Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaisten yleisesti tekemiä kielivirheitä englannissa
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Sana steak lausutaan "stiik".
Olin tämän sanan kanssa vaikeuksissa aiemmin, enkä tiennyt, kuinka lausutaan; stiik vai steik. Sitten hoksasin, että samalla tavalla, kuin break -sanassa. Jippii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana steak lausutaan "stiik".
Olin tämän sanan kanssa vaikeuksissa aiemmin, enkä tiennyt, kuinka lausutaan; stiik vai steik. Sitten hoksasin, että samalla tavalla, kuin break -sanassa. Jippii!
.... koska siis break ja steak sanoissa on ea-äänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat ylipäänsä aika taitavia kieliopissa, veikkaan että englantilaiset itse tekevät kielellisiä virheitä enemmän. Sanastoasiat erikseen.
Suomalaisilta sujuu kielioppi ihan nätisti arjen tilanteissa, mutta britit kyllä vievät voiton joka sarjassa. Voisin listata heti ulkomuistista tähän kolme aanelosellista suomenkielisten englanninpuhujien peruskieliopissa tekemiä tyyppivirheitä, jos siis haluaisin tehdä päivätyötäni myös illalla.
t. Aikuiskouluttaja
no jopas. Jaksoit kuitenkin lukea ketjua, vaikka työnantajasi ei maksa siitä?
an new experience
a awful mess
Aaargh!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana steak lausutaan "stiik".
Olin tämän sanan kanssa vaikeuksissa aiemmin, enkä tiennyt, kuinka lausutaan; stiik vai steik. Sitten hoksasin, että samalla tavalla, kuin break -sanassa. Jippii!
.... koska siis break ja steak sanoissa on ea-äänne.
Englannin lausunta ei noudata sääntöjä, esim mean tai beam tai bleak.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SUomi on sääntöjen maa; niinpä myös sopii suomalaiseen pirtaan oikein hyvin, että koulussa oppilaat lähes pelotellaan hengiltä sen suhteen, kuinka tärkeää on lausua täydellisesti kaikki artikkelit yms. just paikallaan. Sitten, kun nämä säännöt on saatu kaaliin, kaikilla on jo alitajussaan käsitys siitä, kuinka paha juttu on, kun ei puhuta täydellistä kielioppia ja ääntämistä; virheen tekemisen kauheat seuraukset kummittelevat päässä. Ja koska kukaan ei halua kokea "häpeärangaistusta" virheen seurauksena, ollaan mieluummin hiljaa.
Meillä ala- ja yläasteella 80-luvulla keskustelua harjoiteltiin parin kanssa lukemalla kappaleet kirjasta ääneen. Toinen luki pari kolme riviä, kaveri taas pari jne.
Jälkeenpäin kun aattelee, niin miten tälläisen harjoittelun oletetaan edistävän aidoissa kommunikaatilanteissa pärjäämistä? Mun mielestä ei yhtään mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
I will be late from work - oikeasti for work.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana steak lausutaan "stiik".
Olin tämän sanan kanssa vaikeuksissa aiemmin, enkä tiennyt, kuinka lausutaan; stiik vai steik. Sitten hoksasin, että samalla tavalla, kuin break -sanassa. Jippii!
.... koska siis break ja steak sanoissa on ea-äänne.
Englannin lausunta ei noudata sääntöjä, esim mean tai beam tai bleak.
No eipä näköjään noudatakaan tuota break-steak -sanaparia pidemmälle eli esim. tuo beam ei jatka sääntöä tosiaan. Eli selvisin tuurilla tuosta omasta oivalluksestani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puheen liian tasainen sävelkulku.
Ylikäytetään kestopreesensiä, kun se kerran on opittu.
Ei osata ääntää th:ta, oli se sitten soinnillinen tai soinniton.
Ai tink tät I vill go nau.
Laittakaa ne virheet ja oikea versio myös, niin oppii samalla tätä ketjua lukiessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
an new experience
a awful mess
Aaargh!!!
