Ositus perinnönjaossa
Kun avioliitto päättyy toisen osapuolen kuolemaan, niin puolisoiden välillähän tehdään ositus. Perintöhän pitää jakaa, jos yksikin osakas niin vaatii, ja jos perinnöstä ei päästä osakkaiden kesken sopujakoon, kuka tahansa osakas voi vaatia pesän jakoa pesänjakajan avulla.
Mutta entä ositus? Jos vainaja omisti enemmän kuin jäljelle jäänyt puoliso, niin puolisolle tulee maksaa tasinkoa vainajan omaisuudesta.
Entä jos perilliselle ja aviopuolisolle tulee erimielisyyttä siitä, miten omaisuus jaetaan, niin jääkö perintö jakamatta?
Vainajalla on vain yksi perillinen.
Kommentit (282)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?
apJos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.
Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.
apSillä ei ole edunvalvojalle väliä, miten mikäkin omaisuus tullaan jakamaan valvottajan kuoltua. Hän myy sen omaisuuden, joka sopii parhaiten isäsi tarkoitusperiin. Jos on tarkoitus saada nopeasti rahaa hoitokustannusten maksuun, myyntiin menee se omaisuus, joka menee nopeimmin kaupaksi (esim. se yksiö). Jos on tarkoitus saada mahdollisimman paljon rahaa, hän pistää myyntiin sen arvokkaimman omaisuuden (kiinteistö). Nämä siis ihan siitä huolimatta, onko joku näistä suljettu isäsi vaimon avio-oikeuden ulkopuolelle.
Niin, tämä on se raivostuttava osa tässä. Mutta vaimo olisi luultavasti vastustanut ketä tahansa minun tulevia etuja katsonutta edunvalvojaa. En tiedä.
apYksikään edunvalvoja ei katso sinun tulevia etujasi, vaan isäsi tämänhetkisiä etuja. Käytännössä edunvalvoja voi muuttaa rahaksi kaiken isäsi yksin omistaman kiinteän omaisuuden, jos katsoo sen olevan isäsi etu.
Tosin ihan yksin edunvalvoja ei voi tällaisesta päättää, vaan kiinteän omaisuuden myymiseen hänen pitää hakea lupa maistraatilta. Mutta on ihan totta, että edunvalvojan tehtävä on nimenomaan huolehtia päämiehen eikä hänen perillisensä tai puolisonsa edusta.
Jos minulle edunvalvojana päämiehen tuleva perillinen ehdottaisi omaisuuden hoitoa niin, että se toimisi perillisen puolesta puolisoa vastaan, saattaisin ärsyyntyä ko. pyynnöstä niin paljon, että valitsisin kahdesta myytävästä vaihtoehdosta perillisen kannalta epäedullisemman, jos vaihtoehdot olisivat päämiehen edun kannalta samanarvoiset. En siis todellakaan suosittele ap:ta esittämään edunvalvojalle mitään toivomuksia myytävästä omaisuudesta, sillä tällaiset toivomukset toimivat korkeintaan ap:ta vastaa.
174
Eli annat tunteiden ohjailla toimintaasi? Säälittävää. Pitääpä sitten terästäytyä osoittamaan vaimo todella epäreiluksi henkilöksi.
ap
Sua yritetään neuvoa toimimaan oman etusi mukaan ja sä vastaat siihen haukkumalla säälittäväksi? Nice.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?
apJos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.
Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.
apSillä ei ole edunvalvojalle väliä, miten mikäkin omaisuus tullaan jakamaan valvottajan kuoltua. Hän myy sen omaisuuden, joka sopii parhaiten isäsi tarkoitusperiin. Jos on tarkoitus saada nopeasti rahaa hoitokustannusten maksuun, myyntiin menee se omaisuus, joka menee nopeimmin kaupaksi (esim. se yksiö). Jos on tarkoitus saada mahdollisimman paljon rahaa, hän pistää myyntiin sen arvokkaimman omaisuuden (kiinteistö). Nämä siis ihan siitä huolimatta, onko joku näistä suljettu isäsi vaimon avio-oikeuden ulkopuolelle.
Niin, tämä on se raivostuttava osa tässä. Mutta vaimo olisi luultavasti vastustanut ketä tahansa minun tulevia etuja katsonutta edunvalvojaa. En tiedä.
apYksikään edunvalvoja ei katso sinun tulevia etujasi, vaan isäsi tämänhetkisiä etuja. Käytännössä edunvalvoja voi muuttaa rahaksi kaiken isäsi yksin omistaman kiinteän omaisuuden, jos katsoo sen olevan isäsi etu.
Kamalaa. Millaisissa tapauksissa se voisi olla isän etu? Isä joutuu maksamaan varoistaan vaimon elatuksen. Parempi se kai on, että omaisuus tuottaa, kuin että se myydään seisomaan tilille?
ap
Esimerkiksi siinä tapauksessa, että isäsi tarvitsee rahaa hoitopaikkakustannuksiinsa. Silloin on realisoitava kiinteää omaisuutta esim. myymällä ne sijoitusasunnot tai joku/osa niistä. Silloin asunnoista valitaan se/ne, jotka menevät parhaiten kaupaksi. Ei sitä/niitä, joista isäsi vaimo on suljettu testamentilla pois.
