Isäni oli sodassa 4 vuotta. Saa nyt 3 pöivän jouluruuat.
Tämä lämmittää mieltäni kovasti. Kyllä sitä apua menee perille myös kotimaassa. Kiitos isäni puolesta. (En tiedä mitä kautta saa.)
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sodan häviämisestä; Neuvostoliiton tarkoitus oli miehittää koko Suomi ja liittää se takaisin itseensä. Saavuttiko NL tavoitteensa?
En oikein ymmärrä, mikä ongelma on myöntää se, että hävittiin sota, vaikka ei ihan niin 6-0 kuten Neuvostoliitto toivoi.
En oikein ymmärrä mikä ongelma on myöntää ettemme hävinneet sotaa mutta emme voittaneetkaan. Emme saavuttaneet Suur-Suomea, vaan menetimme Karjalan ja Petsamon. Meistä ei myöskään tullut Finski Oblastia.
En myöskään oikein ymmärrä mikä idea oli alunperin kommentoida sodan lopputulosta ketjussa jossa pohditaan veteraanin jouluateriaa. Vaikuttaako sodan lopputulema mielestäsi jotenkin siihen millaiseen jouluruokaan veteraani on oikeutettu?
En ole se, joka otti puheeksi voittajat ja häviäjät.
t. edellisen kommentin kirjoittaja. Jota kylläkin sylettää se, kuinka jotkut historiaa kirjoittavat jälkeenpäin uusiksi. Sellaisesta ei ole seurannut millekään yhteiskunnalle mitään hyvää. Eikä siinä, että ottaa sodan lopputuloksen sellaisena kuin se oli, ole mitään epäisänmaallista, päin vastoin.
Toki on selvää, että huonomminkin olisi voinut käydä, mutta ei sodan lopputulos varmaan voitolta tuntunut niille, joiden maat ja kodit Neuvostoliitto vei. Aikamoiset sotakorvauksetkin tuomittiin maksettaviksi, köyhdyttivät valtiota melkoisesti. Joskin teollista osaamista saatiin kehitettyä, harmi, että isänmaallisuus ei ole riittänyt tai sitä ei ole ollut jälkipolvilla riittävästi kunnioittamaan ja säilyttämään tuota osaamista. Nyt jos jotain telakka-ym. teollisuutta meillä on, niin ulkomaalaisomistuksessa taitaa olla.
Juu, kyllä isälläni jo ikää on tietysti. On hän muutakin saanut kuin nuo jouluruuat. Hän on saanut kuntoutuksia myöskin. Halusin vain kertoa tuosta yllättävästä jouluruoka-asiasta, jonka hän oli juuri saanut tietää ja joka ilahdutti häntä.
Kaikki sotaveteraanit eivät ole halunneet käyttöä noita kuntoutuksia. Esimerkiksi setäni ei jostain syystä käyttänyt. Hän ehti olla rintamalla 5 vuotta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun edesmennyt isäni kiroili sitä, että joutui lopuksi Lapin sotaan ajamaan saksalaisia pois maasta ja sen jälkeen suorittamaan asevelvollisuutta. Se kun oli jäänyt suorittamatta, kun vietiin pikakoulutuksen jälkeen suoraan rintamalle.
Sitten 79- luvulla vasemmistolaiset sylkivät kasvoihin ja sanoivat: Mitäs sinne menitte taistelemaan liittoutuneita vastaan.Onko näistä vasemmistolaisten puheista mitään todisteita? Kirjaa, elokuvaa, lehtijuttua? Olen jonkin verran lukenut 70-luvun lehtiä, myös Tiedonantajaa, enkä ole koskaan nähnyt veteraanien pilkkaamista. Veteraanit olivat 70-luvulla valtaryhmää, he olivat siinä iässä että kaikki johtajan paikat Suomessa oli sodan käyneillä miehillä. Sen sijaan se mitä nykyään ei tiedetä, on että 30-luvulla lehdet Suomessa kirjoitti hyvinkin suopeasti tai vähintään neutraalisti natseista. Jos vertaa vaikka nykyisiin juttuihin Putinista ja Trumpista, niin 30-luvulla oltiin todella ympäripyöreitä tai jopa fanitettiin Hitleriä.
Olen elänyt nuoruuteni 70-luvulla ja kyllä se oli teiniliittojen ja Neuvostoliiton ihannoinnin aikaa ja veteraaneja ja lottia halveksuttiin.
