voi päättää, ostaako lapselle vihreät vai keltaiset kumisaappaat, on monelle todella tärkeää. Jos tämäkin pieni valinnanvapaus viedään, alkaa ihminen kokea olevansa muiden määräysvallan uhri.
Mä olen peeaa mamma. Ostan lapsille vain käytettyjä vaatteita. En silti ajattele, että itsemääräämisoikeuttani rikottaisiin, kun ostan "pakon edessä" kirpputorilta lapselle sen väriset kumisaappaat kuin siellä kulloinkin on. Vaikkei oliskaan lempiväriä. Valinnanmahdollisuus on aika näennäistä meille tavallisille pienituloisille ei-sossulaisillekin.
Ja sama muutenkin elämässä. Huonekaluja en vaihda vaihtamisen takia, vaikken niistä oikein tykkääkään. Ei oo varaa, pärjään näinkin. Ehkä sitten joskus kun saan paremman työn. En koe, että itsetuntoni riippuu jostain niin pinnallisista asioista kuin vaatteet ja mööpelit. Miksi sossun asiakkaat ajattelisivat, että heidän itsetuntonsa, ihmisarvonsa, riippuisi materiasta??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä voisin kertoa oman tarinani. Olin opiskelija yliopistossa ja sinnittelin ilman velkaantumista, koska tänä maailman aikana on hurjaa ottaa lainaa ilman tietoa työpaikasta. Sairastuin anoreksiaan. Jäin pitkälle sairauslomalle ja tällöin sairauspäivärahan ollessa pieni pääsin ja todellakin sanon, että pääsin, sosiaalitoimen asiakkaaksi eikä sairauslomalla edellytetty lainaa, joka on sidoksissa opintososiaalisiin etuuksiin. Yhtäkkiä olinkin omasta mielestäni hyvin toimeentuleva. Vuokran jälkeen jäi se joku 465 ja kaikki sairaalamaksuni maksettiin siihen päälle. Opiskelijana en olisi voinut haaveillakaan moisesta käyttörahasta vuokran jälkeen. Muita ongelmia oli, mutta ei toimeentulo. Se oli siltä osin helppoa aikaa. Kun olin toipunut omasta mielestäni ihan hyvin, eikä sairaalassakaan tarvinnut olla niin halusin jatkaa. Lääkäri vielä kysyi, että jaksanko varmasti, ettei jatketa sairauslomaa. Sekunnin sadasosan mietin, että kyllä toimeentulo olisi tietysti helpompaa sosiaalitoimen asiakkaana mutta vastasin tietysti, että ei jatketa, minä jatkan opintoja. Tuossa on hirvittävä ristiriita. Ei toimeentulotuen pitäisi olla enemmän kuin opintotuki. Ei jonkun asian tekemisestä ja yrittämisestä eteenpäin voi rangaista. Olen kiitollinen saamastani toimeentulotuesta, enkä koskaan vaatinut lisää, mutta samalla minua hämmentää se eriarvoisuus ja elintasoero, joka minulla oli sosiaalitoimen asiakkaana ja opiskelijana ollessa. Niin ei pitäisi olla tai korkeintaan eron pitäisi olla toisin päin. Kaiken työn, myös opiskelun, pitäisi olla kannattavampaa kuin toimentulotukiasiakkuus. Sillä tavalla tehtäisiin myös uuden tutkinnon hankkimisesta toimeentulotuella olemista kannattavampaa.
Valmistuin, menin töihin eikä opiskelijoiden tilanne ole minulle enää henkilökohtaista mutta yhteiskunnan arvojen mielessä olisi todella tärkeää tehdä itsensä kehittäminen kannattavammaksi ts. osallistumisesta maksettaisiin enemmän kuin osallistumattomuudesta. Siten myös useammalla olisi mahdollisuus kouluttaa itseään paremmin työllistävälle alalle.
ps. en saanut maksusitoumusta pyykinpesukoneeseen ollessani sosiaalitoimen asiakas ja asuessani yksityisellä, jossa ei pyykkitupaa eli nyrkkipyykillä mentiin.
Unohdat tyystin, että opiskelija on oikeutettu alennuksiin joihin toimeentulotuen saaja ei ole. Opiskelija saa julkisesta liikenteestä -50 % pois, vaikka yhtä lailla toimeentulotukilainen tarvitsee bussikorttia vaikka ei opiskelisi tai olisi työelämässä. Ne halvimmat kämpät kun sattuu sijaitsemaan laitakaupungilla, ja silti jotenkin sen autotottoman toimeentulotukilaisen olisi päästävä kauppaan (muukin kuin lähiön ylikallis Siwa) jne.
