Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nyt se on tutkitusti todettu: suomalaiset ovat epäempaattista ja kylmää kansaa :(

Vierailija
24.10.2016 |

Olen jotenkin aina niin pettynyt tullessani takaisin Suomeen matkoilta, kun ihmiset ovat niin nuivia ja ihmisvihamielisia sekä v*ttumaisia. Paluu Suomeen on kuin kylmä suihku. Monissa muissa maissa ihmiset ovat lämpimiä ja ystävällisiä ja kokevat lähimmäisiään kohtaan myötätuntoa. Kiinnostaisi vain pohtia mahdollista syytä kyseiseen asiaan. Onko kyseessä lähimmäisenrakkauden valtiokoneistolle ulkoistava yhteiskuntamalli vai vauvojen "karaiseminen" sillä, että heidät laitetaan pakkaseen nukkumaan pienestä pitäen (ja jos vauva heräisi siellä itkemään, niin saisi itkeä itsensä uneen, sillä unethan olisivat kesken, joten äiti ei kuulisi...noin ainakin ennen itkuhälyttimien yleistymistä)?

http://www.sciencealert.com/the-most-empathetic-countries-in-the-world-…

Kommentit (96)

Vierailija
81/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se tarkoita, että kaikki on jos sinä ja sinun sukusi ap on.

Vierailija
82/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapset laitetaan liian pieninä päiväkoteihin jossa kokevat tulleensa äidin hylkäämäksi. Vanhemmat aina töissä, kiintymyssuhdetta ei pääse muodostumaan. Vanhemmat eivät puhu lapsensa kanssa, eivät edes yritä tutustua uuteen tulokkaaseen. Päivät ovat rutiinia, suorittamista. Työtä, työtä, työtä.

Näin on. Kyllä kaikille pitäisi jakaa 2000 eur/kk ilmaista rahaa, niin että he voivat olla kotona, välttää rutiinit ja kiertää työnteon.

Tekisi mieli kirjoittaa vielä allekirjoitukseksi "Toivoo Li"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että sanoo suoraan on oikeaa välittämistä. Se että feikkaa ei auta ketään. Nyt kaiken nähneet lapsoset. Onko aihe jo käsitelty vai vieläkö on asioita ymmärtämättä?

Tämä menee edelleen aiheen sivusta, mutta itselläni on edelleen paha mieli siitä, kun kummitätini sanoi minulle suoraan siitä, että hänen mielestään nenäni on aina ollut harvinaisen ruma (oikeasti tavallista pikkuista suomalaisnenää hieman isompi) ja että mun pitäisi leikkauttaa se plastiikkakirurgilla. Ei siitä tullut minulle hyvä mieli. Olin painiskellut teini-iästä lähtien itsetunto-ongelmien kanssa ja sitten lapsena niin rakas (?) kummitätini sanoi minulle noin melkeinpä inhon virne naamallaan. Ja olin ollut ystävällinen häntä kohtaan ja asiallinen ja mukava aina. Mutta hän halusi sanoa asiat suoraan. Ei se suoraan sanominen ole aina välittämistä kyllä ollenkaan. :(

Sosiaaliporno sadut eivät muuta sitä realiteettia että se joka sanoo suoraan auttaa se joka feikkaa ei. Nenäsi ei ole merkityksellinen keksityssä sadussasi uskontotädillesi ja toki hänellä saa olla mielipiteensä, mutta miksi se sinua kiinnostaisi mitä joku keksimäsi ilkeä uskisihminen ajattelee tai haluaa sanoa, suora totuushan se ei kuitenkaan ole. Aivan Samoin kuten muitakaan asiaa oikeasti ajattelevia ei kiinnosta satusi aiheesta suoraan sanominen, ne ovat vain sinun satujasi aiheesta ei suoraan sanomista tuollaisesta loukaavasta sivistymättömästä käytösvirheestä. Ymmärtääkö? Miksi satusi ei pääty siihen että opetat suoraan tarinasi uskistätiä olemalla suora ettei nenäsi muodot kuulu hänen arvostelualueelleen ollenkaan että hänen kannattaisi tarkkailla vain omia piirteitään se olisi suoraan sanomista. Teinityttömäinen nenästä ja itsetunnosta puhuminen ei ole suoraa puhetta, vaikka kovin pornomaista(american teen) tunne pitoista soopaa onkin. Edelleen ulkonäkökeskeisyysko se sitä empatiaa onkin, koska se nousee tässä ketjussa jatkuvasti esiin. 

