Täällä oli hyvä keskustelu "vaativista köyhistä". Eli tulonsiirtoina elantonsa saavat odottavat ja olettavat, että heillekin kuuluu kaikki mikä työssäkäyvillekin.

Minä en ymmärrä teitä arvon nillittäjät,miksi ette heittäydy "työttömiksi sosiaalipummeiksi" kun teidän mielestänne niin rikastuu??

Teillä jää usein vain huomaamatta sellainen pikkuinen seikka ettei työttömällä toimeentulotuen saajalla ole mitään omaisuutta ja kaikki ylellisyys mitä työssäkäyvät harrastaa on karsittu pois.Aivan turha valittaa jos ei palkasta jää käyttörahaa yhtä paljon kuin työttömällä asuntolainan,kesämökin ja veneen kunnostuksen,auton huollon,kampaamon,ravintola illan ja lomareissun jälkeen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aika yllättynyt tästä nykykeskustelusta, siitä että työttömät leimataan yms. Eikö kouluissa enää opeteta yhteiskuntaoppia ja historiaa?

Meillä on jo ollut yhteiskunta, jossa köyhä, sairas, vammainen, vanhus, orpolapsi, yksinhuoltaja tai leski ei saanut apua mistään ellei ollut omaa rahaa, toimeentuloa tai sukua auttamassa.

Eihän tarvitse kuin palata muutama sukupolvi taaksepäin.

Just luin jostain että laulaja Mikko Kuustosen äiti oli kasvanut huutolaislapsena, siis orvot tai köyhät lapset myytin töihin johonkin maataloon huutokaupalla, monia kohdeltiin huonosti ja heillä teetettiin raskasta työtä, käytännössä olivat orjia.

Oma isoäitini ei päässyt kouluun joka päivä, koska köyhässä perheessä oli lapsille vain yhdet kengät, joten kenkien takia käytiin vuoropäivin koulussa. Isoäiti karkasi kotoaan 14-vuotiaana ja tuli Helsinkiin ja selvitäkseen alussa myi ainoan omaisuutensa: pitkät tummanruskeat hiuksensa.

Mun isoisä ei käynyt koskaan koulua kuin pari vuotta, koska perheessä poikien piti pienestä asti olla mukana suvun töissä ja tienata rahansa.

Vielä 1930-luvulla oli monien köyhien ainoa toimeentulo kerjääminen. Siksi Helsingissäkin olen joskus vielä nähnyt tuon ajan ilmoituksia rakennusten seinissä "Kerjääminen ja kaupustelu kielletty": köyhät yrittivät kerjäämällä ja kaupustelulla saada edes jotain toimeentuloa, mutta sekin ärsytti varakkaita talon asukkaita. Kerjuupussin kanssa saattoi kiertää pienet lapsetkin. (Kun 1930-luvun lopulta säädettiin kansaneläkelaki ja sitten tuli muutakin sosiaalista lainsäädäntöä, kerjääminen hävisi.)

Vielä 1970-luvulle asti työttömiä pidettiin pakkotyössä, rakensivat teitä ja muita julkista infrastruktuuria. (Sittemmin vain rangaistuvangeilla sai teettää pakkotöitä, mm. Helsinki-Vantaan kenttää muistaakseni rakensi vielä 1980-luvulla vangit. )

Tästä on vain todella vähän aikaa? Tähänkö maailmaan halutaan palata takaisin??

No ei tietenkään, tuo on se toinen ääripää. Mutta joku raja nyt oikeesti noihin tukiinkin! 

Niissä on rajat ja ihan kohtuulliset, kuten hyvin tiedät.

Vierailija kirjoitti:

Oksennan. Miksi sinua edes kiinnostaa millainen puhelin tai, mikä peli joillain muilla ihmisillä on? Noitahan köyhät juuri saavat kytkykaupoilla ja osamaksuilla. Niistä vaan maksetaan pidempään, kun ei saa käteisellä ostettua. Tuskin kenelläkään tukia saavalla on kovin uutta vuosimallia auto, tai oma asunto, tai että matkustelevat. Eivät he kaikkea saa, nuo pelit ja puhelimet ovat yleensä lapsille ostettu, että heillä olisi parempi mieli.

