Ositus perinnönjaossa

Jos isä pyytäisi minulta apua, auttaisin. Mutta ei isä pyydä. Ei hän sano edes vaimolleen, että lakkaa häätämästä minua kesämökiltä. Miksi minä siis isän perään itkisin?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski voi mennä uudestaan naimisiin ja silloin olet jo hopeamitalilla. Järjestöt käyttävät dementian alkuvaiheissa olevia hyväkseen ja testamentit laaditaan  niiden hyväksi vaikka rintaperillisiäkin on. Niistä taistellaan yhä enempi nykyään. Tämän aamun uutisten mukaan vanhusten hoidosta nipistetään varoja jälleen joka johtaa siihen että jokainen vanhus joutuu huolehtimaan itsestään ja silloin säästetyt varat ns syödään pois. 

Hienosti olit perillä siitä mistä keskustellan. Osituksesta ja puoliso ei ole vanhempani. Sen mitä hän saa ei tulekaan koskaan kuulumaan minulle millään lailla. Ja jos jokin piirre on isässäni voimakkaan aniin se on pihiys ja se, ettei häntä hyväntekeväisyys kiinnosta, eli ei satavarmana halua testamentata millekään järjestölle.

ap

Buhahaa, niin ne kaikki ajattelee. Niin viisas ja saita isä ja testamenttas kaiken mahdollisen jollekin järjestölle joka ilmaantui viimemetreillä kuvaan. Yllätys on silloin kova. Kuten myös lapsille joiden ikääntyneet vanhemmat hakkasivat koko omaisuuden kaupan hedelmäpeleissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vainajan omaisuudessa osa on kiistatta ainoalle perilliselle kuuluvaa (lahjoittaja on sulkenut sen avio-oikeuden ulkopuolelle), voiko ainoa varsinainen perillinen alkaa heti nauttia näistä varoista, esim. ottaa kyseistä omaisuutta pesästä, vaikka ositus olisi tekemättä?

ap

Ai tää on taas se sama kivikissa-juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski voi mennä uudestaan naimisiin ja silloin olet jo hopeamitalilla. Järjestöt käyttävät dementian alkuvaiheissa olevia hyväkseen ja testamentit laaditaan  niiden hyväksi vaikka rintaperillisiäkin on. Niistä taistellaan yhä enempi nykyään. Tämän aamun uutisten mukaan vanhusten hoidosta nipistetään varoja jälleen joka johtaa siihen että jokainen vanhus joutuu huolehtimaan itsestään ja silloin säästetyt varat ns syödään pois. 

Hienosti olit perillä siitä mistä keskustellan. Osituksesta ja puoliso ei ole vanhempani. Sen mitä hän saa ei tulekaan koskaan kuulumaan minulle millään lailla. Ja jos jokin piirre on isässäni voimakkaan aniin se on pihiys ja se, ettei häntä hyväntekeväisyys kiinnosta, eli ei satavarmana halua testamentata millekään järjestölle.

ap

 

Buhahaa, niin ne kaikki ajattelee. Niin viisas ja saita isä ja testamenttas kaiken mahdollisen jollekin järjestölle joka ilmaantui viimemetreillä kuvaan. Yllätys on silloin kova. Kuten myös lapsille joiden ikääntyneet vanhemmat hakkasivat koko omaisuuden kaupan hedelmäpeleissä. 

Ai luulet, ettei minulla ole todisteita isäni pihiydestä? Ei sitä kiinnosta kuin oma hyvinvointinsa, ei siinä minkään järjestön tai edes tyttären, tai vaimon hyvinvoinnit kiinnosta. Mutta kuvittelee, että kun ei tee testamenttia, niin me molemmat muistelemme häntä lämmöllä, koska ei suosinut kumpaakaan. Tai sitten on tehnyt testamentin vaimolle (millähän purkilla ja ketä vaimo silloin on uhkaillut?) vaikka sanoi minulle, että kaikki kuuluu minulle :)