Opiskelija saa myös Kelan ateriatukea ja naurettavan edullisen monipuolisen ruoan.
Toimeentulotukilainen maksaa kaikesta täyden hinnan, ilman mitään alennuksia.Ja opiskelijalla on terveydenhuolto ilmainen.
Totta kyllä mutta molemmissa rooleissa eläneenä tulin toimeen hurjan paljon paremmin tt-asiakkaana.
YTHS on ilmainen mutta tavallaan ei, siitä maksetaan se vuosittainen summa olisko tällä hetkellä 90 euroa. Sen ulkopuoliset maksut on ihan samat kuin muillekin esim sairaala. Toimeentulotukiasiakkaille kaikki julkinen terveydenhoito on ilmaista, koska sosiaalitoimi maksaa ne ja myös reseptilääkkeet. Opiskelija maksaa antibioottinsa itse vaikka ne olisi ilmaisessa vuosimaksuna maksetussa YTHS:ssä määrätty.
On opiskelija vähävaraisin, siitä ei pääse mihinkään.
Olen ihan samaa mieltä opiskelijoiden surkeasta asemasta, mutta ei sekään ole mikään syy huonontaa toimeentulotukea saavien asemaa. Opiskeluaika kuitenkin on vain muutaman vuoden, mutta on yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä töihin ja siten toimeentulotuki on pysyvä tilanne määräämättömän pitkän ajan. Tämän vuoksi tuen pitää olla sellainen, että se todellakin kattaa perustoimeentulon. Toisaalta opiskelijoiden ei-lainaan-perustuvat tulot pitäisi kyllä olla lähempänä toimeentulotukea, jotta älyttömiä passivoivia tuloloukkuja ei syntyisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä voisin kertoa oman tarinani. Olin opiskelija yliopistossa ja sinnittelin ilman velkaantumista, koska tänä maailman aikana on hurjaa ottaa lainaa ilman tietoa työpaikasta. Sairastuin anoreksiaan. Jäin pitkälle sairauslomalle ja tällöin sairauspäivärahan ollessa pieni pääsin ja todellakin sanon, että pääsin, sosiaalitoimen asiakkaaksi eikä sairauslomalla edellytetty lainaa, joka on sidoksissa opintososiaalisiin etuuksiin. Yhtäkkiä olinkin omasta mielestäni hyvin toimeentuleva. Vuokran jälkeen jäi se joku 465 ja kaikki sairaalamaksuni maksettiin siihen päälle. Opiskelijana en olisi voinut haaveillakaan moisesta käyttörahasta vuokran jälkeen. Muita ongelmia oli, mutta ei toimeentulo. Se oli siltä osin helppoa aikaa. Kun olin toipunut omasta mielestäni ihan hyvin, eikä sairaalassakaan tarvinnut olla niin halusin jatkaa. Lääkäri vielä kysyi, että jaksanko varmasti, ettei jatketa sairauslomaa. Sekunnin sadasosan mietin, että kyllä toimeentulo olisi tietysti helpompaa sosiaalitoimen asiakkaana mutta vastasin tietysti, että ei jatketa, minä jatkan opintoja. Tuossa on hirvittävä ristiriita. Ei toimeentulotuen pitäisi olla enemmän kuin opintotuki. Ei jonkun asian tekemisestä ja yrittämisestä eteenpäin voi rangaista. Olen kiitollinen saamastani toimeentulotuesta, enkä koskaan vaatinut lisää, mutta samalla minua hämmentää se eriarvoisuus ja elintasoero, joka minulla oli sosiaalitoimen asiakkaana ja opiskelijana ollessa. Niin ei pitäisi olla tai korkeintaan eron pitäisi olla toisin päin. Kaiken työn, myös opiskelun, pitäisi olla kannattavampaa kuin toimentulotukiasiakkuus. Sillä tavalla tehtäisiin myös uuden tutkinnon hankkimisesta toimeentulotuella olemista kannattavampaa.
Valmistuin, menin töihin eikä opiskelijoiden tilanne ole minulle enää henkilökohtaista mutta yhteiskunnan arvojen mielessä olisi todella tärkeää tehdä itsensä kehittäminen kannattavammaksi ts. osallistumisesta maksettaisiin enemmän kuin osallistumattomuudesta. Siten myös useammalla olisi mahdollisuus kouluttaa itseään paremmin työllistävälle alalle.
ps. en saanut maksusitoumusta pyykinpesukoneeseen ollessani sosiaalitoimen asiakas ja asuessani yksityisellä, jossa ei pyykkitupaa eli nyrkkipyykillä mentiin.