Muutenkin nykyinen aika muistuttaa sitä aikaa. Propaganda oli melkoista. Neuvostoliitto on hieno maa ja siellä on kaikki hyvin ja kansa voi hyvin. Sensuroitiin muuta tietoa ja romaaneissa ja muissa sinä aikana kirjoitetuissa kirjoissa oli hyvin paljon hienovaraista aivopesua vasemmistoaatteen hienoudesta.
Nythän tätä samaa valkopesua tehdään eräästä muusta asiasta. Joten ei mitään uutta auringon alla.
Joku kertoi isänsä saaneen ilmaiset lounaat. Lienee kuntakohtaista. Meillä ainakin ilmaislounaat daivat vain sotainvalidit ei tavalliset veteraanit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sodan häviämisestä; Neuvostoliiton tarkoitus oli miehittää koko Suomi ja liittää se takaisin itseensä. Saavuttiko NL tavoitteensa?
En oikein ymmärrä, mikä ongelma on myöntää se, että hävittiin sota, vaikka ei ihan niin 6-0 kuten Neuvostoliitto toivoi.
En oikein ymmärrä mikä ongelma on myöntää ettemme hävinneet sotaa mutta emme voittaneetkaan. Emme saavuttaneet Suur-Suomea, vaan menetimme Karjalan ja Petsamon. Meistä ei myöskään tullut Finski Oblastia.
En myöskään oikein ymmärrä mikä idea oli alunperin kommentoida sodan lopputulosta ketjussa jossa pohditaan veteraanin jouluateriaa. Vaikuttaako sodan lopputulema mielestäsi jotenkin siihen millaiseen jouluruokaan veteraani on oikeutettu?
En ole se, joka otti puheeksi voittajat ja häviäjät.
t. edellisen kommentin kirjoittaja. Jota kylläkin sylettää se, kuinka jotkut historiaa kirjoittavat jälkeenpäin uusiksi. Sellaisesta ei ole seurannut millekään yhteiskunnalle mitään hyvää. Eikä siinä, että ottaa sodan lopputuloksen sellaisena kuin se oli, ole mitään epäisänmaallista, päin vastoin.
Toki on selvää, että huonomminkin olisi voinut käydä, mutta ei sodan lopputulos varmaan voitolta tuntunut niille, joiden maat ja kodit Neuvostoliitto vei. Aikamoiset sotakorvauksetkin tuomittiin maksettaviksi, köyhdyttivät valtiota melkoisesti. Joskin teollista osaamista saatiin kehitettyä, harmi, että isänmaallisuus ei ole riittänyt tai sitä ei ole ollut jälkipolvilla riittävästi kunnioittamaan ja säilyttämään tuota osaamista. Nyt jos jotain telakka-ym. teollisuutta meillä on, niin ulkomaalaisomistuksessa taitaa olla.
Matti Klinge ilmaisi asian hyvin, sodan jälkeen ihmiset kokivat että sota hävittiin, pikkuhiljaa se muuttui tasapeliksi ja nyt jotkut luulevat että se voitettiin. Ketjun aiheeseen palatakseni, niin mun puolesta veteraaneille voisi tarjota ruuat vaikka joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Täälläpäin jokainen veteraani saa ilmaisen kotihoidon ja vaikka mitä muita palveluita. Ja se on ihan oikein! Valtio antaa rahaa kaupungille ja kaupunki kohdistaa veteraaneille. Sitä en ymmärrä, mitä ne sotaveteraanijärjestöt antavat, kun vaikuttaa että jonkun kuntoutusviikon silloin tällöin.
Hyvä, että saavat. Kaikki veteraanit eivät ikävä kylllä saa.
Oma äitini oli lottana ja aina painotti sitä, että älkää koskaan antako rahaa sotaveteraanikeräykseen. Ne rahat menevät rahastoihin, kiinteistöihin ym. - yhtään markkaa ei anneta sotaveteraaneille suoraan. Totta puhui.
Ja, kyllä tuo kuntoutuksen ym. palveluiden tarjoaminen on täysin kuntakohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Sodan häviämisestä; Neuvostoliiton tarkoitus oli miehittää koko Suomi ja liittää se takaisin itseensä. Saavuttiko NL tavoitteensa?