Minullakin olisi parempi mieli merenrannalla olevasta talosta kuin tästä meidän peruslähiöomakotitalosta ja parempi mieli kuukauden retkeilystä Islannissa kuin siitä viikosta, joka koettiin järkeväksi. Yhteiskunta ei kuitenkaan voi maksaa sitä parempaa mieltä, vaan nimenomaan sen väliaikaisen perusturvan ja hoidon. Ei samaa elintasoa kuin meillä keskiluokalla.

Riittää, että on katto pään päällä, vaatteet, perusterveydenhoito ja kylläisyys. Muu pitää itse hankkia ihan jokaisen. 

Vierailija kirjoitti:

En minä paljoa vaadi. Mutta jossain on pakko asua, ruokaakin pitäisi syödä. Lääkityksistä ei voi säästää ja välillä on vaan pakko mennä lääkäriin. Päivystysmaksut ja erikoissairaanhoidon maksut ovat nousseet, nyt jo yli 30 euroa käynti. Kaikista lääkityksistä ei ole olemassakaan halvempaa versiota. Pakko käyttää sitä mitä on jos meinaa hengissä pysyä.

Olen kyllä välillä ollut asunnottomanakin, ja voin sano että se on hyvin stressaavaa.

Eli sinulle kuuluu tuet ja se apu yhteiskunnalta (veronmaksajilta) , olet sellaisessa tilanteessa, enkä ainakaan minä moiti saamiasi tukia. Tätä varten tukiverkosto on (vielä) olemassa. Olen pahoillani, toivon että saat asiasi vielä paremmalle tolalle.

Keskustelua käydään mielestäni siitä että on ihan liikaa porukkaa, jotka laskee elämänsä vain tukien varaan, yrittämättä mitään muuta ja opettavat lapsensakin siihen että yhteiskunta maksaa kaiken jostain pohjattomasta kassasta. He, joilla on katto pään päällä ja varaa ostaa ruokaa, silti vaativat että on oltava  viimeistä huutoa olevat puhelimet, ja muut vempaimet, teineille merkkivaatteet, säännölliset Tallinnan risteilyt ym.

Näitä yhteiskunnan loisia alkaa olla liikaa ja raha vain yksinkertaisesti loppuu. Silloin myös kaltaisesi, oikeasti apua tarvitsevat, jäävät ilman tukea.

Jos joku jaksaa oikeasti olla jatkuvasti ja vielä vapaaehtoisesti tekemisissä Kelan ja Te-toimiston kanssa, niin  ehkä siitä hyvästä ansaitseekin saada pikkasen rahaa. Oikeasti ongelmahan on se, että työpaikkoja ei ole riittävästi- ja nimenomaan niitä vakituisia, täysipäiväisiä palkkatöitä, joilla ihminen saa itsensä ja perheensä elätettyä! Puoli miljoonaa työtöntä ja alityöllistettyä ihmistä on tällä hetkellä ja avoimia työpaikkoja vain murto-osa siitä. Ja suurin osa niistäkin paikoista mitä on, on puhelinmyyntiä, jotain epämääräistä promootiohommaa, tai kassaa nollasopimuksella tai pätkätyötä. Koska olen noita kaikkia mennyt reippaasti kokeilemaan ja tekemään, voin sanoa että niissä on oikeasti omat ongelmansa. Suurin osa puhelinmyynnistä on provikkapalkalla, mikä tarkoittaa sitä, että siitä ei saa palkkaa jos ei myy todella paljon. Se mitä ja miten saa kauppaa taas riippuu ihan täysin siitä mitä myy, millä hinnalla, kenelle ja millä kauppatavalla ja sitä taas kontrolloi työnantaja. Nollasopimuksen ongelma taas on se, ettei omaa talouttaan tai ajankäyttöään pääse millään tavalla suunnittelemaan ja välillä on työsuhteessa, mutta vailla töitä ja palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä paljoa vaadi. Mutta jossain on pakko asua, ruokaakin pitäisi syödä. Lääkityksistä ei voi säästää ja välillä on vaan pakko mennä lääkäriin. Päivystysmaksut ja erikoissairaanhoidon maksut ovat nousseet, nyt jo yli 30 euroa käynti. Kaikista lääkityksistä ei ole olemassakaan halvempaa versiota. Pakko käyttää sitä mitä on jos meinaa hengissä pysyä.