Ja vaadin, että niin kauan kuin isäni elää vaimo ei saa vaihtaa lukkoja mökille. Heillä on siellä oma mökkinsä, (eli taloja on kaksi) sille saa tehdä mitä haluaa vahingoittamatta omaisuuttani.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?
apJos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.
Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.
apSillä ei ole edunvalvojalle väliä, miten mikäkin omaisuus tullaan jakamaan valvottajan kuoltua. Hän myy sen omaisuuden, joka sopii parhaiten isäsi tarkoitusperiin. Jos on tarkoitus saada nopeasti rahaa hoitokustannusten maksuun, myyntiin menee se omaisuus, joka menee nopeimmin kaupaksi (esim. se yksiö). Jos on tarkoitus saada mahdollisimman paljon rahaa, hän pistää myyntiin sen arvokkaimman omaisuuden (kiinteistö). Nämä siis ihan siitä huolimatta, onko joku näistä suljettu isäsi vaimon avio-oikeuden ulkopuolelle.
Niin, tämä on se raivostuttava osa tässä. Mutta vaimo olisi luultavasti vastustanut ketä tahansa minun tulevia etuja katsonutta edunvalvojaa. En tiedä.
apYksikään edunvalvoja ei katso sinun tulevia etujasi, vaan isäsi tämänhetkisiä etuja. Käytännössä edunvalvoja voi muuttaa rahaksi kaiken isäsi yksin omistaman kiinteän omaisuuden, jos katsoo sen olevan isäsi etu.
Tosin ihan yksin edunvalvoja ei voi tällaisesta päättää, vaan kiinteän omaisuuden myymiseen hänen pitää hakea lupa maistraatilta. Mutta on ihan totta, että edunvalvojan tehtävä on nimenomaan huolehtia päämiehen eikä hänen perillisensä tai puolisonsa edusta.
Jos minulle edunvalvojana päämiehen tuleva perillinen ehdottaisi omaisuuden hoitoa niin, että se toimisi perillisen puolesta puolisoa vastaan, saattaisin ärsyyntyä ko. pyynnöstä niin paljon, että valitsisin kahdesta myytävästä vaihtoehdosta perillisen kannalta epäedullisemman, jos vaihtoehdot olisivat päämiehen edun kannalta samanarvoiset. En siis todellakaan suosittele ap:ta esittämään edunvalvojalle mitään toivomuksia myytävästä omaisuudesta, sillä tällaiset toivomukset toimivat korkeintaan ap:ta vastaa.
174
Eli annat tunteiden ohjailla toimintaasi? Säälittävää. Pitääpä sitten terästäytyä osoittamaan vaimo todella epäreiluksi henkilöksi.
apSua yritetään neuvoa toimimaan oman etusi mukaan ja sä vastaat siihen haukkumalla säälittäväksi? Nice.
No kiitos varoituksesta, mutta sanoinpa vain, ettei kyllä kuuluisi tunteilla hoitaa tuollaista asiaa. Paitsi tietenkin minua säälivillä, koska minua on tässä kusetettu. Jos en edunvalvojaa pyynnöllämi mitenkään loukkaa, miten loukkaisin, ei hän niitä rahoja peri, ei kuuluisi suhtautua niihin tunteella. Se taas, että mä suhtaudun on aikas ymmärrettävää.
ap
Mutta ymmärrän kyllä, että ei se edunvalvoja sitä tule varmaan näkemään, miten mua on kusetettu. Sekin taas asia, jossa mua loukataan. Isähän se kusettaja oli. Sanoi katteettomasti, miten mä saan kaiken.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?
apJos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.
Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.
apSillä ei ole edunvalvojalle väliä, miten mikäkin omaisuus tullaan jakamaan valvottajan kuoltua. Hän myy sen omaisuuden, joka sopii parhaiten isäsi tarkoitusperiin. Jos on tarkoitus saada nopeasti rahaa hoitokustannusten maksuun, myyntiin menee se omaisuus, joka menee nopeimmin kaupaksi (esim. se yksiö). Jos on tarkoitus saada mahdollisimman paljon rahaa, hän pistää myyntiin sen arvokkaimman omaisuuden (kiinteistö). Nämä siis ihan siitä huolimatta, onko joku näistä suljettu isäsi vaimon avio-oikeuden ulkopuolelle.
Niin, tämä on se raivostuttava osa tässä. Mutta vaimo olisi luultavasti vastustanut ketä tahansa minun tulevia etuja katsonutta edunvalvojaa. En tiedä.
apYksikään edunvalvoja ei katso sinun tulevia etujasi, vaan isäsi tämänhetkisiä etuja. Käytännössä edunvalvoja voi muuttaa rahaksi kaiken isäsi yksin omistaman kiinteän omaisuuden, jos katsoo sen olevan isäsi etu.
Tosin ihan yksin edunvalvoja ei voi tällaisesta päättää, vaan kiinteän omaisuuden myymiseen hänen pitää hakea lupa maistraatilta. Mutta on ihan totta, että edunvalvojan tehtävä on nimenomaan huolehtia päämiehen eikä hänen perillisensä tai puolisonsa edusta.
