Lue keskustelun säännöt.
Miten kotiäiti pärjää taloudellisesti jos tulee ero
07.10.2016 |
Lainaus toisesta ketjusta:
"Tämä se jaksaa mua täällä ihmetyttää, että miten ihmeessä suurella osalla on se ajatus, että tulee ero ja sitten se kotiäiti jää tyhjän päälle? Miksi tulisi ero? Onko se jokin päätös sille kotiäitiydelle? Entäs jos ei tulekaan? Ja miksi se äiti jäisi tyhjän päälle? Jos oletetaan, että tulee ero, ja mies jää asumaan entiseen asuntoon, niin tottakai äiti sitten etsii itselleen ja lapsille uuden. Jos lapset jää äidille, mies joutuu maksamaan lasten elareita, lisäksi äiti saa lapsilisät, asumistukea, yh-tukea ja jos ei saa töitä, niin työttömyystukea, mahdollisesti toimeentulotukeakin. Että mihin ihmeen tyhjän päälle se nyt jää?"
Selittäkää, että miten hyvin tai huonosti tuollaisessa erotilanteessa kotiäiti pärjää taloudellisesti?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Elättäkää toisianne kirjoitti:
Tämän takia muutin pois Suomesta. Ei huvita toimia 'yhteiskuntana' ja elättää kaiken maailman yhäreitä.
Ok. Toivottavasti ymmärrät pysyä täältä poissa myös silloin kun itse tarvitset tasokasta sairaanhoitoa tai vanhustenhoitoa. Tunnen muutamia tavallasi ajattelevia, että "ei huvita elättää loisia" mutta tulevat sitten mielellään itse loisimaan terveyden- tai vanhhustenhuollon piiriin kun sairastuvat vakavasti tai vanhentuvat niin etteivät enää pysty asumaan omillaan.
Eli jos loisii alusta asti niin sitten se on ok, mutta jos käy välillä muualla niin sitten se ei enää olekaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elättäkää toisianne kirjoitti:
Tämän takia muutin pois Suomesta. Ei huvita toimia 'yhteiskuntana' ja elättää kaiken maailman yhäreitä.
Ok. Toivottavasti ymmärrät pysyä täältä poissa myös silloin kun itse tarvitset tasokasta sairaanhoitoa tai vanhustenhoitoa. Tunnen muutamia tavallasi ajattelevia, että "ei huvita elättää loisia" mutta tulevat sitten mielellään itse loisimaan terveyden- tai vanhhustenhuollon piiriin kun sairastuvat vakavasti tai vanhentuvat niin etteivät enää pysty asumaan omillaan.
Eli jos loisii alusta asti niin sitten se on ok, mutta jos käy välillä muualla niin sitten se ei enää olekaan?
Se loinenkin maksaa kykyjensä mukaan veroja Suomeen mutta nämä ulkomaille pakenevat eivät tuo Suomeen mitään muuta kuin kuraa saappaissaan tullessaan sitten hyötymään sosiaalieduista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elättäkää toisianne kirjoitti:
Tämän takia muutin pois Suomesta. Ei huvita toimia 'yhteiskuntana' ja elättää kaiken maailman yhäreitä.
Ok. Toivottavasti ymmärrät pysyä täältä poissa myös silloin kun itse tarvitset tasokasta sairaanhoitoa tai vanhustenhoitoa. Tunnen muutamia tavallasi ajattelevia, että "ei huvita elättää loisia" mutta tulevat sitten mielellään itse loisimaan terveyden- tai vanhhustenhuollon piiriin kun sairastuvat vakavasti tai vanhentuvat niin etteivät enää pysty asumaan omillaan.
Eli jos loisii alusta asti niin sitten se on ok, mutta jos käy välillä muualla niin sitten se ei enää olekaan?
Se loinenkin maksaa kykyjensä mukaan veroja Suomeen mutta nämä ulkomaille pakenevat eivät tuo Suomeen mitään muuta kuin kuraa saappaissaan tullessaan sitten hyötymään sosiaalieduista.
Puhutko nyt Suomeen tulevista pakolaisista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elättäkää toisianne kirjoitti:
Tämän takia muutin pois Suomesta. Ei huvita toimia 'yhteiskuntana' ja elättää kaiken maailman yhäreitä.
