Ositus perinnönjaossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos isäsi saa kaupungin edunvalvojan, niin veikkaan, että pian luemme täällä, kuinka syytät häntä vaikka mistä. Viime viikolla syytit äitiäsi ja setääsi, välillä miestäsi ja lapsiasi tai salarakasta tai...

Sulla on kaksi lasta, tee heille hyvä elämä tässä ja nyt, älä kieriskele menneisyydessä tai unelmoi rahasta ja kostosta tulevaisuudessa.

No jos hän toimii selkeästi väärin, niin sitten tietenkin! Mutta kun toimii toimivaltansa rajoissa niin vaikea syyttää (tai loukkaantua) mistään.

ap

Niinhän sitä luulisi

Kyllä sinä jotain keksit!

Että aion kyllä vahtia tai ohjeistaa edunvalvojaa ;) Raukka-parka! Ja hänen kanssaan käydään läpi sekin, saanko pitää tavaroitani kesämökilläni vaiko en, kun minulla on isäni lupa olla siellä, vaikka vaimo koittaakin häätää minua sieltä. Heillä on siis hallintaoikeus, vaikka minä olen omistaja, ja hallintaoikeus oikeuttaa mökillä oleskelusta päättämiseen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos isäsi saa kaupungin edunvalvojan, niin veikkaan, että pian luemme täällä, kuinka syytät häntä vaikka mistä. Viime viikolla syytit äitiäsi ja setääsi, välillä miestäsi ja lapsiasi tai salarakasta tai...

Sulla on kaksi lasta, tee heille hyvä elämä tässä ja nyt, älä kieriskele menneisyydessä tai unelmoi rahasta ja kostosta tulevaisuudessa.

No jos hän toimii selkeästi väärin, niin sitten tietenkin! Mutta kun toimii toimivaltansa rajoissa niin vaikea syyttää (tai loukkaantua) mistään.

ap

Niinhän sitä luulisi

Kyllä sinä jotain keksit!

En minä keksi loukkauksia, joita muut minulle tekevät, vaan kyllä muut ihan itse keksivät ne.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Sulla menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin (ei ole yllättävää..): kyseessä olisi isäai edunvalvoja, ei sinun.

Voihan se olla, että edunvalvoja voisi katsoa sen olevan isäsi etu, että myy kaiken mahdollisen omaisuuden ja laittaa varat isäsi hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Edunvalvojalla saattaa olla satoja valvottavia, ei hän käytä aikaansa juttelemalla omaisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Sulla menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin (ei ole yllättävää..): kyseessä olisi isäai edunvalvoja, ei sinun.

Voihan se olla, että edunvalvoja voisi katsoa sen olevan isäsi etu, että myy kaiken mahdollisen omaisuuden ja laittaa varat isäsi hoitoon.

Tiedän tämän kyllä, mutta voin vedota siihen, että isäni halu oli jättää kaikki minulle, koska isäni sanoi niin. Ja että valvoja tekisi isästä surullisen, jos isä saisi tietää, että valvoja on toiminut vaimon piikkiin, jos siis on aivan sama isän edun kannalta, mitä omaisuutta myydään. Se ei ole isäni etu, että toimitaan isän toiveita, joita hän esitti ollessan vielä virkeä, vastaan :)

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

 

Edunvalvojalla saattaa olla satoja valvottavia, ei hän käytä aikaansa juttelemalla omaisten kanssa.

Toimitan toiveeni kirjallisina hänelle ja muistutan isäni kuoltua minulle (ja vaimollekin kai) lankevasta oikeudesta tarkistaa hänen toimensa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Siis oletko sä ahnehtimassa edelleen elossa olevan omaisuutta? Helv... toivottavasti  jäät auton alle. Se ei kuulu sulle vielä  mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Että aion kyllä vahtia tai ohjeistaa edunvalvojaa ;) Raukka-parka! Ja hänen kanssaan käydään läpi sekin, saanko pitää tavaroitani kesämökilläni vaiko en, kun minulla on isäni lupa olla siellä, vaikka vaimo koittaakin häätää minua sieltä. Heillä on siis hallintaoikeus, vaikka minä olen omistaja, ja hallintaoikeus oikeuttaa mökillä oleskelusta päättämiseen.

ap

Jatka romanttista haaveilua! Se ei maksa mitään

Leski voi mennä uudestaan naimisiin ja silloin olet jo hopeamitalilla. Järjestöt käyttävät dementian alkuvaiheissa olevia hyväkseen ja testamentit laaditaan  niiden hyväksi vaikka rintaperillisiäkin on. Niistä taistellaan yhä enempi nykyään. Tämän aamun uutisten mukaan vanhusten hoidosta nipistetään varoja jälleen joka johtaa siihen että jokainen vanhus joutuu huolehtimaan itsestään ja silloin säästetyt varat ns syödään pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Siis oletko sä ahnehtimassa edelleen elossa olevan omaisuutta? Helv... toivottavasti  jäät auton alle. Se ei kuulu sulle vielä  mitenkään.