ap

Nyt tässä keskustelijat joutuivat harhaan kun luultiin että isäsi on jo kuollut ja olet siis perillinen joka odottaa ositusta ja perinnönjakoa.  Eli tässä voi kuolla kuka vain ennen isääsi.  Turha jakaa pesiä ennenkuin niitä on olemassa.  Jos isäsi haluaa tehdä lahjakirjan eläessään sinulle esim. rahavaroistaan, on se eri asia. Verohan on suurinpiirtein sama ja silloin varat tulevat varmasti sinulle, hänen jälkeläiselleen.  Hän voi tehdä rahoilleen mitä haluaa.  Edunvalvoja lienee vain tekninen henkilö eikä isäsi tarvitse henkilöä päättämään raha-asioistaan?  Eli isäsi kykenee itse päättämään asioistaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vainajan omaisuudessa osa on kiistatta ainoalle perilliselle kuuluvaa (lahjoittaja on sulkenut sen avio-oikeuden ulkopuolelle), voiko ainoa varsinainen perillinen alkaa heti nauttia näistä varoista, esim. ottaa kyseistä omaisuutta pesästä, vaikka ositus olisi tekemättä?

ap

Ai tää on taas se sama kivikissa-juttu.

Ei se kivikissa mitenkään tajua että jauhamalla tota asiaa täällä se ei edisty. Varsinkaan jos perittävä ei edes ole kuollut. Kiesus mä en haluaisi tuntea noin törkeää ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Sulla menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin (ei ole yllättävää..): kyseessä olisi isäai edunvalvoja, ei sinun.

Voihan se olla, että edunvalvoja voisi katsoa sen olevan isäsi etu, että myy kaiken mahdollisen omaisuuden ja laittaa varat isäsi hoitoon.

Tiedän tämän kyllä, mutta voin vedota siihen, että isäni halu oli jättää kaikki minulle, koska isäni sanoi niin. Ja että valvoja tekisi isästä surullisen, jos isä saisi tietää, että valvoja on toiminut vaimon piikkiin, jos siis on aivan sama isän edun kannalta, mitä omaisuutta myydään. Se ei ole isäni etu, että toimitaan isän toiveita, joita hän esitti ollessan vielä virkeä, vastaan :)

ap

Et voi vedota, jos isäsi ei ole tehnyt testamenttia.

Kyllä mä aion vedota, jos on aivan sama myydäänkö vaimonkin tulevasta osasta menevää omaisuutta vai vain minun, niin ei ainakaan niin, että jos pitää enemmänkin myydä, niin aina vain minulta otetaan. Pitää ottaa sellaisestakin, jossa vaimonkin osuutta "syödään". Ei kai sillä sille edunvalvojallekaan mitään väliä voi olla?

ap

Miten sinulta voidaan ottaa, kun kyse ei ole sinun omaisuudestasi

Odota nyt ensin että joku on sinun Ennenkuin alat nuukaksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Siis oletko sä ahnehtimassa edelleen elossa olevan omaisuutta? Helv... toivottavasti  jäät auton alle. Se ei kuulu sulle vielä  mitenkään.

No en sen kummemmin, vaan kysymys oli aloituksessa. Pitääkö pään olla mielestäsi pensaassa, ettei vain ole mistään selvillä, vaan kaikki pitää ottaa sitten surun keskellä selville?

ap

Sinä olet uskomattoman ahne ihminen ja toivon että sinulle jää luu käteen. Isäsi varojen toivon kattavan hänen hyvän ja inhimillisen hoitonsa missä ikinä hän onkin. Sinä et ansaitse mitään. Et yhtään mitään.

Altzi muuttaa yllättävästi ihmisen luonteen ja näissä eteenkin on se vaara että ne tuhoaa koko omaisuuden muutamassa viikossa ja dementikkoja on kautta aikojen käytetty hyväksi. 

Tämän puhelinmyyjät ja ylikalliiden pölyimureiden myyjät tietävät ja pyrkivät juuri löytämään harkintakykyä vailla olevia.  

Vierailija kirjoitti:

Nyt tässä keskustelijat joutuivat harhaan kun luultiin että isäsi on jo kuollut ja olet siis perillinen joka odottaa ositusta ja perinnönjakoa.  Eli tässä voi kuolla kuka vain ennen isääsi.  Turha jakaa pesiä ennenkuin niitä on olemassa.  Jos isäsi haluaa tehdä lahjakirjan eläessään sinulle esim. rahavaroistaan, on se eri asia. Verohan on suurinpiirtein sama ja silloin varat tulevat varmasti sinulle, hänen jälkeläiselleen.  Hän voi tehdä rahoilleen mitä haluaa.  Edunvalvoja lienee vain tekninen henkilö eikä isäsi tarvitse henkilöä päättämään raha-asioistaan?  Eli isäsi kykenee itse päättämään asioistaan?