Ok. Toivottavasti ymmärrät pysyä täältä
Jiihaa, pakolaiset vedetty mukaan. Itse asiassa he eivät ennen tänne tuloaan ole aiheuttaneet Suomelle kustannuksia niinkuin täältä pois lähtevät (alkaen raskauden ajan neuvoloista, synnytus, päivähoito, terveydenhoito, koulutus ym.) Joten koulutettu aikuinen pakolainen voi olla hyvinkin hyvä sijoitus yhteiskunnalle. Sikäli kun hän saa kotiutua ja hakeutua koulutustaan vastaavaan työhön. Esim. syyrialaisissa on hyvin koulutettujakin.Puhutko nyt Suomeen tulevista pakolaisista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elättäkää toisianne kirjoitti:
Tämän takia muutin pois Suomesta. Ei huvita toimia 'yhteiskuntana' ja elättää kaiken maailman yhäreitä.
Ok. Toivottavasti ymmärrät pysyä täältä poissa myös silloin kun itse tarvitset tasokasta sairaanhoitoa tai vanhustenhoitoa. Tunnen muutamia tavallasi ajattelevia, että "ei huvita elättää loisia" mutta tulevat sitten mielellään itse loisimaan terveyden- tai vanhhustenhuollon piiriin kun sairastuvat vakavasti tai vanhentuvat niin etteivät enää pysty asumaan omillaan.
Eli jos loisii alusta asti niin sitten se on ok, mutta jos käy välillä muualla niin sitten se ei enää olekaan?
Ei, vaan jos haukkuu apua tarvitsevia ihmisiä loisiksi ja lähtee pois, ettei tarvitse auttaa heitä, menettää samalla itse oikeuden avun saamiseen kun sitä aikanaan tarvii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lompakkoloiset kokoontuneet yhteen ketjuun.
Kotiäidit tuntuvat elävän ihan käsittämättömissä pilvilinnoissa.
Ei elämää kuulu suunnitella tukien varaan. Monella tietysti ei tähän liity mitään ongelmaa, mutta kun Suomen talous on mitä on, ette voi olettaa että tuon kaltainen hyvinvointi ja sosiaalitukiverkosto on ikuinen. Ette myöskään ymmärrä, kuinka poikkeuksellinen se on kansainvälisellä tasolla.
Työelämän muutos ei tunnu myöskään huolettavan. Miettikää kuinka moni aidosti ammattilainen ja ammattiaitoa ylläpitänyt on menettänyt työnsä viimeisimmän 5 vuoden aikana työnsä. Te kilpailette samojen henkilöiden kanssa työpaikoista ja olette sen jonon hännillä. Meille hakeutuu helposti 200 henkilöä yhtä paikkaa kohden, en edes ehdi lukemaan kaikki hakemuksia. Voin suorasta kädeltä hylätä ne hakemukset, joiden ammattitaito on vanhentunut - meidänkin alalla 3 vuotta siihen siihen vallan mainiosti.
60% avioliitoista päätyy eroon, osuus on hieman suurempi niillä, joilla nainen on kotona. Vielä suurempi päätyy eroon avoliitosta. On täyttä tyhmyyttä olla ottamatta eron todennäköisyyttä millään tavalla huomioon, etenkin, jos on heittäytynyt puolisolleen elätiksi. Tasa-arvohan on siitä ikävä homma, kun se ei ole pelkkiä etuja vaan myös velvollisuuksia. Vanhemmuus sekä perheen elätys on kummankin vanhemman vastuulla yhtälaisesti. Lisäksi moni nainen omii naiset itselleen, kaventaa isän isyyttä loputtomiin (isä vielä elatusvelvollinsena joutuu tekemään paljon töitä, olemaan poissa kotoota) ja pahimmillaan eron sattuessa ei edes pyri yhteishuoltajuuteen vaan omii lapset itselleen.
Kotiäitiys ei ole millään muotoa yhtäläisyys hyvälle äitiydelle - suurimassa osassa päinvastoin. Lapset eristäytyvät ikäluokastaan ja koulussa on vaikeaa, kun ei osata toimia ryhmässä eikä olla mukaan toisten lasten jutuissa. Ne perusteet siihen pitää kuitenkin luoda ennen koulua. Päiväkodissa on myös kasvatusalan ammattilaisia, joista voi monella tapaa olla monelle äidille korvaamatontakin apua ja tukea. Monille päiväkoti tai edes perhepäivähoito on ehdottomasti lapsen etu siihen kotiäitiin nähden. Kotiäitien lapsilla on enemmän ruutuaikaa, vähemmän ulkoilua, enemmän sosiaalisia haasteita.
