Sossun asiakkaille käytetty tuote maksusitoumusten tilalle, ostoagentit hommiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Pärjätköön köyhät omilla kontakteillaan sitten, sitä meinaat :)

Muuten, tuli viimesestä lauseestas mieleen: tiijätkös paljonko kuntia sakotetaan pitkäaikaistyöttömistä? (Tuki)työllistämisellä päästäs monasti huokeemmalla. Jotkut ihmiset t ulee tosi kalliiks firmalle nimeltä kaupunki. Ei silti pahalla ketään kohtaan.

Sarjassamme ideoita, jotka ensi vilkaisulta vaikuttaa ihan järkeviltä, mutta tarkempi tutkiskelu paljastaa auttamatta sudeksi syntyessään.

En vain saa pyöriteltyä tätä mitenkään sellaiseen muotoon missä valtio säästäisi rahaa. Ja nätisti sanottuna AP:n tiedot sosiaalitoimistojen nykyisistä käytännöistä tuntuu melko hatarilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Kallis kilpailutus, jonka seurauksena sosiaalitoimen asiakkaat ostavat ruokansa kaupasta A, eikä tarjouksia tutkien niistä omista lähikaupoistaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Kallis kilpailutus, jonka seurauksena sosiaalitoimen asiakkaat ostavat ruokansa kaupasta A, eikä tarjouksia tutkien niistä omista lähikaupoistaan?

Omaan lähikauppaan olisi päässyt kävellen, mutta kilpailutettu kauppa onkin naapurikaupunginosassa, johon tarttee bussilipun. Missä se säästö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?

Hyvin harva saa noin pientä toimeentulotukea, mutta tekninen toteutus voisi toimia vaikka niin että kelakorttia kassalla vilautettaessa nähtäisiin paljonko tukisaldoa on jäljellä ja sitä voisi vapaasti käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Haha, eihän tästä voi olla näyttöä sulle eikä kellekään, kun tätä ei oo käytännössä testattu.

Vai luuletko, että tämä malli otetaan käyttöön alk. 1.1.2017? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Kallis kilpailutus, jonka seurauksena sosiaalitoimen asiakkaat ostavat ruokansa kaupasta A, eikä tarjouksia tutkien niistä omista lähikaupoistaan?

Kyllä siinä kilpailutuksen voittaneessakin kaupassa on varmasti niitä tarjouksia. Ja jos kauppiaat antavat keskittämisalennusta vaikka -10% niin se johtaa siihen että ruoka tulee lopulta edullisemmaksi kuin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?

Hyvin harva saa noin pientä toimeentulotukea, mutta tekninen toteutus voisi toimia vaikka niin että kelakorttia kassalla vilautettaessa nähtäisiin paljonko tukisaldoa on jäljellä ja sitä voisi vapaasti käyttää.

Miten tämä eroaa pankkitilistä? Muuten kuin raha on kelan tilillä ja asiakkaalla on luottokortti kelan nimissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?

Hyvin harva saa noin pientä toimeentulotukea, mutta tekninen toteutus voisi toimia vaikka niin että kelakorttia kassalla vilautettaessa nähtäisiin paljonko tukisaldoa on jäljellä ja sitä voisi vapaasti käyttää.

Miten tämä eroaa pankkitilistä? Muuten kuin raha on kelan tilillä ja asiakkaalla on luottokortti kelan nimissä?

Muunmuassa siten, että näin tukea ei makseta "liikaa" vaan sitä saa vain senverran kuin oikeasti tarvitsee. Toinen asia on se että näin varmistetaan ettei tuet mene alkoholiin ja tupakkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi halvaksi tuli joo; varastointikulut (se varastorakennus), kuljetuskustannukset ja se virkamiesarmeija noita hoitamaan plus vielä ne ostoagenttien palkkauksern menevät kulut....

Mietippä uudelleen kuin halvaksi mahtaakaan tulla...