En tiedä kykeneekö? Miten asia määritellään? Hänestä on edunvalvonnanhakuprosessi meneillään maistraatissa. Vaimo haki siihen itseään. Minä vastustin ja sanoin, että vaadin yleistä edunvalvojaa, koska vaimoon en luota eikä hänellä ole edellytyksiäkään. Lisäksi vaimon elatus tulee isäni varoista.

Toki joku muukin voi kuolla ensin, sen jälkeen minulla ei ole asiassa mitään mietittävää. Jos se on vaimo, saan kaiken, jos se olen minä, en edelleenkään mieti asiaa sitten.

ap

Vierailija kirjoitti:

Tämän puhelinmyyjät ja ylikalliiden pölyimureiden myyjät tietävät ja pyrkivät juuri löytämään harkintakykyä vailla olevia.  

No, tämä ei tule olemaan ongelma. Vaimo hallitsi isän kännykkää viimeiset vuodet kunnes otti isältä koko puhelimen pois. Ja siis osasyynä pihiys mutta myös sen hallinnointi, ettei kukaan pidä isään yhteyttä vaimon tietämättä. Kyllä, heidän suhteensa on sairas, kun isä tämän(kin) hyväksyi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Sulla menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin (ei ole yllättävää..): kyseessä olisi isäai edunvalvoja, ei sinun.

Voihan se olla, että edunvalvoja voisi katsoa sen olevan isäsi etu, että myy kaiken mahdollisen omaisuuden ja laittaa varat isäsi hoitoon.

Tiedän tämän kyllä, mutta voin vedota siihen, että isäni halu oli jättää kaikki minulle, koska isäni sanoi niin. Ja että valvoja tekisi isästä surullisen, jos isä saisi tietää, että valvoja on toiminut vaimon piikkiin, jos siis on aivan sama isän edun kannalta, mitä omaisuutta myydään. Se ei ole isäni etu, että toimitaan isän toiveita, joita hän esitti ollessan vielä virkeä, vastaan :)

ap

Et voi vedota, jos isäsi ei ole tehnyt testamenttia.

Kyllä mä aion vedota, jos on aivan sama myydäänkö vaimonkin tulevasta osasta menevää omaisuutta vai vain minun, niin ei ainakaan niin, että jos pitää enemmänkin myydä, niin aina vain minulta otetaan. Pitää ottaa sellaisestakin, jossa vaimonkin osuutta "syödään". Ei kai sillä sille edunvalvojallekaan mitään väliä voi olla?

ap

Miten sinulta voidaan ottaa, kun kyse ei ole sinun omaisuudestasi

Odota nyt ensin että joku on sinun Ennenkuin alat nuukaksi

Isä ei ole itse omaisuutta hankkinut vaan perinyt ja hän itse sanoi, että kaikki tulee aikanaan minulle. Toki kaikki se, mitä on jäljellä, mutta kuitenkin.

ap

Sinulla on varmaan ajatuksia isän suhteesta. Mutta mitään todellisuuspohjaa niillä ei ole. Muutakuin oma persoonallisuushäiriö ja sen tuomat vääristymät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän puhelinmyyjät ja ylikalliiden pölyimureiden myyjät tietävät ja pyrkivät juuri löytämään harkintakykyä vailla olevia.  

No, tämä ei tule olemaan ongelma. Vaimo hallitsi isän kännykkää viimeiset vuodet kunnes otti isältä koko puhelimen pois. Ja siis osasyynä pihiys mutta myös sen hallinnointi, ettei kukaan pidä isään yhteyttä vaimon tietämättä. Kyllä, heidän suhteensa on sairas, kun isä tämän(kin) hyväksyi.

ap

Ihan tämänkään takia en halua vaimon saavan mitään.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Sulla menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin (ei ole yllättävää..): kyseessä olisi isäai edunvalvoja, ei sinun.

Voihan se olla, että edunvalvoja voisi katsoa sen olevan isäsi etu, että myy kaiken mahdollisen omaisuuden ja laittaa varat isäsi hoitoon.

