Suomalaisten yleisesti tekemiä kielivirheitä englannissa

Tää on ihan kiinnostava aihe, josta voisi saada neutraalin keskustelun. Totta kai äidinkieli vaikuttaa siihen, mitä virheitä ihminen tekee vierasta kieltä puhuessaan. Ruotsalaiset tekevät erilaisia virheitä englannissa kuin suomalaiset tai intialaiset. Niiden havainnoiminen on mielenkiintoista, eikä siitä tarvitse heti mieltä pahoittaa ja alkaa itkeä, että taas meitä loukataan ja siks ei uskalleta puhua mitään. Vähän itsetuntoa kehiin, niin saadaan hyvä keskustelu!

Persoonapronominien hahmottaminen ontuu välillä. Moni ei osaa oikein käyttää "to whom" tai "whom with" tyyppisiä rakenteita.

Se, että vaatii itseltään virheettömyyttä ja mykistyy. Kukaan ei puhu edes äidinkieltään virheettömästi, joten on mahdoton vaatimus, että joku puhuisi vierasta kieltä virheettömästi ja ilman vierasta korostusta. 

Se, ettei ajattele sillä kielellä jota puhuu. Juuri se, että ajattelee suomeksi ja sitten kääntää sana kerrallaan toiselle kielelle päässään, aiheuttaa turhaa jännitystä ja vaikeaselkoisia lauseita. 

Tärkeintä on tulla ymmärretyksi ja ymmärtää muita, virheet on sivuseikka. 

Englannissa on helppo harjaantua: ei tarvitse kuin avata telkkari ja siellä puhutaan englantia. Siitä vain kuuntelemaan ja oppimaan. 

Jos on istunut kuuliaisesti "pakkoruotsin" tunneilla osaa kyllä erottaa toisistaan han ja hon, he ja she. Mulle ei tule mieleen nyt yhtään maailmankieltä, jossa sukupuolia ei erotettaisi toisistaan. 

En tiedä onko mikään suomalaisten ongelma, mutta monikot esim. woman (women), man (men), child (children) taivutetaan monesti womans, mans, childs.

Vierailija kirjoitti:

procent, kun tarkoitetaan percent

Kerrankin joku huomaa tuon, jota jo teininä pohdin.

Suomalaiset puhuvat suomeksikin pro-senteista, kun tarkoitetaan per sata, eli per-sentti. Kuitenkin mm. nopeudesta puhutaan metriä per sekunti.

Pro tarkoittaa aivan eri asiaa kuin per. Sinällään kiinnostaisi sanan kotimaisen muunnoksen etymologia.

Englannissa moni sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, jotka suomessa kirjoitetaan pienellä, ja se sotkee. Esimerksi viikonpäivät ja kuukaudet.

Mulle tuottaa vaikeuksia prepositiot, to, in, for, at jne... Nuorena ujostelin sitä, etten osaa oikeaan kohtaan valita oikein. Onneksi ikä ja kokemus vapautti, jos en oo varma, niin mutisen jotain sinnepäin ja jatkan itse asiaan häpeilemättä.  :)

Ne sanat, joissa yksikkö on sama kuin monikko, sanotaan usein väärin. Furniture - FurnitureS, Baggage - BaggageS

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

procent, kun tarkoitetaan percent

Kerrankin joku huomaa tuon, jota jo teininä pohdin.

Suomalaiset puhuvat suomeksikin pro-senteista, kun tarkoitetaan per sata, eli per-sentti. Kuitenkin mm. nopeudesta puhutaan metriä per sekunti.

Pro tarkoittaa aivan eri asiaa kuin per. Sinällään kiinnostaisi sanan kotimaisen muunnoksen etymologia.

Netistähän sekin löytyy.

Whom - sanan käyttö on suomalaisille vaikeaa. Aina sanotaan who kun pitäisi sanoa whom.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena tyttönä lähdin Skotlantiin au-pairiksi, luulin osaavani englanninkieltä melko hyvin. Päästyäni perille, luulin tulleeni johonkin eri planeetalle, en ymmärtänyt yhtään mitään. Onneksi perhe oli aivan uskomattoman ihana ja he auttoivat läpi ensimmäiset viikot. Perheen isä oli professori , hän puhui minulle kirjakieltä alussa sekä selitti sanontoja. Vasta 6:kk jälkeen koin ymmärtäväni kunnolla murretta, vuoden jälkeen ei ollut enää ongelmia.

No nuo murteet on monelle natiivillekin vaikeita hahmottaa. Kanadalainen, englanninkielinen kaverini oli pari kuukautta irlannissa ja ihan hädässä kielen kanssa.

Irlantilaisessakin tv:ssä tekstitetään toisten irlantilaisten puhe, kun sikäläisetkään eivät ymmärrä sitä. Eikä sitä oikein voikaan ymmärtää. Pohjoisessa esimerkiksi tietyt yleisimmät sanat lyhennetään ensimmäiseen tavuun tai äänteeseen. Tietämättä mitä sillä äänteellä alkavaa samankaltaista sanaa tarkoitetaan ei voikaan ymmärtää oppimatta niitä lyhennettäviä sanoja. Lounaassa ja lännessä taas on omia eri sääntöjä.

Suomalaisille on vaikeaa verbien jälkeiset prepositiot. Ne, et yhden sanan jälkeen on "at" ja toisen "for" tai "on" jne. Mut se on kyllä täysin ymmärrettävää, koska suomesta ne puuttuu

We go room.

Etuliitteiden käyttö ei ole kaikille kauhean luontevaa, koska suomessa niitä ei juuri ole. Sen takia moni sanoo mieluummin esim. "Evaluate again" eikä re-evaluate." Se ei kyllä ole virhe, mutta tyypillistä.

Foutograffer vaik se on ftografer

Furnitures, furniture olisi oikein.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisille on vaikeaa verbien jälkeiset prepositiot. Ne, et yhden sanan jälkeen on "at" ja toisen "for" tai "on" jne. Mut se on kyllä täysin ymmärrettävää, koska suomesta ne puuttuu

Totta, mutta ne on myös välillä aika epäloogisia.

Mä lausun to bury sanan aina väärin, lapsi huomauttaa, selaustaan "beri"

No, lausutaanpa nyt sana "thought" tai "though", mammat! Eli ei noin!!!! Se th-äänne on siis osattava sihauttaa oikein kielenkärjessä, eikä laajana "suun perällä". Muuten hommasta ei tule yhtikäs mitään, ja teidät nauretaan pihalle jo Lontoon tullissa ja käännytetään takas Suomeen ekalla koneella! Ja sitä g:ä ei lausuta em. sanassa samalla tavalla, kuin sanassa "gerbiili".

Kalja, parta ja karhu!