Kiitos kannustuksesta! Innovatiivisuus nostaa suosta Suomen + ja sen oleskelijat. ;)

Jos luit aloitukseni, kerroin esittämäni kuvion hyötynä myös ostoagenttien palkkaamisen työllistävän vaikutuksen. Jep, muutama sossun asiakas vähemmän? Moni pienituloinen on omassa toiminnassaan tottunut etsimään ja löytämään edullisia ja luovia ratkaisuja. Moni voisi jopa olla "elementissään" tällaisessa työssä. Koko Suomen menestys perustuu luovuuteen ja yritteliäisyyteen. Sata vuotta sitten Suomi oli kehitysmaa. Sisulla siitä selvittiin? ;)

Omassa mielessäni visioin, että ostotoiminta tapahtuisi lähiseudulla eli oman kaupungin/kunnan tarjontaa hyödyntäen, ja vaikkapa kaupungin omalla autolla (ha tai paku). Kuljetus tapahtuisi siis omakustanteisesti, ilman välikäsiä, logistisesti mahdollisimman viisaasti. Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla.

Toisin kuin joistain kommenteista paistaa: käytetty tavara on usein todella laadukasta. Sen laittaminen seuraavalle käyttäjälle on viisas ja lempeä ympäristöteko.

Ja jos olet sossun asiakas, sinulla ei mielestäni ole oikeutta sanella, minkälaista merkkiä ja mallia saat. Jos haluat sanella, tienaat itse rahasi. Tämä koskee myös ulkomaalaisia.

Ap

Ap, et taida tuntea Suomen lainsäädäntöä. Siellä mainitaan vain että valtion tehtävä on taata kaikille perustoimeentulo, ja jos ei muuten niin toimeentulotuella. Luit oikein, jokaisella Suomessa asuvalla on tarvitessaan oikeus saada sossusta toimeentulotukea, mikäli elanto ei muuten järjesty. Sen sijaan siihen ei sisälly se, tuleeko kaikkien nobodyjen laukoa mielipiteitään noiden rahojen käytöstä. Voit siis pitää mielipiteesi ihan itselläsi. Toimeentulotukirahat ovat rikka rokassa tämän maan taloudessa, ja se on todella alikäytetty tuki. Siihen käytetyt menot eivät siis vaikuta mihinkään. Turha kyykytys ei muutenkaan ole enää nykyaikaa. 

terv. sossu.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?

Hyvin harva saa noin pientä toimeentulotukea, mutta tekninen toteutus voisi toimia vaikka niin että kelakorttia kassalla vilautettaessa nähtäisiin paljonko tukisaldoa on jäljellä ja sitä voisi vapaasti käyttää.

Itse asiassa suurin osa toimeentulon saajista saa pieniä summia. Työmarkkinatuki + asumistuki - vuokra on monesti vain muutaman kympin alle normin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?

Hyvin harva saa noin pientä toimeentulotukea, mutta tekninen toteutus voisi toimia vaikka niin että kelakorttia kassalla vilautettaessa nähtäisiin paljonko tukisaldoa on jäljellä ja sitä voisi vapaasti käyttää.

Miten tämä eroaa pankkitilistä? Muuten kuin raha on kelan tilillä ja asiakkaalla on luottokortti kelan nimissä?

Muunmuassa siten, että näin tukea ei makseta "liikaa" vaan sitä saa vain senverran kuin oikeasti tarvitsee. Toinen asia on se että näin varmistetaan ettei tuet mene alkoholiin ja tupakkaan.

Tämähän pakottaisi käytännössä aina käyttämään limiitin tappiin vaikkei tarvetta olisikaan. Ostamalla vaikka sukkia loppurahalla. Ei mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Haha, eihän tästä voi olla näyttöä sulle eikä kellekään, kun tätä ei oo käytännössä testattu.

Vai luuletko, että tämä malli otetaan käyttöön alk. 1.1.2017? :D

Näyttöä voisi saada esimerkiksi sillä, että ap tai joku idean kannattajista esittäisi todelliset laskelmat kaikista ostoagenttien palkkaukseen vaatimista kuluista ja lisäksi laskelmat siitä, mihin tarkoitukseen, minne liikkeisiin ja miten suuria summia niitä paljon kadehdittuja maksusitoumuksia nykyisin ihan oikeasti jaetaan. Näistä summista vertailut kehiin, siinä olisi yksi näyttö.

