Isäni oli sodassa 4 vuotta. Saa nyt 3 pöivän jouluruuat.

Alle 3-miljoonainen kansa taisteli monisatamiljoonaista vihollista vastaan ja säilytti

Mutta se monisatamiljoonainen vihollinen ei käynyt sotaa vain kolmemiljoonaista kansaa vastaan. Kyllä sillä oli vielä isompi vastustaja, kun koko vastapuoli lasketaan yhteen.

Sinänsä kunnioitan kaikkia niitä suomalaisia, jotka jaksoivat kärsiä sota-ajan läpi eivätkä lähteneet karkureiksi (mikä sekin on ymmärrettävä ratkaisu - kaikista vain ei ole sotaan menijöiksi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun edesmennyt isäni kiroili sitä, että joutui lopuksi Lapin sotaan ajamaan saksalaisia pois maasta ja sen jälkeen suorittamaan asevelvollisuutta. Se kun oli jäänyt suorittamatta, kun vietiin pikakoulutuksen jälkeen suoraan rintamalle.

Sitten 79- luvulla vasemmistolaiset sylkivät kasvoihin ja sanoivat: Mitäs sinne menitte taistelemaan liittoutuneita vastaan.

Onko näistä vasemmistolaisten puheista mitään todisteita? Kirjaa, elokuvaa, lehtijuttua? Olen jonkin verran lukenut 70-luvun lehtiä, myös Tiedonantajaa, enkä ole koskaan nähnyt veteraanien pilkkaamista. Veteraanit olivat 70-luvulla valtaryhmää, he olivat siinä iässä että kaikki johtajan paikat Suomessa oli sodan käyneillä miehillä. Sen sijaan se mitä nykyään ei tiedetä, on että 30-luvulla lehdet Suomessa kirjoitti hyvinkin suopeasti tai vähintään neutraalisti natseista. Jos vertaa vaikka nykyisiin juttuihin Putinista ja Trumpista, niin 30-luvulla oltiin todella ympäripyöreitä tai jopa fanitettiin Hitleriä.

Olen elänyt nuoruuteni 70-luvulla ja kyllä se oli teiniliittojen ja Neuvostoliiton ihannoinnin aikaa ja veteraaneja ja lottia halveksuttiin.

Muutenkin nykyinen aika muistuttaa sitä aikaa. Propaganda oli melkoista. Neuvostoliitto on hieno maa ja siellä on kaikki hyvin ja kansa voi hyvin. Sensuroitiin muuta tietoa ja romaaneissa ja muissa sinä aikana kirjoitetuissa kirjoissa oli hyvin paljon hienovaraista aivopesua vasemmistoaatteen hienoudesta.

Nythän tätä samaa valkopesua tehdään eräästä muusta asiasta. Joten ei mitään uutta auringon alla.

Edelleenkään ei mitään lähdettä halveksunnasta. Esim. Matti Rossin Savolaisessa balladissa veteraani on hyvä äijä ja häntä nuorempi pankinjohtaja on paskaporvari.

Siinä ei sanota minkä ikäinen vetaraani, eikä tarkkaa tapahtuma-aikaa. Voi olla myös vuoden 1918 punainen veteraani.

Se on julkaistu vuonna 1971, eli kuvannee silloista nykyaikaa tai paria vuotta aiemmin tapahtunutta. Vuoden 1918 veteraanit olivat silloin 70-vuotiaita tai vähän alle, jos olivat olleet hyvin nuorina sodassa. Tosin olihan Kekkonenkin niihin aikoihin 7-kymppinen ja oli ollut sisällissodassa, joten periaatteessa mahdollista että balladi kertoo vanhasta punikista. Jatkosodan veteraanit oli siihen aikaan lähemmäs viiskymppisiä ja siitä ylöspäin.