Lue keskustelun säännöt.
Lapseton nainen+ lapsia jo hankkinut mies
Mietinpähän vain
26.10.2016 |
Tätä aihepiiriä varmaan jo sivuttukin mutta silti olisin kiinnostunut rakentavista mielipiteistä.
Itse olen 35-vuotias nainen ja sinkku. Suurin osa vapaista miehistä tuntuu omaavan yhden tai kaksi lasta ja minulle taas ajatus siitä, että ihminen rakastuneena ja onnen huumassaan tekee parit nappulat on täysin vieras. Ajattelen siis että lapsi on iso asia ja siihen pitää voida sitoutua pidemmäksi ajaksi kuin muutamaksi ensimmäiseksi ikävuodeksi. Enkä nyt halua ketään syyllistää, mietinpähän vain olenko ainoa, joka ajattelee näin konservatiivisesti.
Olen saanut aika ilkeääkin palautetta miehiltä, joiden lähestymisyritykset olen torpedoinut tällä perusteella. En itse pidä lapsista mitenkään erityisesti ja ajatus siitä, että viikonloppuaamuna joutuisin syömään aamiaista itselleni vieraitten lasten kanssa on lähinnä ahdistava. Tuntuu siltä, että oma junani on jo mennyt kun en kahden pitköaikaisen seurustelukumppanini kanssa kokenut ajatusta lisääntymisestä hyvänä. Jos minulla itselläni olisi lapsi, pakkohan minun olisi suopeammin katsella vastaavia miehiä.
Minä nyt en ole halunnut omille lapsilleni rikkinäistä kotia ja tuntuu, että tämä asia estää minua koskaan toteuttamasta haavettani. Lähes kaikilla ikäluokkani miehillä tuntuu olevan yksi tai kaksi "elämän tärkeintä asiaa" jo olemassa enkä minä haluaisi olla se täydentävä, lähinnä kai pillua tarjoava(?) lisä yhtälössä.
Miten esimerkiksi te lapsia omaavat, eronneet miehet koette asian? Mihin kumppania haette ja onko teille ok, että nainen elää omaa elämäänsä (mahdollisesti tapaa itselleen tärkeää rakastajaa) sillä ajalla, kun vietätte aikaa lastenne kanssa?
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit vastaavalla tavalla puhuva mies, niin sinut olisi jo leimattu maailman alhaisimmaksi olennoksi.
Mutta. Lapset ovat ehkä tärkeintä elämässä, mutta eivät koko elämä. On surullista, että edes ajattelet itseäsi "vain pilluna". Parisuhde sisältää kyllä muutakin, eikä lapsi mitenkään kilpaile parisuhteen osatekijöiden kanssa, vaikka valtavasti aikaa ja huomiota vaatiikin.
Miten perustelet ettei lapsi kilpaile parisuhteen osatekijöiden kanssa? Suurin osa ihmisistä tekee töitä ja vapaa-aikaa on rajallisesti. Miten voit väittää ettei lapsen kanssa vietetty aika olisi aikuisten ihmisten keskinäisestä ajasta pois? Kuvittelisin että sillä kahdenkeskisellä ajalla tapahtuvat ne "parisuhteen osatekijät". Olettaisin että tarkoitat henkistä tukea puolin ja toisin, keskustelua yms. Minusta vieraan lapsen läsnäolo estää aika tehokkaasti oikean keskustelun. Kaikesta fyysisyydestä puhumattakaan.
Enkä tarkoittanut aloituksellani muuta kuin todeta se, että lapsia omaava ihminen ei todellakaan ole verrattavissa suurimman osan mielestä lapsettomaan kumppaniin. Suurin osa ihmisistä haluaa olla se ensimmäisenä priorisoitava asia parisuhteessa eikä tulla aina ja ikuisesti lasten jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän Achilles, mutta tummat hiukset kirjoitti:
38v lapseton nainen ei halunnut jatkaa tapailua kun sai tietää että minulla on aikuinen 20v tytär joka asuu jo omillaan.
Itse olen 40v mies, en voi tätä ymmärtää.
Ei halunnut perusteella muuten kuin että miehenkin pitäisi olla täysin lapseton? ???
Mitä ihmettä, ei voi ymmärtää naisia tai ainakaan tuota naista.Tässä samanlaisen naisen selitys: tyttäresi on aina sinulle tärkein. Tyttäresi voi joutua muuttamaan takaisin luoksesi, jos vaikka joutuu talousongelmiin tai sairastuu. Hän todennäköisesti tekee joskus lapsia, joita tuo luoksenne. Jos/kun sairastut vanhana, on hän määräämässä hoidostasi.