Sossussahan jo nyt kehotetaan ja opastetaan kierrättämiseen ja hyödykkeiden hankkimiseen käytettynä. Monissa kunnissa esim. lasten harrastusvälineisiin, polkupyöriin yms ei saa mitään maksusitoumuksia, vaan asiakkaat ohjataan käytettyjä pyöriä kunnostavien työttömien työpajaan suoraan. Näistä jutuista on lehdissäkin ollut artikkeleita.

Mutta toki jos on kivempaa helliä ajatusta ostoagentista, kuin edes yrittää ihan konkreettisella tasolla osoittaa sellaisten todellista kannattavuutta, niin kaikin mokomin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi halvaksi tuli joo; varastointikulut (se varastorakennus), kuljetuskustannukset ja se virkamiesarmeija noita hoitamaan plus vielä ne ostoagenttien palkkauksern menevät kulut....

Mietippä uudelleen kuin halvaksi mahtaakaan tulla...

Kiitos kannustuksesta! Innovatiivisuus nostaa suosta Suomen + ja sen oleskelijat. ;)

Jos luit aloitukseni, kerroin esittämäni kuvion hyötynä myös ostoagenttien palkkaamisen työllistävän vaikutuksen. Jep, muutama sossun asiakas vähemmän? Moni pienituloinen on omassa toiminnassaan tottunut etsimään ja löytämään edullisia ja luovia ratkaisuja. Moni voisi jopa olla "elementissään" tällaisessa työssä. Koko Suomen menestys perustuu luovuuteen ja yritteliäisyyteen. Sata vuotta sitten Suomi oli kehitysmaa. Sisulla siitä selvittiin? ;)

Omassa mielessäni visioin, että ostotoiminta tapahtuisi lähiseudulla eli oman kaupungin/kunnan tarjontaa hyödyntäen, ja vaikkapa kaupungin omalla autolla (ha tai paku). Kuljetus tapahtuisi siis omakustanteisesti, ilman välikäsiä, logistisesti mahdollisimman viisaasti. Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla.

Toisin kuin joistain kommenteista paistaa: käytetty tavara on usein todella laadukasta. Sen laittaminen seuraavalle käyttäjälle on viisas ja lempeä ympäristöteko.

Ja jos olet sossun asiakas, sinulla ei mielestäni ole oikeutta sanella, minkälaista merkkiä ja mallia saat. Jos haluat sanella, tienaat itse rahasi. Tämä koskee myös ulkomaalaisia.

Ap

Ap, et taida tuntea Suomen lainsäädäntöä. Siellä mainitaan vain että valtion tehtävä on taata kaikille perustoimeentulo, ja jos ei muuten niin toimeentulotuella. Luit oikein, jokaisella Suomessa asuvalla on tarvitessaan oikeus saada sossusta toimeentulotukea, mikäli elanto ei muuten järjesty. Sen sijaan siihen ei sisälly se, tuleeko kaikkien nobodyjen laukoa mielipiteitään noiden rahojen käytöstä. Voit siis pitää mielipiteesi ihan itselläsi. Toimeentulotukirahat ovat rikka rokassa tämän maan taloudessa, ja se on todella alikäytetty tuki. Siihen käytetyt menot eivät siis vaikuta mihinkään. Turha kyykytys ei muutenkaan ole enää nykyaikaa. 

terv. sossu.  

Itse asiassa ap:lla on oikeus ottaa kantaa asiaan, kuten kenellä tahansa muullakin ja kyseenalaistaa ja miettiä uusi ratkaisuja. Vain siten politiikka ja lainsäädäntö kehittyy. En näe ap:n ideaa toteuttamiskelpoisena  enkä siten ole hänen kanssaan samaa mieltä oikeastaan yhtään mistään, mutta hänen oikeutensa esittää ajatus on aivan ehdoton.  Toivon, että jatkossakin esitetään näkökohtia ja mielipiteitä avoimesti eikä ns. pidetä mielipiteitä itsellä, kuten asian ilmaisit. Yhteiskunnallinen diskurssi ohjaa poliittista diskurssia ja toisin päin. Kumpaakaan en kieltäisi, enkä kenenkään oikeutta olla osa sitä. Ap:n kanssa tosin en ole samaa mieltä tästä itse asiasta, vaan sinun kanssasi, mutta toivon, että asioista puhutaan jatkossakin. 

terv. politiikan tutkija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Kallis kilpailutus, jonka seurauksena sosiaalitoimen asiakkaat ostavat ruokansa kaupasta A, eikä tarjouksia tutkien niistä omista lähikaupoistaan?