Siitä ,ettei liittänyt voidaan kyllä (jos näin jälkeenpäin ja postuumisti on siihen tarvetta) kiittää sir Winston Churchilliä ansioistaan Jaltan kokouksessa ja sodanjälkeisissä rauhanneuvotteluissa.Ei Suomi enää siinä vaiheessa kun Valvontakomissio oli jo Helsingin hotelli Tornissa kyennyt enää millään estämään vaikka koko maan miehittämistä jonka Neuvostoliitto sodan voittajaosapuoleen kuuluvana olisi tietenkin aivan hyvin voinut silloin tehdä.
Siihen, ettei tehnyt oli kyllä syynsä ja niitä on 2000-luvun puolella tutkittukin ja julkaistu aiheesta tutkimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläpäin jokainen veteraani saa ilmaisen kotihoidon ja vaikka mitä muita palveluita. Ja se on ihan oikein! Valtio antaa rahaa kaupungille ja kaupunki kohdistaa veteraaneille. Sitä en ymmärrä, mitä ne sotaveteraanijärjestöt antavat, kun vaikuttaa että jonkun kuntoutusviikon silloin tällöin.
Hyvä, että saavat. Kaikki veteraanit eivät ikävä kylllä saa.
Eikö sotaveteraanit kuitenkin saa kaikki jotakin etuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun edesmennyt isäni kiroili sitä, että joutui lopuksi Lapin sotaan ajamaan saksalaisia pois maasta ja sen jälkeen suorittamaan asevelvollisuutta. Se kun oli jäänyt suorittamatta, kun vietiin pikakoulutuksen jälkeen suoraan rintamalle.
Sitten 79- luvulla vasemmistolaiset sylkivät kasvoihin ja sanoivat: Mitäs sinne menitte taistelemaan liittoutuneita vastaan.Onko näistä vasemmistolaisten puheista mitään todisteita? Kirjaa, elokuvaa, lehtijuttua? Olen jonkin verran lukenut 70-luvun lehtiä, myös Tiedonantajaa, enkä ole koskaan nähnyt veteraanien pilkkaamista. Veteraanit olivat 70-luvulla valtaryhmää, he olivat siinä iässä että kaikki johtajan paikat Suomessa oli sodan käyneillä miehillä. Sen sijaan se mitä nykyään ei tiedetä, on että 30-luvulla lehdet Suomessa kirjoitti hyvinkin suopeasti tai vähintään neutraalisti natseista. Jos vertaa vaikka nykyisiin juttuihin Putinista ja Trumpista, niin 30-luvulla oltiin todella ympäripyöreitä tai jopa fanitettiin Hitleriä.
Olen elänyt nuoruuteni 70-luvulla ja kyllä se oli teiniliittojen ja Neuvostoliiton ihannoinnin aikaa ja veteraaneja ja lottia halveksuttiin.
Muutenkin nykyinen aika muistuttaa sitä aikaa. Propaganda oli melkoista. Neuvostoliitto on hieno maa ja siellä on kaikki hyvin ja kansa voi hyvin. Sensuroitiin muuta tietoa ja romaaneissa ja muissa sinä aikana kirjoitetuissa kirjoissa oli hyvin paljon hienovaraista aivopesua vasemmistoaatteen hienoudesta.
Nythän tätä samaa valkopesua tehdään eräästä muusta asiasta. Joten ei mitään uutta auringon alla.
Edelleenkään ei mitään lähdettä halveksunnasta. Esim. Matti Rossin Savolaisessa balladissa veteraani on hyvä äijä ja häntä nuorempi pankinjohtaja on paskaporvari. Jos Suomessa olisi kirjoitettu 70-luvulla Neuvostoliitosta samaan tapaan kuin nykyään Venäjästä, olisi Suomi joutunut kovaan kuseen. Se ei ollut mitenkään veteraaneihin kohdistettua. Suuri osa veteraaneista äänesti Skdl:ää vuoden 1945 ja 1958 vaaleissa, kun komukat sai isot jytkyt. Vielä vuoden 1972 vaaleissa 2. suurin puolue. Lisäksi kylmän sodan propagandaoloissa tavallisen äänestäjän oli vaikea tietää, mikä osa Neuvostoliittoa koskevista väitteistä oli totta ja mikä ei. Ei ollut nykyisenkaltaista tietomäärää saatavilla 24h/vrk. Eikä se ongelma nytkään kokonaan ole poistunut, vaikka tietolähteitä on tavattomasti. Edelleen on väärää tietoa myös länsimaiden uutisoinnissa.