No en sen kummemmin, vaan kysymys oli aloituksessa. Pitääkö pään olla mielestäsi pensaassa, ettei vain ole mistään selvillä, vaan kaikki pitää ottaa sitten surun keskellä selville?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi sen jättää jakamattakin tai jakaa niin että molemmista tulee osakkaita.

Perintöä EI voi jättää jakamatta, jos yksikin kuolinpesän osakas haluaa jaon. Ja jos on vain yksi osakas, niin asiahan on ihan helppo. Tehdään ositus ja maksetaan tasinko ja loput perilliselle. Yksinkertaista? Vai kenen kanssa se perillinen riitelee?

Kun tässä oli nimenomaan siitä kyse, että jos ositus on riitainen. Jos siinä ei päästä sopuun, mistä varallisuudesta tasinko maksetaan.

ap

Mene asianajajan vastaanotolle.  Sellaisen jonka tiedät olevan taitava perintöasioissa.  Voi olla että tässä ei mitään käräjiä tarvita vaan että ko asianajaja saa tehtyä teidän välillänne sopuratkaisun.  Parasta kun täällä ei -lakimiehet eivät yritä antaa sinulle näissä vaikeissa perintöasioissa ohjeita.   Vain se että jos vainaja on ollut varakkaampi, lienee osituksessa leskelle annettava omaisuutta.  Jos taas leski on ollut varakkaampi vainajan kuolinhetkellä niin leskelä on ollut oikeus merkkauttaa perukirjaan että hän ei anna tasinkoa perillisille jolloin lesken omaisuutta ei siirretä kuolinpesään.  Leskellä on oikeus asua puolisoiden yhteisessä kodissa vaikka vainaja ja siis sinä perillisenä omistatkin puolet asunnosta.  Ellei leski siis halua muuttaa pois asunnosta.  Sen sijaan muut vainajan varat kuin asunto kuuluvat sinulle kuten rahavarat yms.  Kunhan siis tuo ositus tehdään ensin ja jos vainaja on ollut varakkaampi eli vainajan pesän varallisuus (josta on vähennetty tuo mainitsemasi ulkopuolelle jäävä omaisuus) ja lesken varallisuus kuolinhetkellä

'tasataan'. -  Eli mene lakimiehen puheille.  Oikeuteen ei kannata lähteä vaan sopia viimeiseen asti jos se vain on mahdollista  koska siellä menee vain rahat lakimiehille.  Oikeusaputoimistossakin osaavat antaa neuvoja asiassa sinulle.  Varaa aika.  Jos on vaara että sinunkin osuutesi omaisuudesta menee hukkaan saat neuvoja miten menetellä ja siellä voidaan sovitella teidän välejäkin.

Vierailija kirjoitti:

Leski voi mennä uudestaan naimisiin ja silloin olet jo hopeamitalilla. Järjestöt käyttävät dementian alkuvaiheissa olevia hyväkseen ja testamentit laaditaan  niiden hyväksi vaikka rintaperillisiäkin on. Niistä taistellaan yhä enempi nykyään. Tämän aamun uutisten mukaan vanhusten hoidosta nipistetään varoja jälleen joka johtaa siihen että jokainen vanhus joutuu huolehtimaan itsestään ja silloin säästetyt varat ns syödään pois. 

Hienosti olit perillä siitä mistä keskustellan. Osituksesta ja puoliso ei ole vanhempani. Sen mitä hän saa ei tulekaan koskaan kuulumaan minulle millään lailla. Ja jos jokin piirre on isässäni voimakkaan aniin se on pihiys ja se, ettei häntä hyväntekeväisyys kiinnosta, eli ei satavarmana halua testamentata millekään järjestölle.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi sen jättää jakamattakin tai jakaa niin että molemmista tulee osakkaita.

Perintöä EI voi jättää jakamatta, jos yksikin kuolinpesän osakas haluaa jaon. Ja jos on vain yksi osakas, niin asiahan on ihan helppo. Tehdään ositus ja maksetaan tasinko ja loput perilliselle. Yksinkertaista? Vai kenen kanssa se perillinen riitelee?