Aika kylmää kommenttia. :'( Kun siis edelleen mua vaivaa se tätini (ja samalla kummitätini) kommentti. Millä perusteella väität sitä saduksi? Olen itse ollut itsetunto-ongelmieni vuoksi itsarin partaalla kymmenet kerrat ja olen yrittänyt rakentaa oman elämänkatsomukseni oikeastaan sen selviämiskamppailun pohjalta. Kun siis en ihan sopinut suomalaisiin kauneusihanteisiin 90-luvulla. Nykyään maassamme on sen verran paljon muualta tulleita, että olenkin ihan keskivertotasoa nykyisin...ei mua pidetä enää rumana tietääkseni.

Mutta tädin piti tulla avautumaan, kun oli pakko kertoa totuus. Ja siis sen tätini kommentin jälkeen menin melkein junan alle seuraavana päivänä...mä jotenkin muserruin ihan totaalisesti ja kaikki ne teini-iän pahat fiilikset tulivat sen brutaalin kommentin myötä takaisin. Mulla oli siinä vaiheessa jo mies, lapsi ja ihan hyvä ura jne., mutta olin kuin pikkulapsi kun tätini sohaisi vanhoja traumojani ja haavojani liian pahasti. Sitä paitsi mun tätini ei ole mikään "uskis" (siis uskovainen), vaan ihan tapakristitty kovin ei-uskovainen keskivertosuomalainen. T. Ap

Ainostaa kylmää on aivojesi ymmärtämiseen pyrkivässä lohkossa ei kommenteissani turhaat jäät junnamaan keksittyyn tarinaasi. Aikuisten oikeasti, teini prinsessa, ala jo ajattelemaan itse, kukaan ei usko lapsellista paskanjauhamistasi. Me kaikki toivoisimme että osaisit olla itse rehellinen emme kaipaa tuollaista paskanjauhajaa kiukuttelemaan. Kaiken maailman juntit luulevat ohjailevansa muita epäempatiallaan aivan miten haluavat.  

Vierailija
84/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä? Onko nyt niin, että kaikki iloiset ihmiset feikkaavat ja huijaavat? Oletko sitä mieltä, että kukaan ei voi olla aidosti iloinen, auttavainen ja hyväsydäminen ihminen? Miksi alat solvata minua tekstilläsi (olen kyllä ihan akateemisesti koulutettu, vaikka yrität vihjata, että sivistystasoni on jotenkin matala...ja silti, miksi sanoisit noin)? :(

Niin, joidenkin mielestä täällä ei edes saisi yrittää olla onnellinen:) Sori vaan, negailijat, t'm' jamppa aikoo tänäänkin painella ihmisten ilmoille ja hymyillä niin että:DDD

Loistavaa ja hyvä juttu! :) En tajua noita alapeukuttajia ja negailijoita minäkään. Eivät he edes oikeastaan osaa perustella sitä, miksi itsekkyys, kovuus, epäempaattisuus, pahansuopuus, kateellisuus ja muiden lyttääminen sekä "koviksen leikkiminen" ovat jotenkin hienompia ominaisuuksia ihmisessä. 

Vierailija
85/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En allekirjoita, että suomalaiset ois epäempaattisia jne. Kyllä aika moni ihminen ja suomalainen on pohjimmiltaan varmasti ihan hyvä. Se on vaan se kuori ja muut asiat, jotka peittää alleen nämä toiset piirteet. Mutta onhan täällä kyllä selvästi havaittavissa kyynisyyttä ja ankeeta meininkiä verrattuna moneen muuhun maahan. Helposti lytätään, jos joku unelmoi jostain vähän paremmasta ja melkein sitä tuntee itsensä syylliseksi, jos unelmoi tai ei elä tai halua elää niinkuin "kunnon kansalainen" tai "tavallinen ihminen". Inhoan myös sellaista asennetta, että elämän kuuluis olla jotain raatamista päivästä toiseen ja että arjen ei edes kuulu olla kivaa :D