Jos minulle edunvalvojana päämiehen tuleva perillinen ehdottaisi omaisuuden hoitoa niin, että se toimisi perillisen puolesta puolisoa vastaan, saattaisin ärsyyntyä ko. pyynnöstä niin paljon, että valitsisin kahdesta myytävästä vaihtoehdosta perillisen kannalta epäedullisemman, jos vaihtoehdot olisivat päämiehen edun kannalta samanarvoiset. En siis todellakaan suosittele ap:ta esittämään edunvalvojalle mitään toivomuksia myytävästä omaisuudesta, sillä tällaiset toivomukset toimivat korkeintaan ap:ta vastaa.
174
Eli annat tunteiden ohjailla toimintaasi? Säälittävää. Pitääpä sitten terästäytyä osoittamaan vaimo todella epäreiluksi henkilöksi.
apSua yritetään neuvoa toimimaan oman etusi mukaan ja sä vastaat siihen haukkumalla säälittäväksi? Nice.
No kiitos varoituksesta, mutta sanoinpa vain, ettei kyllä kuuluisi tunteilla hoitaa tuollaista asiaa. Paitsi tietenkin minua säälivillä, koska minua on tässä kusetettu. Jos en edunvalvojaa pyynnöllämi mitenkään loukkaa, miten loukkaisin, ei hän niitä rahoja peri, ei kuuluisi suhtautua niihin tunteella. Se taas, että mä suhtaudun on aikas ymmärrettävää.
ap
Etkö sä tosiaan näe mitään loukkaavaa siinä, että sä maallikkona menet ohjeistamaan edunvalvojaa siinä miten tämän tulisi työnsä hoitaa? Ja edelleen, hänen tehtävänsä on valvoa isäsi etua, ei sun. Ihan samantekevää isäsi edun kannalta tunnetko sinä itsesi kusetetuksi vai et.
Ja isää on siitä enää vähän vaikea vaatia tilille. Samoin kuin setää ei saa vaadittua (?) tilille, että antoi vaimoll minulle kuuluneen paperin. Hauskaa tää elämä. Pitää vain sietää vitun kusettajien olleen elämässään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?
apJos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.
Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.
apSillä ei ole edunvalvojalle väliä, miten mikäkin omaisuus tullaan jakamaan valvottajan kuoltua. Hän myy sen omaisuuden, joka sopii parhaiten isäsi tarkoitusperiin. Jos on tarkoitus saada nopeasti rahaa hoitokustannusten maksuun, myyntiin menee se omaisuus, joka menee nopeimmin kaupaksi (esim. se yksiö). Jos on tarkoitus saada mahdollisimman paljon rahaa, hän pistää myyntiin sen arvokkaimman omaisuuden (kiinteistö). Nämä siis ihan siitä huolimatta, onko joku näistä suljettu isäsi vaimon avio-oikeuden ulkopuolelle.
Niin, tämä on se raivostuttava osa tässä. Mutta vaimo olisi luultavasti vastustanut ketä tahansa minun tulevia etuja katsonutta edunvalvojaa. En tiedä.
apYksikään edunvalvoja ei katso sinun tulevia etujasi, vaan isäsi tämänhetkisiä etuja. Käytännössä edunvalvoja voi muuttaa rahaksi kaiken isäsi yksin omistaman kiinteän omaisuuden, jos katsoo sen olevan isäsi etu.
Tosin ihan yksin edunvalvoja ei voi tällaisesta päättää, vaan kiinteän omaisuuden myymiseen hänen pitää hakea lupa maistraatilta. Mutta on ihan totta, että edunvalvojan tehtävä on nimenomaan huolehtia päämiehen eikä hänen perillisensä tai puolisonsa edusta.
Jos minulle edunvalvojana päämiehen tuleva perillinen ehdottaisi omaisuuden hoitoa niin, että se toimisi perillisen puolesta puolisoa vastaan, saattaisin ärsyyntyä ko. pyynnöstä niin paljon, että valitsisin kahdesta myytävästä vaihtoehdosta perillisen kannalta epäedullisemman, jos vaihtoehdot olisivat päämiehen edun kannalta samanarvoiset. En siis todellakaan suosittele ap:ta esittämään edunvalvojalle mitään toivomuksia myytävästä omaisuudesta, sillä tällaiset toivomukset toimivat korkeintaan ap:ta vastaa.
174
Eli annat tunteiden ohjailla toimintaasi? Säälittävää. Pitääpä sitten terästäytyä osoittamaan vaimo todella epäreiluksi henkilöksi.
apSua yritetään neuvoa toimimaan oman etusi mukaan ja sä vastaat siihen haukkumalla säälittäväksi? Nice.
No kiitos varoituksesta, mutta sanoinpa vain, ettei kyllä kuuluisi tunteilla hoitaa tuollaista asiaa. Paitsi tietenkin minua säälivillä, koska minua on tässä kusetettu. Jos en edunvalvojaa pyynnöllämi mitenkään loukkaa, miten loukkaisin, ei hän niitä rahoja peri, ei kuuluisi suhtautua niihin tunteella. Se taas, että mä suhtaudun on aikas ymmärrettävää.
apEtkö sä tosiaan näe mitään loukkaavaa siinä, että sä maallikkona menet ohjeistamaan edunvalvojaa siinä miten tämän tulisi työnsä hoitaa? Ja edelleen, hänen tehtävänsä on valvoa isäsi etua, ei sun. Ihan samantekevää isäsi edun kannalta tunnetko sinä itsesi kusetetuksi vai et.