Entä millainen puoliso tällainen nainen oikein voi olla, jonka suurin älyllinen haaste on muistipelin 5- vuotiaan kanssa? Joka ei kykene kantamaan elatusvelvollisuutta perheestä tai jonka kohokohta on se puolison paluu kotiin töistä? Työelämä pitää mielen virkeänä, haastaa, tarjoaa aikuisia kontakteja. En ihmettele yhtään, miksi niin monen kotiäidin mies pettää työpaikalla tai lähtee toisen naisen matkaan.
Kotiäitiys on myös isän isyyden varastamista. Kun elätysvevlollisuus sysätään täysin isällle ja pahimmissa tapauksissa kotonaoloaikaa ei edes jaeta, viedään isältä mahdollisuus täyteen isyyteen. Isän tulee priorisoida se tienaaminen ja töissä menestyminen kaiken edelle - ei voi riskeerata työpaikan menetystä, koska koko perheen toimentulo on siitä kiinni. Moni mieshän päätyy perustamaan uuden perheen sitten nuoremman naisen kanssa ja ottaa oman isyytensä sieltä, kun ollaan vieraannuttu siitä ensimmäisestä perheestä.
Pahimmillaan nämä naiset sitten pirttihirmuuntuvat ja alkavat kontrolloida siellä kotona ihan kaikkea. Mies ei saa päättää edes mitä astioita sinne ostetaan tai mitä elektroniikkaa. Ei saa päättää itsenäisesti, mitä lapsille puetaan päälle tai tehdä itsenäisiä suunnitelmia lasten kanssa, kun siellä kodin projektipäällikkö kontrolloi kaikkea mahdollista.
Itse kyllä miettisin kaksi kertaa. Ja avioehto on nykyään onneksi enemmän poikkeus kuin sääntö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippunee varmaan siitä miten on tilanteensa pedannut. Jos luottaa vain parisuhteen pysyvyyteen ja on tilanteessa jossa mies yksinomaan kartuttaa omaisuuttaan ja omat vähäiset rahat menee pelkästään lasten- ja kodinhoitoon. Kun ero tulee asunto on miehen, auto on miehen, huonekalut on miehen, säästöjä ei ole niin vaikka elarit ja tukia saa, niin se aloituspiste on aika tyhjän päällä. Mitään tukia ei saa taikaiskusta heti ja vaikea on kämppää saada ilman säästöjä jos ei ole varaa takuuvuokraan. Mutta tämä äärimmäinen esimerkki. Tosin jos se kotiäiti saa sen muutaman satasen kuussa rahaa, niin vaikeahan siitä on säästää. Pariskunnat voi toki neuvotella sitten vapaasti keskenään naiselle edullisemman systeemin, jossa tyhjän päälle ei jää. Esim asunto on yhteinen vaikka töissä oleva maksaisi sitä yksin sen aikaa kun toinen on kotona. Tai kotona oleva kartuttaa itselleen säästöjä, eikä kuluta kaikkea ruokaan ja laskuihin.
Ei sinne kotiin kannata ilmaiseksi vaan hoitaa asian niin, että mies on sen ajan maksumiehenä. Avioliitossa nyt yleensä erossa puolet omaisuudesta jää naiselle. Kannattaa mietti kenen kanssa lisääntyy ja puhua asiat selviksi jo ennen lasten hankkimista.
Meillä (miehen) elämää helpottaa se, että hoidan lapsiin liittyvät asiat ja suuren osan kotitöistä. Saa hän keskittyä uraansa. Mies maksaa juoksevat kulut kuten laskut ja ruuat. Samalla maksaa minulle summan, jolla saan ostettua kaiken tarpeellisen itselle ja lapsille. Lisäksi siitä menee säästöön vielä jokunen satanen (mm. eläkesäästämiseen). Talo on puoliksi ostettu ja omistettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on yh-tuki? Mistä sitä voi hakea? Kysyy yh, joka käy töissä ja saa elarit lapsen isältä sekä lapsilisän yh-korotuksella eikä mitään muuta.
Sepä siinä. Käyt töissä eli ei mistään...
Ohis, mutta eipä ne työttämätkää voi tuota yh-tukea hakea mistään. Ei sellaista nimittäin ole olemassakaan. Ainoa yh-bonus on tuo yh-korotus lapsilisään.
