Mikä siinä painossa kiinnostaa?

on muitakin painoansa itkeneitä... täällä on 14kg kasassa kahdessa kuukaudessa! Syytä huoleen varmasti jo on, toivottavasti tuota voi vielä jotenkin hillitä.



Tämä hurja paljastus osittain myös kommenttina käytyyn keskusteluun, ettei painoaan tarvitse hävetä, oli sitä paljon tai vähän. Aina tuntuu jokatapauksessa ikävältä poiketa paljon muista. Ei painoasiat tarvitse olla tabu, mutta varmasti on jokaisen hyvä miettiä, mihin sävyyn kirjoittaa, varsinkin kun lukijoina on herkkiä odottavia äitejä.



Ja muistakaapa, kyllähän sitä painonlisäystä voisi tarkastella muutenkin kuin kiloina, mitä peili sanoo ja myös miten se suhteutuu pituuteen. Ja jos joku on määrätty vuodelepoon, niin ilman muuta liikunnan puute voi vaikuttaa hyvinkin paljon. Yhtälailla aineenvaihdunta on yksilöllistä, toiselle ei vaan millään tule painoa tai joku oksentelee koko raskauden.



Mutta pääasia on, että vauva voi hyvin! Eikä haittaisi, vaikka vauvan äidilläkin olisi hyvä mieli, eikä murhe painoasioista.



Summersnow

Ulkomailla, Iso-Britanniassa, asuvana ensimmaista lasta odottavana olen muiden kokemuksia lukiessani huomannut etta Suomessa taidetaan tosi tarkasti syynata tuota painonnousua ja nain ulkosuomalaisena vaikuttaa silta etta juuri tuon tarkan syynaamisen takia siita varmaan tulee monelle niin iso juttu ja paanvaiva. Taallapain maailmaa aidin painonnousua ei seurata ollenkaan, lahtopaino otetaan ja luulen etta vain jos aiti on kovin ali- tai ylipainoinen niin sitten sita pidetaan silmalla, normaalipainoisen annetaan lihoa ihan kuinka paljon vaan. Itse olen kokenut taman tosi hyvaksi ja terveelliseksi asenteeksi, ja ihan maalaisjarjellakin ajateltuna olen sita mielta etta vauvan hyvinvointia voi paljon paremmin seurata sf-mitoilla ja verenpaineiden ym oireiden tarkkailulla - ei aidin grammojen syynaamisella! On epareilua etta painonnoususta tehdaan yksi lisapaine raskaanaoleville naisille, se lisaa sita taydellisyyden havittelua joka ei mielestani ole terveellista aidille eika vauvalle.



Tassa oma noyra mielipiteeni... :)

Leppoisaa raskaudenaikaa kaikille,

Lumsku

eli ei siis lainkaan hävetä että ensimmäisessä raskaudessa kiloja tuli 28 (!!!) eli lähtöpaino oli 50 kg ja laitokselta lähtiessä kun lapsi oli siis jo syntynyt se oli turvotuksineen kaikkineen tuon 78 kg..

2 kk synnytyksestä kuitenkin se oli jo taas reilu 50 (muistaakseni 53 tai jotain) ja 6 kk päästä 50..

maitoa tulikin kyllä ihan hullunlailla (liikaakin reilu litra päivässä..ihan suihkuamalla..) ja se oli oranssia/keltaista varmaan ekat 4 kk.. poika kasvoi hyvin ja nukkui yötkin läpi 2 kk:n iästä.. pelkällä tissillä oli 6 kk..ja tissit oli pitkään kokoa E/F



nyt toisessa raskaudessa ihan sama juttu..painoa on tullut ihan samaan tahtiin nyt tähän mennessä 21 kg



molemmilla kerroilla olen liikkunut koko ajan (kuuluu ihan normaalirutiineihin kävellä paljon), syönyt terveellisesti (aamulla puuroa voisilmällä, hedelmiä, kotiruokaa, paljon kasviksia..maitoa..ruisleipää)

ja kuitenkin paino vakaasti nousee :)



eli varmaan se on todella yksilöllistä toi painon nousu asia..on mulla ystäviä jolla on tullut aina tosi vähän ja sitten on näitä " kohtalontovereita" ;), joilla tulee järjestäen se 30 kg..ja alkuasetelmana on ollut molemmilla se normaalipaino..