Unohdat tyystin, että opiskelija on oikeutettu alennuksiin joihin toimeentulotuen saaja ei ole. Opiskelija saa julkisesta liikenteestä -50 % pois, vaikka yhtä lailla toimeentulotukilainen tarvitsee bussikorttia vaikka ei opiskelisi tai olisi työelämässä. Ne halvimmat kämpät kun sattuu sijaitsemaan laitakaupungilla, ja silti jotenkin sen autotottoman toimeentulotukilaisen olisi päästävä kauppaan (muukin kuin lähiön ylikallis Siwa) jne.
Opiskelija saa myös Kelan ateriatukea ja naurettavan edullisen monipuolisen ruoan.
Toimeentulotukilainen maksaa kaikesta täyden hinnan, ilman mitään alennuksia.Ja opiskelijalla on terveydenhuolto ilmainen.
Totta kyllä mutta molemmissa rooleissa eläneenä tulin toimeen hurjan paljon paremmin tt-asiakkaana.
YTHS on ilmainen mutta tavallaan ei, siitä maksetaan se vuosittainen summa olisko tällä hetkellä 90 euroa. Sen ulkopuoliset maksut on ihan samat kuin muillekin esim sairaala. Toimeentulotukiasiakkaille kaikki julkinen terveydenhoito on ilmaista, koska sosiaalitoimi maksaa ne ja myös reseptilääkkeet. Opiskelija maksaa antibioottinsa itse vaikka ne olisi ilmaisessa vuosimaksuna maksetussa YTHS:ssä määrätty.
On opiskelija vähävaraisin, siitä ei pääse mihinkään.
Olen ihan samaa mieltä opiskelijoiden surkeasta asemasta, mutta ei sekään ole mikään syy huonontaa toimeentulotukea saavien asemaa. Opiskeluaika kuitenkin on vain muutaman vuoden, mutta on yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä töihin ja siten toimeentulotuki on pysyvä tilanne määräämättömän pitkän ajan. Tämän vuoksi tuen pitää olla sellainen, että se todellakin kattaa perustoimeentulon. Toisaalta opiskelijoiden ei-lainaan-perustuvat tulot pitäisi kyllä olla lähempänä toimeentulotukea, jotta älyttömiä passivoivia tuloloukkuja ei syntyisi.
Muutama vuosi on yliopistossa normaalitahdilla 5 vuotta tai 6 riippuen alasta, mutta joo, samaa mieltä, että tuloloukkuja pois ja minä olisin sitä mieltä myöskin, että opiskelijoiden toimeentulon pitäisi olla toimeentulotukea parempi siksi, että uuden koulutuksen hankkimisen pitäisi olla toimeentuloasiakkaalle taloudellisesti helpompaa kuin sen hankkimattomuus. Työkyvyttömyys on asia erikseen, mutta sitä varten on sitten eläkejärjestelmä. Jos ei ole työkyvyttömäksi katsottu, voi osallistumiseen kannusta. Jos on pysyvästi työkyvytön, tarvitaan siihen myös inhimillisen suuruisia tukia, mutta se on eri tukijärjestelmää koskeva kysymys.
Toimeentulotukea ei pitäisi minustakaan laskea, joskaan ei toisaalta enää nostaakaan kunhan osallistumiseen perustuvia tukia nostettaisiin selkeästi sen yläpuolelle. Esimerkki: tt-tukiaisakkaalle jää vuokran jälkeen 500 ja vesi, sähkö ja terveydenhoito maksetaan erikseen. opiskelijalle vuokran jälkeen 600 ja vesi, sähkö ja terveydenhoito maksetaan erikseen (miinustettuna opintososiaaliset edut, kuten ateria). Mikäli tähän ei ole rahoitusta, pitäisi tt-tukea mieluummin laskea kuin olla nostamatta opiskelijan tukea, jos näistä pitäisi valita. Kuitenkin on aina parempi, ettei sakoteta osallistumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni on ottanut esille tämän järjestelyn aiheuttaman varastointiongelman. Lähes joka kunnassa on vanha koulu tms kunnan omistama rakennus, jolla ei ole käyttöä. Sellaiseen voisi hyvin sijoittaa ostoagentin toimiston. Jotta ostoagentin toiminta olisi riittävän tehokasta, voisi yhden agenttitoimiston toimialue olla useampi kunta.