Ei olekaan, mutta laske huviksesi paljonko töissä käyvä joutuu maksamaan hoitomaksuja kun vie lapset työpäivänsä ajaksi hoitoon. Työttömälle näitä kuluja ei tule. Autokaan ei pakollinen. Päiväkoti voi olla ihan eri suunnassa. Toimeentulotukea et saa, kun auto jne. Tilapäisratkaisuna kannattavampaa olla kotona. Lähdin silti töihin ja käteen jää pari sataa vähemmän :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elättäkää toisianne kirjoitti:
Tämän takia muutin pois Suomesta. Ei huvita toimia 'yhteiskuntana' ja elättää kaiken maailman yhäreitä.
Ok. Toivottavasti ymmärrät pysyä täältä poissa myös silloin kun itse tarvitset tasokasta sairaanhoitoa tai vanhustenhoitoa. Tunnen muutamia tavallasi ajattelevia, että "ei huvita elättää loisia" mutta tulevat sitten mielellään itse loisimaan terveyden- tai vanhhustenhuollon piiriin kun sairastuvat vakavasti tai vanhentuvat niin etteivät enää pysty asumaan omillaan.
Ihanko oikeasti luulet Suomen sairaanhoidon tai VANHUSTENHOIDON olevan tasokasta? Suomalaiset on kyllä aivopesty ihan käsittämättömiin uskomuksiin.
Asun tällä hetkellä neljännessä maassa ja olen siis Suomalainen. Sairastan kroonista sairautta. En ole missään saanut niin surkeaa, ylimielistä ja epäinhimillistä hoitoa kuin Suomessa - sekä kallista. Nykyisessä kotimaassani pääsen kunnallisessa hoitoon aina alle tunnissa, kaikki tutkitaan perinphjin eikä ole ikinä ollut oloa, että olisin tullut turhaan. Minut kohdataan ihmisenä ja kuunnellaan sekä mietitään tarkasti yksilöllistä hoitoa. Hoito on myös täysin ilmaista, sillä maksan verot tänne. Samoin oli edellisessä maassani. Suomssa olen päivityksessä pahimmillaan odottanut 8 tunita ja lääkäri on ylistressaantunt eikä todellakaan ehdi kohtamaan potilaitaan. Sairaanhoitajista on mukavia, mutta myös todella ilkeitä. Raiskauksen kohdannut järkyttynyt ystäväni käytännössä vittuiltiin ulos sairaalasta, että "mitä sä tänne tulit turhaan". No siinä mielentilassa hän olisi vain halunnut jotain apua. Apu jäi saamatta.
ja vanhustenhoito? Sehän on Suomessa aivan sairaalloista jopa ja epäinhimillistä. Maata omissa ulosteissaan lääkittynä jopa sänkyyn sidottuna. Täällä on ihan oma "kaupunkimainen" elämä vanhuksille, joissa on hoitajat paikalla. Myös perhe on aina lähellä ja kunnioittaa vanhaa.
Miten te oikein luulette, että muualla maailmassa on asiat jos luulette, että ne on Suomessa hyvin? Moni ulkosuomalainen palaa, koska on ikävä läheisiä. Todella moni ei palaa ollenkaan. Terveydenhuolto tai vanhustenhuolto tuskin on syynä kenellekään.
Mitä kotiäidillä sitten tarkoitetaan? Naista, joka on hoitovapaalla töistään? Vai henkilö, jolla on kasa lapsia (joiden syntymien välissä ei ole ollut töissä) ja niiden kanssa kotona, eikä työpaikkaa, johon palata?
Olen itse ollut hoitovapaalla aikanaan yhden lapsen kanssa ja palasin töihin, kun lapsi oli 2,5- vuotias. En mieltänyt itseäni kotiäidiksi, vaikka sellainen kaiketi hetken olinkin, kun en käynyy palkkatöissäni silloin ja sain kelasta kotihoidontukea. Mutta minulla oli se työpaikka, johon olin palaamassa, ja palasinkin sovitusti.
Jos ero olisi tullut, niin omaisuus olisi mennyt puoliksi ja olisin saattanut palata töihin aikaisemmin. Hyvin olisin pärjännyt omilla tuloillani ja puolella omaisuudesta. Kaikilla naisilla, kun ei ole pienet palkat. Niilläkään, jotka eivät palaa sinne töihin heti äitiysloman perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elättäkää toisianne kirjoitti:
Tämän takia muutin pois Suomesta. Ei huvita toimia 'yhteiskuntana' ja elättää kaiken maailman yhäreitä.