Olen kyllä välillä ollut asunnottomanakin, ja voin sano että se on hyvin stressaavaa.

Eli sinulle kuuluu tuet ja se apu yhteiskunnalta (veronmaksajilta) , olet sellaisessa tilanteessa, enkä ainakaan minä moiti saamiasi tukia. Tätä varten tukiverkosto on (vielä) olemassa. Olen pahoillani, toivon että saat asiasi vielä paremmalle tolalle.

Keskustelua käydään mielestäni siitä että on ihan liikaa porukkaa, jotka laskee elämänsä vain tukien varaan, yrittämättä mitään muuta ja opettavat lapsensakin siihen että yhteiskunta maksaa kaiken jostain pohjattomasta kassasta. He, joilla on katto pään päällä ja varaa ostaa ruokaa, silti vaativat että on oltava  viimeistä huutoa olevat puhelimet, ja muut vempaimet, teineille merkkivaatteet, säännölliset Tallinnan risteilyt ym.

Näitä yhteiskunnan loisia alkaa olla liikaa ja raha vain yksinkertaisesti loppuu. Silloin myös kaltaisesi, oikeasti apua tarvitsevat, jäävät ilman tukea.

Juuri näin. Jokaisen olisi hyvä ymmärtää, ettei tässä kritisoida köyhiä, vaan ainoastaan niitä tulonsiirtojen varassa eläviä, jotka kokevat oikeudekseen elää kuin keskiluokka. Tämä kenelle aiempi vastasi niin juuri sinunkaltaistesi takia olisin valmis maksamaan vaikka vieläkin enemmän veroa, että teillä olisi asiat hyvin/paremmin. Sen sijaan näitä "mä haluun ku muillakin on" -tyyppejä kohtaan en koe mitään sympatiaa. 

Kun olin nuori olin kiinnostunut anarkismista. Ymmärsin anarkismin niin, että ihmiset päättävät itse asioistaan, mutta myös vastaavat niistä. Nykyiset anarkistit ajattelee, niin, että niiden ei tarvitse mitenkään olla osa tätä yhteiskuntaa, eikä varsinkaan  vastata mistään - paitsi silloin kun keplotellaan itselle etuuksia ja siis itselle, ei muille -ei siis ole mitkään RobinHoodit kyseessä. Tähän tämä yhteiskunta kaatuukin. Kukin kahmii itselleen minkä saa. Siitä ne vasta levottomuudet alkaa, kun keskiluokka pistää hulinaksi, varokaa vaan vellihousuanarkistit. 

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltaja saa tukien kanssa jopa enemmän näppiin kuin opettaja saa palkastaan verojen jälkeen. Opettaja käy peruskoulun, lukion ja yliopiston tienatakseen tuon summan. Naapurin yksinhuoltajalla on lapsia useamman miehen kanssa. Opettajan lapsilla on huonommat puhelimetkin ja halvemmat harrastukset. Kon joutuu palkkatuloistaan ne maksamaan, niin ei ole varaa ostaa kalleinta.

Usko tai älä, mutta opettajatkin voivat olla yksinhuoltajia. Ja yksinhuoltajat opettajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi meillä köyhillä ei saisi olla hyvä elämä, kivoja tavaroita jne?

Minulla on toiseksi uusinta mallia oleva älypuhelin, maksoin sen osamaksulla. Asun yksin, ei lapsia, joten voin käyttää tukeni itseni ilahduttamiseen. Ihan kunnan vuokrakämppä on, ei ole autoa. Pidän kauniista vaatteista joten ostan aina joskus jonkun paremman vaatteen, aina uutena. Ruokakuluissa säästän, syön yksinkertaista ruokaa, en käy ravintolassa, en tupakoi, en ryyppää.

Matkustan muutaman kerran vuodessa. Ei sen matkustamisen tarvitse hirveästi maksaa kun lentää halpalentoyhtiön koneilla ja valitsee yksinkertaisemman majapaikan. Marketteja on ulkomaillakin.