Sori jos tämä on jo esitetty täällä moneen kertaan, mutta asia olisi helpommin hoidettavissa siten, että sossu antaisi maksusitoumuksia ainoastaan Kierrätyskeskuksiin ja vastaaviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sossun asiakkaana olemisessa unohdetaan aina se, että ei ne reseptilääkkeet yms automaattisesti mene maksuun, vaan niihin pitäisi ensin löytyä rahaa ja kuitti sitten liitetään seuraavan kk hakemukseen. Rahat saa "takaisin" sitten seuraavassa kuussa. Sitten ensi kuussa onkin taas joku muu meno johon ne "ylimääräisenä" saadut reseptirahat kuluu saman tien. Se on siis jatkuvaa kädestä suusta elämistä.
Sepäs olisikin kiva, jos olisi käytössä joku sossun pankkikortti jota höylätä aina kun tulee kuluja jotka sossun kuuluisi korvata.
Sähkölaskukin maksetaan itse ja se myöhemmin hyvitetään. Itsekin sain juuri 80 e sähkölaskun (kolmelta kuulta) ja tähän pitäisi löytyä rahat ennen kuin eräpäivä umpenee. Maksan sen ja summa on pois loppukuun ruokabudjetista. Sitten taas ensi kuun hakemuksessa sähkölasku huomioidaan ylimääräisenä menona, mutta se ei paljon auta tähän nykyhetkeen kun pankkitilillä on 80 e lovi.
No maksetaan sentään joskus. Harvalle maksetaan lääkeet takaisin.
Mut joo, noita käytäntöjä pitäisi yhtenäistää. Monessa paikassa on, että alle 30 euron verran lääkkeitä pitää ostaa itse ja muut maksusitoumuksella ja jossain kaikki maksetaan jälkikäteen. Joka tapauksessa etu, että kaikki lääkkeet maksetaan on aivan valtava ja kun mainitsit sähkön niin sekin tosiaan ja jopa vesimaksu kohtuullisuuteen asti. Todella kattava tuki siis ja tämän kaiken päälle vielä se perusosa.
Pointti onkin just se, että hyvin harvoin se perusosa on käytössä niihin kustannuksiin mihin se on tarkoitettu. Eli jos lasketaan että käyttöön pitäisi jäädä 412-485 e (riippuen asuuko yksin vai toisen kanssa) niin käyttöön ei välttämättä jollekin kuulle jää kuin 300 euroa kun tulee ne laskut mitkä pitää kuitenkin ensin maksaa itse. Joo ne hyvitetään myöhemmin, mutta kun aina puhutaan siitä että on se nyt kumma kun ei sossun asiakkaana pärjää vaikka asumiskustannusten jälkeen on joka kk käytössä perusosa. Kun ei ole se perusosa käytössä joka kk. Se olisikin luksusta jos automaattisesti ne laskut menisi maksuun ja saisi käyttää sen perusosan joka kk ilman että täytyy kituuttaa ja odotella ensi kuun hyvityksiä. Sitten kun ne hyvitykset tulee niin onkin taas uusi lasku maksettavana. Se käyttöön jäävä perusosa on periaatteessa illuusio.
Eli saat laskennallisesti 485 e ruokaan ja elämiseen, mutta sitten tuleekin lasku. Vaikka se sähkölasku 80 e. On enää 405 e. Sitten apteekkiin menee 25 e. On enää 380 e. Vaikka puhe oli että elämiseen jäisi 485 e.
Voisiko ap tehdä lakialoitteen tästä? Allekirjoittaisin heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan hieno idea, mutta valitettavasti käytäntö passivoisi syrjäytymisuhan alla olevia sosiaalitoiston asiakkaita entisestään ja heikentäisi ihmisten itsemääräämisoikeutta. Se, että voi päättää, ostaako lapselle vihreät vai keltaiset kumisaappaat, on monelle todella tärkeää. Jos tämäkin pieni valinnanvapaus viedään, alkaa ihminen kokea olevansa muiden määräysvallan uhri.
Mä olen peeaa mamma. Ostan lapsille vain käytettyjä vaatteita. En silti ajattele, että itsemääräämisoikeuttani rikottaisiin, kun ostan "pakon edessä" kirpputorilta lapselle sen väriset kumisaappaat kuin siellä kulloinkin on. Vaikkei oliskaan lempiväriä. Valinnanmahdollisuus on aika näennäistä meille tavallisille pienituloisille ei-sossulaisillekin.