No onko se nyt jokin ohjeistus, jos esittää pyynnön? Varmaan sille edunvalvojalle aivan sama, jos on siis aivan sama taloudellisesti. Ja miksei edunvalvoja haluaisi auttaa kusetettua? Mutta tajuan kyllä, että ongelmaksi muodostuu se, että hän tajuaisi (tai voisi luottaakaan) tuon taivaallista siitä, miten minua kusetettiin. Ja ilmeisesti ei kiinnostakaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?
apJos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.
Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.
apSillä ei ole edunvalvojalle väliä, miten mikäkin omaisuus tullaan jakamaan valvottajan kuoltua. Hän myy sen omaisuuden, joka sopii parhaiten isäsi tarkoitusperiin. Jos on tarkoitus saada nopeasti rahaa hoitokustannusten maksuun, myyntiin menee se omaisuus, joka menee nopeimmin kaupaksi (esim. se yksiö). Jos on tarkoitus saada mahdollisimman paljon rahaa, hän pistää myyntiin sen arvokkaimman omaisuuden (kiinteistö). Nämä siis ihan siitä huolimatta, onko joku näistä suljettu isäsi vaimon avio-oikeuden ulkopuolelle.
Niin, tämä on se raivostuttava osa tässä. Mutta vaimo olisi luultavasti vastustanut ketä tahansa minun tulevia etuja katsonutta edunvalvojaa. En tiedä.
apYksikään edunvalvoja ei katso sinun tulevia etujasi, vaan isäsi tämänhetkisiä etuja. Käytännössä edunvalvoja voi muuttaa rahaksi kaiken isäsi yksin omistaman kiinteän omaisuuden, jos katsoo sen olevan isäsi etu.
Tosin ihan yksin edunvalvoja ei voi tällaisesta päättää, vaan kiinteän omaisuuden myymiseen hänen pitää hakea lupa maistraatilta. Mutta on ihan totta, että edunvalvojan tehtävä on nimenomaan huolehtia päämiehen eikä hänen perillisensä tai puolisonsa edusta.
Jos minulle edunvalvojana päämiehen tuleva perillinen ehdottaisi omaisuuden hoitoa niin, että se toimisi perillisen puolesta puolisoa vastaan, saattaisin ärsyyntyä ko. pyynnöstä niin paljon, että valitsisin kahdesta myytävästä vaihtoehdosta perillisen kannalta epäedullisemman, jos vaihtoehdot olisivat päämiehen edun kannalta samanarvoiset. En siis todellakaan suosittele ap:ta esittämään edunvalvojalle mitään toivomuksia myytävästä omaisuudesta, sillä tällaiset toivomukset toimivat korkeintaan ap:ta vastaa.
174
Eli annat tunteiden ohjailla toimintaasi? Säälittävää. Pitääpä sitten terästäytyä osoittamaan vaimo todella epäreiluksi henkilöksi.
apSua yritetään neuvoa toimimaan oman etusi mukaan ja sä vastaat siihen haukkumalla säälittäväksi? Nice.
No kiitos varoituksesta, mutta sanoinpa vain, ettei kyllä kuuluisi tunteilla hoitaa tuollaista asiaa. Paitsi tietenkin minua säälivillä, koska minua on tässä kusetettu. Jos en edunvalvojaa pyynnöllämi mitenkään loukkaa, miten loukkaisin, ei hän niitä rahoja peri, ei kuuluisi suhtautua niihin tunteella. Se taas, että mä suhtaudun on aikas ymmärrettävää.
apEtkö sä tosiaan näe mitään loukkaavaa siinä, että sä maallikkona menet ohjeistamaan edunvalvojaa siinä miten tämän tulisi työnsä hoitaa? Ja edelleen, hänen tehtävänsä on valvoa isäsi etua, ei sun. Ihan samantekevää isäsi edun kannalta tunnetko sinä itsesi kusetetuksi vai et.
Sitäpaitsi mä en ole mikään maallikko, mitä tulee isäni omaisuuteen, vaan tiedän siitä ja sen hankinnasta tai tulosta sukuun paljon enemmän kuin se valvoja ikinä. Vaikka hänellä onkin kaikki valta niin ei hän niistä rahoista ja asunnoista muuten tiedä yhtikäs mitään eikä hänellä saisi olla valinnan valtaa vaan lähinnä valvojan, että ne käytetään fiksusti, ominaisuus.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?
apJos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.
Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.
apSillä ei ole edunvalvojalle väliä, miten mikäkin omaisuus tullaan jakamaan valvottajan kuoltua. Hän myy sen omaisuuden, joka sopii parhaiten isäsi tarkoitusperiin. Jos on tarkoitus saada nopeasti rahaa hoitokustannusten maksuun, myyntiin menee se omaisuus, joka menee nopeimmin kaupaksi (esim. se yksiö). Jos on tarkoitus saada mahdollisimman paljon rahaa, hän pistää myyntiin sen arvokkaimman omaisuuden (kiinteistö). Nämä siis ihan siitä huolimatta, onko joku näistä suljettu isäsi vaimon avio-oikeuden ulkopuolelle.