No siksi ettei rahat riitä. Yhteiskunta velkaantuu kovaa tahtia. Vaihtoehtoja on neljä kappaletta. Veroja voidaan korottaa 1 nyt 2 myöhemmin tai menoja voidaan karsia 3 nyt tai 4 myöhemmin.

Et ole selvästikään työtön. Kun vuokran jälkeen jää käteen 485 euroa, se ei ole paljon.

On ja ei. Nuorelle terveelle ihmiselle se on jopa reilusti hyvään elämään. Mutta jos on sairauksia, vaikka vain tavallista kalliimmat silmälasit tai muut apuvälineet, tai kallis lääkitys, se ei ole paljon. Harkinnanvaraisen tt-tuen pitäisi paikata aukkoa, mutta kuten kaikki tietävät, niin sen saaminen on aika lailla arpapeliä, kun siinä sitten laskeskellaan menneitä ja tuleviakin kuvitteellisia tuloja, ja arvioidaan tuen tarvetta pärstäkertoimen mukaan.

Työttömyydelle ei voi välttämättä mitään ja itsekin olen ajautunut pätkätöitä/määräaikaiksuuksia tekemään (koska monissa paikoissa ei ole "varoja" palkata vakituisia) eli olen välillä työttömänä (en saa ansiosidonnaista päivärahaa, koska joinakin kuukausina työtunteja saatta olla vain kymmenkunta). Enää en noin pienillä tunneilla lähde töitä tekemään, koska Kelan paperisota selvittelyineen myöhästyttää maksut jne.) ja laskut plus vuokra on maksettava ajallaan.

Joka tapauksessa työttömänä saa asumistukea, lääkärikulut (myös hammashuolto) ja reseptilääkkeet, sähkölaskun ja kotivakuutuksen sossusta plus toimeentulotuen. Eikä tarvitse maksaa bussikorttia, joka töissä käydessä on ehdoton. Eli teen joissakin työpätkissä selkeästi persnettoa.

En siis ymmärrä miksi tukia nauttivat kehtaavat valittaa. Itselleni on itseestäänselvyys, että tulojen mukaan eletään! Juu, en pääse matkustelemaan, ei ole autoa, asutaan ahtaasti eikä todellakaan ole varaa ravintoloihin tai muuhun luksukseen. Leikkaan ja värjään hiukseni itse, en käy salilla/jumpissa, metsästän tarjouksia, pakastan ja laitan kotiruokaa. Kosmetiikan ja vaatteet hommaan tarpeen mukaan aleista tai poistomyynneistä. Tuilla kyllä selviää, ininät pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi meillä köyhillä ei saisi olla hyvä elämä, kivoja tavaroita jne?

Minulla on toiseksi uusinta mallia oleva älypuhelin, maksoin sen osamaksulla. Asun yksin, ei lapsia, joten voin käyttää tukeni itseni ilahduttamiseen. Ihan kunnan vuokrakämppä on, ei ole autoa. Pidän kauniista vaatteista joten ostan aina joskus jonkun paremman vaatteen, aina uutena. Ruokakuluissa säästän, syön yksinkertaista ruokaa, en käy ravintolassa, en tupakoi, en ryyppää.

Matkustan muutaman kerran vuodessa. Ei sen matkustamisen tarvitse hirveästi maksaa kun lentää halpalentoyhtiön koneilla ja valitsee yksinkertaisemman majapaikan. Marketteja on ulkomaillakin.

Tästäkin huomataan, että tuet ovat liian hyvät - katto maksetaan pään päälle ja varaa on vielä matkustella ja ostella uusia vaatteita. Tukien pitäisi olla juuri ja juuri sen verran, että ei tarvitse asua ojassa tai dyykata ruokaa. Kaikki extra on liikaa. Vituttaa maksaa veroja tässä maassa.

Se tuki on edelleen 485 kuussa vuokran jälkeen. Jos säästää esimerkiksi 50 €/kk siitä tuesta, sillä matkustaa vuoden kuluttua minne tahansa Euroopassa ja yöpyy siellä yhden yön. En ymmärrä miten tämä on ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi meillä köyhillä ei saisi olla hyvä elämä, kivoja tavaroita jne?

