Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Liian hiljainen työntekijä?
22.10.2016 |
Voi kauhea, kaikenlaisia ongelmia sitä ihmisellä onkin, mutta hankin henkilöstövuokrauksen kautta työntekijän. Ihan osaava ja tuntui hiljaiselta, mutta ajattelin, että nuori ihminen on ujo luonnostaan, mutta eiköhän tuon kanssa juttuun tulla. Nyt ollaan tehty 2kk yhdessä töitä ja edelleenkään ei puhu mitään. Kuuntelee kyllä ja vastaa yhdellä sanalla, mutta alan olla tosi puutunut tuohon persoonaan. Puhuisi perkele jotain. Ei tarvi olla hölö, mutta kun kaksin ajetaan 3 tuntiakin kerrallaan, niin olisihan se kiva edes 10% matkasta jutustella jotain. Nyt yritän puhua, ei juuri vastaa ja sitten voi tuntikin mennä täydessä hiljaisuudessa.
Mitä ihmettä tämän tyypin kanssa teen? Työntekijänä ok, mutta niin on olleet edellisetkin. Haluan vähän seuraa kanssa noille pitkille matkoille. Edellinen oli samanlainen 20 vuotta nuorempi, mutta hauska tyyppi, kun sopiva aihe löytyi. Olen miettinyt vaihtoehtoakin pyytää rekrypalvelusta uutta, mutta se tuntuisi kohtuuttomalta, jos toinen ei persoonalleen mitään voi. Toisaalta en tämmöistäkään jaksa.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Olepa sinä ekstrovertti välillä ihan hiljaa ja anna sen toisenkin olla, jos haluaa.
Tämä hölö introvertti ei allekirjoita tänänkaltaisia yleistyksiä. Ja btw, kyllä me introvertitkin voidaan poistua omalta mukavuusalueelta eikä aina vain vaatia sitä muulta maailmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olepa sinä ekstrovertti välillä ihan hiljaa ja anna sen toisenkin olla, jos haluaa.
Ei siihen mitään extroverttiutta tarvita vaan normaaleja käytöstapoja!! Joihin kuuluu jutteli. .tsiisus, ei kohteliaisuus mitään tähtitiedettä ole. En tajua mitä täällä 'sallitaan' ja on millään muotoa hyväksyttävää tommonen hiljaa nuilottaminen
Extrovertit haluavat että extroverttius on tämä ns "normaali tila" ja introverttius se epänormaali. Yhtä hyvin voisi sanoa että "normaaleihin käytöstapoihin" kuuluu antaa toisen olla rauhassa eikä ahdistella jatkuvalla pölinällä. Ei luulisi olevan tähtitiedettä olla ahdistelematta ihmisiä?
Ja (me) introvertit taas kuvitellaan, että se introverttius on jotain tosi spessua jota muun maailman pitäisi jatkuvasti huomioida. Yhtälailla se extrovertti on spessu, miksi sen ympärillä ei tarvitse hipsiä? Mut eeiii, me introvertit ollaan niiiin erityisiä. Haluaisin lanseerata uuden ihmistyypin, mulkvertti. Ihminen, joka vaatii muita ihmisiä näkemään itsensä erityisenä, mutta ei salli tätä erityisyyttä muille kuin kaltaisilleen. Terveisin: natriumglutamaattiyliherkkäkeliaakikkolaktoosivammaineninteoverttisemiaspergeriAistitliherkkä jolle kukaan muu ei ole ongelma.
No se on vuokrafirmasta - laita vaihtoon vaan. Sinä sille palkan maksat joten mykistelköön muualla.
Vierailija kirjoitti:
Ottaa päähän just tollaset "pitää suurimmanosan ajasta puhua tai muuten alan sua syrjimään" ihmiset. Olen itsekkin todella hiljainen, joskus ei vaan tule puhuttua saati edes kiinnosta sillä hetkellä puhua, olen hyvä työntekijä, kaveripiirini on hyvin supponen mutta erittäinläheinen. Ekstrovertti paskiaiset joilla ei ole mitään ymmärrystä erilaisuudesta ja ahdistuu niinkin pienestä asiasta kuin hiljaisuus saisivat hieman oppia arvostamaan hiljaisuutta ja sitä ettei jatkuvasti tarvitse puhua.