Lisäksi tuo ei ainakaan yhtään opeta ihmisille sitä kuuluisaa elämänhallintaa, joka näiden keskustelujen perusteella kovin monen mielestä köyhiltä muutenkin puuttuu. Päinvastoin tuolla on hyvin passivoiva vaikutus. Mitäpä sitä itse yrittämään, kun sossu antaa maksusitoumukset ruokaan ja määrää jopa mistä ja mitä kaikkea sillä saa kulloinkin ostaa. Nyt sentään voi pikkuisen yrittää vaikuttaa siihen, että saa hankittua perusosastaan sen, mitä kulloinkin tarvitaan.

Tuossa poistuisi käytännössä sitten sekin vähäinen säästämisen mahdollisuus esim. vaikka sitä pesukonetta, lasten talvivaatteita tai huonekaluja varten, joihin ei nykyisellään olisi oikeutettu erikoistukeen. Sossun olisi siis pakko myöntää erillistä rahaa pesukoneeseen, jos kaikki myönnetyt varat korvamerkittäisiin aina tiettyyn tarpeeseen. Sitten voisi sossun asiakas vaan passiivisena odotella ostoagenttia kotiovelle pesukoneen tai ruokaryhmän kanssa sen sijaan, että joutuisi minkäänlaista itse etsimisen saati säästämisen vaivaa näkemään, kun ostoagentti huolehtisi kaikesta.

Ja näin saadaan Suomi nousuun! ;DD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi halvaksi tuli joo; varastointikulut (se varastorakennus), kuljetuskustannukset ja se virkamiesarmeija noita hoitamaan plus vielä ne ostoagenttien palkkauksern menevät kulut....

Mietippä uudelleen kuin halvaksi mahtaakaan tulla...

Kiitos kannustuksesta! Innovatiivisuus nostaa suosta Suomen + ja sen oleskelijat. ;)

Jos luit aloitukseni, kerroin esittämäni kuvion hyötynä myös ostoagenttien palkkaamisen työllistävän vaikutuksen. Jep, muutama sossun asiakas vähemmän? Moni pienituloinen on omassa toiminnassaan tottunut etsimään ja löytämään edullisia ja luovia ratkaisuja. Moni voisi jopa olla "elementissään" tällaisessa työssä. Koko Suomen menestys perustuu luovuuteen ja yritteliäisyyteen. Sata vuotta sitten Suomi oli kehitysmaa. Sisulla siitä selvittiin? ;)

Omassa mielessäni visioin, että ostotoiminta tapahtuisi lähiseudulla eli oman kaupungin/kunnan tarjontaa hyödyntäen, ja vaikkapa kaupungin omalla autolla (ha tai paku). Kuljetus tapahtuisi siis omakustanteisesti, ilman välikäsiä, logistisesti mahdollisimman viisaasti. Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla.

Toisin kuin joistain kommenteista paistaa: käytetty tavara on usein todella laadukasta. Sen laittaminen seuraavalle käyttäjälle on viisas ja lempeä ympäristöteko.

Ja jos olet sossun asiakas, sinulla ei mielestäni ole oikeutta sanella, minkälaista merkkiä ja mallia saat. Jos haluat sanella, tienaat itse rahasi. Tämä koskee myös ulkomaalaisia.

Ap

Ap, et taida tuntea Suomen lainsäädäntöä. Siellä mainitaan vain että valtion tehtävä on taata kaikille perustoimeentulo, ja jos ei muuten niin toimeentulotuella. Luit oikein, jokaisella Suomessa asuvalla on tarvitessaan oikeus saada sossusta toimeentulotukea, mikäli elanto ei muuten järjesty. Sen sijaan siihen ei sisälly se, tuleeko kaikkien nobodyjen laukoa mielipiteitään noiden rahojen käytöstä. Voit siis pitää mielipiteesi ihan itselläsi. Toimeentulotukirahat ovat rikka rokassa tämän maan taloudessa, ja se on todella alikäytetty tuki. Siihen käytetyt menot eivät siis vaikuta mihinkään. Turha kyykytys ei muutenkaan ole enää nykyaikaa. 

terv. sossu.  