Itse en halua suhdetta, jossa joku vieras saattaisi muuttaa kotiini. En halua suhdetta, jossa joku toinen on puolisolleni aina minua edellä. Enkä missää nimessä halua, että joku tunkisi kotiini lapsia hoidettavaksi tai edes käymään säännöllisesti. En haluaisi miettiä asuinpaikkaani sen mukaan, mikä on puolison lasta lähellä.
Eli jos olet ns normaali isä,joka haluaa olla lapsensa ja tulevien lastenlasten kanssa tekemisissä ja auttaa heitä tarpeen tullen, en missään nimessä haluaisi seurustella kanssasi.
Toivottavasti et oikeasti hanki koskaan lapsia. Ja mietin kuinka kukaan mies pitemmän päälle kykenee kestämään noin kietoutuvaa ihmistä? Onnellinen ihminen seisoo omilla jaloillaan ja antaa toiselle tilaa.
En tietenkään hanki, todella typerä kehotus. Älä sinäkään hanki jotain, josta et ollenkaan pidä, ethän?
Mistä luulet että olen kietoutuva? Se että en voi sietää lapsia johtuu ihan päinvastoin siitä, että en siedä jatkuvaa ääntä tai ihmiskontakteja. En lapsilta enkä kumppanilta. Ja toki haluan olla kumppanille se tärkein - ei se tee minusta mitenkään kietoutuvaa, joten en ymmärrä keittiöpsykologiaasi ollenkaan.
Siis mikä tuo kommentti tuossa lopussa jostain lisärakastajasta oikein on? En nyt valitettavasti jaksa lukea koko keskustelua, jos tää on jo käyty läpi. Mua ei häiritsisi olla lasten jälkeen kakkonen miehen elämässä, sen sijaan mua häiritsee olla kavereiden ja harrastusten jälkeen joku kolmonen jonkun miehen elämässä (tästä on kokemusta). En etsi yhteisasumista joten voisin hyvin olla suhteessa "lapsellisen" miehen kanssa.
Muutamaa yh-isää tapailleena, samat ongelmat toistuvat. Minulle on ihan ok, että lapsi on vanhemmalleen se ykkönen aina. Se on minun, lapsettoman, mielestä luonnollista ja oikein. Mutta minusta on erikoista odottaa, että vieras lapsi olisi myös minun elämäni ykkönen. Näinhän se ei mene. Kuten jo on moneen kertaan mainittukin, ongelmia tulee heti kättelyssä ajankäytön suhteen, juuri esimerkiksi se, että minulla on mielestäni vapaus mennä ja tulla kuten haluan, tai jos joku meno tai matka peruuntuu miehen lapsesta johtuvista syistä, olen mennyt yksin tai jonkun muun kanssa, se että en ole aina käytettävissä oleva lapsenvahti tai tosiaan halua maksaa lapsen kuluja tai vastaavaa.
Minä olen tapaillut useampaa lapsia omaavaa miestä, kaikilla on ollut yhteishuoltajuus. Olen joka kerta sanonut että pidän lapsista ja panostan siihen että minulla ja lapsillasi on positiivinen ja lämmin suhde ja kivaa yhdessä. Mutta minusta ei saa lapsenvahtia, ei lasten kulujen maksajaa, en peru töitäni miehen lapsen sairastuessa, en luovu harrastuksistani siksi että miehellä on lapsia eikä miehen lapsi tule olemaan elämässäni se ykkösasia (vaan parisuhde on ykkösasia, ja jos saamme yhteisen lapsen niin se on minulle se kakkosprioriteetti sitten sen parisuhteen jälkeen). Eli tiivistettynä, lapset on minulle ok ja lupaan rakentaa heihin hyvät välit, mutta puolivanhempaa minusta ei saa enkä uhraa elämääni toisten ihmisten lasten eteen. Tämä asetelma ei ole sitten käynyt kellekään näistä yh-isistä. Ei ainoallekaan. Jokainen on alkanut mutisemaan, että pitäähän sinun välillä niitä lapsia hoitaa ja kyllä lapset vaan on se ykkönen. Olen tarjonnut jopa kompromissia jollekin siten, että jos sinä kyyditset minua harratukseeni (minulla ei ole autoa) niin minä autan lastenhoidossa. Tämäkään ei ole käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä täällä on itsekkäitä ja lapsivihamielisiä naisia. Toivottavasti en tapaa heistä yhtäkään.