Niin, tämä on se raivostuttava osa tässä. Mutta vaimo olisi luultavasti vastustanut ketä tahansa minun tulevia etuja katsonutta edunvalvojaa. En tiedä.
apYksikään edunvalvoja ei katso sinun tulevia etujasi, vaan isäsi tämänhetkisiä etuja. Käytännössä edunvalvoja voi muuttaa rahaksi kaiken isäsi yksin omistaman kiinteän omaisuuden, jos katsoo sen olevan isäsi etu.
Tosin ihan yksin edunvalvoja ei voi tällaisesta päättää, vaan kiinteän omaisuuden myymiseen hänen pitää hakea lupa maistraatilta. Mutta on ihan totta, että edunvalvojan tehtävä on nimenomaan huolehtia päämiehen eikä hänen perillisensä tai puolisonsa edusta.
Jos minulle edunvalvojana päämiehen tuleva perillinen ehdottaisi omaisuuden hoitoa niin, että se toimisi perillisen puolesta puolisoa vastaan, saattaisin ärsyyntyä ko. pyynnöstä niin paljon, että valitsisin kahdesta myytävästä vaihtoehdosta perillisen kannalta epäedullisemman, jos vaihtoehdot olisivat päämiehen edun kannalta samanarvoiset. En siis todellakaan suosittele ap:ta esittämään edunvalvojalle mitään toivomuksia myytävästä omaisuudesta, sillä tällaiset toivomukset toimivat korkeintaan ap:ta vastaa.
174
Eli annat tunteiden ohjailla toimintaasi? Säälittävää. Pitääpä sitten terästäytyä osoittamaan vaimo todella epäreiluksi henkilöksi.
apSua yritetään neuvoa toimimaan oman etusi mukaan ja sä vastaat siihen haukkumalla säälittäväksi? Nice.
No kiitos varoituksesta, mutta sanoinpa vain, ettei kyllä kuuluisi tunteilla hoitaa tuollaista asiaa. Paitsi tietenkin minua säälivillä, koska minua on tässä kusetettu. Jos en edunvalvojaa pyynnöllämi mitenkään loukkaa, miten loukkaisin, ei hän niitä rahoja peri, ei kuuluisi suhtautua niihin tunteella. Se taas, että mä suhtaudun on aikas ymmärrettävää.
apEtkö sä tosiaan näe mitään loukkaavaa siinä, että sä maallikkona menet ohjeistamaan edunvalvojaa siinä miten tämän tulisi työnsä hoitaa? Ja edelleen, hänen tehtävänsä on valvoa isäsi etua, ei sun. Ihan samantekevää isäsi edun kannalta tunnetko sinä itsesi kusetetuksi vai et.
Sitäpaitsi mä en ole mikään maallikko, mitä tulee isäni omaisuuteen, vaan tiedän siitä ja sen hankinnasta tai tulosta sukuun paljon enemmän kuin se valvoja ikinä. Vaikka hänellä onkin kaikki valta niin ei hän niistä rahoista ja asunnoista muuten tiedä yhtikäs mitään eikä hänellä saisi olla valinnan valtaa vaan lähinnä valvojan, että ne käytetään fiksusti, ominaisuus.
ap
Niinhän hänellä onkin, hän valvoo isäsi etua. Mikä tässä on hankalaa? Eikä varojen alkuperällä ole mitään tekemistä isäsi edun kanssa, joten edunvalvonnassa olet maallikko.
Vierailija kirjoitti:
Ja isää on siitä enää vähän vaikea vaatia tilille. Samoin kuin setää ei saa vaadittua (?) tilille, että antoi vaimoll minulle kuuluneen paperin. Hauskaa tää elämä. Pitää vain sietää vitun kusettajien olleen elämässään.
ap
Hanki itse omaisuutesi niin ei tarvitse ruikuttaa haaskoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?
apJos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.
Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.
apSillä ei ole edunvalvojalle väliä, miten mikäkin omaisuus tullaan jakamaan valvottajan kuoltua. Hän myy sen omaisuuden, joka sopii parhaiten isäsi tarkoitusperiin. Jos on tarkoitus saada nopeasti rahaa hoitokustannusten maksuun, myyntiin menee se omaisuus, joka menee nopeimmin kaupaksi (esim. se yksiö). Jos on tarkoitus saada mahdollisimman paljon rahaa, hän pistää myyntiin sen arvokkaimman omaisuuden (kiinteistö). Nämä siis ihan siitä huolimatta, onko joku näistä suljettu isäsi vaimon avio-oikeuden ulkopuolelle.
Niin, tämä on se raivostuttava osa tässä. Mutta vaimo olisi luultavasti vastustanut ketä tahansa minun tulevia etuja katsonutta edunvalvojaa. En tiedä.
apYksikään edunvalvoja ei katso sinun tulevia etujasi, vaan isäsi tämänhetkisiä etuja. Käytännössä edunvalvoja voi muuttaa rahaksi kaiken isäsi yksin omistaman kiinteän omaisuuden, jos katsoo sen olevan isäsi etu.