Ja sama muutenkin elämässä. Huonekaluja en vaihda vaihtamisen takia, vaikken niistä oikein tykkääkään. Ei oo varaa, pärjään näinkin. Ehkä sitten joskus kun saan paremman työn. En koe, että itsetuntoni riippuu jostain niin pinnallisista asioista kuin vaatteet ja mööpelit. Miksi sossun asiakkaat ajattelisivat, että heidän itsetuntonsa, ihmisarvonsa, riippuisi materiasta??
Hyvin sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sossun asiakkaana olemisessa unohdetaan aina se, että ei ne reseptilääkkeet yms automaattisesti mene maksuun, vaan niihin pitäisi ensin löytyä rahaa ja kuitti sitten liitetään seuraavan kk hakemukseen. Rahat saa "takaisin" sitten seuraavassa kuussa. Sitten ensi kuussa onkin taas joku muu meno johon ne "ylimääräisenä" saadut reseptirahat kuluu saman tien. Se on siis jatkuvaa kädestä suusta elämistä.
Sepäs olisikin kiva, jos olisi käytössä joku sossun pankkikortti jota höylätä aina kun tulee kuluja jotka sossun kuuluisi korvata.
Sähkölaskukin maksetaan itse ja se myöhemmin hyvitetään. Itsekin sain juuri 80 e sähkölaskun (kolmelta kuulta) ja tähän pitäisi löytyä rahat ennen kuin eräpäivä umpenee. Maksan sen ja summa on pois loppukuun ruokabudjetista. Sitten taas ensi kuun hakemuksessa sähkölasku huomioidaan ylimääräisenä menona, mutta se ei paljon auta tähän nykyhetkeen kun pankkitilillä on 80 e lovi.
No maksetaan sentään joskus. Harvalle maksetaan lääkeet takaisin.
Mut joo, noita käytäntöjä pitäisi yhtenäistää. Monessa paikassa on, että alle 30 euron verran lääkkeitä pitää ostaa itse ja muut maksusitoumuksella ja jossain kaikki maksetaan jälkikäteen. Joka tapauksessa etu, että kaikki lääkkeet maksetaan on aivan valtava ja kun mainitsit sähkön niin sekin tosiaan ja jopa vesimaksu kohtuullisuuteen asti. Todella kattava tuki siis ja tämän kaiken päälle vielä se perusosa.
Pointti onkin just se, että hyvin harvoin se perusosa on käytössä niihin kustannuksiin mihin se on tarkoitettu. Eli jos lasketaan että käyttöön pitäisi jäädä 412-485 e (riippuen asuuko yksin vai toisen kanssa) niin käyttöön ei välttämättä jollekin kuulle jää kuin 300 euroa kun tulee ne laskut mitkä pitää kuitenkin ensin maksaa itse. Joo ne hyvitetään myöhemmin, mutta kun aina puhutaan siitä että on se nyt kumma kun ei sossun asiakkaana pärjää vaikka asumiskustannusten jälkeen on joka kk käytössä perusosa. Kun ei ole se perusosa käytössä joka kk. Se olisikin luksusta jos automaattisesti ne laskut menisi maksuun ja saisi käyttää sen perusosan joka kk ilman että täytyy kituuttaa ja odotella ensi kuun hyvityksiä. Sitten kun ne hyvitykset tulee niin onkin taas uusi lasku maksettavana. Se käyttöön jäävä perusosa on periaatteessa illuusio.
Eli saat laskennallisesti 485 e ruokaan ja elämiseen, mutta sitten tuleekin lasku. Vaikka se sähkölasku 80 e. On enää 405 e. Sitten apteekkiin menee 25 e. On enää 380 e. Vaikka puhe oli että elämiseen jäisi 485 e.
Aika moni kituuttaa pienellä palkalla ja tulee lasku ja sitä ei kas kummaa kukaan maksa edes seuraavassa kuussa takaisin.
T. Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
YHTEISTEN RAHOJEN SÄÄSTÖSTÄ JA JÄRKEVÄMMÄSTÄ KÄYTÖSTÄ EKOLOGISESTA NÄKÖKULMASTA
Ehdotan, että sosiaalitoimistot palkkaisivat täysiaikaisia ostajia ydintoimintansa avuksi.