Näin lapsettoman miehen kanssa seurustelevana yhteishuoltajaäitinä musta alkaa tuntua, että yh-/yhteishuoltajaisät on aika hiivatin erikoisia tapauksia :) Minusta nämä lapsettomien naisten ajatukset on täysin loogisia, ja itsekin olen tasan tarkkaan sitä mieltä, että mun lapset on mun (ja isänsä) ja minä hoidan lapseni ja vastaan näistä aiheutuneista kuluista jne. enkä todellakaan edellytä miesystäväni toimivan lastenhoitajana tai mun ja mun lasten elämän rahoittajana. Kertakaikkisen kummallisia kokemuksia täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle jäi aloittajan muuten seikkaperäisestä viestistä epäselväksi se, mikä nyt oikeastaan on se hänen haaveensa, jota hän ei nyt voi toteuttaa? Ja mikä sen toteuttamisen oikeastaan estää? Onko ongelma se, että hän haaveilee lapsettomasta elämästä toisen vapaaehtoisesti lapsettoman kanssa? Ja tällaisia kumppaniehdokkaita ei enää hänen ikäiselleen ole tarjolla? Kyllä mä kaiken kaikkiaan sanoisin, että aloittajan kannattaa katsoa peiliin. Ei vika ole lisääntyneissä miehissä, jos lapsettomia miehiä ei aloittajalle ole tarjolla.
Itse olen jo 40+ eli minun ikäluokassa suurimmalla osalla miehiä on jo lapsia. Itselleni lapset eivät todellakaan olisi mikään este suhteelle, päinvastoin. Näen asiassa jopa useita etuja:
1) mies viettää aikaa lastensa kanssa => minä saan omaa aikaa, josta en ole tilivelvollinen miehelle. Jos mies on esim. joka toinen viikonloppu lastensa kanssa, saan minä tavallaan vapaaviikonlopun suhteesta, ja saan silloin elää vapaasti ottamatta huomioon miehen viikonloppusuunnitelmia
2) yhteistä kotia ei tarvitse perustaa. Lapseton mies todennäköisesti haluaa muuttaa yhteen, mutta jos miehellä on lapset, on selvää, että emme muuta yhteen
3) miehellä on jo lapsia, hän ei siis vonkaa enää lapsia minun kanssani (ei sen puoleen, että voisin niitä enää edes saada)
4) minun ei tarvitse tavata miehen sukulaisia, vanhempia ym. vaan hän voi viettää sitä perheaikaa mummolassa omien lastensa kanssa, samoin joulut ja vastaavat hänellä on ohjelma valmiina, minun ei tarvitse itse järjestää hänellä eikä ottaa häntä huomioon, vaan saan olla rauhassa oman perheeni kanssa, ja viettää pyhät sellaisessa seurassa missä viihdyn.
Jollekin muulle nuo voisivat olla miinuksia, minulle ne ovat plussia. Riippuu niin siitä, mitä suhteelta hakee.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^No siis juuri näin, Kaffepullan viestiin viitaten. Ihmiset ovat erilaisia ja etsivät erilaisia asioita. Kyllähän asioita voi yrittää yleistää, mutta yksilötasolla yleistyksillä ei kauheasti ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle jäi aloittajan muuten seikkaperäisestä viestistä epäselväksi se, mikä nyt oikeastaan on se hänen haaveensa, jota hän ei nyt voi toteuttaa? Ja mikä sen toteuttamisen oikeastaan estää? Onko ongelma se, että hän haaveilee lapsettomasta elämästä toisen vapaaehtoisesti lapsettoman kanssa? Ja tällaisia kumppaniehdokkaita ei enää hänen ikäiselleen ole tarjolla? Kyllä mä kaiken kaikkiaan sanoisin, että aloittajan kannattaa katsoa peiliin. Ei vika ole lisääntyneissä miehissä, jos lapsettomia miehiä ei aloittajalle ole tarjolla.