Tosin ihan yksin edunvalvoja ei voi tällaisesta päättää, vaan kiinteän omaisuuden myymiseen hänen pitää hakea lupa maistraatilta. Mutta on ihan totta, että edunvalvojan tehtävä on nimenomaan huolehtia päämiehen eikä hänen perillisensä tai puolisonsa edusta.
Jos minulle edunvalvojana päämiehen tuleva perillinen ehdottaisi omaisuuden hoitoa niin, että se toimisi perillisen puolesta puolisoa vastaan, saattaisin ärsyyntyä ko. pyynnöstä niin paljon, että valitsisin kahdesta myytävästä vaihtoehdosta perillisen kannalta epäedullisemman, jos vaihtoehdot olisivat päämiehen edun kannalta samanarvoiset. En siis todellakaan suosittele ap:ta esittämään edunvalvojalle mitään toivomuksia myytävästä omaisuudesta, sillä tällaiset toivomukset toimivat korkeintaan ap:ta vastaa.
174
Eli annat tunteiden ohjailla toimintaasi? Säälittävää. Pitääpä sitten terästäytyä osoittamaan vaimo todella epäreiluksi henkilöksi.
apSua yritetään neuvoa toimimaan oman etusi mukaan ja sä vastaat siihen haukkumalla säälittäväksi? Nice.
No kiitos varoituksesta, mutta sanoinpa vain, ettei kyllä kuuluisi tunteilla hoitaa tuollaista asiaa. Paitsi tietenkin minua säälivillä, koska minua on tässä kusetettu. Jos en edunvalvojaa pyynnöllämi mitenkään loukkaa, miten loukkaisin, ei hän niitä rahoja peri, ei kuuluisi suhtautua niihin tunteella. Se taas, että mä suhtaudun on aikas ymmärrettävää.
apEtkö sä tosiaan näe mitään loukkaavaa siinä, että sä maallikkona menet ohjeistamaan edunvalvojaa siinä miten tämän tulisi työnsä hoitaa? Ja edelleen, hänen tehtävänsä on valvoa isäsi etua, ei sun. Ihan samantekevää isäsi edun kannalta tunnetko sinä itsesi kusetetuksi vai et.
No onko se nyt jokin ohjeistus, jos esittää pyynnön? Varmaan sille edunvalvojalle aivan sama, jos on siis aivan sama taloudellisesti. Ja miksei edunvalvoja haluaisi auttaa kusetettua? Mutta tajuan kyllä, että ongelmaksi muodostuu se, että hän tajuaisi (tai voisi luottaakaan) tuon taivaallista siitä, miten minua kusetettiin. Ja ilmeisesti ei kiinnostakaan.
ap
Edunvalvoja valvoo päämiehensä etua. Tässä tapauksessa päämies olisi se, ketä sinä haukut kusettajaksi. Mitäpä luulet, ajatteleeko edunvalvoja päätöksiä tehdessään sen "kusettajan" (=isäsi=hänen päämiehensä) vai "kusetetun" (=sinun) etua? Miksi edunvalvoja edes haluaisi auttaa ihmistä, joka haukkuu hänen päämiestään kusettajaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja isää on siitä enää vähän vaikea vaatia tilille. Samoin kuin setää ei saa vaadittua (?) tilille, että antoi vaimoll minulle kuuluneen paperin. Hauskaa tää elämä. Pitää vain sietää vitun kusettajien olleen elämässään.
apHanki itse omaisuutesi niin ei tarvitse ruikuttaa haaskoilla.
Ei mun tarvii. Saan enemmän odottamalla ratkaisua tästä. Palkkatyöllä ei rikastu, aivan älytön ajatuskin.
ap
Mulle kaikki heti, vain mulle, muidenkin, en halua muuta tajuta. Sama nauha kun ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?
apJos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.
Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.
apSillä ei ole edunvalvojalle väliä, miten mikäkin omaisuus tullaan jakamaan valvottajan kuoltua. Hän myy sen omaisuuden, joka sopii parhaiten isäsi tarkoitusperiin. Jos on tarkoitus saada nopeasti rahaa hoitokustannusten maksuun, myyntiin menee se omaisuus, joka menee nopeimmin kaupaksi (esim. se yksiö). Jos on tarkoitus saada mahdollisimman paljon rahaa, hän pistää myyntiin sen arvokkaimman omaisuuden (kiinteistö). Nämä siis ihan siitä huolimatta, onko joku näistä suljettu isäsi vaimon avio-oikeuden ulkopuolelle.
Niin, tämä on se raivostuttava osa tässä. Mutta vaimo olisi luultavasti vastustanut ketä tahansa minun tulevia etuja katsonutta edunvalvojaa. En tiedä.
apYksikään edunvalvoja ei katso sinun tulevia etujasi, vaan isäsi tämänhetkisiä etuja. Käytännössä edunvalvoja voi muuttaa rahaksi kaiken isäsi yksin omistaman kiinteän omaisuuden, jos katsoo sen olevan isäsi etu.
Tosin ihan yksin edunvalvoja ei voi tällaisesta päättää, vaan kiinteän omaisuuden myymiseen hänen pitää hakea lupa maistraatilta. Mutta on ihan totta, että edunvalvojan tehtävä on nimenomaan huolehtia päämiehen eikä hänen perillisensä tai puolisonsa edusta.