Vierailija
86/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tähän keskusteluun tulleet viestit ja tämä koko palsta vain tukee tätä tutkimusta. 

sitäpaitsi perus AV mammalainen ammarikoulututkinnoillaan ja kyvyttömyydellään seurata yhtään ulkomaalaista uutiskanavaa ei kyllä tiedä Saudi-Arabiasta hölkäsenpöläystä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että sanoo suoraan on oikeaa välittämistä. Se että feikkaa ei auta ketään. Nyt kaiken nähneet lapsoset. Onko aihe jo käsitelty vai vieläkö on asioita ymmärtämättä?

Tämä menee edelleen aiheen sivusta, mutta itselläni on edelleen paha mieli siitä, kun kummitätini sanoi minulle suoraan siitä, että hänen mielestään nenäni on aina ollut harvinaisen ruma (oikeasti tavallista pikkuista suomalaisnenää hieman isompi) ja että mun pitäisi leikkauttaa se plastiikkakirurgilla. Ei siitä tullut minulle hyvä mieli. Olin painiskellut teini-iästä lähtien itsetunto-ongelmien kanssa ja sitten lapsena niin rakas (?) kummitätini sanoi minulle noin melkeinpä inhon virne naamallaan. Ja olin ollut ystävällinen häntä kohtaan ja asiallinen ja mukava aina. Mutta hän halusi sanoa asiat suoraan. Ei se suoraan sanominen ole aina välittämistä kyllä ollenkaan. :(

Sosiaaliporno sadut eivät muuta sitä realiteettia että se joka sanoo suoraan auttaa se joka feikkaa ei. Nenäsi ei ole merkityksellinen keksityssä sadussasi uskontotädillesi ja toki hänellä saa olla mielipiteensä, mutta miksi se sinua kiinnostaisi mitä joku keksimäsi ilkeä uskisihminen ajattelee tai haluaa sanoa, suora totuushan se ei kuitenkaan ole. Aivan Samoin kuten muitakaan asiaa oikeasti ajattelevia ei kiinnosta satusi aiheesta suoraan sanominen, ne ovat vain sinun satujasi aiheesta ei suoraan sanomista tuollaisesta loukaavasta sivistymättömästä käytösvirheestä. Ymmärtääkö? Miksi satusi ei pääty siihen että opetat suoraan tarinasi uskistätiä olemalla suora ettei nenäsi muodot kuulu hänen arvostelualueelleen ollenkaan että hänen kannattaisi tarkkailla vain omia piirteitään se olisi suoraan sanomista. Teinityttömäinen nenästä ja itsetunnosta puhuminen ei ole suoraa puhetta, vaikka kovin pornomaista(american teen) tunne pitoista soopaa onkin. Edelleen ulkonäkökeskeisyysko se sitä empatiaa onkin, koska se nousee tässä ketjussa jatkuvasti esiin. 

Aika kylmää kommenttia. :'( Kun siis edelleen mua vaivaa se tätini (ja samalla kummitätini) kommentti. Millä perusteella väität sitä saduksi? Olen itse ollut itsetunto-ongelmieni vuoksi itsarin partaalla kymmenet kerrat ja olen yrittänyt rakentaa oman elämänkatsomukseni oikeastaan sen selviämiskamppailun pohjalta. Kun siis en ihan sopinut suomalaisiin kauneusihanteisiin 90-luvulla. Nykyään maassamme on sen verran paljon muualta tulleita, että olenkin ihan keskivertotasoa nykyisin...ei mua pidetä enää rumana tietääkseni.

Mutta tädin piti tulla avautumaan, kun oli pakko kertoa totuus. Ja siis sen tätini kommentin jälkeen menin melkein junan alle seuraavana päivänä...mä jotenkin muserruin ihan totaalisesti ja kaikki ne teini-iän pahat fiilikset tulivat sen brutaalin kommentin myötä takaisin. Mulla oli siinä vaiheessa jo mies, lapsi ja ihan hyvä ura jne., mutta olin kuin pikkulapsi kun tätini sohaisi vanhoja traumojani ja haavojani liian pahasti. Sitä paitsi mun tätini ei ole mikään "uskis" (siis uskovainen), vaan ihan tapakristitty kovin ei-uskovainen keskivertosuomalainen. T. Ap