Minä olen 57,ja isäni taisteli talvisodan alusta jatkosodan loppumetreille,jolloin haavottui.Onneksi selvisi työkykyiseksi ja olikin vahva mies.Kuoli tosin hiukan yli 70 sydänjuttuun.
Kaikki kunnia veteraaneille,heidän ansiostaan emme joutuneet Staalinin komenneltaviksi ja tuhottaviksi.Vasta Bresnevin aikaa voi pitää inhimillisempänä.Strutsev yritti myös hyvää,mutta hänet syöstiin virastaan.Bresnev ja Kekkonen onneksi ymmärsivät toisiaan ja maiden etuja.
Veteraanit ansaitsisivat enemmänkin huomiota ja kuntoutusta,ei heitä enää paljon ole.
Isäni oli 44,kun minut sai.Kyllä sitä paljon vanhempinakin tehdään lapsia,etenkin nykyään.Mulla oli ihana isä,en olisi vaihtanut parikymmentä vuotta nuorempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sodan häviämisestä; Neuvostoliiton tarkoitus oli miehittää koko Suomi ja liittää se takaisin itseensä. Saavuttiko NL tavoitteensa?
En oikein ymmärrä, mikä ongelma on myöntää se, että hävittiin sota, vaikka ei ihan niin 6-0 kuten Neuvostoliitto toivoi.
En oikein ymmärrä mikä ongelma on myöntää ettemme hävinneet sotaa mutta emme voittaneetkaan. Emme saavuttaneet Suur-Suomea, vaan menetimme Karjalan ja Petsamon. Meistä ei myöskään tullut Finski Oblastia.
En myöskään oikein ymmärrä mikä idea oli alunperin kommentoida sodan lopputulosta ketjussa jossa pohditaan veteraanin jouluateriaa. Vaikuttaako sodan lopputulema mielestäsi jotenkin siihen millaiseen jouluruokaan veteraani on oikeutettu?
En ole se, joka otti puheeksi voittajat ja häviäjät.
t. edellisen kommentin kirjoittaja. Jota kylläkin sylettää se, kuinka jotkut historiaa kirjoittavat jälkeenpäin uusiksi. Sellaisesta ei ole seurannut millekään yhteiskunnalle mitään hyvää. Eikä siinä, että ottaa sodan lopputuloksen sellaisena kuin se oli, ole mitään epäisänmaallista, päin vastoin.
Toki on selvää, että huonomminkin olisi voinut käydä, mutta ei sodan lopputulos varmaan voitolta tuntunut niille, joiden maat ja kodit Neuvostoliitto vei. Aikamoiset sotakorvauksetkin tuomittiin maksettaviksi, köyhdyttivät valtiota melkoisesti. Joskin teollista osaamista saatiin kehitettyä, harmi, että isänmaallisuus ei ole riittänyt tai sitä ei ole ollut jälkipolvilla riittävästi kunnioittamaan ja säilyttämään tuota osaamista. Nyt jos jotain telakka-ym. teollisuutta meillä on, niin ulkomaalaisomistuksessa taitaa olla.
Matti Klinge ilmaisi asian hyvin, sodan jälkeen ihmiset kokivat että sota hävittiin, pikkuhiljaa se muuttui tasapeliksi ja nyt jotkut luulevat että se voitettiin. Ketjun aiheeseen palatakseni, niin mun puolesta veteraaneille voisi tarjota ruuat vaikka joka päivä.
Hyvin voitaisiin tarjota ruuat joka päivä.
Minun isä, myös sotaveteraani (5 vuotta sodassa), kidutettiin kuoliaaksi suomalaisessa hoitokodissa. Kuoleva syöpäpotilas ei saanut tarvitsemaansa terminaalihoitoa.
(Rahat tarvittiin muille tahoille)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläpäin jokainen veteraani saa ilmaisen kotihoidon ja vaikka mitä muita palveluita. Ja se on ihan oikein! Valtio antaa rahaa kaupungille ja kaupunki kohdistaa veteraaneille. Sitä en ymmärrä, mitä ne sotaveteraanijärjestöt antavat, kun vaikuttaa että jonkun kuntoutusviikon silloin tällöin.
Hyvä, että saavat. Kaikki veteraanit eivät ikävä kylllä saa.