Itse asiassa ap:lla on oikeus ottaa kantaa asiaan, kuten kenellä tahansa muullakin ja kyseenalaistaa ja miettiä uusi ratkaisuja. Vain siten politiikka ja lainsäädäntö kehittyy. En näe ap:n ideaa toteuttamiskelpoisena  enkä siten ole hänen kanssaan samaa mieltä oikeastaan yhtään mistään, mutta hänen oikeutensa esittää ajatus on aivan ehdoton.  Toivon, että jatkossakin esitetään näkökohtia ja mielipiteitä avoimesti eikä ns. pidetä mielipiteitä itsellä, kuten asian ilmaisit. Yhteiskunnallinen diskurssi ohjaa poliittista diskurssia ja toisin päin. Kumpaakaan en kieltäisi, enkä kenenkään oikeutta olla osa sitä. Ap:n kanssa tosin en ole samaa mieltä tästä itse asiasta, vaan sinun kanssasi, mutta toivon, että asioista puhutaan jatkossakin. 

terv. politiikan tutkija

Lisään vielä, että ap ei ole nobody vaan yhteiskunnan jäsen, jolla on oikeus näitä asioita mietiskellä. Todella ikävä, että pidät nobodyna muita kuin meitä asiaan perehtyneitä. Sosiaalivakuutus on kestämätön järjestelmä ja vaatii muutoksia. Muutosten laatu selvinnee ajan kanssa. Toimeentulotuki on vain pieni osa tätä. Se että yhteiskunnan jäsenet ovat selvillä tästä kestämättömyydestä ja miettivät sitä, ei ole huono asia. Pikemminkin negatiivista on se, että sosiaalivakuutuksen ongelmien laajuus ei ole selvillä, vaan se pelkistetään toimeentulotukeen. Kyse on isommasta kokonaisuudesta. Kaikki tiedostaminen on hyvästä. Osa tiedostajista esittää ideoita, jotka eivät voi konkretisoitua. Silti omissa silmissäni ne ovat merkki siitä, että on havaittu muutostarve ja siitä voidaan keskustella. Se on hyvä asia. Olkoon kaikilla ääni nyt ja jatkossa, kun näitä merkittäviä uudistuksia aletaan tehdä. 

terv. se sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?

Hyvin harva saa noin pientä toimeentulotukea, mutta tekninen toteutus voisi toimia vaikka niin että kelakorttia kassalla vilautettaessa nähtäisiin paljonko tukisaldoa on jäljellä ja sitä voisi vapaasti käyttää.

Miten tämä eroaa pankkitilistä? Muuten kuin raha on kelan tilillä ja asiakkaalla on luottokortti kelan nimissä?

Muunmuassa siten, että näin tukea ei makseta "liikaa" vaan sitä saa vain senverran kuin oikeasti tarvitsee. Toinen asia on se että näin varmistetaan ettei tuet mene alkoholiin ja tupakkaan.

Eli käytännössä jokaista yllättävää menoa pitäisi käydä erikseen sossusta anomassa, joka sitten siirtäisi ostopaikan ostoagentin päätettäväksi? Sen sijaan siis, että kun nykyisin asiakas itse katsoo, mistä voi tinkiä saadakseen sen tarvittavan jutun, niin hän juokseekin parilla luukulla teettämässä työn toisilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi seikka, mihin ap ei ole vielä ottanut juuri mitään kantaa, on useamman vastaajan esittämä varastointiongelma.

1) varastotilaa tarvittaisiin paljon ja varastojen tulisi olla lämmitettyjä.

2) varastoitava tavara tulisi pakata asianmukaisesti ja varasto tulisi järjestellä, tuotteet luetteloida ja organisoida järkevästi, jotta sieltä

löytyisi se mitä tarvitaan. Ja koska

tavaran liikkuvuus olisi suurta, järjestelyä, luettelointia ja organisointia tulisi tehdä jatkuvasti. Tämä todella vaatisi oman varastonhoitajan.