Ainostaa kylmää on aivojesi ymmärtämiseen pyrkivässä lohkossa ei kommenteissani turhaat jäät junnamaan keksittyyn tarinaasi. Aikuisten oikeasti, teini prinsessa, ala jo ajattelemaan itse, kukaan ei usko lapsellista paskanjauhamistasi. Me kaikki toivoisimme että osaisit olla itse rehellinen emme kaipaa tuollaista paskanjauhajaa kiukuttelemaan. Kaiken maailman juntit luulevat ohjailevansa muita epäempatiallaan aivan miten haluavat.  

Mitäh?!? Ei se ole keksitty tarina! Miksi se edes olisi? Miksi vaivautuisin keksimään jotain noin inhottavaa? Kaikkihan netissä voi teoriassa olla keksittyä, mutta yleensä totuus on tarua ihmeellisempää. Miksi yrität loukata minua? Mulle tuli siitä niin paha mieli, etten osannut sanoa tädilleni oikein mitään...pahoittelin vain, että "joo, ehkä mun ois pitänyt leikkauttaa nenäni ja sori, jos se on oikeasti niin ruma...en mä tiennyt, että se on niin ruma" jne. Sopersin ihan järkyttyneenä jotain tuollaista, enkä ole uskaltanut sanoa siitä enää sen jälkeen mitään.

Sen sijaan välttelen kyseistä tätiäni ja tulen melkein pahoinvoivaksi jo kuullessani hänen nimensä nykyisin. Ja en ole teinityttö, vaan yli kolmekymppinen ja nykyään kahden lapsen äiti. Voin sanoa, että minulle tulee ilkeistä kommenteistasi todella paha mieli, sillä lyöt kommenteillasi jo lyötyä. Tuleeko tuollaisesta sulle hyvä mieli? Minäkin olen ihan oikea ihminen, jolla on tunteet. Mua loukkaa nuo ilkeät kommenttisi.

T. Se, jota koko ajan kritisoit ja jonka kommentin aitoutta epäilet

Vierailija
88/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä? Onko nyt niin, että kaikki iloiset ihmiset feikkaavat ja huijaavat? Oletko sitä mieltä, että kukaan ei voi olla aidosti iloinen, auttavainen ja hyväsydäminen ihminen? Miksi alat solvata minua tekstilläsi (olen kyllä ihan akateemisesti koulutettu, vaikka yrität vihjata, että sivistystasoni on jotenkin matala...ja silti, miksi sanoisit noin)? :(

Niin, joidenkin mielestä täällä ei edes saisi yrittää olla onnellinen:) Sori vaan, negailijat, t'm' jamppa aikoo tänäänkin painella ihmisten ilmoille ja hymyillä niin että:DDD

Loistavaa ja hyvä juttu! :) En tajua noita alapeukuttajia ja negailijoita minäkään. Eivät he edes oikeastaan osaa perustella sitä, miksi itsekkyys, kovuus, epäempaattisuus, pahansuopuus, kateellisuus ja muiden lyttääminen sekä "koviksen leikkiminen" ovat jotenkin hienompia ominaisuuksia ihmisessä. 

Kompaat väärinymmärtäjää, väärinymmärtämiselläsi. En ymmärrä tuollaista tahallaan väärinymmärtämistä ja sen puolustamista. Miksi teet niin? Puhu ennemmin jostain kommentista suoraan, kuin että annat ymmärtää negailijoista jotain negatiivista. Kieroa touhua harjoitat ei kovin empaattista ei alkuunkaan eikä yhtään suoraa toimintaa tai kommentoimista, rehellisyyden nimissä aika teini junttiuttakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen jotenkin aina niin pettynyt tullessani takaisin Suomeen matkoilta, kun ihmiset ovat niin nuivia ja ihmisvihamielisia sekä v*ttumaisia. Paluu Suomeen on kuin kylmä suihku. Monissa muissa maissa ihmiset ovat lämpimiä ja ystävällisiä ja kokevat lähimmäisiään kohtaan myötätuntoa. Kiinnostaisi vain pohtia mahdollista syytä kyseiseen asiaan. Onko kyseessä lähimmäisenrakkauden valtiokoneistolle ulkoistava yhteiskuntamalli vai vauvojen "karaiseminen" sillä, että heidät laitetaan pakkaseen nukkumaan pienestä pitäen (ja jos vauva heräisi siellä itkemään, niin saisi itkeä itsensä uneen, sillä unethan olisivat kesken, joten äiti ei kuulisi...noin ainakin ennen itkuhälyttimien yleistymistä)?