tässä keskustelussa tuntuu olevan monta puolta. ehkä ensin tartun siihen, miten moni on kertonut kyselevänsä muiden painoa sen takia, että tietäisi itsellään olevan kaikki " normaalisti" . mutta kuten niin monen ihmisen kommenteista on sitten luettu, ihmisten painokäyrät vaihtelevat niin paljon, että normaalia ei tunnu olevan ollenkaan. tai pikemminkin on joukko ihmisiä, jotka pystyvät luokittelemaan itsensä " normaaleiksi" tuon virallisen painokäyrän mukaan, ja sitten joukko ihmisiä joiden paino kulkee ihan eri lukemissa, alle tai yli. ja silti, tärkeimpänä, kaikille tuntuu syntyvän terve lapsi.



oli virkistävää lukea, että muissa Euroopan maissa ei painoa syynätä. eli jos suomessa ei olisi alettu mittailla gramman tarkkuudella painoja, tälläkään palstalla tuskin esiintyisi hätääntyneitä kyselyitä.



toiseksi, ylipäätään naisen ruumiin ihan järkyttävän yksityiskohtainen tarkkailu on musta arveluttavaa, tuskin miehet alistuisivat siihen, että niiden alapäätä romplataan koko ajan. mutta tiedän, että luultavasti koko palsta on mun kanssa eri mieltä tästä asiasta.



kolmanneksi, mun mielestä raskausajan painokeskustelua ei voi erottaa omaksi ainoastaan lapsen terveyteen liittyväksi keskusteluksi (kun ei sillä painolla ees tunnu olevan paljon merkitystä sen lapsen terveyden kannalta). kuten moni on jo sanonut, se liittyy samaan asiaan, että naiset on vapaata riista, joiden ruumiinmuotoja saa kommentoida just niin kun tykkää. mutta selvästi tälläkin palstalla on naisia, jotka ovat onnistuneet välttämään tän tunteet. onnellisia ovat!



oma ratkaisu on, että en ite puhu painostani, enkä kommentoi muiden painoa. meillä ei oo ees vaakaa himassa, ja sekös ihmetytti ekassa terveystarkastuksessa. että miten en voi tietää paljonko painana, tarkalleen! herre gud.



lopuksi vielä, ingwer. käske niitä kommentoijia pitämään turpansa kiinni, ja kysy miksi ne katsoo, että niillä on oikeus kommentoida sun ulkonäköä. miltäköhän ne ite näyttäs, jos mahaan ois tungettu kahden fudipallon verran ylimäärästä, ja tätä on jatkunut jo pari kuukautta.



amayta

Olin neuvolassa toista kertaa tässä raskaudessa. Painoa oli tullut kolmessa viikossa 100 grammaa neuvolan vaa' alla mitattuna. Terkkari sitten kirjoitti selvästi neuvolakorttiin siihen painonnousukohtaan, että 33g/vk. Sanoi vielä, että paino on tällä hetkellä hyvä. Mun oli pakko hymyillä mielessäni. Mä olin vallan yllättynyt siitä, että tuollaisia pieniä muutoksia edes viitsitään merkitä johonkin ylös. 33 g/vk! Ensi kerralla onkin sitten jo tullut varmaan kilo per viikko ;)



Onhan painon seuraamiseen myös syitä. Mm. turvotus näkyy nopeahkona painon nousuna. Siksi loppuraskaudessa voi olla ihan hyvä, että painon kehitystä seurataan tarkasti. Ja tavallaan sillä myös on ehkä tarkoituksena helpottaa äitien omaa jaksamista sitten lapsen synnyttyä. Jos painoa kertyy raskausaikana yli 30 kiloa, niin onhan niistä usein varsin vaikea päästä eroon. Ja siis jos kyseessä on vaan pelkkä lihominen. Turvotus on toki ihan eri asia. Varsinkin ennen, kun odottajien käskettiin syödä kahden edestä, niin monille saattoi kertyä ihan älyttömiä painomääriä. Nyt tietenkin asia on toisin.