Ostajien tehtävä olisi etsiä esimerkiksi kirpputoreilta tai facebook-kirpputoreilta sossun asiakkaille tarvikkeet ja vaatteet, myös lastenvaunut, pesukoneet jne. (Tietysti tavara voi olla uuttakin, mutta edulliseen hintaan.) Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit), joitain tavaroita etsiä sitä mukaa, kun tarvetta ilmaantuisi. Ostotoiminta / välitys lisäisi myös osaltaan työllisyyttä.Näin a) säästettäisiin rahaa b) sekä käytetyistä tuotteista puhuttaessa luontoa ja c) vältyttäisiin väärinkäytöksiltä ja negatiivisilta tunteilta, mitä työssäkäyvät, mahd. pienituloiset ei-sossun asiakkaat tuntevat.
Maailma on täynnä mahtavan hyvää käytettyä tavaraa! Niiden uudelleenkäyttö l. kiertotalous on kaikin tavoin kannatettavaa. Valistuneet kuluttajat (ne "sossun ostajat") kyllä ymmärtävät rahan ja tavaran arvon, ja osaavat ostaa kunnollista edulliseen hintaan. Ostajia voitaisiin myös palkita hyvistä kaupoista.
Helsingissä lastenvaunut annetaan lainaksi, ja pesukoneet (joita lisäksi myönnetään tiukoin kriteerein) ovat äärimmilleen kilpailutettuja halpismalleja. Eli ne kaipaamasi ostoagentit ovat jo kaupungin palkkalistoilla.
Sosiaalitoimisto ja valtio säästäisivät valtavasti, jos toimeentulotuen maksaminen rahana tilille lopetettaisiin ja sen sijaan kilpailutettaisiin joka kunnassa palveluntuottaja kullekkin alalle mitä toimeentulotuen asiakas voi tarvita. Tällöin ne saisivat massaostoista alennusta ja siitä voisi hieman hyötyä myös tuensaajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YHTEISTEN RAHOJEN SÄÄSTÖSTÄ JA JÄRKEVÄMMÄSTÄ KÄYTÖSTÄ EKOLOGISESTA NÄKÖKULMASTA
Ehdotan, että sosiaalitoimistot palkkaisivat täysiaikaisia ostajia ydintoimintansa avuksi.
Ostajien tehtävä olisi etsiä esimerkiksi kirpputoreilta tai facebook-kirpputoreilta sossun asiakkaille tarvikkeet ja vaatteet, myös lastenvaunut, pesukoneet jne. (Tietysti tavara voi olla uuttakin, mutta edulliseen hintaan.) Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit), joitain tavaroita etsiä sitä mukaa, kun tarvetta ilmaantuisi. Ostotoiminta / välitys lisäisi myös osaltaan työllisyyttä.Näin a) säästettäisiin rahaa b) sekä käytetyistä tuotteista puhuttaessa luontoa ja c) vältyttäisiin väärinkäytöksiltä ja negatiivisilta tunteilta, mitä työssäkäyvät, mahd. pienituloiset ei-sossun asiakkaat tuntevat.
Maailma on täynnä mahtavan hyvää käytettyä tavaraa! Niiden uudelleenkäyttö l. kiertotalous on kaikin tavoin kannatettavaa. Valistuneet kuluttajat (ne "sossun ostajat") kyllä ymmärtävät rahan ja tavaran arvon, ja osaavat ostaa kunnollista edulliseen hintaan. Ostajia voitaisiin myös palkita hyvistä kaupoista.
Helsingissä lastenvaunut annetaan lainaksi, ja pesukoneet (joita lisäksi myönnetään tiukoin kriteerein) ovat äärimmilleen kilpailutettuja halpismalleja. Eli ne kaipaamasi ostoagentit ovat jo kaupungin palkkalistoilla.
Mutta tällähetkellä pesukoneet ovat uusia, ostoagentti etsisi käytettyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YHTEISTEN RAHOJEN SÄÄSTÖSTÄ JA JÄRKEVÄMMÄSTÄ KÄYTÖSTÄ EKOLOGISESTA NÄKÖKULMASTA
Ehdotan, että sosiaalitoimistot palkkaisivat täysiaikaisia ostajia ydintoimintansa avuksi.