http://www.sciencealert.com/the-most-empathetic-countries-in-the-world-…

Aloitit sitten oikein hienosti itse kirjoittamalla niin lämpimästi ja ystävällisesti suomalaisista.

Vierailija
90/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että sanoo suoraan on oikeaa välittämistä. Se että feikkaa ei auta ketään. Nyt kaiken nähneet lapsoset. Onko aihe jo käsitelty vai vieläkö on asioita ymmärtämättä?

Tämä menee edelleen aiheen sivusta, mutta itselläni on edelleen paha mieli siitä, kun kummitätini sanoi minulle suoraan siitä, että hänen mielestään nenäni on aina ollut harvinaisen ruma (oikeasti tavallista pikkuista suomalaisnenää hieman isompi) ja että mun pitäisi leikkauttaa se plastiikkakirurgilla. Ei siitä tullut minulle hyvä mieli. Olin painiskellut teini-iästä lähtien itsetunto-ongelmien kanssa ja sitten lapsena niin rakas (?) kummitätini sanoi minulle noin melkeinpä inhon virne naamallaan. Ja olin ollut ystävällinen häntä kohtaan ja asiallinen ja mukava aina. Mutta hän halusi sanoa asiat suoraan. Ei se suoraan sanominen ole aina välittämistä kyllä ollenkaan. :(

Sosiaaliporno sadut eivät muuta sitä realiteettia että se joka sanoo suoraan auttaa se joka feikkaa ei. Nenäsi ei ole merkityksellinen keksityssä sadussasi uskontotädillesi ja toki hänellä saa olla mielipiteensä, mutta miksi se sinua kiinnostaisi mitä joku keksimäsi ilkeä uskisihminen ajattelee tai haluaa sanoa, suora totuushan se ei kuitenkaan ole. Aivan Samoin kuten muitakaan asiaa oikeasti ajattelevia ei kiinnosta satusi aiheesta suoraan sanominen, ne ovat vain sinun satujasi aiheesta ei suoraan sanomista tuollaisesta loukaavasta sivistymättömästä käytösvirheestä. Ymmärtääkö? Miksi satusi ei pääty siihen että opetat suoraan tarinasi uskistätiä olemalla suora ettei nenäsi muodot kuulu hänen arvostelualueelleen ollenkaan että hänen kannattaisi tarkkailla vain omia piirteitään se olisi suoraan sanomista. Teinityttömäinen nenästä ja itsetunnosta puhuminen ei ole suoraa puhetta, vaikka kovin pornomaista(american teen) tunne pitoista soopaa onkin. Edelleen ulkonäkökeskeisyysko se sitä empatiaa onkin, koska se nousee tässä ketjussa jatkuvasti esiin. 

Aika kylmää kommenttia. :'( Kun siis edelleen mua vaivaa se tätini (ja samalla kummitätini) kommentti. Millä perusteella väität sitä saduksi? Olen itse ollut itsetunto-ongelmieni vuoksi itsarin partaalla kymmenet kerrat ja olen yrittänyt rakentaa oman elämänkatsomukseni oikeastaan sen selviämiskamppailun pohjalta. Kun siis en ihan sopinut suomalaisiin kauneusihanteisiin 90-luvulla. Nykyään maassamme on sen verran paljon muualta tulleita, että olenkin ihan keskivertotasoa nykyisin...ei mua pidetä enää rumana tietääkseni.