Missä näin voi olla? Minun sotaveteraani-isä ei saanut mitään ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläpäin jokainen veteraani saa ilmaisen kotihoidon ja vaikka mitä muita palveluita. Ja se on ihan oikein! Valtio antaa rahaa kaupungille ja kaupunki kohdistaa veteraaneille. Sitä en ymmärrä, mitä ne sotaveteraanijärjestöt antavat, kun vaikuttaa että jonkun kuntoutusviikon silloin tällöin.
Hyvä, että saavat. Kaikki veteraanit eivät ikävä kylllä saa.
Missä näin voi olla? Minun sotaveteraani-isä ei saanut mitään ilmaiseksi.
Helsingissä asuvat appivanhempani (molemmat virallisesti sotaveteraaneja) saavat kaupungilta lounasseteleitä, joilla he ostavat valmiita ruoka-annoksia Stockmannilta. Lisäksi heillä on jo vuosikaudet ollut kaupungilta saadut matkakortit, joissa on ilmainen kuukausilippu ainakin seutulippualueelle. En tiedä, onko mukana koko alue. Kuntoutuksessa kylpylässä he ovat olleet monena vuonna. Lisäksi he saavat jonkin verran taksimatkoja.
Appivanhemmillani on molemmilla hyvät eläkkeet, joten nämä eivät ole mitään tulosidonnaisia etuja.
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajua, mihin ne sotaveteraanijärjestöjen kiinteistöt sun muut vuosien varrella lahjoitusvaroin hankittu omaisuus oikein menee muutaman vuoden päästä. Eikö ne pitäisi nyt myydä ja käyttää jäljellä olevien veteraanien ja lottien hyväksi?
Ukkini oli sotaan otetun porukan nuorimmasta päästä ja nuorimmatkin sotavetaraanit ovat nyt 90 v.
Et tajua? Suurin osa on myyty. Vielä 20 vuotta sitten oli lomanviettopaikkoja, veljeskoteja, kuntoutussairaala jne. Ei enää ole. Esim. minun isovanhempani saivat veljeskodin myynnistä saatujen rahojen vuoksi ilmaisia kyytejä veteraanien juhlille (mm. rosvopaistijuhlat) ja kotiin ilmaista siivousta 3 kertaa vuodessa. Mummo sai lotille suunnatuista rahoista ilmaisen jalkahoidon 3 kertaa vuodessa useamman vuoden ajan. Etkö ole tiennyt, että rahoja on jaettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun edesmennyt isäni kiroili sitä, että joutui lopuksi Lapin sotaan ajamaan saksalaisia pois maasta ja sen jälkeen suorittamaan asevelvollisuutta. Se kun oli jäänyt suorittamatta, kun vietiin pikakoulutuksen jälkeen suoraan rintamalle.
Sitten 79- luvulla vasemmistolaiset sylkivät kasvoihin ja sanoivat: Mitäs sinne menitte taistelemaan liittoutuneita vastaan.Onko näistä vasemmistolaisten puheista mitään todisteita? Kirjaa, elokuvaa, lehtijuttua? Olen jonkin verran lukenut 70-luvun lehtiä, myös Tiedonantajaa, enkä ole koskaan nähnyt veteraanien pilkkaamista. Veteraanit olivat 70-luvulla valtaryhmää, he olivat siinä iässä että kaikki johtajan paikat Suomessa oli sodan käyneillä miehillä. Sen sijaan se mitä nykyään ei tiedetä, on että 30-luvulla lehdet Suomessa kirjoitti hyvinkin suopeasti tai vähintään neutraalisti natseista. Jos vertaa vaikka nykyisiin juttuihin Putinista ja Trumpista, niin 30-luvulla oltiin todella ympäripyöreitä tai jopa fanitettiin Hitleriä.
Olen elänyt nuoruuteni 70-luvulla ja kyllä se oli teiniliittojen ja Neuvostoliiton ihannoinnin aikaa ja veteraaneja ja lottia halveksuttiin.
Muutenkin nykyinen aika muistuttaa sitä aikaa. Propaganda oli melkoista. Neuvostoliitto on hieno maa ja siellä on kaikki hyvin ja kansa voi hyvin. Sensuroitiin muuta tietoa ja romaaneissa ja muissa sinä aikana kirjoitetuissa kirjoissa oli hyvin paljon hienovaraista aivopesua vasemmistoaatteen hienoudesta.
Nythän tätä samaa valkopesua tehdään eräästä muusta asiasta. Joten ei mitään uutta auringon alla.
