Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nyt se on tutkitusti todettu: suomalaiset ovat epäempaattista ja kylmää kansaa :(

Vierailija
24.10.2016 |

Olen jotenkin aina niin pettynyt tullessani takaisin Suomeen matkoilta, kun ihmiset ovat niin nuivia ja ihmisvihamielisia sekä v*ttumaisia. Paluu Suomeen on kuin kylmä suihku. Monissa muissa maissa ihmiset ovat lämpimiä ja ystävällisiä ja kokevat lähimmäisiään kohtaan myötätuntoa. Kiinnostaisi vain pohtia mahdollista syytä kyseiseen asiaan. Onko kyseessä lähimmäisenrakkauden valtiokoneistolle ulkoistava yhteiskuntamalli vai vauvojen "karaiseminen" sillä, että heidät laitetaan pakkaseen nukkumaan pienestä pitäen (ja jos vauva heräisi siellä itkemään, niin saisi itkeä itsensä uneen, sillä unethan olisivat kesken, joten äiti ei kuulisi...noin ainakin ennen itkuhälyttimien yleistymistä)?

http://www.sciencealert.com/the-most-empathetic-countries-in-the-world-…

Kommentit (96)

Vierailija
61/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Erityisesti ärsyttää suomalaisten hillitön into hävetä ja haukkua toisiaan ja omaa maataan. Mikään ei ikinä ole hyvin. Olkaa positiivisempia, saatanan idiootit!

Vierailija
62/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Milläköhän tuota empatiaa on mitattu? Luulisi olevan aika vaikea tietää muiden ajatuksia. Suomessa usein annetaan toisille tilaa ja ollaan varautuneita, mutta se ei tarkoita empatianpuutetta. Itse esimerkiksi olen hyvin empaattinen ja samalla hyvin huono ilmaisemaan tunteita muille.

Vaikuttaa jotenkin siltä, että kesällä ja muuna valoisana ja lämpimämpänä aikana ollaan avoimemman (eli "empaattisemman"?) oloisia kuin muulloin, eikä ihme. Synkkyys ja siitä aiheutuva väsymys ei paljon hymyilytä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset ovat sinisilmäistä kansaa kuten ap. Tämän saman kuulee jatkuvasti että pitäisi teeskennellä olevansa ylenpalttisen iloinen ja jotkut "ihanaa" kirikuvat tyhjäpäät sitä viljelevätkin. Suomalainen on se joka oikeasti on valmis auttamaan sitä tyhjäpäätäkin ei se joka hymyilee päin naamaa mutta paskantaa nurkkiisi kun et katso.

Siis kyseessä on esim. sellainen tilanne, että henkilö tuupertuu maahan tai on surullinen julkisella paikalla. Ruotsissa ihmiset kysyvät mikä on hätänä ja tulevat auttamaan, mutta Suomessa ihmiset kävelevät vain kylmästi ohitse. Mulle on myös tärkeää, että muut ovat kohteliaita ja hymyileviä - itsellenikin tulee siitä parempi mieli. Ei mua haittaa, vaikka joku vähän teeskentelisikin - pääasia, että kaikilla on hyvä mieli. On itsekästä kulkea naama norsunveellä, kun nyt sattuu siltä tuntumaan - muillekin voi tulla siitä paha fiilis. Jos ajattelisi muiden hyvää, niin pitäisi tietyt mölyt ja ketutukset mahassaan, eikä purkaisi niitä vieraisiin, syyttömiin ihmisiin. Jos Suomi olisi niin lähimmäisystävällinen maa, niin miksi Suomi olisi itsemurhatilastoissa maailman kärkimaita monien itäeurooppalaisten maiden rinnalla?

Ei pitäisi vedota omiin kokemuksiin, mutta... Olen monta kertaa ollut kuvaamassasi tilanteessa, että joku on syystä tai toisesta tarvinnut apua. Joka kerta on ympärillä pörrännyt auttajia vähän liikaakin. Ihmettelen joka kerta kun julkisuuteen tulee näitä juttuja, että "ihmiset vain käveli ohi" :o Siis missä päin Suomea näin tapahtuu? Itse asun Helsingissä, enkä ole ainakaan täällä koskaan moiseen törmännyt.

Niinpä et ehdi edes auttamaan kun joku muu auttaa jo ensin. Nämä väitteet ettei suomalainen auta ovat lapsien negativista kiukuttelua, joka on ns opittua kiukuttelua ilman oikeita perusteluita täi oikeaa älykkyyttä tai sitä sivistystä miten muiden kanssa oikeasti kanssakäydään. 