Jamssa rv17+6

Luulin, että ketjussa mietitään sitä, miks neuvoloissa sitä painoa katsotaan niin tarkasti, mutta ap ihmettelikin painogalluppehin osallistujien " omaa kehumista" . NO, en ole osallistunut painogalluppeihin kun ei ole vaakaa kotona...en edes tiedä tämänhetkistä painoa.



Esikoisen kanssa tuli 18 kg, ja en siitä tykännyt. Olisin halunnut olla se " normaali" 12 kilon odottaja. Ja sit kun niistä kiloista jäi vielä 8 tähän uuteen raskauteen asti :( En siis nyt halua sitä 18 kiloa saada, kun on entisiäkin jäljellä. Mua masentaa nuo levenevät reidet ja takamus, mahaanhan sen painon pitäisi raskaudessa tulla! Mutta myönnän siis, että minun on vaikea hyväksyä pyöristymistä, kun olen aina ollut hoikka. Vaikeaa on tottua uuteen vartaloon, ja vaatekaapin sisältökin kutistui ihan naurettavaan muutamaan jotka vielä mahtui päälle (synnytyksen jälkeen). Eli sen takia tarkkailen ruokavaliota ja enkä halua syödä menemään sillä toiveella että imetys sitten ne kilot kuihduttaa, kun ei niin käynyt esikoisenkaan kanssa. Paino on arka paikka...vaikkei se elämää hallitsekkaan.



Sit neuvoloista vielä:

Olen lukenut että USAssa ja Australiassa voi vaa.alle seisoa selkä lukemiin päin ja pyytää gyneä kommentoimaan painoa vain, jos on huolehtimisen aihetta. Mutta meidän neuvolassa täytyy itse se paino ottaa ennen huoneeseen menoa, joten se on aina tiedossa. Muistan kun esikoisen odotusaikana joulun aikaa tuli 700gr/vko ja oikeesti mietin, että mitä oon syöny, oonko maannu vaan sohvalla, mikä on vialla kun tulee noin PALJON! Piti oikeen selitellä liikuntaharrastuksia neuvolatätille (itse oli semmoinen laiheliini) jne. Pläh. Ei sitä tarvi noin tarkkaan syynätä, enemmän sit loppupuolella katsoa turvotuksia, pissa-arvoja ja verenpainetta raskausmyrkytysen kannalta.



JA kyllä ne laihatkin odottajat ihan terveitä normaalipainoisia vauvoja on saaneet, kuten yksi ylilaiha ystävänikin. Kyllä se vauva ne ravinnot ottaa, kuten kalsiuminkin vaikka äidin luustosta, jos ei äiti syö tarpeeks kalsiumia odotusaikana itse.

Itse vastasin joku aika sitten painokyselyyn (oisko ollu jonskuli_81?). Kerroin siinä rehellisesti paljon oli tullu (18kg) ja paljon oli laitokselle jäänyt (10kg). Toki olen iloinen että laitokselle jäi noin paljon kiloja, mutta ylpeilemään sillä en pysty koska en pystynyt siihen vaikuttamaan. Pudotukseen vaikutti myös se, että viimeisinä viikkoina painoa tuli n. 1kg/vko josta suurin osa turvotusta. 3kg lähti seuraavina muutamina viikkoina, vaikka en tehnyt asian eteen mitään muuta kuin söin :) Imetys kun aiheutti aikamoisen nälän. Mutta 5kg jäi raskaudesta ja ne on nyt seurana tässä uudessa raskaudessa. Hieman ylipainoinen kun olen jo valmiiksi aion seurata nyt painoani tarkemmin ja ajattelin, että 10kg olisi sopiva nousu+ mahdolliset turvotukset lopussa, joille ei siis juurikaan voi mitään.



Itse viittä vaille valmiina terkkana voin sanoa, että minua painonnousussa äitiysneuvolassa kiinnostaa se onko nousu johtunut syömisestä vai turvotuksesta eli miten on raskausmyrkytyksen laita. Ja tietenkin jos painoa tulee aivan älyttömästi jo alkuraskaudessa puutun asiaan, sillä olen huolissani myös äidin terveydestä. Totta on, että ihan kaikkea ei voi laittaa raskauden piikkiin vaan kyllä se mitä suusta alas laittaa näkyy myös. Yritän kuitenkin aina olla kohtelias ja loukkaamatta äitiä, joka voi olla erittäin herkkä ja pahoittaa mielensä.