Kerran hain työpaikkaa kioskilta ja kun haastattelija huomasi etten ole suupaltti hän huomautti siitä että "meille sopii työhön vain iloiset puhuvat ihmiset" katsoin häntä sitten huuli pyöreänä että alright, pitäs suun käydän jatkuvasti. vituttaa tullaiset ihmiset, hiljaisille ei maailmassa ole tilaa.6
ps.olen nuori nainen ja ihan normaali ja huumorintajuinen
BUAHAHAA!
Ollaan sitä niin parempaa ihmistä että. Sori vaan mut en minäkään sinua aspalveluun palkkais. Enkä varmaan muuhunkaan hommaan...
Miten voi olla niin vaikeaa isolle osalle ihmisistä jutella normaalisti niitä näitä esim ajomatkat ja kahvitauot, ja sitten kun tehdään töitä niin tehdään töitä ilman muita pölinöitä ja ylimääräistä älämölöä. Ei oikeaa asennetta työntekoon tai työkavereihin voi selitellä millään ekstro tai introverttiydellä - perusluonteesta huolimatta töissä ollaan töissä, ja käyttäydytään sen mukaan.
Ymmärrän tuskasi ap! Kun työtoverin kanssa viettää pahimmillaaan ja parhaimmillaan enemmän aikaa kun puolison kanssa, niin ei sitä aikaa kiinnosta viettää minkään mykän tampion kanssa. Kun on mukavia työkavereita joiden kanssa voi viettää aikaa vaikka myös vapaalla, niin on paljon kivempaa tulla töihin ja viihtyä siellä.
Nimimerkki ylitöitä enemmän kuin laki sallii ja myös osa kesälomasta ja viikonlopuista työkavereiden kanssa (myös puoliso mukana)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliskohan ongelmana että sä olet pomo ja maksat palkan? Ehkä se ajattelee, että lentää pihalle jos teille tulee erimielisyyttä? Tai siis jos et ole samaa mieltä hänen kanssaan asioista? Ehkä hän ajattelee, että on asiatonta alkaa kertomaan "pieniä sattumuksia" työtehtävistä, että otat ne valittamisena tai jotain? Ihmisillä kun on voinut aiemmin olla hyvin erilaisia pomoja, ota se huomioon. Ja ihmiset on erilaisia persooia, eikö ole tärkeintä että työ tulee tehtyä hyvin? Tai kysy sellaisia kysymyksiä joihin ei voi vastata yhdellä sanalla, mutta älä utele hyvin henkilökohtaisia asioita. Työntekijän ei ole pakko jakaa töissä tietoa henkilökohtaisista asioista. Juttele ja kysele siis jotain "kevyttä" ja yleisluontoista.
En minäkään erityisesti työkavereitten tai pomojen kanssa puhu kun työasioista. Jotain pientä "small talk" tyylistä juttua. Töissähän sitä töissä ollaan, eikä rupattelemassa tai kavereita etsimässä.
Oon muuten huomannut, miten vielä kymmenen vuotta sitten töissä jutusteltiin aika paljonkin, mut jostain syystä ei enää niin kovin paljon. Eikä nyt ole ihan vaan työpaikkakohtaisesta asiasta kyse, vaan tämän huomion olen tehnyt kun työni puolesta käyn eri yrityksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei. Taas on vuokrafirman työntekijästä kyse, ja tästäkin tuntuu löytyvän vikaa, ihankun parissa edellisessäkin ketjussa.
Jollakin tuntuu nyt olevan kova tarve korostaa kuinka huonoja työntekijöitä vuokrafirmoista löytyy, aina jotakin vikaa.
Yksi työpaikkakiusaamisen muotohan se tämäkin on.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla edes ekstrovertti, kun tuollainen umpimykkä möllöttäjä alkaa pänniä, etenkin jos joutuu istumaan sellaisen kanssa tuntikaupalla autossa kaksistaan. Ilmeisesti tuolta työkaverilta puuttuvat kaikki sosiaaliset taidot.
Varmaan on juuri sellainen muutenkin mölö ja typerä "minä olen introvertti lumihiutale, ei minun tarvitse huomioida muita ihmisiä ollenkaan" -hyypiö. Toivottavasti saa suunsa auki edes silloin, kun työskennellessä on jotain epäselvää eikä vain tee päin honkia asioita... Näitä kun riittää Suomessa, jossa hyveenä pidetään hiljaisuutta hulluuteen asti.