Kyllähän Suomessa ihmiset auttavat monestikin. Mutta monessa muussa maassa auttavat ripeämmin ja innokkaammin.

Kuten se new yorkissa tapahtunut metron pysähtyminen(tv ohjelma suurkaupunkien ihmisten auttamis haluista) mistä se tyttö kertoi etttä oli kaatunut ja lyönyt päänsä eikä kukaan ollut auttanut että oli kauheaa herätä maasta, metron lattialta tajuten ettei kukaan auta. Tilastot kertovat että suomessa autetaan ainakin nopeammin kuin new yorkissa.. heh heh samaa juntti retoriikkaa jota sinä käytät. Nämä eivät ole mitään suoraan vertailtavissa olevia juttuja. Aihe on vähämielinen koska siinä väitetään tunteella asioita ilman älyä tai ilman oikeaa vertausta. Sama kun perustelisi syytä asiantuntijoiden sanomisella tarkistamatta asiantuntija lähdettä. ONgelma on se että tässä nyt kiukuttelee jälleen joku maailmanmatkaaja joka on ollut kaksi viiikkoa pois suomesta ja itkee kuinka ankeaa tämä suomi HEILLE itselleen on. Menkää ja tulkaa huijatuiksi, nimittäin huijaatte jo itseänne minkä kerkiätte tällä aiheella, että suomessa ei muka autettaisi tai muualla autettaisiin enemmän ja nopeammin. Se on teidän oma illuusioonne johon te turvaudutte sitä ei voi vertailla eikä teidän ymmärrys näytä käsittävän yksinkertaisempiakaan asioita.  Olen aina saanut apua kun olen sitä tarvinnut, joskus pyytämättä tuntemattomalta ohikulkijalta(ollut oikeaa empatiaa josta auttaja on saanut hyvän mielen). Useammin autetaan maalla kuin kaupungissa jossa ihmiset ymmärtävät avun ja vasta-avun merkityksen. Se ei kuitenkaan ole välttämättä edes empatiaa koska ankarissa(missä lähin apu on kaukana) olosuhteissa joutuu auttamaan sellaistakin josta ei pidä ihan vain selvitäkseen. Se että otsikoidaan epäempaattisesti suomalaisia kylmiksi tai epäempaattisiksi kertoo pelkästään ap:n epäempaattisuudesta ei suomalaisten. Monissa suurkaupungeissa taas "empatiaa" käytetään hyväksi kerjäämällä huijaamalla ja varastamalla, seuraava huijattava löytyy jo kohta taas eivätkä ne lopu tai käy vähiin.

Empatian mittaamiseen ei edes ole mitään pätevää keinoa, mutta vanha totuus on että se joka sanoo suoraan on oikeasti puolellasi, eikä se joka esittää vieressäsi empaattista. Hädässä ystävä tunnetaan.. vai eikö ystävä mielestäsi liity suoraan empatiaan?

Vierailija
64/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja silti tänne on rakennettu yksi maailman rauhallisimmista ja menestyneimmistä valtioista. Esim. köyhälle äidille parempaa maata ei maailmassa ole.

Ei pidä paikkaansa.

T. Köyhä äiti

PS Katto pään päällä ei tarkoita samaa kuin hyvä elämä sillä muiden jatkuva nujertaminen syö kaiken ja lopulta jäljellä on vain masennus tai viha.

Olet varmaan kuullut, että poikkeus vahvistaa säännön? 

En halunnut mitenkään kääntää veistä haavassa, mutta kyllä Suomi on yksi parhaimmista paikoista elää. On meilläkin ongelmia, mutta jos vähän ajattelette, millaisessa p*skassa (osa kirjaimellisestikin) ihmiset elävät maailmalla, osaisitte nähdä asiat kokonaisuutena.

Kaikkea hyvää sinulle:)

Vierailija
65/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen auttanut lumikinokseen juuttuneita autoilijoita ja saanut takaisin vastaavia auvun tarjouksia jne. Suomalaiset osoittautuvat mielestäni todella avuliaiksi aina, joten kylmyys taitaa olla ap:ssa(ja säässä) eikä suomalaisissa ylipäätään. Vai pitäisilkö sanoa että ompa suomalaiset todella epäempaattisia kun MINÄ jouduin auttamaan muut vain kulkivat ohi piittaamatta.