3) jokainen varastoon tuotava tekstiiliä sisältävä tuote pitäisi tuholaistarkastaa, sillä yksi tuholaisia sisältävä nojatuoli pilaisi viikossa koko varaston.

Lisäksi tulisi huomioida varashälyttimien, vartioinnin yms kulut sekä vakuutukset.

Ei pahalla, mutta oikeasti kannattaa miettiä pikkuisen pidemmälle, koska niin ne sossutkin joutuisivat miettimään. Yksityishenkilö voi ottaa riskejä ihan eri tavalla jonkun yksittäisen kodinkoneen hankinnan, tai äitivainaan vähäisen irtaimiston varastoinnin suhteen, kuin mitä ehdotettu järjestelmällinen ison volyymin käytetyn tavaran ostaminen ja varastointi vaatisi.

Ai siis ehdottiko AP jotain varastointia vai onko se muiden kommentoijien keksintöä? Tuollaisessa "sosiaalitoimen varastossa" ei olisi mitään järkeä, kustannukset olisivat valtavat. 

Kannatan AP:n ehdotusta mutta mielestäni tavaraa ei pidä ostaa varastoon, vaan vasta tarpeen ilmaannuttua etsitään ostettava tuote ja hankitaan se sitten suoraan tarvitsijalle. 

Kyllä ap puhui varastoon ostamisesta kahdessa ensimmäisessä viestissään ainakin.

Mitä taas suoraan tarpeeseen hankintaan tulee, niin edelleen mulle on epäselvää, että kuinka erillisten ostoagenttien palkkaaminen tulisi edullisemmaksi kuin nykykäytäntö. Toki se saattaisi tuoda säästöjä, jos sossusta oikeasti jaettaisiin rahaa oikealle ja vasemmalle, kuten ap ilmeisesti luulee sitä jaettavan. Mutta kun todellisuus ei vastaa luuloja, ja se juuri herättää keskustelua ostoagenttien palkkaamisen järkevyydestä.

Huh! Juu, näin kirjoitin parissa ekassa viestissä: "Jotain artikkelia voisi haalia varastoon (esim. lasten urheiluvälineet, talvitakit)" ja " Varastoon hakeminen voisi edullisen diilin löytyessä olla järkevää (kodinkoneiden alennusmyynnit, nettipalstojen "annetaan huonekaluja" jne.) ja mikäli kunnalta löytyisi jokin tila, mikä sillä muutenkin olisi. Liikun vasta ajatuksen tasolla."

Jollakulla on nyt pakkomielle juuri tuosta varastoinnista. Se ei ollut pääpointti. Eri sosiaalitoimistojen toiminta ja toimintaympäristöt poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi pikkupaikkakunnalla sossuasiakkaita on vähän, joten heidän palvelunsa voisi olla "räätälöidympää" kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sossuhomma on suuri bisnes lieveilmiöineen. Pikkupaikoissa ei siis tarvita mitään hehtaarihalleja muutaman huono-osaisen talouden varustamiseen. Ostotoiminta voisi olla ennakoivaa järjenkäyttöä. Väitän myös, että pienillä paikkakunnilla myös sossurahoja jaetaan hövelimmin.

Ajatukseni on raakile, mutta sitä saa mun puolestani työstää vaikka kuntien ja kaupunkien työllistämis- ja sosiaaliasioista vastaavissa ryhmittymissä. Kiitos kommentoijille tsempistä / maan pinnalle palauttamisesta / idean jatkojalostamisesta. :)

Ap

No kerrotko nyt ihan konkreettisesti, että mitä kaikkea sinusta ostoagenttien tulisi hankkia asiakkaiden puolesta, niin voidaan arvioida kuinka kannattavaksi ostoagenttien palkkaaminen tulisi? Tähän mennessä olet ehdottanut seuraavia artikkeleita:

Tarvikkeet ja vaatteet: koska nämä kuuluvat perusosasta hankittaviin juttuihin, eli asiakas huolehtii niiden ostamisesta itse, olisi ostoagentin palvelukset turhia.

Lastenvaunut, pesukoneet: Lastenvaunuihin varmaan saa maksusitoumuksen ensimmäisen lapsen osalta, eli ostoagentille olisi käyttöä.