Mutta tädin piti tulla avautumaan, kun oli pakko kertoa totuus. Ja siis sen tätini kommentin jälkeen menin melkein junan alle seuraavana päivänä...mä jotenkin muserruin ihan totaalisesti ja kaikki ne teini-iän pahat fiilikset tulivat sen brutaalin kommentin myötä takaisin. Mulla oli siinä vaiheessa jo mies, lapsi ja ihan hyvä ura jne., mutta olin kuin pikkulapsi kun tätini sohaisi vanhoja traumojani ja haavojani liian pahasti. Sitä paitsi mun tätini ei ole mikään "uskis" (siis uskovainen), vaan ihan tapakristitty kovin ei-uskovainen keskivertosuomalainen. T. Ap

Ainostaa kylmää on aivojesi ymmärtämiseen pyrkivässä lohkossa ei kommenteissani turhaat jäät junnamaan keksittyyn tarinaasi. Aikuisten oikeasti, teini prinsessa, ala jo ajattelemaan itse, kukaan ei usko lapsellista paskanjauhamistasi. Me kaikki toivoisimme että osaisit olla itse rehellinen emme kaipaa tuollaista paskanjauhajaa kiukuttelemaan. Kaiken maailman juntit luulevat ohjailevansa muita epäempatiallaan aivan miten haluavat.  

Mitäh?!? Ei se ole keksitty tarina! Miksi se edes olisi? Miksi vaivautuisin keksimään jotain noin inhottavaa? Kaikkihan netissä voi teoriassa olla keksittyä, mutta yleensä totuus on tarua ihmeellisempää. Miksi yrität loukata minua? Mulle tuli siitä niin paha mieli, etten osannut sanoa tädilleni oikein mitään...pahoittelin vain, että "joo, ehkä mun ois pitänyt leikkauttaa nenäni ja sori, jos se on oikeasti niin ruma...en mä tiennyt, että se on niin ruma" jne. Sopersin ihan järkyttyneenä jotain tuollaista, enkä ole uskaltanut sanoa siitä enää sen jälkeen mitään.

Sen sijaan välttelen kyseistä tätiäni ja tulen melkein pahoinvoivaksi jo kuullessani hänen nimensä nykyisin. Ja en ole teinityttö, vaan yli kolmekymppinen ja nykyään kahden lapsen äiti. Voin sanoa, että minulle tulee ilkeistä kommenteistasi todella paha mieli, sillä lyöt kommenteillasi jo lyötyä. Tuleeko tuollaisesta sulle hyvä mieli? Minäkin olen ihan oikea ihminen, jolla on tunteet. Mua loukkaa nuo ilkeät kommenttisi.

T. Se, jota koko ajan kritisoit ja jonka kommentin aitoutta epäilet

HEI ketä kiinnostaa tarinasi. Meille on aivan viyun sama mistä olet sen repinyt. Lopetatko jo aiheesta paskanjauhamisen kiitos! Ketään ei kiinnosta henkilökohtaiset itkusi, sinulle on sanottu jo aiheesta kertaalleen mutta et vain ymmärrä. Ymmärrätkö???

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni totesi, että hän käy mielellään Kööpenhaminassa, koska siellä ihmiset hymyilevät ruokakaupoissakin. 

Jäin miettimään, että hänellä on lähes aina itsellään vakava naama. Ehkä kannattaisi hymyillä Suomessa, niin muutkin mahdollisesti hymyilisivät hänelle...

Jopa on jännä, nimittäin oma kokemus samassa kaupungissa on, ettei siellä myyjä välttämättä edes tervehdi asiakasta, saati että hymyilisi. 

Vierailija
92/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä muuta Suomi on jos ei itä-Eurooppaa? Suomi on niin idässä kuin voi olla ja pohjoisessa. Miksi maantieteellistä faktaa piilotellaan ja puhutaan kuinka ollaan niin länsimaisia.

Savolaiset ovat paljon empaattisempia kuin Länsi-suomalaiset. Kokemuksesta tiedän. Ovat ihmisläheisempiä. Lännessä ollaan niin omissa piireissä ja mulkoillaan vaan.