Vierailija
66/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis mitä? Onko nyt niin, että kaikki iloiset ihmiset feikkaavat ja huijaavat? Oletko sitä mieltä, että kukaan ei voi olla aidosti iloinen, auttavainen ja hyväsydäminen ihminen? Miksi alat solvata minua tekstilläsi (olen kyllä ihan akateemisesti koulutettu, vaikka yrität vihjata, että sivistystasoni on jotenkin matala...ja silti, miksi sanoisit noin)? :([/quote]

Niin, joidenkin mielestä täällä ei edes saisi yrittää olla onnellinen:) Sori vaan, negailijat, t'm' jamppa aikoo tänäänkin painella ihmisten ilmoille ja hymyillä niin että:DDD

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen auttanut lumikinokseen juuttuneita autoilijoita ja saanut takaisin vastaavia auvun tarjouksia jne. Suomalaiset osoittautuvat mielestäni todella avuliaiksi aina, joten kylmyys taitaa olla ap:ssa(ja säässä) eikä suomalaisissa ylipäätään. Vai pitäisilkö sanoa että ompa suomalaiset todella epäempaattisia kun MINÄ jouduin auttamaan muut vain kulkivat ohi piittaamatta.

Ei empaattinen ajattele, että "minä jouduin auttamaan", vaan kokee tarvetta auttaa sekä useimmiten kokee hyvää mieltä siitä auttamisesta itsekin. Toki sitä välillä herää siihen epäoikeudenmukaisuuteen, jos muut eivät tee mitään, mutta ei aidosti empaattisella henkilöllä se motivaatio tule mistään ulkokultaisuudesta.

Vierailija
68/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi näköjään kuuluu myös tässä Itä-Eurooppaan. :)

No maantieteellisesti kyllä kuuluukin.

Se taas on aivan  eri asia kuin se, mihin poliittisesti  kuulumme...

Etelä-Korea kuuluu poliittisesti ns. lännen etupiiriin, maan lännen kannalta menetetty pohjoisosa taas ei.

Kommunistinen Kuuba kuului poliittisesti itäblokkiin ,vaikkei ollut edes Eurooppaa ja sijaitsi vain muutamankymmenen kilometrin päässä  Yhdysvaltain aluevesirajalta ja Miamista .

Täsmälleen Helsingin vastapäätä sijaitseva Eesti kuului neuvostoaikana siihen itseensä, Neuvostoliittoon, joten sehän  oli enemmän kuin 'itäblokkia' jotka taas olivat ns. 'puskurivaltioita' länsi-Euroopan rajalla . DDR:n rajojen sisäpuolella  ja sen alueella sijainnut Länsi-Berliini taas  oli ilman muuta 'länttä'. Neuvostoliittoahan riitti muuten lännemmäksikin kuin Suomi joka aikavyöhykkeeltään kuuluu samalle pituuspiirille kuin Istanbul Turkissa.

Sinänsä koko "empatiakartta" on kyllä vain esimerkki siitä mikä kaikki amerikkalaiseen ns. suureen yleisöön uppoaa ja kertoo ehkä vain tekijänsä empatioista sijainniltaan  tietämiään maita kohtaan.

Siinähän ei ole kerrottu ohessa mitään niistä kriteereistä joilla tuota eri valtioiden 'empaattisuutta' mitattiin ja millä nuo "tulokset" saatiin.

Terveisiä alapeukuttajalle !

Maantieteellisiä, objektiivisia ja neutraaleja  faktoja on hyvä alapeukuttaa. Näin voi kertoa kaikille epäilijöille  oman mielipiteensä vahvuudesta ja järkähtämättömyydestä tosiasioiden edessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Irkku kirjoitti:

Mä olen nukuttanut kaikki neljä vauvaani ulkona - myös pakkasessa. Hyvin he nukkuivat! Silloin ei ollut itkuhälytintä, mutta kuulin tai vaistosin heräämisen ja itkemisen.

Ei Suomi ole tyly maa.

Toi pakkasessa nukkutamisesta tehty päätelmä oli kyllä niin tuubaa, ettei tosikaan. Ei kannata uskoa.

Vierailija
70/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä? Onko nyt niin, että kaikki iloiset ihmiset feikkaavat ja huijaavat? Oletko sitä mieltä, että kukaan ei voi olla aidosti iloinen, auttavainen ja hyväsydäminen ihminen? Miksi alat solvata minua tekstilläsi (olen kyllä ihan akateemisesti koulutettu, vaikka yrität vihjata, että sivistystasoni on jotenkin matala...ja silti, miksi sanoisit noin)? :(

Niin, joidenkin mielestä täällä ei edes saisi yrittää olla onnellinen:) Sori vaan, negailijat, t'm' jamppa aikoo tänäänkin painella ihmisten ilmoille ja hymyillä niin että:DDD

Onko sulla maniavaihe päällä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin Tampereella ihmiset ovat syvältä. Olla möllöttävät eivätkä puhu mitään.