Jos minulle edunvalvojana päämiehen tuleva perillinen ehdottaisi omaisuuden hoitoa niin, että se toimisi perillisen puolesta puolisoa vastaan, saattaisin ärsyyntyä ko. pyynnöstä niin paljon, että valitsisin kahdesta myytävästä vaihtoehdosta perillisen kannalta epäedullisemman, jos vaihtoehdot olisivat päämiehen edun kannalta samanarvoiset. En siis todellakaan suosittele ap:ta esittämään edunvalvojalle mitään toivomuksia myytävästä omaisuudesta, sillä tällaiset toivomukset toimivat korkeintaan ap:ta vastaa.
174
Eli annat tunteiden ohjailla toimintaasi? Säälittävää. Pitääpä sitten terästäytyä osoittamaan vaimo todella epäreiluksi henkilöksi.
apSua yritetään neuvoa toimimaan oman etusi mukaan ja sä vastaat siihen haukkumalla säälittäväksi? Nice.
No kiitos varoituksesta, mutta sanoinpa vain, ettei kyllä kuuluisi tunteilla hoitaa tuollaista asiaa. Paitsi tietenkin minua säälivillä, koska minua on tässä kusetettu. Jos en edunvalvojaa pyynnöllämi mitenkään loukkaa, miten loukkaisin, ei hän niitä rahoja peri, ei kuuluisi suhtautua niihin tunteella. Se taas, että mä suhtaudun on aikas ymmärrettävää.
apEtkö sä tosiaan näe mitään loukkaavaa siinä, että sä maallikkona menet ohjeistamaan edunvalvojaa siinä miten tämän tulisi työnsä hoitaa? Ja edelleen, hänen tehtävänsä on valvoa isäsi etua, ei sun. Ihan samantekevää isäsi edun kannalta tunnetko sinä itsesi kusetetuksi vai et.
No onko se nyt jokin ohjeistus, jos esittää pyynnön? Varmaan sille edunvalvojalle aivan sama, jos on siis aivan sama taloudellisesti. Ja miksei edunvalvoja haluaisi auttaa kusetettua? Mutta tajuan kyllä, että ongelmaksi muodostuu se, että hän tajuaisi (tai voisi luottaakaan) tuon taivaallista siitä, miten minua kusetettiin. Ja ilmeisesti ei kiinnostakaan.
apEdunvalvoja valvoo päämiehensä etua. Tässä tapauksessa päämies olisi se, ketä sinä haukut kusettajaksi. Mitäpä luulet, ajatteleeko edunvalvoja päätöksiä tehdessään sen "kusettajan" (=isäsi=hänen päämiehensä) vai "kusetetun" (=sinun) etua? Miksi edunvalvoja edes haluaisi auttaa ihmistä, joka haukkuu hänen päämiestään kusettajaksi?
Jos haluaa olla reilu? En sanonut, että pyyntöni heikentäisi päämiehen asemaa tai tilannetta mitenkään, VAAN: jos voi valita myydäkö samanarvoista omaisuutta, joista toinen menee osaksi vaimolle ja toinen ei mene. Niin en halua, että vaimon osuutta suojellaan. Sen paremmin, kuin omaanikaan. Mutta siis tajuan, ettei edunvalvojia varmaan kiinnosta, mutta ainahan voi yrittää.
ap
Ole sinä puolestasi fiksu ja jätä ryhtymättä perintöön, jolloin lapsesi saavat isoisänsä perinnön. Sinä olet pian 50 vuotias ja pärjäät omillasi. Lapsesi tarvitsevat rahaa pian sinua enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ole sinä puolestasi fiksu ja jätä ryhtymättä perintöön, jolloin lapsesi saavat isoisänsä perinnön. Sinä olet pian 50 vuotias ja pärjäät omillasi. Lapsesi tarvitsevat rahaa pian sinua enemmän.
En jätä. Jos mulla on periessäni vielä aktiivisia elinvuosia elettävänä, toisin kuin isälläni oli. Mutta kuten isäkääni tehnyt aktiivielämänsä aikana, en halua syödä kuormasta.
ap
Siis kun isä sai ennakkoperintöä vanhemmaltaan. Siinä on vain se ero, että isän vanhempi eli herroiksi vaikka antoi elinaikanaan ennakkoperintöä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se olisi liian romanttinen, jos olettaisi, ettei edunvalvoja myy mitään?
apJos se edunvalvoja jotakin myy, niin eiköhän se ole sellaista omaisuutta, jonka valvottava omistaa yksin.
Niin. Kannattaa siis sanoa hänelle, että myy sellaista, jossa ei silti ole avio-oikeussuojaa ;) En tiedä sitooko se häntä mitenkään, mutta aina kannattaa pitää puoliaan ja yrittää.
apSillä ei ole edunvalvojalle väliä, miten mikäkin omaisuus tullaan jakamaan valvottajan kuoltua. Hän myy sen omaisuuden, joka sopii parhaiten isäsi tarkoitusperiin. Jos on tarkoitus saada nopeasti rahaa hoitokustannusten maksuun, myyntiin menee se omaisuus, joka menee nopeimmin kaupaksi (esim. se yksiö). Jos on tarkoitus saada mahdollisimman paljon rahaa, hän pistää myyntiin sen arvokkaimman omaisuuden (kiinteistö). Nämä siis ihan siitä huolimatta, onko joku näistä suljettu isäsi vaimon avio-oikeuden ulkopuolelle.