Kun tässä oli nimenomaan siitä kyse, että jos ositus on riitainen. Jos siinä ei päästä sopuun, mistä varallisuudesta tasinko maksetaan.

ap

Mene asianajajan vastaanotolle.  Sellaisen jonka tiedät olevan taitava perintöasioissa.  Voi olla että tässä ei mitään käräjiä tarvita vaan että ko asianajaja saa tehtyä teidän välillänne sopuratkaisun.  Parasta kun täällä ei -lakimiehet eivät yritä antaa sinulle näissä vaikeissa perintöasioissa ohjeita.   Vain se että jos vainaja on ollut varakkaampi, lienee osituksessa leskelle annettava omaisuutta.  Jos taas leski on ollut varakkaampi vainajan kuolinhetkellä niin leskelä on ollut oikeus merkkauttaa perukirjaan että hän ei anna tasinkoa perillisille jolloin lesken omaisuutta ei siirretä kuolinpesään.  Leskellä on oikeus asua puolisoiden yhteisessä kodissa vaikka vainaja ja siis sinä perillisenä omistatkin puolet asunnosta.  Ellei leski siis halua muuttaa pois asunnosta.  Sen sijaan muut vainajan varat kuin asunto kuuluvat sinulle kuten rahavarat yms.  Kunhan siis tuo ositus tehdään ensin ja jos vainaja on ollut varakkaampi eli vainajan pesän varallisuus (josta on vähennetty tuo mainitsemasi ulkopuolelle jäävä omaisuus) ja lesken varallisuus kuolinhetkellä

'tasataan'. -  Eli mene lakimiehen puheille.  Oikeuteen ei kannata lähteä vaan sopia viimeiseen asti jos se vain on mahdollista  koska siellä menee vain rahat lakimiehille.  Oikeusaputoimistossakin osaavat antaa neuvoja asiassa sinulle.  Varaa aika.  Jos on vaara että sinunkin osuutesi omaisuudesta menee hukkaan saat neuvoja miten menetellä ja siellä voidaan sovitella teidän välejäkin.

Kannattaako aika varata jo nyt? Isä elää ja voi hyvin

Ja oikeasti olen jo isäni menetyksen surrut, vaikka hän onkin elossa, joten...

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Sulla menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin (ei ole yllättävää..): kyseessä olisi isäai edunvalvoja, ei sinun.

Voihan se olla, että edunvalvoja voisi katsoa sen olevan isäsi etu, että myy kaiken mahdollisen omaisuuden ja laittaa varat isäsi hoitoon.

Tiedän tämän kyllä, mutta voin vedota siihen, että isäni halu oli jättää kaikki minulle, koska isäni sanoi niin. Ja että valvoja tekisi isästä surullisen, jos isä saisi tietää, että valvoja on toiminut vaimon piikkiin, jos siis on aivan sama isän edun kannalta, mitä omaisuutta myydään. Se ei ole isäni etu, että toimitaan isän toiveita, joita hän esitti ollessan vielä virkeä, vastaan :)

ap

Et voi vedota, jos isäsi ei ole tehnyt testamenttia.

Vierailija kirjoitti:

Ja oikeasti olen jo isäni menetyksen surrut, vaikka hän onkin elossa, joten...

ap

Koska hän ei luopunut äitinsä perinnöstä minun hyväkseni

Enkä muutenkaan välitä yhdestäkään ihmisestä maailmassa

Hartain toiveeni on päästä hautaamaan isä, nostamaan isän vaimolle ja ryhtyä rikkaaksi niin voin jättää perheeni

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?

ap

Jos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.

Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.

ap

Sulla menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin (ei ole yllättävää..): kyseessä olisi isäai edunvalvoja, ei sinun.

Voihan se olla, että edunvalvoja voisi katsoa sen olevan isäsi etu, että myy kaiken mahdollisen omaisuuden ja laittaa varat isäsi hoitoon.

Tiedän tämän kyllä, mutta voin vedota siihen, että isäni halu oli jättää kaikki minulle, koska isäni sanoi niin. Ja että valvoja tekisi isästä surullisen, jos isä saisi tietää, että valvoja on toiminut vaimon piikkiin, jos siis on aivan sama isän edun kannalta, mitä omaisuutta myydään. Se ei ole isäni etu, että toimitaan isän toiveita, joita hän esitti ollessan vielä virkeä, vastaan :)

ap

Et voi vedota, jos isäsi ei ole tehnyt testamenttia.

Kyllä mä aion vedota, jos on aivan sama myydäänkö vaimonkin tulevasta osasta menevää omaisuutta vai vain minun, niin ei ainakaan niin, että jos pitää enemmänkin myydä, niin aina vain minulta otetaan. Pitää ottaa sellaisestakin, jossa vaimonkin osuutta "syödään". Ei kai sillä sille edunvalvojallekaan mitään väliä voi olla?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja oikeasti olen jo isäni menetyksen surrut, vaikka hän onkin elossa, joten...

ap

Koska hän ei luopunut äitinsä perinnöstä minun hyväkseni

Enkä muutenkaan välitä yhdestäkään ihmisestä maailmassa

Hartain toiveeni on päästä hautaamaan isä, nostamaan isän vaimolle ja ryhtyä rikkaaksi niin voin jättää perheeni

ap

Tämä en ollut minä. Minä olen menettänyt isäni useaan kertaan hänen eläessään. Moni lapsi olisi hylännyt vanhempansa jo ajat sitten. Enkä minä ole isää edelleenkään hylännyt.

ap