Tämän tekstin ei ole tarkoitus syyllistää eikä loukata ketään ja toivon kaikille mukavaa raskausaikaa!



Oona, poika ja sintti 11+5 [color=deeppink][size=5]♥

Syynä oli pari hoitoalan ammattilaista, jotka asettelivat sanansa varsin ajattelemattomasti. Painoni nousi hurjasti jossain välillä 15-25 rv, jolloin myös sf-mitta huiteli missä lienee. Tässä vaiheessa sain siis yhdeltä terkkarilta ja yhdeltä gyneltä kuulla mm. että hillittömällä mässäilylläni tulen tod.näk. aiheuttamaan sen, että vauvastani tulee suurikokoinen ja synnytyksestä vaikea - ja " sitten raskauden jälkeen masentaa kun jää liikakiloja" .



Tätä sitten itkeskelin ja puin kaikkien kanssa, tällä palstallakin valitin, ja sainkin jonkun verran lohtua, kun kuulin muiden isoista painonnousuista (ja että siitä huolimatta elämä voi jatkua). Jälkeenpäin ajatellen olen melkein vihainen itselleni, että otin sen niin raskaasti.



Mitenkö se sitten meni? Painoa kertyi noin 23kg - ennen raskautta olin hoikahko ja pituutta 178cm. Synnytin kohtuullisen helposti terveen pojan, jonka mitat olivat 3370gr ja 49cm. Alkuviikkojen turvotuksen laskettua jäljelle jäi noin 9kg jotka sulivat aika lailla itsestään imetyksen edetessä niin, että vuosi synnytyksestä painoni oli 4kg alle lähtölukeman. Muutama kuukausi kyllä meni, ennen kuin grammaakaan liikahti, mutta siinä vaiheessa minua kiinnosti lähinnä oma jaksaminen ja vauvan ruokkiminen ja päättelin, että tarvitsen niitä energiavaroja siihen.



Tässä raskaudessa en suostu enää tuntemaan syyllisyyttä ja huonommuutta, vaikka paisuisinkin samaan malliin, ja jos joku ammattilainen katsoo asiakseen valistaa minua liikakilojen vaaroista, en rupea sitä märehtimään. Tiedän, ettei tämä rasvakerros ole ikuista, ja tiedän, minkä verran (eli miten vähän) painonnousuun voi itse vaikuttaa.



Njoammil 15+4

Painonhan kuuluu nousta raskausaikana, joten siksi sitä itse seurailen ja on ihan jännä tietää, miten muilla on paino kehittynyt. Tosin ne, jotka mässäilevät, niin heidän painonkehityksistään en ole niinkään kiinnostunut koska se ei ole sitten mitään luonnollisia raskauskiloja enää. Mutta jos paino ei vaikkapa nouse, se on huolenaihe, merkki jostain jonkin olevan vialla. Samoin taas se, että jos se nousee paljon ja nopeasti terveellisestä ruokavaliosta huolimatta, on sekin huolestuttavaa. Minua kiinnostaisi siis kilojen lisäksi kuulla, ovatko ihmiest syöneet terveellisesti vai sillä linjalla, että mätetään suuhun kaikkea ja niin paljon kun kerkeää.

Njoammil en tiedä oliko osa viestistä tarkoitettu minulle, mutta kommentoinpa vielä yleisesti viestiäsi ja koko keskustelua.



Eikö se kumminkin ole hyvä asia, että terveydenhoitajat ja muut alalla työskentelevät ajattelevat asiakkaiden parasta ja antavat tietoa? Minusta ainakin olisi aika ihmeellistä jos vaikka minä lihoisin (raskaana tai ei) siten, että siitä saattaisi olla terveydelle vaara ja kukaan ei sanoisi mitään? Th tai joku muu kun ei voi tietää minkä verran asiakkaalla on tietoa esim. ruokavaliosta. Sama pätee minusta esim tupakkaan, alkoholiin, huumeisiin ym. Tietenkin on ihan eri asia miten asiansa esittää jos tyyli on voi kauheaa elä nyt ainakaan enempää syö ja sitten tapahtuu sitä ja tätä, niin metsään mennään. Ja th:n on aika vaikea tietää, mikä on syömällä aikaan saatua ja mikä ei, hän kun ei ole siellä jääkaapin vartijana :) Toivottavasti esitin asiani ymmärrrettävästi ja ymmärrätte myös asian th:n kannalta. Se kuuluu osana hänen työtään, mutta ei saa olla ainoa mihin kiinnitetään huomiota näin kärjistäen.