Minulla on toiseksi uusinta mallia oleva älypuhelin, maksoin sen osamaksulla. Asun yksin, ei lapsia, joten voin käyttää tukeni itseni ilahduttamiseen. Ihan kunnan vuokrakämppä on, ei ole autoa. Pidän kauniista vaatteista joten ostan aina joskus jonkun paremman vaatteen, aina uutena. Ruokakuluissa säästän, syön yksinkertaista ruokaa, en käy ravintolassa, en tupakoi, en ryyppää.

Matkustan muutaman kerran vuodessa. Ei sen matkustamisen tarvitse hirveästi maksaa kun lentää halpalentoyhtiön koneilla ja valitsee yksinkertaisemman majapaikan. Marketteja on ulkomaillakin.

Tästäkin huomataan, että tuet ovat liian hyvät - katto maksetaan pään päälle ja varaa on vielä matkustella ja ostella uusia vaatteita. Tukien pitäisi olla juuri ja juuri sen verran, että ei tarvitse asua ojassa tai dyykata ruokaa. Kaikki extra on liikaa. Vituttaa maksaa veroja tässä maassa.

Se tuki on edelleen 485 kuussa vuokran jälkeen. Jos säästää esimerkiksi 50 €/kk siitä tuesta, sillä matkustaa vuoden kuluttua minne tahansa Euroopassa ja yöpyy siellä yhden yön. En ymmärrä miten tämä on ongelma.

Ja vielä uusista vaatteista, en itse elä tuella, vaan käyn töissä, mutta ostin esimerkiksi nyt Hulluilta päiviltä vaatteita 205 eurolla ja saman verran kului viime keväänä. Lisäksi erilaisiin muihin alennuskampanjoihin, sukkiin ja kalsareihin menee ehkä 300 vuodessa. Yhteensä tästä siis tulisi 59 €/kk. Jos joku toimeentulotuella elävä käyttää vaatteisiin 59 €/kk, minusta siinäkään ei ole mitään ihmeellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oksennan. Miksi sinua edes kiinnostaa millainen puhelin tai, mikä peli joillain muilla ihmisillä on? Noitahan köyhät juuri saavat kytkykaupoilla ja osamaksuilla. Niistä vaan maksetaan pidempään, kun ei saa käteisellä ostettua. Tuskin kenelläkään tukia saavalla on kovin uutta vuosimallia auto, tai oma asunto, tai että matkustelevat. Eivät he kaikkea saa, nuo pelit ja puhelimet ovat yleensä lapsille ostettu, että heillä olisi parempi mieli.

Minullakin olisi parempi mieli merenrannalla olevasta talosta kuin tästä meidän peruslähiöomakotitalosta ja parempi mieli kuukauden retkeilystä Islannissa kuin siitä viikosta, joka koettiin järkeväksi. Yhteiskunta ei kuitenkaan voi maksaa sitä parempaa mieltä, vaan nimenomaan sen väliaikaisen perusturvan ja hoidon. Ei samaa elintasoa kuin meillä keskiluokalla.

Riittää, että on katto pään päällä, vaatteet, perusterveydenhoito ja kylläisyys. Muu pitää itse hankkia ihan jokaisen. 

"Riittää, että on katto pään päällä, vaatteet, perusterveydenhoito ja kylläisyys"

Mitä väliä sillä on mihin minä sen tukeni käytän? Teillä työssäkäyvilläkö on nyt joku oikeus sanella mihin minulla on lupa ne rahat pistää? Eli jos haluan syödä kolme kuukautta kaalisoppaa ja säästetyillä rahoilla ostaa uuden puhelimen, se ei vaan käy? Onneksi ei mene noin.

Vierailija kirjoitti:

Tilanteessa, jossa palkallista työtä ei riitä kaikille, on absurdia ja moraalitonta syyllistää ihmisiä köyhyydestä ja mitääntekemättömyydestä.