Tanskalainen työkaverini ei myöskään ymmärrä a ja an -artikkelien logiikkaa. Hän ei esim. millään tajunnut miksi sanotaan "an SMS" eikä "a SMS", vaikka kuinka yritin selittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ovat ylipäänsä aika taitavia kieliopissa, veikkaan että englantilaiset itse tekevät kielellisiä virheitä enemmän. Sanastoasiat erikseen.
Suomalaisilta sujuu kielioppi ihan nätisti arjen tilanteissa, mutta britit kyllä vievät voiton joka sarjassa. Voisin listata heti ulkomuistista tähän kolme aanelosellista suomenkielisten englanninpuhujien peruskieliopissa tekemiä tyyppivirheitä, jos siis haluaisin tehdä päivätyötäni myös illalla.
t. Aikuiskouluttaja
no jopas. Jaksoit kuitenkin lukea ketjua, vaikka työnantajasi ei maksa siitä?
Tottahan toki jaksoin, vaikkei tässä mitään yllätyksiä ole näkynytkään. Olen muuten koulutusyrittäjä, joten on ihan oman etuni mukaista silloin tällöin muistuttaa ihmisiä siitä, että vaikka suomalaiset osaavat englantia ihan hyvin ja moniin muihin "kansoihin" verrattuna tosi hyvin, useimmat eivät osaa aivan niin hyvin kuin itse uskovat. Katsos, kun omia virheitä ei yleensä huomata. Yleensä se puutteiden havaitsija onkin työnantaja tai asiakas. Mutta ei hätää, asiantuntija auttaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne sanat, joissa yksikkö on sama kuin monikko, sanotaan usein väärin. Furniture - FurnitureS, Baggage - BaggageS
Lisätään listaan "fish" ja "sheep".
Vierailija kirjoitti:
Kalja, parta ja karhu!
Biö, beörd ja beö. Eikö näin?
Vapaapäivä on monen suomalaisen mukaan free day.
Joku eteläafrikkalainen sanoi, että ainakin tuo jo mainittu, että she ja he käytetään sekaisin puheessa, mikä on ihan ymmärrettävää mun mielestä. Tosi vaikeaa yhtä pronominia aina käyttäneenä keskittyä noihin epäolennaisuuksiin, että onko se mies vai nainen. Kirjoittaessa helpompaa. Sitten se, kun puhutaan, että täällä Suomessa ja sanotaan in here, vaikka se on pelkkä here, kun on maasta kyse.
Ei osata eroa v- ja w-kirjaimien ääntämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
an new experience
a awful mess
Aaargh!!!
Tanskalainen työkaverini ei myöskään ymmärrä a ja an -artikkelien logiikkaa. Hän ei esim. millään tajunnut miksi sanotaan "an SMS" eikä "a SMS", vaikka kuinka yritin selittää.
Tuohan on helppo selittää. SMS ääntyy es em es, ja vokaalin tai vokaalilta kuulostavan sanan/ äänteen edessä on an.
Jäi tuo prosentti vaivaamaan. Ranskaksi sanotaan pourcent, eli per sata. Sitten taas kaikissa skandinaavisissa kielissä ja saksassa sanotaan procent/ Prozent. Joten ei se mikään kulttuuriskandaali ole, että suomeksi sanotaan prosentti eikä persentti tai persata (joka kuulostaa verbiltä). Suomen kielessä on varmasti enemmän lainoja skandinaavisista kielistä ja venäjästä kuin englannista. Ja ennemmin tai myöhemmin kaikkien lainasanojen juuret palautuvat kreikkaan tai latinaan.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaisilta sujuu kielioppi ihan nätisti arjen tilanteissa, mutta britit kyllä vievät voiton joka sarjassa. Voisin listata heti ulkomuistista tähän kolme aanelosellista suomenkielisten englanninpuhujien peruskieliopissa tekemiä tyyppivirheitä, jos siis haluaisin tehdä päivätyötäni myös illalla.
t. Aikuiskouluttaja