Itsekään en mikään pyhimys ole ja varmasti osa tätä minunkin elopainoa on aikaan saatu suklaata syömällä telkkaria katsoen :)



Oona, poika ja sintti 11+5 [color=deeppink][size=5]♥

Olen hoitoalalla ja tutustunut muutoinkin siihen, mistä raskauskilot koostuvat. Eli en itse todellakaan toivo, että paino nousisi vain viisi kiloa eikä siinä ole todellakaan mitään kehuttavaa jos se nousee niin vähän. Tosin ylipainoisilla vähempikin nousu riittää. Ja jos on hyvin laiha, 20 kiloakin voi olla vaan hyväksi.



En näe, miksi paino olisi jotenkin loukkaava puheenaihe. Ehkä jotkut ottavat sen herkemmin siten? Itselläni paino nousi alussa parin viikon aikana 1,8 kg pahoinvoinnin jälkeen ja neuvolatäti sitten kysymään, olenko syönyt tavallista enemmän. Enpä todellakaan, ihan normaalisti enkä yhtään herkkuja. Sen jälkeen paino nousi vielä kilon ja sitten taas parissa viikossa ilman mitään erikoisempia tapahtumia laski kaksi kiloa. Eli nyt rv15+4 olen kilon enemmän lähtöpainosta. Kyllä se putoaminen jo huolestutti, että ei kai vaan lähde alaspäin enempää. Syön kunnon ruokaa aina navan täydeltä ja usein parikin lämmintä ateriaa päivässä. Neuvolatädeiltä odottaisin mieluummin kysymystä vaikkapa muotoiltuna " minkälainen sinun ruokavaliosi on" , kun tuo " oletko syönyt tavallista enemmän" kuulostaa jo suoraan syytökseltä ja loukkaavalta. Nyt jos paino ei tästä lähde nopeasti nousuun ja täti kysyisi, olenko syönyt tavallista VÄHEMMÄN, niin siinä vaiheessa antaisin jo palautetta että miettikääs vähän, miten lauseet muotoilette.



Ja mun painoindeksi on ollut ennen raskautta 24 ja kuten mainitsin, olen hoitoalalla, niin sen verran on tullut nähtyä sairaita ihmisiä epäterveellisten elämäntapojenkin johdosta että terveyden kannalta pidän tärkeänä, että olen samoissa mitoissa myös synnytyksen ja imetyksen jälkeen enkä halua myöhemmässäkään elämässä lihoa.

Ei viestini ollut erityisesti kenellekään tarkoitettu eikä edes välttämättä oikeassa pinossa, koska en kommentoinut aihetta eli painogalluppeja vaan kerroin oman tarinani painonnoususta ja murheistani.

Toki ymmärrän neuvoloiden ja lääkärien paino" kyttäyksen" tiettyyn pisteeseen. Kova painonnousu voi olla merkki jostain vakavasta. Useammin kuitenkin tuntuu olevan niin, että paino nousee ilman sen kummempaa mässäilyä, mutta hoitohenkilökunnalla on tarve selittää se kuitenkin mässäilystä johtuvaksi. Ikään kuin ei haluttaisi myöntää sitä tosiasiaa, että sille ei välttämättä voi mitään. Jos minä olisin kytännyt suupalojani tarkemmin, olisin varmaankin saanut estettyä muutaman kilon, mutta ikipäivänä en usko, että painoni olisi silläkään pelillä noussut vain sen sallitut 12 kg.