Ostajien tehtävä olisi etsiä esimerkiksi kirpputoreilta tai facebook-kirpputoreilta sossun asiakkaille tarvikkeet ja vaatteet, myös lastenvaunut, pesukoneet jne. (Tietysti tavara voi olla uuttakin, mutta edulliseen hintaan.) Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit), joitain tavaroita etsiä sitä mukaa, kun tarvetta ilmaantuisi. Ostotoiminta / välitys lisäisi myös osaltaan työllisyyttä.Näin a) säästettäisiin rahaa b) sekä käytetyistä tuotteista puhuttaessa luontoa ja c) vältyttäisiin väärinkäytöksiltä ja negatiivisilta tunteilta, mitä työssäkäyvät, mahd. pienituloiset ei-sossun asiakkaat tuntevat.
Maailma on täynnä mahtavan hyvää käytettyä tavaraa! Niiden uudelleenkäyttö l. kiertotalous on kaikin tavoin kannatettavaa. Valistuneet kuluttajat (ne "sossun ostajat") kyllä ymmärtävät rahan ja tavaran arvon, ja osaavat ostaa kunnollista edulliseen hintaan. Ostajia voitaisiin myös palkita hyvistä kaupoista.
Helsingissä lastenvaunut annetaan lainaksi, ja pesukoneet (joita lisäksi myönnetään tiukoin kriteerein) ovat äärimmilleen kilpailutettuja halpismalleja. Eli ne kaipaamasi ostoagentit ovat jo kaupungin palkkalistoilla.
Mutta tällähetkellä pesukoneet ovat uusia, ostoagentti etsisi käytettyjä.
No olihan tuolla, että kamat vois olla uusiakin, jos olis hyviä tarjouksia jne. Eli ostoagentti toimis tarjoushaukkana. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.
1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.
2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.
3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.
Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.
Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.
Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat.
Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle.
Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.
Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.
Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."
Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.
Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)
Ap
No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:
Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.
Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.
Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.
Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.
Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.
Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?
Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalitoimisto ja valtio säästäisivät valtavasti, jos toimeentulotuen maksaminen rahana tilille lopetettaisiin ja sen sijaan kilpailutettaisiin joka kunnassa palveluntuottaja kullekkin alalle mitä toimeentulotuen asiakas voi tarvita. Tällöin ne saisivat massaostoista alennusta ja siitä voisi hieman hyötyä myös tuensaajat.
Määrittele mitä palveluita tarvitaan? Ota huomioon lapsiperheet, yksinäiset, palkkatyössä olevat, alkkikset, narkit, työtä aktiivisesti hakevat, sohvamakoilijat, eläkeläiset, aikuisopiskelijat jolla ei enää tukikuukausia. Kaikilla on eri tarpeet. Lisäksi joku saa 1000 euroa tt-tukea, toinen taas 30e. Miten esim. tuon 30 euroa ajattelit jakaa eri palveluiden kesken?
Vierailija kirjoitti:
Kannatettava idea. Niin kauan kun kodin tavarat, harrastuskamat ja vaatteet kustantaa veronmaksajat, pitää kelvata myös hyväkuntoinen käytetty. Ne ovat aivan käyttökelpoisia ja monesti jopa uudenveroisia. Niin moni työssä käyväkin elää, sillä tavalla ne rahat saa arkeen riittämään. Ei ole meillä ainakaan varaa kaikkea ostaa kolmelle lapselle uutena, vaikka lääkärin ja poliisin palkka napsahtaa tilille.
Jossain pitää elintasossa näkyä se ero siinä tienaako rahat itse vai tupsahtaako ne tilille automaattisesti kiitokseksi oleilusta. Itse ansaitut rahat = isompi päätäntävalta mitä niillä ostaa. Jos haluaa narista tavarasta, uutta pitää olla ja vain tietyt merkit/mallit kelpaavat, sitten rahat voi myös hankkia itse. Ilmaiseksi tuleva raha ei voi olla pidemmän päälle mahdollista. Ilmaiseksi tullut tavara sentään tukisi kierrätystä ja hyvä tavara pääsisi hyötykäyttöön. Samalla yhteiskunta pystyy hieman valvomaan elämänhallintaongelmaisten arjen ratkaisuja. Tuet ovat täällä niin hyvät ja sossusta saa vaunuista lähtien avustuksia, joten varsinaisia köyhiä ei kuuluisi edes olla. Rahat usein riittävät kyllä tupakkaan, tatuointeihin, hiusväreihin ja saunakaljaan, mutta lapsen luistimet ja talvivaatteet ovat mahdottomia ostoksia. Tulisi loppu näillekin turhuuksille kun osa rahasta tulisi suoraan tarpeellisena tavarana. Yleillisyydet ja turhakkeet köyhä voi säästää itse ihan samoin kuin muutkin tekevät, niitä ei kuulu yhteiskunnan antaa.