Näinpä juuri. Onnellista elämää lapsettoman kanssa, joko lapsia tehden tai ilman. Mutta jos ja kun ne kumppanin lapset hankaluudeksi kokee niin eikö kannata vaan pysyä kaukana sellaisista miehistä? Eikä ne miehet voi ymmärtää toisen puolesta mitkä asiat toinen hirveiksi hankaluuksiksi kokee. Ja nämä ihmiset jotka eivät halua yleensäkään lasten rajoittavan elämäänsä, hienoa kun tuon tajuatte ja eläkää onnellisena tyylillänne. Joku selitti ettei lapsia parisuhteeseen hankkineet voi ymmärtää millainen hyvä parisuhde on, siihen ei hänen mukaansa lapset voi sopia, ehkä hän joskus huomaa, että tässä maailmassa ihmiset voivat elää elämänsä voi elää hyvin onnellisena aika monella eri tavalla. Varmaan sen huomaa jokainen omassa elämässäänkin, harvoin kokee kaikki samat asiat tärkeiksi 15- ja 75-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepullan viestiin: Mullekin.olisi todellakin ollut ok viettää omaa aikaa silloin kun mies oli lastensa kanssa. Mut kun ei, mies halusi ehdottomasti että mäkin kärsin siellä jalkapallokentän laidalla treenejä seuraamassa, ei vain hän. Ei halunnut elää "erillisiä elämiä", joka merkitsi sitä että mun olis pitänyt luopuu omastani.
Tässä ketjussa on useampikin valittanut juuri samaa: On enemmän kun ok, että mies viettää lastensa kanssa aikaa, mutta miksi naisystävän pitää? Olen tarkoituksella valinnut, etten halua elämääni lapsia - en omia, en muiden.
Vierailija kirjoitti:
Kaffepullan viestiin: Mullekin.olisi todellakin ollut ok viettää omaa aikaa silloin kun mies oli lastensa kanssa. Mut kun ei, mies halusi ehdottomasti että mäkin kärsin siellä jalkapallokentän laidalla treenejä seuraamassa, ei vain hän. Ei halunnut elää "erillisiä elämiä", joka merkitsi sitä että mun olis pitänyt luopuu omastani.
Tässä ketjussa on useampikin valittanut juuri samaa: On enemmän kun ok, että mies viettää lastensa kanssa aikaa, mutta miksi naisystävän pitää? Olen tarkoituksella valinnut, etten halua elämääni lapsia - en omia, en muiden.
No pysy kaukana lapsellisista miehistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietinpähän vain kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan kuvittele, että tällainen "paketti" kiinnostaisi ketään lapsetonta, enkä lapsetonta siitä syystä edes ottaisi.
Jos nyt pitäisi valita olisin joka toinen viikko villi ja vapaa poikamies ja joka toinen viikko yksinhuoltaja. On tässä eläessä mennyt aika hyvin usko parisuhteeseen noin yleensä.
Fuck buddynä olisin varmasti nyt parempi kun ennen lapsia. Kyllä iskäkin voi olla ihan hyvässä kunnossa.
Oma mielipiteeni on päinvastainen... Harvemmin hyvää seksielämää tarjoava, huomioiva mies on ex. Testattu on ja jatkossa kierrän kyllä kaukaa. Minusta huomattavan paljon laadukkaampaa seksiä saa niiltä oikeasti villeiltä miehiltä, jotka eivät ihan jokaiseen lapsikuumeessa kärvistelevään naaraaseen ole kiimoissaan haksahtaneet.
Käsittämätöntä oikeastaan että joku ajattelee näin positiivisesti tilanteestaan. Lapsettomalle lapsi on lähes aina negatiivinen asia, joutui sen kanssa tekemisiin tai ei. Ihmettelen miksi pidät itseäsi parempana panokaverina kuin ennen lapsen siittämistä; siihenhän nyt ei juuri mitään vaadita.
Lapset ei tietenkään liity mitenkään panokaverihyvyyteen. Sanotaanko niin päin, että olen lapsista huolimatta nyt paremmassa fyysisessä kunnossa, tyylitajuisempi, huomioivampi, osaavampi ja itsevarmempi kuin ennen = parempi panokaveri.
Yleisesti veikkaan, että huono seksi lapsiperheen vanhempien välillä johtuu useimmiten olosuhteista, väsymyksestä, kyllästymisestä ym. ja samat henkilöt voivat eron jälkeen olla hyvinkin villejä ja hyviä panokavereita.
Sinä et nyt oikein ymmärrä pointtia. Lapset kyllä liittyy siihen panokaverihyvyyteen. Minä olen lapseton nainen ja minun silmissäni isyys tekee miehestä vähemmän seksikkään. Jos mies on mielestäni epäseksikäs, en pääsääntöisesti pääse/joudu hänen kanssaan sellaiseen tilanteeseen, jossa voisin todeta kuinka hyvä panokaveri mies on. Vaikka mies olisi kuinka hyvä sängyssä, en haluaisi häntä panokaverikseni, koska miehellä on lapsia = lapsellinen mies on huonompi panokaveri.