T. Puoliksi pohjalainen ja puoliksi savolainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täälä on jälleen joku tavis itkemässä kiukkuaan muita ihmisiä kohtaan. Lainattua retoriikkaa ketjusta(perustuu kirjoituksien logiikkaan) """"""Hei eivät ole empaattisia kun eivät toimi kuten haluan ja he sanovat liian suoraan minulle enkä minä osaa muin kyyristä paljaana nurkkaa. He sanovat että kovistelu pahoinpitely ja ilkikurisuus ovat muka hyviä puolia""""" Kukaan ei ole väittänyt mitään pahoinpitelyä kovistelua jne:tä hyväksi puoleksi. Paitsi vale empatiaa harrastavat hullut jotka vihaavat kanssa suomalaista tässä ketjussa. Pikkuprinsessat jotka eivät edes älyä esiintyvänsä itse äärimmäisen negatiivisesti jo ottamalla aiheen esiin tyyliin negikset on sitä ja tätä. Täysin epäempaattista lapsellista teeskentelyä jossa satuillaan tädeistä mitä vaan mikä ei ketään kiinnosta. Empaattisuus perustuu siihen että satusi koskettavat toista oikeasti, konkreettisesti ei keksityllä  retorisella "periaatteesta" tasolla. Ei taida vieläkää ymmärtää? No kusettakaa vain itseänne. Minulle ihmiset näyttäytyvät vain vielä epäaidompina kuin ennen tätä keskutelua. Empatia siis oikea on yhtä harvinaista kuin älykkyys. Sosiaaliporno on epäempaattista siinä pyritään vaikuttamaan toisen tunteisiin. Empatiaa ei ole itkeä nyyhkyleffassa se on sosiaalipornoa lapset.

Vierailija
94/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on hyvä ja näyttää meille esimerkkiä. Se on helppo syyttää muita mutta itsestä se muutos pitää aloittaa. Alapas hymyilemään ja juttelemaan mukavia kaikille ohikulkijoille ja vastaantulijoille. Aloita vaikka nyt aluksi meistä palstalaisista ja sitten kun siirryt kotoa pois niin jatka samaan malliin.

Niin teenkin tosielämässä. Mutta enkö saisi silti keskustella aiheesta? :)

Aihetta tulisi lähestyä jotenkin muuten kuin haukkumalla suomalaiset epäempaattisiksi. Se ei edistä toivomaasi keskustelua.

Johdantona aheeseen voisi hyvin toimia vaikka Jari Tervon huikean nerokas ja lähestymistavaltaan poikkeuksellinen Asperger-analyysi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että sanoo suoraan on oikeaa välittämistä. Se että feikkaa ei auta ketään. Nyt kaiken nähneet lapsoset. Onko aihe jo käsitelty vai vieläkö on asioita ymmärtämättä?

Tämä menee edelleen aiheen sivusta, mutta itselläni on edelleen paha mieli siitä, kun kummitätini sanoi minulle suoraan siitä, että hänen mielestään nenäni on aina ollut harvinaisen ruma (oikeasti tavallista pikkuista suomalaisnenää hieman isompi) ja että mun pitäisi leikkauttaa se plastiikkakirurgilla. Ei siitä tullut minulle hyvä mieli. Olin painiskellut teini-iästä lähtien itsetunto-ongelmien kanssa ja sitten lapsena niin rakas (?) kummitätini sanoi minulle noin melkeinpä inhon virne naamallaan. Ja olin ollut ystävällinen häntä kohtaan ja asiallinen ja mukava aina. Mutta hän halusi sanoa asiat suoraan. Ei se suoraan sanominen ole aina välittämistä kyllä ollenkaan. :(

Sosiaaliporno sadut eivät muuta sitä realiteettia että se joka sanoo suoraan auttaa se joka feikkaa ei. Nenäsi ei ole merkityksellinen keksityssä sadussasi uskontotädillesi ja toki hänellä saa olla mielipiteensä, mutta miksi se sinua kiinnostaisi mitä joku keksimäsi ilkeä uskisihminen ajattelee tai haluaa sanoa, suora totuushan se ei kuitenkaan ole. Aivan Samoin kuten muitakaan asiaa oikeasti ajattelevia ei kiinnosta satusi aiheesta suoraan sanominen, ne ovat vain sinun satujasi aiheesta ei suoraan sanomista tuollaisesta loukaavasta sivistymättömästä käytösvirheestä. Ymmärtääkö? Miksi satusi ei pääty siihen että opetat suoraan tarinasi uskistätiä olemalla suora ettei nenäsi muodot kuulu hänen arvostelualueelleen ollenkaan että hänen kannattaisi tarkkailla vain omia piirteitään se olisi suoraan sanomista. Teinityttömäinen nenästä ja itsetunnosta puhuminen ei ole suoraa puhetta, vaikka kovin pornomaista(american teen) tunne pitoista soopaa onkin. Edelleen ulkonäkökeskeisyysko se sitä empatiaa onkin, koska se nousee tässä ketjussa jatkuvasti esiin. 