Ekan raskauden aikana söin siten kuin siihenkin asti elämääni, eli melko terveellisesti mutta runsaasti, ja kun en ollut ennen raskautta lihonut sellaisella syömisellä, tuntui aika mahdottomalta ruveta nyt raskauden aikana syömään paljon vähemmän kuin siihen asti. En toki olettanut, että voin syödä kahden edestä, mutten myöskään, että pitäisi yhtäkkiä syödä vain yhden puolikkaan edestä. Liikuin aika vähän, kuten siihenkin asti elämääni, ja jälleen, kun en ollut aiemminkaan lihonut liikkumattomuudesta huolimatta, niin raskaus ei tuntunut oikealta ajalta aloittaa liikuntaa sen kummemmin. Tällä kertaa aion liikkua enemmän, kuten nykyisin teen muutenkin, koska saan selkävaivani pidettyä sillä kurissa. Syömisiä en aio sen kummemmin kytätä, koska pidän ruokavaliotani aika terveellisenä.



Mitä ammattilaisten kommentointiin vielä tulee, niin en pitänyt niitä silloisia kommentteja vain asiallisena huolenpitona terveydestäni. Miespuolinen gyne sanoi mm. että " lähtöpainosi ei tässä kauheasti huoleta, vaan tämä painonnousu" mikä tuntui aika karulta, kun ottaa huomioon, että lähtöpainoni oli ollut normaalin painoindeksin alarajoilla. Pelottelu synnytyksen vaikeudella oli mielestäni jo lähinnä epäammattimaista toimintaa. Ihan kuin ensisynnyttäjä ei pelkäisi ilman pelotteluja. Molemmille tyypeille olin myös kertonut, että syön mielestäni terveellisesti, mikä ei kuitenkaan selvästi vakuuttanut niitä.



Kuka mitenkin suhtautuu ammattilaisten huolenpitoon. Itse koin aika tunkeilevana ja loukkaavana tuollaisen " kenestäpä se on sitten kivaa jos raskauden jälkeen jää liikakiloja" . Minun painoindeksilläni olisi saanut jäädä vielä monta kiloa ennen kuin kyse olisi ylipainosta. Ja ajattelin jo etukäteen, että minä en ainakaan rupea ensitöikseni lapsen synnyttyä murehtimaan muutamaa kiloa, vaan silloin lienee muuta ajateltavaa. Niin kuin olikin. Koin siis nämä painovaroittelut lähinnä ulkonäköfasismina. Se muuten rauhoitti omaa mieltä, että kävin sokerirasituksessa ja arvot olivat normaalit. Siinä vaiheessa minulla oli jo uusi terkkarikin, joka ei nähnyt tilanteessani mitään huolestuttavaa.



Että siinäpä jatkoa minun henk.koht. kokemuksiini, joilla ei ehkä ole relevanssia tämän keskustelun kannalta, mutta tulipa kerrottua.



Njoammil

Suurin syyllinen painon vahtaamiseen löytyy kyllä usein neuvolasta. Luikunlaiha terkkari piirtää käyriänsä ja miettii tuskaisena miten asettelisi sanansa, ettei äiti vain loukkaannu. Minulla 24 viikkoa kohta täynnä ja paino -1kg ja terkkari suipistaa suutansa ja sanoo, että mitäs herkkuja te siellä kotona syöttekään? Olen ylilihava, joten painoni ei tarvitse noustakaan, mutta en kyllä halua sen laskevankaan. Tutkimusten mukaan painopudotus laittaa raskasmetallit elimistöstä liikkeelle ja ne saattavat kertyä sikiöön.



Ymmärrän, että terkkari on huolissaan raskausajan diabeteksestä ja ruokavalioni laadusta. En voi kuitenkaan tällähetkellä sillekään mitään, jos sokerini eivät pysy aisoissa tavallisella ruokavaliollani. En halua vielä älytöntä sokeridiettiä, koska en halua laihtua. Olen järkeistänyt ruokavaliotani terkan saarnan jälkeen ja ensi viikollahan se totuus tulee julki, kun sokerirasituksessa käyn.



Jäi vain kovasti harmittamaan terkan kommentit ja siksi katselen uteliaana mitäs muille on sanottu. Gallupit ovat muuten aika rasittavia. En jaksa lukea kaikkien RR-arvoja jne, mutta painogallupit luen:)



t.mm