Ja suomalaisten peruskateus kukkii. Ei ihme jos ollaan kireitä kun eletään ns naapurien elämää. Seurataan mitä toisella on tai ei ole. Ja arvotetaan elämä toisten mukaan.

Naisten kireys johtuu varmaan siitä kun kaikki pitää saada: ura, 3-4 lasta, lapsille kalliit harrastukset, hyväpalkkainen mies, omakotitalo, mökki, koira ja väh 2 auto.

Takapuoli pitää olla timmi.

Sitten mietitään, että miksi väsyttää.

Vierailija
72/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että sanoo suoraan on oikeaa välittämistä. Se että feikkaa ei auta ketään. Nyt kaiken nähneet lapsoset. Onko aihe jo käsitelty vai vieläkö on asioita ymmärtämättä?

Tämä menee edelleen aiheen sivusta, mutta itselläni on edelleen paha mieli siitä, kun kummitätini sanoi minulle suoraan siitä, että hänen mielestään nenäni on aina ollut harvinaisen ruma (oikeasti tavallista pikkuista suomalaisnenää hieman isompi) ja että mun pitäisi leikkauttaa se plastiikkakirurgilla. Ei siitä tullut minulle hyvä mieli. Olin painiskellut teini-iästä lähtien itsetunto-ongelmien kanssa ja sitten lapsena niin rakas (?) kummitätini sanoi minulle noin melkeinpä inhon virne naamallaan. Ja olin ollut ystävällinen häntä kohtaan ja asiallinen ja mukava aina. Mutta hän halusi sanoa asiat suoraan. Ei se suoraan sanominen ole aina välittämistä kyllä ollenkaan. :(

Sosiaaliporno sadut eivät muuta sitä realiteettia että se joka sanoo suoraan auttaa se joka feikkaa ei. Nenäsi ei ole merkityksellinen keksityssä sadussasi uskontotädillesi ja toki hänellä saa olla mielipiteensä, mutta miksi se sinua kiinnostaisi mitä joku keksimäsi ilkeä uskisihminen ajattelee tai haluaa sanoa, suora totuushan se ei kuitenkaan ole. Aivan Samoin kuten muitakaan asiaa oikeasti ajattelevia ei kiinnosta satusi aiheesta suoraan sanominen, ne ovat vain sinun satujasi aiheesta ei suoraan sanomista tuollaisesta loukaavasta sivistymättömästä käytösvirheestä. Ymmärtääkö? Miksi satusi ei pääty siihen että opetat suoraan tarinasi uskistätiä olemalla suora ettei nenäsi muodot kuulu hänen arvostelualueelleen ollenkaan että hänen kannattaisi tarkkailla vain omia piirteitään se olisi suoraan sanomista. Teinityttömäinen nenästä ja itsetunnosta puhuminen ei ole suoraa puhetta, vaikka kovin pornomaista(american teen) tunne pitoista soopaa onkin. Edelleen ulkonäkökeskeisyysko se sitä empatiaa onkin, koska se nousee tässä ketjussa jatkuvasti esiin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä? Onko nyt niin, että kaikki iloiset ihmiset feikkaavat ja huijaavat? Oletko sitä mieltä, että kukaan ei voi olla aidosti iloinen, auttavainen ja hyväsydäminen ihminen? Miksi alat solvata minua tekstilläsi (olen kyllä ihan akateemisesti koulutettu, vaikka yrität vihjata, että sivistystasoni on jotenkin matala...ja silti, miksi sanoisit noin)? :(

Niin, joidenkin mielestä täällä ei edes saisi yrittää olla onnellinen:) Sori vaan, negailijat, t'm' jamppa aikoo tänäänkin painella ihmisten ilmoille ja hymyillä niin että:DDD

Onko sulla maniavaihe päällä?

Tosi positiivisesti komppaat väärinymmärtäjää. Sitäkö on empatia mielestäsi? Sori vaan, mutta noilla eväillä et saavuta mitään todellista. Kaveri jota kompaat haluaa käsittää väärin tuon kirjoituksen johon vastaa, sitä komppaamalla haluat antaa tukeasi väärinymmärtämiselle et empaattisuudelle.