Ok. Toivottavasti ymmärrät pysyä täältä poissa myös silloin kun itse tarvitset tasokasta sairaanhoitoa tai vanhustenhoitoa. Tunnen muutamia tavallasi ajattelevia, että "ei huvita elättää loisia" mutta tulevat sitten mielellään itse loisimaan terveyden- tai vanhhustenhuollon piiriin kun sairastuvat vakavasti tai vanhentuvat niin etteivät enää pysty asumaan omillaan.
Ihanko oikeasti luulet Suomen sairaanhoidon tai VANHUSTENHOIDON olevan tasokasta? Suomalaiset on kyllä aivopesty ihan käsittämättömiin uskomuksiin.
Asun tällä hetkellä neljännessä maassa ja olen siis Suomalainen. Sairastan kroonista sairautta. En ole missään saanut niin surkeaa, ylimielistä ja epäinhimillistä hoitoa kuin Suomessa - sekä kallista. Nykyisessä kotimaassani pääsen kunnallisessa hoitoon aina alle tunnissa, kaikki tutkitaan perinphjin eikä ole ikinä ollut oloa, että olisin tullut turhaan. Minut kohdataan ihmisenä ja kuunnellaan sekä mietitään tarkasti yksilöllistä hoitoa. Hoito on myös täysin ilmaista, sillä maksan verot tänne. Samoin oli edellisessä maassani. Suomssa olen päivityksessä pahimmillaan odottanut 8 tunita ja lääkäri on ylistressaantunt eikä todellakaan ehdi kohtamaan potilaitaan. Sairaanhoitajista on mukavia, mutta myös todella ilkeitä. Raiskauksen kohdannut järkyttynyt ystäväni käytännössä vittuiltiin ulos sairaalasta, että "mitä sä tänne tulit turhaan". No siinä mielentilassa hän olisi vain halunnut jotain apua. Apu jäi saamatta.ja vanhustenhoito? Sehän on Suomessa aivan sairaalloista jopa ja epäinhimillistä. Maata omissa ulosteissaan lääkittynä jopa sänkyyn sidottuna. Täällä on ihan oma "kaupunkimainen" elämä vanhuksille, joissa on hoitajat paikalla. Myös perhe on aina lähellä ja kunnioittaa vanhaa.
Miten te oikein luulette, että muualla maailmassa on asiat jos luulette, että ne on Suomessa hyvin? Moni ulkosuomalainen palaa, koska on ikävä läheisiä. Todella moni ei palaa ollenkaan. Terveydenhuolto tai vanhustenhuolto tuskin on syynä kenellekään.
Huvittavaa miten vanhustenhoidosta nostetaan aina esimerkeiksi noita ulosteissa makaamisia ja sänkyyn sitomisia, jotka todella ovat surullisia juttuja mutta YKSITTÄISTAPAUKSIA. Olen vuosia tehnyt vapaaehtoistyötä vanhainkodeissa ja eikä se todellisuus ole siellä lähelläkään tuota. Päinvastoin vanhuksille järjestetään paljon aktiviteetteja, kerhoja ja tekemistä. Huvittaa myös, että tuomitset koko suomalaisen terveydenhuollon muutaman esimerkin perusteella. Suomalainen tereydenhuolto on useissa tutkimuksissa ja vertailuissa rankattu maailman parhaimmistoon, ja tämä on fakta jota sinun mielipiteesi eivät muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kotiäidit tuntuvat elävän ihan käsittämättömissä pilvilinnoissa.
Ei elämää kuulu suunnitella tukien varaan. Monella tietysti ei tähän liity mitään ongelmaa, mutta kun Suomen talous on mitä on, ette voi olettaa että tuon kaltainen hyvinvointi ja sosiaalitukiverkosto on ikuinen. Ette myöskään ymmärrä, kuinka poikkeuksellinen se on kansainvälisellä tasolla.
Työelämän muutos ei tunnu myöskään huolettavan. Miettikää kuinka moni aidosti ammattilainen ja ammattiaitoa ylläpitänyt on menettänyt työnsä viimeisimmän 5 vuoden aikana työnsä. Te kilpailette samojen henkilöiden kanssa työpaikoista ja olette sen jonon hännillä. Meille hakeutuu helposti 200 henkilöä yhtä paikkaa kohden, en edes ehdi lukemaan kaikki hakemuksia. Voin suorasta kädeltä hylätä ne hakemukset, joiden ammattitaito on vanhentunut - meidänkin alalla 3 vuotta siihen siihen vallan mainiosti.