Aika kylmää kommenttia. :'( Kun siis edelleen mua vaivaa se tätini (ja samalla kummitätini) kommentti. Millä perusteella väität sitä saduksi? Olen itse ollut itsetunto-ongelmieni vuoksi itsarin partaalla kymmenet kerrat ja olen yrittänyt rakentaa oman elämänkatsomukseni oikeastaan sen selviämiskamppailun pohjalta. Kun siis en ihan sopinut suomalaisiin kauneusihanteisiin 90-luvulla. Nykyään maassamme on sen verran paljon muualta tulleita, että olenkin ihan keskivertotasoa nykyisin...ei mua pidetä enää rumana tietääkseni.

Mutta tädin piti tulla avautumaan, kun oli pakko kertoa totuus. Ja siis sen tätini kommentin jälkeen menin melkein junan alle seuraavana päivänä...mä jotenkin muserruin ihan totaalisesti ja kaikki ne teini-iän pahat fiilikset tulivat sen brutaalin kommentin myötä takaisin. Mulla oli siinä vaiheessa jo mies, lapsi ja ihan hyvä ura jne., mutta olin kuin pikkulapsi kun tätini sohaisi vanhoja traumojani ja haavojani liian pahasti. Sitä paitsi mun tätini ei ole mikään "uskis" (siis uskovainen), vaan ihan tapakristitty kovin ei-uskovainen keskivertosuomalainen. T. Ap

Ainostaa kylmää on aivojesi ymmärtämiseen pyrkivässä lohkossa ei kommenteissani turhaat jäät junnamaan keksittyyn tarinaasi. Aikuisten oikeasti, teini prinsessa, ala jo ajattelemaan itse, kukaan ei usko lapsellista paskanjauhamistasi. Me kaikki toivoisimme että osaisit olla itse rehellinen emme kaipaa tuollaista paskanjauhajaa kiukuttelemaan. Kaiken maailman juntit luulevat ohjailevansa muita epäempatiallaan aivan miten haluavat.  

Mitäh?!? Ei se ole keksitty tarina! Miksi se edes olisi? Miksi vaivautuisin keksimään jotain noin inhottavaa? Kaikkihan netissä voi teoriassa olla keksittyä, mutta yleensä totuus on tarua ihmeellisempää. Miksi yrität loukata minua? Mulle tuli siitä niin paha mieli, etten osannut sanoa tädilleni oikein mitään...pahoittelin vain, että "joo, ehkä mun ois pitänyt leikkauttaa nenäni ja sori, jos se on oikeasti niin ruma...en mä tiennyt, että se on niin ruma" jne. Sopersin ihan järkyttyneenä jotain tuollaista, enkä ole uskaltanut sanoa siitä enää sen jälkeen mitään.

Sen sijaan välttelen kyseistä tätiäni ja tulen melkein pahoinvoivaksi jo kuullessani hänen nimensä nykyisin. Ja en ole teinityttö, vaan yli kolmekymppinen ja nykyään kahden lapsen äiti. Voin sanoa, että minulle tulee ilkeistä kommenteistasi todella paha mieli, sillä lyöt kommenteillasi jo lyötyä. Tuleeko tuollaisesta sulle hyvä mieli? Minäkin olen ihan oikea ihminen, jolla on tunteet. Mua loukkaa nuo ilkeät kommenttisi.

T. Se, jota koko ajan kritisoit ja jonka kommentin aitoutta epäilet

Älä anna tuon ilkimyksen loukata sinua. Ne kommentit eivät merkitse yhtään mitään, sinä olet kaunis ihminen.

Vierailija
96/96 |
25.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse joka kerta hämmästyn kuinka esim helsinkiläiset ovat omahyväisiä, pitävät kaiken itselleen.

Suomalainen ei vie eteenpäin, ei ymmärrä, ei opeta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän kaksi