Vierailija
74/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ainakin Tampereella ihmiset ovat syvältä. Olla möllöttävät eivätkä puhu mitään.

Ja suomalaisten peruskateus kukkii. Ei ihme jos ollaan kireitä kun eletään ns naapurien elämää. Seurataan mitä toisella on tai ei ole. Ja arvotetaan elämä toisten mukaan.

Naisten kireys johtuu varmaan siitä kun kaikki pitää saada: ura, 3-4 lasta, lapsille kalliit harrastukset, hyväpalkkainen mies, omakotitalo, mökki, koira ja väh 2 auto.

Takapuoli pitää olla timmi.

Sitten mietitään, että miksi väsyttää.

Mulle käy vallan hyvin, että möllötetään eikä puhuta :D tai siis ei mua haittaa, jos joku mulle puhuu vaikka onhan se vähän pelottavaa, mut ite oon sellanen, että just möllötän paljon. Oon ujo, sosiaalisten tilanteiden pelkoinen ja kaikenlisäksi tykkään vaan olla rauhassa, ajatella rauhassa ja elää siinä omassa kuplassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä menee edelleen aiheen sivusta, mutta itselläni on edelleen paha mieli siitä, kun kummitätini sanoi minulle suoraan siitä, että hänen mielestään nenäni on aina ollut harvinaisen ruma (oikeasti tavallista pikkuista suomalaisnenää hieman isompi) ja että mun pitäisi leikkauttaa se plastiikkakirurgilla. Ei siitä tullut minulle hyvä mieli. Olin painiskellut teini-iästä lähtien itsetunto-ongelmien kanssa ja sitten lapsena niin rakas (?) kummitätini sanoi minulle noin melkeinpä inhon virne naamallaan. Ja olin ollut ystävällinen häntä kohtaan ja asiallinen ja mukava aina. Mutta hän halusi sanoa asiat suoraan. Ei se suoraan sanominen ole aina välittämistä kyllä ollenkaan. :([/quote]

Olen pahoillani kummitätisi puolesta, törkeää käytöstä:(

Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että suoraan sanominen on useimmiten järkevin tapa hoitaa asioita. Tietenkin aikuisen ihmisen pitäisi osata antaa palaute sivistyneessä muodossa eikä vain laukoa mitä sylki suuhun tuo. Mielestäni liian paljon on Suomessa juurikin sellaista ylisuojelua vanhempien tasolta, jonka johdosta lapsista on vaara tulla sellaisia tahdottomia ressukoita, jotka eivät uskalla aikuisena sanoa omaa mielipidettään asioihin vaan pitävät kaiken sisällään. 

Sinulla on varmasti hyvin kaunis nenä:) 

Vierailija
76/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ap miettinyt tätä samaa aika paljon viime vuosina. Mietin että ehkä tämä on hyvinvointivaltion kääntöpuoli. Että ihmiset ajattelevat, että valtio hoitaa mun ei tarvii välittää ja ovat ehkä katkeriakin kun kuvittelevat sen olevan helppoa kun heillä itsellä on muka niin kauhean rankkaa jne. Ihmettelen myös niitä onnellisuus-äänestyksiä sillä mä en paljon muuta kuule kun valitusta ja vinkumista...ja tämä siis keskiluokalta jolta ei puutu mitään.

T. Se sama köyhä äiti joka asuisi mieluummin vaikka savimajassa jos muut kohtelisivat kuin ihmistä.

Huono-osaisuudesta tuli mieleen tämä uutinen vuodelta 2010:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010122712922998_uu.shtml

"Suomessa Pohjolan tylyimmät sosiaalityöntekijät"

Vierailija
77/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset laitetaan liian pieninä päiväkoteihin jossa kokevat tulleensa äidin hylkäämäksi. Vanhemmat aina töissä, kiintymyssuhdetta ei pääse muodostumaan. Vanhemmat eivät puhu lapsensa kanssa, eivät edes yritä tutustua uuteen tulokkaaseen. Päivät ovat rutiinia, suorittamista. Työtä, työtä, työtä.

Vierailija
78/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että sanoo suoraan on oikeaa välittämistä. Se että feikkaa ei auta ketään. Nyt kaiken nähneet lapsoset. Onko aihe jo käsitelty vai vieläkö on asioita ymmärtämättä?