Komppaan viestiä 135: Isällisyys vie miehestä seksikkyyden silmissäni. Kun aikoinaan seurustelin lapsellisen miehen kanssa (ei ikinä enää), oli suhteellemme tosi tuhoisaa joutua seuraamaan heidän telmimistään yhdessä. Daddy mode vei halut sataprosenttisesti - naiselta, joka normaalisti on todella haluava.
Ja ihan todistettu fakta on, että lisääntyminen alentaa miehen testosteronitasoja, ei vaan hetkellisesti vaan pysyvästi. Samoin lastensa kanssa oleskelu laskee näitä testotasoja entisestään, näin on luonto suuressa viisaudessaan järjestänyt. Mikä on plussaa miesten hoivavietille on iso, merkittävä miinus miesten sex appealille sekä myös seksihaluille. Itse en edes halua isämiehiä enää, toisaalta koska he eivät viehätä, toisaalta koska sänkykokemukset isämiesten kanssa ovat olleet poikkeuksetta huonoja.
On ihanaa, että myös lapsettomia miehiä on. ❤
Vierailija kirjoitti:
Komppaan viestiä 135: Isällisyys vie miehestä seksikkyyden silmissäni. Kun aikoinaan seurustelin lapsellisen miehen kanssa (ei ikinä enää), oli suhteellemme tosi tuhoisaa joutua seuraamaan heidän telmimistään yhdessä. Daddy mode vei halut sataprosenttisesti - naiselta, joka normaalisti on todella haluava.
Ja ihan todistettu fakta on, että lisääntyminen alentaa miehen testosteronitasoja, ei vaan hetkellisesti vaan pysyvästi. Samoin lastensa kanssa oleskelu laskee näitä testotasoja entisestään, näin on luonto suuressa viisaudessaan järjestänyt. Mikä on plussaa miesten hoivavietille on iso, merkittävä miinus miesten sex appealille sekä myös seksihaluille. Itse en edes halua isämiehiä enää, toisaalta koska he eivät viehätä, toisaalta koska sänkykokemukset isämiesten kanssa ovat olleet poikkeuksetta huonoja.
On ihanaa, että myös lapsettomia miehiä on. ❤
En ymmärrä ajattelutapaasi ja vielä oudompia perusteluja.
Mitä ihanaa on tuhkamuna miehissä ? Hedelmättömyys ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepullan viestiin: Mullekin.olisi todellakin ollut ok viettää omaa aikaa silloin kun mies oli lastensa kanssa. Mut kun ei, mies halusi ehdottomasti että mäkin kärsin siellä jalkapallokentän laidalla treenejä seuraamassa, ei vain hän. Ei halunnut elää "erillisiä elämiä", joka merkitsi sitä että mun olis pitänyt luopuu omastani.
Tässä ketjussa on useampikin valittanut juuri samaa: On enemmän kun ok, että mies viettää lastensa kanssa aikaa, mutta miksi naisystävän pitää? Olen tarkoituksella valinnut, etten halua elämääni lapsia - en omia, en muiden.
No pysy kaukana lapsellisista miehistä?
No nykyään taatusti pysynkin! En ole enää niin tyhmä, että lankeaisin isimiesten kelkkaan.
Toivottavasti myös nämä kaikki isimiehet, jotka haluavat kumppanikseen lapsettoman "koska on niin paljon helpompi sovitella vain yhden lasten menot suhteessa" lukevat tämän ketjun. Olette seurustelukumppaneiden alekorikamaa joten kannattaa suosista etsiä ne kumppanitkin sieltä samasta alekorista. Perheensä rikkoneille on ainoastaan oikein, että joutuvat sovittelemaan sinun, minun, meidän ja hänen lasten menot tulevissa suhteissaan.
Mites se menikään: Kikkelis kokkelis, mitäs läksit? Ehkä seuraavassa elämässä muistat käyttää kondomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepullan viestiin: Mullekin.olisi todellakin ollut ok viettää omaa aikaa silloin kun mies oli lastensa kanssa. Mut kun ei, mies halusi ehdottomasti että mäkin kärsin siellä jalkapallokentän laidalla treenejä seuraamassa, ei vain hän. Ei halunnut elää "erillisiä elämiä", joka merkitsi sitä että mun olis pitänyt luopuu omastani.