Itse jouduin äsken karenssiin vastaanotettuani pienen apurahan (syy: laki Lindström vuoden alusta), enkä saa nyt mitään tukia mistään. Mielestäni se ei ole oikein. Olen tehnyt pitkän tutkijanuran tämän maan hyväksi, minusta minulle kuuluisi edes minimielanto huonossa työllisyystilanteessa. Olen alun perin valinnut tutkijanuran terveyssyistä eli olen nyt hyvin huonossa tilanteessa. Keski-ikäinen, vajaakuntoinen, työtön, ylikoulutettu. Minusta tämä ei ole oikein.

En odota messevää valtion virkaa, mutta pitäisikö minun nyt todellakin kuolla nälkään (konkreettisesti niin ei käy, koska puolisoni elättää minua pienestä palkastaan)? Olisi jotenkin rehellisempää, jos te köyhien ja työttömien syyllistäjät edes sanoisitte asian suoraan: työttömillä, köyhillä ja sairailla ei mielestänne ole oikeutta elää.

OT; Minustakaan tuo ei ole oikein, mutta jos olet tehnyt pitkän tutkijanuran niin luulisi sinun tietävän, että pienen verottoman apurahan vastaanottaminen on nykyään täysi taloudellinen katastrofi, ellei ole selkeästi tiedossa, mistä seuraava pätkä tulee. Kukaan mun työkavereista ei ole enää pitkään aikaan uskaltanut ottaa sellaista vastaan.

Miksi täällä kuvitellaan että työttömällä ei voi/saa olla rahaa lomailuun?

Viikonloppu Lontoossa: "Tässä on periaatteessa kaikki kulut, sillä lennot, majoitus, lentokentältä kulkeminen, ruokailu ja paikallisliikenne riittää reissulle. Välttämättömät kulut matkasta oli siis 238,73 euroa. Täytyy myöntää tässä vaiheessa, että ihan hyvä suoritus!"

http://archiegonelebanon.pallontallaajat.net/2016/10/29/lontoo-matkabud…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ihan liikaa porukkaa, jotka laskee elämänsä vain tukien varaan, yrittämättä mitään muuta ja opettavat lapsensakin siihen että yhteiskunta maksaa kaiken jostain pohjattomasta kassasta

Ihmettelen, mihin nämä väitteet oikein perustuu, kun joka ikiseen työpaikkailmoitukseen tulee aivan valtava määrä hakemuksia. Kaivoin äkkiä sähköpostistani, että esimerkiksi uimahallin lippukassan työtä haki 884 eri hakijaa. Jos oikeasti moni eläisi sossupummina, luulisi sitten että hakijoita olisi vähemmän kuin työpaikkoja!

Vierailija kirjoitti:

No ei tietenkään, tuo on se toinen ääripää. Mutta joku raja nyt oikeesti noihin tukiinkin! 

Mikä raja ja miksi? Mitä varten? Et ymmärtänyt että koitin selittää että sun maailmankuva ja vaatimukset eivät ota huomioon sosiaalista kehitystä, joka on tapahtunut viime vuosikymmeninä. Ei, sinä puhut edelleen (tai uudestaan?) samalla retoriikalla, jolla perusteltiin se, että työttömät miehet laittettiin pakkotyöhön ja lapset myytiin orjiksi.

Silloinkin uskottiin että työttömydellä ja köyhyydellä ei ollut mitään tekemistä talouden ja yhteiskunnan eriarvoisuuden kanssa, vaan se oli aina köyhän ja työttömän oma syy, hänessä oli jotain vikaa. Sanottiin että Jumala on määrännyt toiset rikkaiksi, toiset köyhiksi, se on (muka) luonnolista -- tänään kun uskonto ei ole niin tärkeä tekijä, tuo luonnollisuus näkyy ihmisten käsityksissä siinä, että työtön tai köyhä on jotenkin biologisesti huonompi (tyhmempi, heikompi, laiskempi, yms) kuin muut, siksi häntä voi syyttää omasta kohtalostaan. Siksi sanotaan, ettei hänellä ole oikeutta yhteiskunnan tukeen. Näin uskovat myös päättäjäistä moni.

Tämä on tietysti väärin. Työttömyydessä ja köyhyydessä syynä on aina se, että yhteiskunta toimii eriarvoisesti. Työtön on työtön siksi, että töitä ei ole, köyhä on köyhä siksi, että jollakin muulla on hänenkin osuutensa yhteisestä hyvästä.