60% avioliitoista päätyy eroon, osuus on hieman suurempi niillä, joilla nainen on kotona. Vielä suurempi päätyy eroon avoliitosta. On täyttä tyhmyyttä olla ottamatta eron todennäköisyyttä millään tavalla huomioon, etenkin, jos on heittäytynyt puolisolleen elätiksi. Tasa-arvohan on siitä ikävä homma, kun se ei ole pelkkiä etuja vaan myös velvollisuuksia. Vanhemmuus sekä perheen elätys on kummankin vanhemman vastuulla yhtälaisesti. Lisäksi moni nainen omii naiset itselleen, kaventaa isän isyyttä loputtomiin (isä vielä elatusvelvollinsena joutuu tekemään paljon töitä, olemaan poissa kotoota) ja pahimmillaan eron sattuessa ei edes pyri yhteishuoltajuuteen vaan omii lapset itselleen.
Kotiäitiys ei ole millään muotoa yhtäläisyys hyvälle äitiydelle - suurimassa osassa päinvastoin. Lapset eristäytyvät ikäluokastaan ja koulussa on vaikeaa, kun ei osata toimia ryhmässä eikä olla mukaan toisten lasten jutuissa. Ne perusteet siihen pitää kuitenkin luoda ennen koulua. Päiväkodissa on myös kasvatusalan ammattilaisia, joista voi monella tapaa olla monelle äidille korvaamatontakin apua ja tukea. Monille päiväkoti tai edes perhepäivähoito on ehdottomasti lapsen etu siihen kotiäitiin nähden. Kotiäitien lapsilla on enemmän ruutuaikaa, vähemmän ulkoilua, enemmän sosiaalisia haasteita.
Entä millainen puoliso tällainen nainen oikein voi olla, jonka suurin älyllinen haaste on muistipelin 5- vuotiaan kanssa? Joka ei kykene kantamaan elatusvelvollisuutta perheestä tai jonka kohokohta on se puolison paluu kotiin töistä? Työelämä pitää mielen virkeänä, haastaa, tarjoaa aikuisia kontakteja. En ihmettele yhtään, miksi niin monen kotiäidin mies pettää työpaikalla tai lähtee toisen naisen matkaan.
Kotiäitiys on myös isän isyyden varastamista. Kun elätysvevlollisuus sysätään täysin isällle ja pahimmissa tapauksissa kotonaoloaikaa ei edes jaeta, viedään isältä mahdollisuus täyteen isyyteen. Isän tulee priorisoida se tienaaminen ja töissä menestyminen kaiken edelle - ei voi riskeerata työpaikan menetystä, koska koko perheen toimentulo on siitä kiinni. Moni mieshän päätyy perustamaan uuden perheen sitten nuoremman naisen kanssa ja ottaa oman isyytensä sieltä, kun ollaan vieraannuttu siitä ensimmäisestä perheestä.
Pahimmillaan nämä naiset sitten pirttihirmuuntuvat ja alkavat kontrolloida siellä kotona ihan kaikkea. Mies ei saa päättää edes mitä astioita sinne ostetaan tai mitä elektroniikkaa. Ei saa päättää itsenäisesti, mitä lapsille puetaan päälle tai tehdä itsenäisiä suunnitelmia lasten kanssa, kun siellä kodin projektipäällikkö kontrolloi kaikkea mahdollista.
Itse kyllä miettisin kaksi kertaa. Ja avioehto on nykyään onneksi enemmän poikkeus kuin sääntö.
Jos mies ottaa puolet nuoremman, minä otan puolet meidän omaisuudesta. Simple as that.
Lapset saa varhaiskasvatusta kerhossa.
Ammatti on lähihoitaja, työttömyyttä ei ole näkyvissä. Kiitos vain huolenpidosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko ketään, jolla olisi omia kokemuksia? Siis siitä vaiheesta, kun lapset ovat kasvaneet ja avioliitto joko jatkunut tai ei.