Tiedän tämän kyllä, mutta voin vedota siihen, että isäni halu oli jättää kaikki minulle, koska isäni sanoi niin. Ja että valvoja tekisi isästä surullisen, jos isä saisi tietää, että valvoja on toiminut vaimon piikkiin, jos siis on aivan sama isän edun kannalta, mitä omaisuutta myydään. Se ei ole isäni etu, että toimitaan isän toiveita, joita hän esitti ollessan vielä virkeä, vastaan :)

ap

Et voi vedota, jos isäsi ei ole tehnyt testamenttia.

Kyllä mä aion vedota, jos on aivan sama myydäänkö vaimonkin tulevasta osasta menevää omaisuutta vai vain minun, niin ei ainakaan niin, että jos pitää enemmänkin myydä, niin aina vain minulta otetaan. Pitää ottaa sellaisestakin, jossa vaimonkin osuutta "syödään". Ei kai sillä sille edunvalvojallekaan mitään väliä voi olla?

ap

Ei tässä kukaan ole sinulta ottamassa mitään. Isäsi omaisuus ei ole sinun omaisuuttasi.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on varmaan ajatuksia isän suhteesta. Mutta mitään todellisuuspohjaa niillä ei ole. Muutakuin oma persoonallisuushäiriö ja sen tuomat vääristymät

Kerropa minulle ne faktat, millä suljet niiden todellisuuspohjan pois? No, kerro nyt, äläkä vain alapeukuta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Sulla menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin (ei ole yllättävää..): kyseessä olisi isäai edunvalvoja, ei sinun.

Voihan se olla, että edunvalvoja voisi katsoa sen olevan isäsi etu, että myy kaiken mahdollisen omaisuuden ja laittaa varat isäsi hoitoon.

Tiedän tämän kyllä, mutta voin vedota siihen, että isäni halu oli jättää kaikki minulle, koska isäni sanoi niin. Ja että valvoja tekisi isästä surullisen, jos isä saisi tietää, että valvoja on toiminut vaimon piikkiin, jos siis on aivan sama isän edun kannalta, mitä omaisuutta myydään. Se ei ole isäni etu, että toimitaan isän toiveita, joita hän esitti ollessan vielä virkeä, vastaan :)

ap

Et voi vedota, jos isäsi ei ole tehnyt testamenttia.

Kyllä mä aion vedota, jos on aivan sama myydäänkö vaimonkin tulevasta osasta menevää omaisuutta vai vain minun, niin ei ainakaan niin, että jos pitää enemmänkin myydä, niin aina vain minulta otetaan. Pitää ottaa sellaisestakin, jossa vaimonkin osuutta "syödään". Ei kai sillä sille edunvalvojallekaan mitään väliä voi olla?

ap

Ei tässä kukaan ole sinulta ottamassa mitään. Isäsi omaisuus ei ole sinun omaisuuttasi.

Ei olekaan vielä, mutta hänenkuoltuaan on. Isän kärsimättä sitä voidaan käsitellä niin, että vaimo saa mahd vähän. Se on päämääräni.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän puhelinmyyjät ja ylikalliiden pölyimureiden myyjät tietävät ja pyrkivät juuri löytämään harkintakykyä vailla olevia.  

No, tämä ei tule olemaan ongelma. Vaimo hallitsi isän kännykkää viimeiset vuodet kunnes otti isältä koko puhelimen pois. Ja siis osasyynä pihiys mutta myös sen hallinnointi, ettei kukaan pidä isään yhteyttä vaimon tietämättä. Kyllä, heidän suhteensa on sairas, kun isä tämän(kin) hyväksyi.

ap

Ihan tämänkään takia en halua vaimon saavan mitään.

ap

Muuten olen kyllä hyvä ja antelias ihminen ja tulen valtavan hyvin toimeen ihmisten kanssa. Tai tulisin elleivät Kaikki loukkaisi minua. Voisin siis teoriassa tulla jonkun kanssa toimeen joskus

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän puhelinmyyjät ja ylikalliiden pölyimureiden myyjät tietävät ja pyrkivät juuri löytämään harkintakykyä vailla olevia.  

No, tämä ei tule olemaan ongelma. Vaimo hallitsi isän kännykkää viimeiset vuodet kunnes otti isältä koko puhelimen pois. Ja siis osasyynä pihiys mutta myös sen hallinnointi, ettei kukaan pidä isään yhteyttä vaimon tietämättä. Kyllä, heidän suhteensa on sairas, kun isä tämän(kin) hyväksyi.

ap

Juristia sinä tarvitsevat joka asiaan koska elät mututuntumalla. Se on virhe numero yksi.