Multa ei puutu sosiaaliset taidot, omaan ok:t sellaiset. Joo, olen introvertti+misantrooppi, tyhjänpäiväinen hölötys ei kiinnosta. Jos työtoverilla on asiaa TÖIHIN liittyen, kuuntelen ja vastaan. Jos taas juttu ei liity työhön ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon muuten huomannut, miten vielä kymmenen vuotta sitten töissä jutusteltiin aika paljonkin, mut jostain syystä ei enää niin kovin paljon. Eikä nyt ole ihan vaan työpaikkakohtaisesta asiasta kyse, vaan tämän huomion olen tehnyt kun työni puolesta käyn eri yrityksissä.
Miksi töissä pitäisi jutella mitään jos ei liity työhön? Töissä tehdään TÖITÄ ei pidetä juorutunteja.
Vierailija kirjoitti:
Oon muuten huomannut, miten vielä kymmenen vuotta sitten töissä jutusteltiin aika paljonkin, mut jostain syystä ei enää niin kovin paljon. Eikä nyt ole ihan vaan työpaikkakohtaisesta asiasta kyse, vaan tämän huomion olen tehnyt kun työni puolesta käyn eri yrityksissä.
Erona olikin ennen se, että työpaikat olivat usein pitkäiaikaisempia ja pääsi syntymään tiiviimpiä yhteisöjä. Nykyään tulee ja menee jatkuvasti opiskelijaa kun moni on jatkuvasti jotain opiskelemassa. Vaihtuvuus työpaikoilla lienee siis varsin yleistä, erityisesti tietyillä toimialoilla. Toki näin oli jo kymmenen vuotta sittenkin, mutta tässä 2000 luvun aikana tämä on kyllä muuttunut huomatavasti.
Vaikka olen introvertti ja vähäsanainen, niin ajan kanssa kyllä tutustun ihmisiin ja juttukin luistaa. Se vain kestää varsin kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaa päähän just tollaset "pitää suurimmanosan ajasta puhua tai muuten alan sua syrjimään" ihmiset. Olen itsekkin todella hiljainen, joskus ei vaan tule puhuttua saati edes kiinnosta sillä hetkellä puhua, olen hyvä työntekijä, kaveripiirini on hyvin supponen mutta erittäinläheinen. Ekstrovertti paskiaiset joilla ei ole mitään ymmärrystä erilaisuudesta ja ahdistuu niinkin pienestä asiasta kuin hiljaisuus saisivat hieman oppia arvostamaan hiljaisuutta ja sitä ettei jatkuvasti tarvitse puhua.
Kerran hain työpaikkaa kioskilta ja kun haastattelija huomasi etten ole suupaltti hän huomautti siitä että "meille sopii työhön vain iloiset puhuvat ihmiset" katsoin häntä sitten huuli pyöreänä että alright, pitäs suun käydän jatkuvasti. vituttaa tullaiset ihmiset, hiljaisille ei maailmassa ole tilaa.6
ps.olen nuori nainen ja ihan normaali ja huumorintajuinen
BUAHAHAA!
Ollaan sitä niin parempaa ihmistä että. Sori vaan mut en minäkään sinua aspalveluun palkkais. Enkä varmaan muuhunkaan hommaan...
Tällä olisi jotain merkitystä, jos sinä edes voisit jonkun palkata sinne vuokrayksiösi kangassohvalle.
Alue: Aihe vapaa
Aivan. Se ratkaisee, kuinka paljon osaa höpöttää paskaa, koska kukaan ei tajua asioita. Esimerkiksi meillä on esimiehenä henkilö, joka ei tee työtä, vaan kertoo hauskoja juttuja ja häiritsee työntekoa. Tykkää myös lytätä alaisensa puheet, esimerkiksi kun esittelin työtäni ulkopuoliselle, niin alkoi sivusta vähätellä tehtävääni, vaikkakaan ei itse tajua työstä mitään. Ja itse toi tämän henkilön työpisteelleni ja pyysi kertomaan työstäni. On myös käytännössä mahdotonta neuvotella mistään, koska on niin herkkä suuttumaan.