Tämä menee edelleen aiheen sivusta, mutta itselläni on edelleen paha mieli siitä, kun kummitätini sanoi minulle suoraan siitä, että hänen mielestään nenäni on aina ollut harvinaisen ruma (oikeasti tavallista pikkuista suomalaisnenää hieman isompi) ja että mun pitäisi leikkauttaa se plastiikkakirurgilla. Ei siitä tullut minulle hyvä mieli. Olin painiskellut teini-iästä lähtien itsetunto-ongelmien kanssa ja sitten lapsena niin rakas (?) kummitätini sanoi minulle noin melkeinpä inhon virne naamallaan. Ja olin ollut ystävällinen häntä kohtaan ja asiallinen ja mukava aina. Mutta hän halusi sanoa asiat suoraan. Ei se suoraan sanominen ole aina välittämistä kyllä ollenkaan. :(

Sosiaaliporno sadut eivät muuta sitä realiteettia että se joka sanoo suoraan auttaa se joka feikkaa ei. Nenäsi ei ole merkityksellinen keksityssä sadussasi uskontotädillesi ja toki hänellä saa olla mielipiteensä, mutta miksi se sinua kiinnostaisi mitä joku keksimäsi ilkeä uskisihminen ajattelee tai haluaa sanoa, suora totuushan se ei kuitenkaan ole. Aivan Samoin kuten muitakaan asiaa oikeasti ajattelevia ei kiinnosta satusi aiheesta suoraan sanominen, ne ovat vain sinun satujasi aiheesta ei suoraan sanomista tuollaisesta loukaavasta sivistymättömästä käytösvirheestä. Ymmärtääkö? Miksi satusi ei pääty siihen että opetat suoraan tarinasi uskistätiä olemalla suora ettei nenäsi muodot kuulu hänen arvostelualueelleen ollenkaan että hänen kannattaisi tarkkailla vain omia piirteitään se olisi suoraan sanomista. Teinityttömäinen nenästä ja itsetunnosta puhuminen ei ole suoraa puhetta, vaikka kovin pornomaista(american teen) tunne pitoista soopaa onkin. Edelleen ulkonäkökeskeisyysko se sitä empatiaa onkin, koska se nousee tässä ketjussa jatkuvasti esiin. 

Aika kylmää kommenttia. :'( Kun siis edelleen mua vaivaa se tätini (ja samalla kummitätini) kommentti. Millä perusteella väität sitä saduksi? Olen itse ollut itsetunto-ongelmieni vuoksi itsarin partaalla kymmenet kerrat ja olen yrittänyt rakentaa oman elämänkatsomukseni oikeastaan sen selviämiskamppailun pohjalta. Kun siis en ihan sopinut suomalaisiin kauneusihanteisiin 90-luvulla. Nykyään maassamme on sen verran paljon muualta tulleita, että olenkin ihan keskivertotasoa nykyisin...ei mua pidetä enää rumana tietääkseni.

Mutta tädin piti tulla avautumaan, kun oli pakko kertoa totuus. Ja siis sen tätini kommentin jälkeen menin melkein junan alle seuraavana päivänä...mä jotenkin muserruin ihan totaalisesti ja kaikki ne teini-iän pahat fiilikset tulivat sen brutaalin kommentin myötä takaisin. Mulla oli siinä vaiheessa jo mies, lapsi ja ihan hyvä ura jne., mutta olin kuin pikkulapsi kun tätini sohaisi vanhoja traumojani ja haavojani liian pahasti. Sitä paitsi mun tätini ei ole mikään "uskis" (siis uskovainen), vaan ihan tapakristitty kovin ei-uskovainen keskivertosuomalainen. T. Ap

Vierailija
79/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Erityisesti ärsyttää suomalaisten hillitön into hävetä ja haukkua toisiaan ja omaa maataan. Mikään ei ikinä ole hyvin. Olkaa positiivisempia, saatanan idiootit!

* PYRSK * 

Vierailija
80/96 |
24.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Irkku kirjoitti:

Mä olen nukuttanut kaikki neljä vauvaani ulkona - myös pakkasessa. Hyvin he nukkuivat! Silloin ei ollut itkuhälytintä, mutta kuulin tai vaistosin heräämisen ja itkemisen.

Ei Suomi ole tyly maa.

Toi pakkasessa nukkutamisesta tehty päätelmä oli kyllä niin tuubaa, ettei tosikaan. Ei kannata uskoa.

No niin tai näin, mitä tuon esimerkin kertojan omien lasten nukuttelukokemuksen siis piti nähdä kertovan jostain maamme henkisestä asenneilmastosta tai ihmisten yleisestä  käyttäytymisestä täällä keskenään  ?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän kuusi