Yhteiskunta ja talous ovat täysin ihmisen luomia järjestelmiä, joten jos systeemin kuuluu köyhyys ja työttömyys, se johtuu siitä, että järjestelmä on suunnitletu toimimaan niin.

Nytkin monen keski- ja pienituloisen katkeruus ja kateus kohdistuu maamme vähäosaisiin eli tuen saajiin. Kellekään ei tule mieleen ihmetellä miksi yksityisille yrityksille syydetään miljardeja veronmakajien rahaa? Tai miksi hyvätuloiset saavat kiertää veroja? Miksi kukaan ei tutki veroparatiiseja? Miksi joku tukikeinottelija kuten Nalle Wahlroos saa jatkuvasti sanansa mediaan kun läimii 522 euroa käteen kuukaudessa saavaa työtöntä?

Ihmisillä nyt on vähän eri resurssit. Se, että keskiluokkainen hyvätuloinen ihminen saa nettona 2800 e/kk ja saa siitä todennäköisesti säästöönkin jonkin verran joka kuukausi, ei todellakaan tarkoita, että huono-osaisilla asia toimisi samalla tavalla. Raha on vain yksi muuttuja tuossa koko sopassa. Tulonsiirrot, suuretkin sellaiset, menevät lähes poikkeuksetta kulutukseen jokaista senttiä myöten. Ja aivan varmasti menisi, vaikka siihen tulisi vielä 500-1000 euroa lisää kuukausittain. Kyllä se varmasti raastaa raskaan työn raatajaa, mutta täytyy muistaa, ettei työttömänä joutenolo todellakaan tee ihmiselle hyväksi. Työttömyys syrjäyttää yhteiskunnasta, laskee älyllistä tasoa ja johtaa huononpaan henkiseen ja ruumiilliseen terveydentilaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä kuvitellaan että työttömällä ei voi/saa olla rahaa lomailuun?

Viikonloppu Lontoossa: "Tässä on periaatteessa kaikki kulut, sillä lennot, majoitus, lentokentältä kulkeminen, ruokailu ja paikallisliikenne riittää reissulle. Välttämättömät kulut matkasta oli siis 238,73 euroa. Täytyy myöntää tässä vaiheessa, että ihan hyvä suoritus!"

http://archiegonelebanon.pallontallaajat.net/2016/10/29/lontoo-matkabud…

Luulen, että aika monella näistä valittajista on hyvin vähän sosiaalista pääomaa (kansankielellä he ovat juntteja), eivätkä he koskaan matkusta mihinkään ja kuvittelevat matkustamisen olevan jotenkin hirveän kallis porvarien juttu. Sitten kun he kuulevat, että joku tt-tuella elävä kävi Lontoossa, kuvittelevat he, että kyseinen matka maksaa useita tonneja ja miten voi olla varaa käyttää yhdellä kertaa useita tonneja (luultavasti nämä valittajat eivät myöskään osaa säästää rahaa).

Voin vielä itse eritellä, että kävin tänä kesänä Sveitsissä ja Italiassa ja matkaan kului kaikkineen 520 euroa. Ei se mitenkään sen kalliimpaa ole ja tuohon matkaan olisi ollut sekä joka ikisellä valittajalla että joka ikisellä sossun tuilla elävällä.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin nuori olin kiinnostunut anarkismista. Ymmärsin anarkismin niin, että ihmiset päättävät itse asioistaan, mutta myös vastaavat niistä. Nykyiset anarkistit ajattelee, niin, että niiden ei tarvitse mitenkään olla osa tätä yhteiskuntaa, eikä varsinkaan  vastata mistään - paitsi silloin kun keplotellaan itselle etuuksia ja siis itselle, ei muille -ei siis ole mitkään RobinHoodit kyseessä. Tähän tämä yhteiskunta kaatuukin. Kukin kahmii itselleen minkä saa. Siitä ne vasta levottomuudet alkaa, kun keskiluokka pistää hulinaksi, varokaa vaan vellihousuanarkistit. 

Bää.