Edelleenkään ei mitään lähdettä halveksunnasta. Esim. Matti Rossin Savolaisessa balladissa veteraani on hyvä äijä ja häntä nuorempi pankinjohtaja on paskaporvari. Jos Suomessa olisi kirjoitettu 70-luvulla Neuvostoliitosta samaan tapaan kuin nykyään Venäjästä, olisi Suomi joutunut kovaan kuseen. Se ei ollut mitenkään veteraaneihin kohdistettua. Suuri osa veteraaneista äänesti Skdl:ää vuoden 1945 ja 1958 vaaleissa, kun komukat sai isot jytkyt. Vielä vuoden 1972 vaaleissa 2. suurin puolue. Lisäksi kylmän sodan propagandaoloissa tavallisen äänestäjän oli vaikea tietää, mikä osa Neuvostoliittoa koskevista väitteistä oli totta ja mikä ei. Ei ollut nykyisenkaltaista tietomäärää saatavilla 24h/vrk. Eikä se ongelma nytkään kokonaan ole poistunut, vaikka tietolähteitä on tavattomasti. Edelleen on väärää tietoa myös länsimaiden uutisoinnissa.
Vaikea niitä 70-luvun kirjoja ja lehtiä on linkittää, kun niitä ei ole netissä. Samoin sitä koulujen kasvatustunnelmaa ja opettajien opetusta yms. Neuvostoliittoon päin oltiin rähmällään ja taistolaislaulut kuuluivat nuoruuteeni.
Sitä tunnelmaa on hankala linkittää, sen tietää vain se, joka on elänyt sen ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun edesmennyt isäni kiroili sitä, että joutui lopuksi Lapin sotaan ajamaan saksalaisia pois maasta ja sen jälkeen suorittamaan asevelvollisuutta. Se kun oli jäänyt suorittamatta, kun vietiin pikakoulutuksen jälkeen suoraan rintamalle.
Sitten 79- luvulla vasemmistolaiset sylkivät kasvoihin ja sanoivat: Mitäs sinne menitte taistelemaan liittoutuneita vastaan.Onko näistä vasemmistolaisten puheista mitään todisteita? Kirjaa, elokuvaa, lehtijuttua? Olen jonkin verran lukenut 70-luvun lehtiä, myös Tiedonantajaa, enkä ole koskaan nähnyt veteraanien pilkkaamista. Veteraanit olivat 70-luvulla valtaryhmää, he olivat siinä iässä että kaikki johtajan paikat Suomessa oli sodan käyneillä miehillä. Sen sijaan se mitä nykyään ei tiedetä, on että 30-luvulla lehdet Suomessa kirjoitti hyvinkin suopeasti tai vähintään neutraalisti natseista. Jos vertaa vaikka nykyisiin juttuihin Putinista ja Trumpista, niin 30-luvulla oltiin todella ympäripyöreitä tai jopa fanitettiin Hitleriä.
Olen elänyt nuoruuteni 70-luvulla ja kyllä se oli teiniliittojen ja Neuvostoliiton ihannoinnin aikaa ja veteraaneja ja lottia halveksuttiin.
Muutenkin nykyinen aika muistuttaa sitä aikaa. Propaganda oli melkoista. Neuvostoliitto on hieno maa ja siellä on kaikki hyvin ja kansa voi hyvin. Sensuroitiin muuta tietoa ja romaaneissa ja muissa sinä aikana kirjoitetuissa kirjoissa oli hyvin paljon hienovaraista aivopesua vasemmistoaatteen hienoudesta.
Nythän tätä samaa valkopesua tehdään eräästä muusta asiasta. Joten ei mitään uutta auringon alla.
Edelleenkään ei mitään lähdettä halveksunnasta. Esim. Matti Rossin Savolaisessa balladissa veteraani on hyvä äijä ja häntä nuorempi pankinjohtaja on paskaporvari. Jos Suomessa olisi kirjoitettu 70-luvulla Neuvostoliitosta samaan tapaan kuin nykyään Venäjästä, olisi Suomi joutunut kovaan kuseen. Se ei ollut mitenkään veteraaneihin kohdistettua. Suuri osa veteraaneista äänesti Skdl:ää vuoden 1945 ja 1958 vaaleissa, kun komukat sai isot jytkyt. Vielä vuoden 1972 vaaleissa 2. suurin puolue. Lisäksi kylmän sodan propagandaoloissa tavallisen äänestäjän oli vaikea tietää, mikä osa Neuvostoliittoa koskevista väitteistä oli totta ja mikä ei. Ei ollut nykyisenkaltaista tietomäärää saatavilla 24h/vrk. Eikä se ongelma nytkään kokonaan ole poistunut, vaikka tietolähteitä on tavattomasti. Edelleen on väärää tietoa myös länsimaiden uutisoinnissa.