Tässä ketjussa on useampikin valittanut juuri samaa: On enemmän kun ok, että mies viettää lastensa kanssa aikaa, mutta miksi naisystävän pitää? Olen tarkoituksella valinnut, etten halua elämääni lapsia - en omia, en muiden.
No pysy kaukana lapsellisista miehistä?
No nykyään taatusti pysynkin! En ole enää niin tyhmä, että lankeaisin isimiesten kelkkaan.
Toivottavasti myös nämä kaikki isimiehet, jotka haluavat kumppanikseen lapsettoman "koska on niin paljon helpompi sovitella vain yhden lasten menot suhteessa" lukevat tämän ketjun. Olette seurustelukumppaneiden alekorikamaa joten kannattaa suosista etsiä ne kumppanitkin sieltä samasta alekorista. Perheensä rikkoneille on ainoastaan oikein, että joutuvat sovittelemaan sinun, minun, meidän ja hänen lasten menot tulevissa suhteissaan.
Mites se menikään: Kikkelis kokkelis, mitäs läksit? Ehkä seuraavassa elämässä muistat käyttää kondomia.
Mahtaa sua ja kaltaisiasi harmittaa, kun me alekorin naiset käydään hakemassa teidän supermahtavien miehet. Sori. Kannattaisko panostaa vähän tuohon luonnepuoleen niin alkais ehkä niitä lapsettomia helmiä löytyä teillekin niin ei tarvitsisi joko kärvistellä sen kissan kanssa tai tyytyä pahan äitipuolen rooliin.
Mites se menikään: Sitä saa mitä tilaa.
Lisääntymiskykyinen mies jolla on omia lapsia kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Komppaan viestiä 135: Isällisyys vie miehestä seksikkyyden silmissäni. Kun aikoinaan seurustelin lapsellisen miehen kanssa (ei ikinä enää), oli suhteellemme tosi tuhoisaa joutua seuraamaan heidän telmimistään yhdessä. Daddy mode vei halut sataprosenttisesti - naiselta, joka normaalisti on todella haluava.
Ja ihan todistettu fakta on, että lisääntyminen alentaa miehen testosteronitasoja, ei vaan hetkellisesti vaan pysyvästi. Samoin lastensa kanssa oleskelu laskee näitä testotasoja entisestään, näin on luonto suuressa viisaudessaan järjestänyt. Mikä on plussaa miesten hoivavietille on iso, merkittävä miinus miesten sex appealille sekä myös seksihaluille. Itse en edes halua isämiehiä enää, toisaalta koska he eivät viehätä, toisaalta koska sänkykokemukset isämiesten kanssa ovat olleet poikkeuksetta huonoja.
On ihanaa, että myös lapsettomia miehiä on. ❤
En ymmärrä ajattelutapaasi ja vielä oudompia perusteluja.
Mitä ihanaa on tuhkamuna miehissä ? Hedelmättömyys ?
Et ymmärrä? Väännetäänpä sitten rautalangasta:
1. Isyys laskee testosteronitasoja. Lasku on sitä suurempaa mitä enemmän mies viettää lastensa kanssa aikaa. Luepa vaikka tämä: http://www.sciencemag.org/news/2011/09/fatherhood-decreases-testosterone
2. Naiset ovat luontaisesti viehtyneitä korkean testosteronitason miehiin. Näin minäkin: siten en pidä naisistuneita isimiehiä viehkoina
3. Korkea testosteronitaso tukee korkeaa libidoa. Tämäkään ei ole isimiehillä laskeneen testotason vuoksi kunnossa.
Eli en pidä isimiehiä haluttavina seksikumppaneina yllämainituista syistä. Villiä seksiä saa kokemusteni mukaan ihan muualta, isimieskokemukset lähinnä ällöttävät (never again). Mikä tässä oli epäselvää?
Minun mielestäni lapsia omaavilla ei ole järjen hiventäkään sen suhteen, millainen aikuinen parisuhde parhaimmillaan on. Lapet ovat hyvässä sellaisessa aina kakkosia kumppanin jälkeen. Tähän tuskin päästään enää toisen kumppanin kanssa koska eron jälkeen lapsesta tuleekin se ykkösasia.
Luulen että suurin osa eronneista vain uskottelee itselleen olevansa parhaassa mahdollisessa suhteessaan koska muukaan ei ole mahdollista.