Pöllö, ei sossu maksele mitään ylimääräistä. Ne maksetaan perusosasta, joka on yhdelle ihmiselle 480 vuokran ja sähkön jälkeen. Ei todellakaan saa mitään uusia rattaita tai edes imuria, ellei ole lääkärintodistus vakavasta pölyallergiasta. Huostaanotetuille lapsille kerääntyy itsenäistymisrahaa (en muista paljonko, mutta minulla oli 4v sijoituksen aikana kasaantunut 3 tonnia, mikä meni ikeaan ja prismaan. Minulla ei ollut mitään muuta omaa kuin vaatteet ja raha kasaantui akateemisista suorituksista tai jostain yritteliäisyydestä. En tarkalleen muista, mutta missään muussa tapauksessa sossu ei päästä hassaamaan rahaa jonnekin maskuun tai ikeaan. Kalusteet tulee joltain luuserikurssipajalta, missä on parhaimmillaan itse töissä sillä 9e päivä potilla. -Entinen asiakas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YHTEISTEN RAHOJEN SÄÄSTÖSTÄ JA JÄRKEVÄMMÄSTÄ KÄYTÖSTÄ EKOLOGISESTA NÄKÖKULMASTA
Ehdotan, että sosiaalitoimistot palkkaisivat täysiaikaisia ostajia ydintoimintansa avuksi.
Ostajien tehtävä olisi etsiä esimerkiksi kirpputoreilta tai facebook-kirpputoreilta sossun asiakkaille tarvikkeet ja vaatteet, myös lastenvaunut, pesukoneet jne. (Tietysti tavara voi olla uuttakin, mutta edulliseen hintaan.) Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit), joitain tavaroita etsiä sitä mukaa, kun tarvetta ilmaantuisi. Ostotoiminta / välitys lisäisi myös osaltaan työllisyyttä.Näin a) säästettäisiin rahaa b) sekä käytetyistä tuotteista puhuttaessa luontoa ja c) vältyttäisiin väärinkäytöksiltä ja negatiivisilta tunteilta, mitä työssäkäyvät, mahd. pienituloiset ei-sossun asiakkaat tuntevat.
Maailma on täynnä mahtavan hyvää käytettyä tavaraa! Niiden uudelleenkäyttö l. kiertotalous on kaikin tavoin kannatettavaa. Valistuneet kuluttajat (ne "sossun ostajat") kyllä ymmärtävät rahan ja tavaran arvon, ja osaavat ostaa kunnollista edulliseen hintaan. Ostajia voitaisiin myös palkita hyvistä kaupoista.
Helsingissä lastenvaunut annetaan lainaksi, ja pesukoneet (joita lisäksi myönnetään tiukoin kriteerein) ovat äärimmilleen kilpailutettuja halpismalleja. Eli ne kaipaamasi ostoagentit ovat jo kaupungin palkkalistoilla.
Mutta tällähetkellä pesukoneet ovat uusia, ostoagentti etsisi käytettyjä.
Kuten ketjussa on huomautettu, käytettyjen ostaminen luultavasti toisi aivan uudet ongelmat, joten säästöt olisi luultavasti hyvin äkkiä pakkasella.
Sossun asiakkaana olemisessa unohdetaan aina se, että ei ne reseptilääkkeet yms automaattisesti mene maksuun, vaan niihin pitäisi ensin löytyä rahaa ja kuitti sitten liitetään seuraavan kk hakemukseen. Rahat saa "takaisin" sitten seuraavassa kuussa. Sitten ensi kuussa onkin taas joku muu meno johon ne "ylimääräisenä" saadut reseptirahat kuluu saman tien. Se on siis jatkuvaa kädestä suusta elämistä.
Sepäs olisikin kiva, jos olisi käytössä joku sossun pankkikortti jota höylätä aina kun tulee kuluja jotka sossun kuuluisi korvata.
Sähkölaskukin maksetaan itse ja se myöhemmin hyvitetään. Itsekin sain juuri 80 e sähkölaskun (kolmelta kuulta) ja tähän pitäisi löytyä rahat ennen kuin eräpäivä umpenee. Maksan sen ja summa on pois loppukuun ruokabudjetista. Sitten taas ensi kuun hakemuksessa sähkölasku huomioidaan ylimääräisenä menona, mutta se ei paljon auta tähän nykyhetkeen kun pankkitilillä on 80 e lovi.