Niin, tämä on se raivostuttava osa tässä. Mutta vaimo olisi luultavasti vastustanut ketä tahansa minun tulevia etuja katsonutta edunvalvojaa. En tiedä.
apYksikään edunvalvoja ei katso sinun tulevia etujasi, vaan isäsi tämänhetkisiä etuja. Käytännössä edunvalvoja voi muuttaa rahaksi kaiken isäsi yksin omistaman kiinteän omaisuuden, jos katsoo sen olevan isäsi etu.
Tosin ihan yksin edunvalvoja ei voi tällaisesta päättää, vaan kiinteän omaisuuden myymiseen hänen pitää hakea lupa maistraatilta. Mutta on ihan totta, että edunvalvojan tehtävä on nimenomaan huolehtia päämiehen eikä hänen perillisensä tai puolisonsa edusta.
Jos minulle edunvalvojana päämiehen tuleva perillinen ehdottaisi omaisuuden hoitoa niin, että se toimisi perillisen puolesta puolisoa vastaan, saattaisin ärsyyntyä ko. pyynnöstä niin paljon, että valitsisin kahdesta myytävästä vaihtoehdosta perillisen kannalta epäedullisemman, jos vaihtoehdot olisivat päämiehen edun kannalta samanarvoiset. En siis todellakaan suosittele ap:ta esittämään edunvalvojalle mitään toivomuksia myytävästä omaisuudesta, sillä tällaiset toivomukset toimivat korkeintaan ap:ta vastaa.
174
Eli annat tunteiden ohjailla toimintaasi? Säälittävää. Pitääpä sitten terästäytyä osoittamaan vaimo todella epäreiluksi henkilöksi.
apSua yritetään neuvoa toimimaan oman etusi mukaan ja sä vastaat siihen haukkumalla säälittäväksi? Nice.
No kiitos varoituksesta, mutta sanoinpa vain, ettei kyllä kuuluisi tunteilla hoitaa tuollaista asiaa. Paitsi tietenkin minua säälivillä, koska minua on tässä kusetettu. Jos en edunvalvojaa pyynnöllämi mitenkään loukkaa, miten loukkaisin, ei hän niitä rahoja peri, ei kuuluisi suhtautua niihin tunteella. Se taas, että mä suhtaudun on aikas ymmärrettävää.
apEtkö sä tosiaan näe mitään loukkaavaa siinä, että sä maallikkona menet ohjeistamaan edunvalvojaa siinä miten tämän tulisi työnsä hoitaa? Ja edelleen, hänen tehtävänsä on valvoa isäsi etua, ei sun. Ihan samantekevää isäsi edun kannalta tunnetko sinä itsesi kusetetuksi vai et.
No onko se nyt jokin ohjeistus, jos esittää pyynnön? Varmaan sille edunvalvojalle aivan sama, jos on siis aivan sama taloudellisesti. Ja miksei edunvalvoja haluaisi auttaa kusetettua? Mutta tajuan kyllä, että ongelmaksi muodostuu se, että hän tajuaisi (tai voisi luottaakaan) tuon taivaallista siitä, miten minua kusetettiin. Ja ilmeisesti ei kiinnostakaan.
apEdunvalvoja valvoo päämiehensä etua. Tässä tapauksessa päämies olisi se, ketä sinä haukut kusettajaksi. Mitäpä luulet, ajatteleeko edunvalvoja päätöksiä tehdessään sen "kusettajan" (=isäsi=hänen päämiehensä) vai "kusetetun" (=sinun) etua? Miksi edunvalvoja edes haluaisi auttaa ihmistä, joka haukkuu hänen päämiestään kusettajaksi?
Jos haluaa olla reilu? En sanonut, että pyyntöni heikentäisi päämiehen asemaa tai tilannetta mitenkään, VAAN: jos voi valita myydäkö samanarvoista omaisuutta, joista toinen menee osaksi vaimolle ja toinen ei mene. Niin en halua, että vaimon osuutta suojellaan. Sen paremmin, kuin omaanikaan. Mutta siis tajuan, ettei edunvalvojia varmaan kiinnosta, mutta ainahan voi yrittää.
ap
Sä annat niin sympaattisen kuvan itsestäsi, että kukapa ei haluaisi toimia sun edun mukaan (en nyt käytä ilmaisua olla reilu, ymmärtänet miksi).
Miten niin et puuttuisi jos ainoa tapa minun saada pitää tavarani mökissä on isäni sana siitä, eikä hän ole enää oikeustoimikelpoinen perumaaan sanojaan? Eli isäni sana on voimassa. Toki, kunhan isälläni on edunvalvoja, kerron tämän vaimolle. En sitä ennen, muuten mulla äkkiä ois "isäni sana" siitä, että hän on muuttanut mieltään.
Niin no, ehkä asiaa voi riidellä vaimon kanssa ilman, että isältä (edunvalvonnalta) enää kysytään mitään. Vai? Jos hän on mennyt vaihdattamaan lukot, niin vaadin korvauksia siitä, nimittäin.
ap