Vaikea niitä 70-luvun kirjoja ja lehtiä on linkittää, kun niitä ei ole netissä. Samoin sitä koulujen kasvatustunnelmaa ja opettajien opetusta yms. Neuvostoliittoon päin oltiin rähmällään ja taistolaislaulut kuuluivat nuoruuteeni.
Sitä tunnelmaa on hankala linkittää, sen tietää vain se, joka on elänyt sen ajan.
Kirjastossa on 70-luvulla julkaistuja kirjoja, tv:stä tulee sen ajan elokuvia, Elävässä arkistossa on tv-ohjelmia. Youtubessa on lähes kaikki KOM-teatterin levyt, Suomen kuvalehden tilaajatunnuksilla voi lukea kaikki 70-luvun numerot netissä, yliopiston kirjastossa voi lukea ainakin kolmea eri sanomalehteä digitoituna 70-luvulta ja mikrofilmiltä lukuisia muita. Pasilan kirjastossa on mikrofilmillä Tiedonantajat. Missään näistä ei ole pilkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun edesmennyt isäni kiroili sitä, että joutui lopuksi Lapin sotaan ajamaan saksalaisia pois maasta ja sen jälkeen suorittamaan asevelvollisuutta. Se kun oli jäänyt suorittamatta, kun vietiin pikakoulutuksen jälkeen suoraan rintamalle.
Sitten 79- luvulla vasemmistolaiset sylkivät kasvoihin ja sanoivat: Mitäs sinne menitte taistelemaan liittoutuneita vastaan.Onko näistä vasemmistolaisten puheista mitään todisteita? Kirjaa, elokuvaa, lehtijuttua? Olen jonkin verran lukenut 70-luvun lehtiä, myös Tiedonantajaa, enkä ole koskaan nähnyt veteraanien pilkkaamista. Veteraanit olivat 70-luvulla valtaryhmää, he olivat siinä iässä että kaikki johtajan paikat Suomessa oli sodan käyneillä miehillä. Sen sijaan se mitä nykyään ei tiedetä, on että 30-luvulla lehdet Suomessa kirjoitti hyvinkin suopeasti tai vähintään neutraalisti natseista. Jos vertaa vaikka nykyisiin juttuihin Putinista ja Trumpista, niin 30-luvulla oltiin todella ympäripyöreitä tai jopa fanitettiin Hitleriä.
Olen elänyt nuoruuteni 70-luvulla ja kyllä se oli teiniliittojen ja Neuvostoliiton ihannoinnin aikaa ja veteraaneja ja lottia halveksuttiin.
Muutenkin nykyinen aika muistuttaa sitä aikaa. Propaganda oli melkoista. Neuvostoliitto on hieno maa ja siellä on kaikki hyvin ja kansa voi hyvin. Sensuroitiin muuta tietoa ja romaaneissa ja muissa sinä aikana kirjoitetuissa kirjoissa oli hyvin paljon hienovaraista aivopesua vasemmistoaatteen hienoudesta.
Nythän tätä samaa valkopesua tehdään eräästä muusta asiasta. Joten ei mitään uutta auringon alla.
Edelleenkään ei mitään lähdettä halveksunnasta. Esim. Matti Rossin Savolaisessa balladissa veteraani on hyvä äijä ja häntä nuorempi pankinjohtaja on paskaporvari.
Siinä ei sanota minkä ikäinen vetaraani, eikä tarkkaa tapahtuma-aikaa. Voi olla myös vuoden 1918 punainen veteraani.
No minä olen elänyt 70-luvulla ja kyllä silloin oli aika laajalti ilmassa kaikenlainen rauhanaate, syynä varmasti käynnissä ollut Vietnamin sota. Ja sotilaita ei sinänsä kovin korkealle kunnioitettu. Mutta silloin oli ihmisillä käytöstavat paremmalla tolalla, eikä varmaan kasvoille sylkeminen ollut kuin jotain yksittäistapauksia mielenosoituksiin liittyen.