Oma äitini jäi kotiin kuudeksi vuodeksi ilman koulutusta/ työpaikkaa. Kolmekymppisenä lähti työelämään, teki pitkään myyjän töitä, viime vuonna valmistui kaupan alan esimieheksi (opiskeli työn ohella) ja on ollut melko hyväpalkkaisessa työssä jo useamman vuoden. Avioerokin tuli meidän teinivuosina, hetken oli tiukempaa mutta nykyään hänellä ei ole rahallisia huolia. Viime vuonna meni uusiin naimisiin.
Ei kotiäitiyden tarvitse määrittää koko loppuelämää. Vain aniharva elelee kotirouvana, useimmat palaa töihin kun lapset on kasvaneet ja kyllä sillä omalla asenteella ja ahkeruudella pääsee edelleen pitkälle, vaikka työttömyyttä onkin. Moni korkeastikoulutettu vaan ei halua aloittaa sieltä pohjalta uudestaan... Miehiäkin useimmille tulee uusia vastaan, jos vanha ottaa ja jättää.... ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, jos on laskenut elämänsä erilaisten tukien varaan, niin mikäs siinä sitten... Kun nyt miettii vaikka tuota keskustelua noiden kuntalisien poistosta vähän joka kunnassa. Ja tuosta suosta ei ole mitään ulos pääsyä. Se on sinnittelyä perustulolla eläkeikään ja sen jälkeen kansaeläkkeen perusosaa hautaan saakka.
Kun itse jäin kotiäidiksi yhteisestä sopimuksesta, niin heti aloimme maksaa minulle eläkettä. Se oli meille itsestäänselvyys, ettei eläkkeenmaksua katkaista kotiäitiyden vuoksi. Isoja summia, mutta elämä on valintoja.
Hieno idea tämä eläke! suorastaan loistava. Tätä aion soveltaa kunhan vauva popsahtaa maailmaan, kun jonkinaikaista kotiäitiyttä meilläkin suunniteltu
Vierailija kirjoitti:
Minäkin sain aikoinani yksinhuoltajana rahaa paljon enemmän kuin nyt naimisissa ollessa.
Kävin tuolloin joka lauantai shoppailemassa ja rahaa meni 100-300€. Silti sain kaikki laskut ja ruuat maksettua eikä koskaan tili ollut tyhjä. Mietin jo silloin miksi ihmiset puhuvat, että yksinhuoltajilla on rankkaa, pärjäsin tuolloin loistavasti.
Tämä kuvastaa todella hyvää taloudenhallintaa....
Miksi ihmiset kuvittelevat, että ylivelkaantuneessa Suomessa maksetaan tukia ja eläkkeitä vielä vuosikymmeniksi eteenpäin? Mitä takeita kenelläkään on siitä, että vaikka vuonna 2025 Suomessa maksetaan minkäänlaista sosiaaliturvaa?
Ihan mielenkiinnosta kysyn mihin perustatte tämän lapsenuskon.
YH on varmaan kaikkein tuetuin yksittäinen ryhmä Suomessa. Ei mitään hätää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elättäkää toisianne kirjoitti:
Tämän takia muutin pois Suomesta. Ei huvita toimia 'yhteiskuntana' ja elättää kaiken maailman yhäreitä.
Ok. Toivottavasti ymmärrät pysyä täältä
Jiihaa, pakolaiset vedetty mukaan. Itse asiassa he eivät ennen tänne tuloaan ole aiheuttaneet Suomelle kustannuksia niinkuin täältä pois lähtevät (alkaen raskauden ajan neuvoloista, synnytus, päivähoito, terveydenhoito, koulutus ym.) Joten koulutettu aikuinen pakolainen voi olla hyvinkin hyvä sijoitus yhteiskunnalle. Sikäli kun hän saa kotiutua ja hakeutua koulutustaan vastaavaan työhön. Esim. syyrialaisissa on hyvin koulutettujakin.Puhutko nyt Suomeen tulevista pakolaisista?
Ihan vaan varmistaakseni kysyin kun kuvaus sopi niin hyvin yhteen.
Eikä sovi ymmärtää väärin, ei pakolaisten Suomeen tulo minulle kuulu millään tavalla. Minullehan on siis aivan sama kuinka paljon niitä tulee ja mistä, kun en enää asu Suomessa. Oikeastaan voin sanoa, että rajat auki, rajat auki kumpaankin suuntaan vaan. Saadaan Suomi ja Suomen kulttuuri nousuun. Ja rasismille stoppi.
Voi että, voimia. Aika ikävästi taisi miehesi kohdella sinua tuossa omaisuudenjaossa.