Pesukoneisiin saa maksusitoumuksia todellakin harvinaisissa tilanteissa, käytännössä perheen (ja pyykkimäärän) pitää olla suuri ja mahdollisuutta pesutupaan ei voi olla olemassa. Toisaalta koska pesukoneen hankkiminen käytettynä on täydellistä arpapeliä, lienee riskiarvioiden kannalta järkevämpää antaa se 300€ maksusitoumus Giganttiin ja tuotetakuuseen, kuin ottaa se riski, että samaan perheeseen pitää hankkia taas muutaman kuukauden päästä seuraava pesukone. Pesukoneiden kohdalla arvioisin siis ostoagentin turhaksi.

Lasten urheiluvälineet, talvitakit: kuuluvat perusosasta maksettaviin, eli ei tarvetta ostoagentille.

Huonekalut: Näihin jos mitään maksusitoumuksia saa, niin ne ovat todellakin niitä muutaman kympin summa paikalliseen työkeskukseen tai kierrätyskirpparille. Tästä huonekaluasiastahan sinä jo ehdotit, että ostoagentti voisi hankkia fb-kirpparilta 200€ ruokailuryhmän Maskun tonnin ruokailuryhmän sijaan. Ottaen huomioon ettei ruokailuryhmään takuulla saa edes sitä 200€ maksusitoumusta nytkään, olisi ostoagentti jälleen täysin turha.

Toisaalta viimeistään tuo kommenttisi tuhannen euron ruokailuryhmästä osoittaa sen, että olet lähtenyt ideassasi soitellen sotaan, ottamatta selvää edes alkeista. Koska sinä luulit, vastoin parempaa tietoasi, että köyhille jaetaan kalliita maksuosoituksia milloin mihinkin, heitit ilmoille hienon idean, joka on käytännössä todella kallis ja turha. No, kivahan se, että innovatiivisuutta ja visioita riittää, mutta eikö kannattaisi perusasioista ottaa selvää kuitenkin?

Idea kierrätyksestä on oikeasti hyvä, mutta ostoagenttien palkkaamisen järkevyydelle en vieläkään ole saanut mitään näyttöä. Olisihan sillä toki työllistävä vaikutus, mulle vaan herää kysymys, että millä kunnalla on halua palkata käytännössä turhaa henkilöstöä sosiaalipuolelle vain työllistämisen ilosta.

Ostoagenttien käyttöönoton myötä luovuttaisiin tietysti rahana maksettavista perusosista ja ostoagentti kilpailuttaisi jokaisen alan palvelut, niin että kaikkeen löytyisi palveluntuottaja, jota sossun asiakkaan kuuluu käyttää.

Miten 30e tt-tuki jaetaan palveluntuottajien kesken? Puolikas purkki maitoa, kolme nipsaisua hiuksista, bussiin lippu 2 pysäkinvälin verran vai miten?

Hyvin harva saa noin pientä toimeentulotukea, mutta tekninen toteutus voisi toimia vaikka niin että kelakorttia kassalla vilautettaessa nähtäisiin paljonko tukisaldoa on jäljellä ja sitä voisi vapaasti käyttää.

Miten tämä eroaa pankkitilistä? Muuten kuin raha on kelan tilillä ja asiakkaalla on luottokortti kelan nimissä?

Muunmuassa siten, että näin tukea ei makseta "liikaa" vaan sitä saa vain senverran kuin oikeasti tarvitsee. Toinen asia on se että näin varmistetaan ettei tuet mene alkoholiin ja tupakkaan.

Eli käytännössä jokaista yllättävää menoa pitäisi käydä erikseen sossusta anomassa, joka sitten siirtäisi ostopaikan ostoagentin päätettäväksi? Sen sijaan siis, että kun nykyisin asiakas itse katsoo, mistä voi tinkiä saadakseen sen tarvittavan jutun, niin hän juokseekin parilla luukulla teettämässä työn toisilla?

Asiakkailla olisi tietysti lista sossun yhteistyökumppaneista, joita voisi käyttää myönteisen tukipäätöksen jälkeen ilman erillistä lupaa.