tammikuun 09 odottajat

Minulla on alkanut tulla nyt hormoniherkkyyttä jota ollut aiemmissakin alkuraskauksissa. Itkettää tuon tuostakin. Nyt meinaa itkettää kun en oikein jaksaisi tehdä mitään ja vielä pari tuntia pitäisi töissä olla. Eikä nuo työt tuosta itsekseen vähene vaan edestä löytää mitä nyt tekemättä jättää.



Erittäin etäisesti tuntuu myös huonoa oloa. Kai se sieltä alkaa tulla hiljalleen.



Mies ilmoitti tänään että hänellä on alkanut tulla lievää vauvakuumetta. Kiva juttu! Ihan tyytyväinen hän oli plussasta kyllä alkaa päälle mutta nyt ilmeisesti on sitten ihan intoutumassa asiaan.



Olen yrittänyt miettiä että menisinkö alkuraskauden ultraan. Onhan se kovasti rauhoittava ja hintansa väärti siinä mielessä. On vaan niin hintava.



Monta uutta plussannutta oli tullut, onnittelut kaikille teille.

Hirmuisesti onnea uudesta raskaudesta.



Piti ihan tulla siuta tänne pinoon onnittelemaan, kun huomasin että teille vauveli tulossa. Tuolla toukosissa 2007 yhdessä ollaan palstailtu ja jotenkin jäi tuo siun nikki sieltä mieleen.



AngelEyes ja masukki 19+0

nyt on viikon loma takana ja voin sanoa että en pahemmin loman aikana kerennyt lepäilemään..pahoinvointi on jatkuvaa ja tuntuu että koko ajan pitää jotain laittaa suuhun muuten pyörryttää kamalasti..edellisissä raskauksissa ei ollut tälläistä..rinnat on turpoamispisteessä ja sekin on minulle uutta...haluaisin kovasti päästä jo ultraan ja nähdä että kaikki on hyvin..paljonkos yksityisellä ultra maksaa?



jasper 08 rv 7+1

Tulin puolivahingossa tammikuisten odottajien pinoon (itse kuulun siis joulukuisiin, mutta hyvinkin voi mennä tammikuun puolelle, kun LA 17.12. ja mulla taipumusta siihen, että lapset (3) menneet kaikki 11-15 päivää yli la:n). Onnea teille kaikille odotukseen ja pahoittelut keskenmenon saaneille. Parikin on kysellyt yksityisen ultran hinnasta. Itse kävin TRE:lla yksityisellä ja KELA:n vähennyksen jälkeen omaa maksettavaa jäi 95euroa (vaihtelee kuulemma 80-120 euron tietämissä riippuen lääkäristä ainakin ko. paikassa). Olihan se kallis käynti, mutta itselleni tärkeä, kun näki pikkuisen olevan kunnossa ja oikeassa paikassa. Kävin itse rv 8+ ja kuulemma gynet suosittelevat odottamaan siihen asti, että varmasti saavat kaiken näkyviin. Toki aikaisemminkin näkyy, mutta aina vähän epävarmempaa.

t.Menninkäinen rv9+6 (palailee omiensa pariin...)

Juu, ei kyllä kivaa ole se, että huolimatta asian positiivisuudesta kaikin puolin, nainen jouttuu yleensä kantamaan asiaan liittyvän tietynlaisen "häpeän", meilläkin sukulaiset totes kun toinen oli syntynyt, että eikö nämä jo piisaa vähäksi aikaa? Ja anoppikin ihmetteli, että kun ennen oli tavoitteena hankkia ne kaksi tenavaa ja piste (että vinkiks vaan, kun oli just tullu se kaks täyteen Että ei tee mieli kertoa! Ja kuitenkin toivois, että aika menis äkkiä että pääsis kertomaan kaikille! Töitten suhteen mulla on vaan aika kinkkinen homma, kun oon tämmönen määräaikainen sijainen ja jatko selviää aina tosi myöhään :( Ja täällä ainakin syrjitään aivan normaalitoimenpiteenä äitiyslomalle jääviä... mutta mutta, kun nyt vaan tän pari viikkoa selviäis taas.



2.raskaudessa olin käynyt eka neuvolassa rv 8+6. Nyt siis vasta 4+4, jos olen vielä laskuissa mukana... eli ei varmaan ihmeemmin kiire.



Koskahan ne oireet ilmaantuu? Hurjasti jostain syystä odotan, kun ei tunnu missään! Onhan ne aina merkki siitä kuitenkin, että jotain on käynnissä. 1.rask. aloin voida pahoin testipäivänä eli n. rv4-5, viime kerralla jo ennen testiä tuli yhtenä iltana ohut kuvotuksen tunne, nyt ei siis vielä mitään...



*ei-siis-yhtään-malttamattomana"

eikkuli

Päivät on ollu sellasta härdelliä, että en ole aikoihin ennättänyt pinoutumaan. Nyt koitan parantaa tapani :)



Tervetuloa kaikille uusille!! Mukavaa, että meitä on jo näinkin paljon.



ON: Melkeinpä ainoa oire tällä hetkellä on kipeät rinnat. Lisäksi paleltaa, etenkin iltaisin. Järkyttävä väsymys on kaikonnut (nyt jo?!), pitäisiköhän olla huolissaan? Pahoinvointia ei ole, mutta ei sitä ollut ensimmäiselläkään kerralla, joten sen puuttumisesta en osaa olla huolissani.

Perjantaina on ensimmäinen neuvolakäynti! Tosin pelkkää papereiden täyttelyähän se tulee olemaan. Ultraa pitää odotella vielä pari viikkoa. Jos ultrasta saadaan hyviä uutisia, niin sitten uskon että siellä masussa ihan oikeasti on joku... Sitä ennen olotila jatkuu epäuskoisena.



Go Teräsbetoni Go :)



- PP rv5+3

Joku tuossa puhui häpeästä. Se on kyllä kumma juttu, miten sellainenkin tunne voi vielä nykyaikana liittyä raskauteen.



Kun itselleni tuli ensimmäsitä kertaa mieleen, että jossakin vaiheessa täytyy neuvolaan mennä ja perheelle ja tutuille kertoa, ensimmäinen tunne oli jotenkin sekava. Vähän sitä maistelin ja totesin, että kas, se tunne onkin häpeä!



Hävettää, että on niin vanha. Ehkä ihmiset ajattelevat, että mitenkä tuollainen ikäloppu on vielä raskaaksi hankkitunut, jotenkin naurettavaa suorastaan.



No, nyt olen yrittänyt ajatella toisin päin: me olemme miehen kanssa niin elinvoimaisia ihmisiä, että teemme lapsiakin vielä puolessa välissä viittäkymmentä!

Joudun nytten yhtymään kahden edellisen keskustelijan puheisiin häpeämisestä....



meillä kävi myös niin että kun toinen lapsi oli syntynyt niin anoppi sano mulle että eikö kaksi tervettä lasta riitä???silloin en sanonut mitään, mutta kolme lasta olen aina halunut ja nytten sitten pikkunen kasvaa kohdussa..



Se mikä minulle tuli mieleen oli se että appivanhemmat ei varmaan halua hoitaa kolmea lasta jos me esim lähdemme juhlimaan...no silloin täytyy vaan improvisoida jollain tapaa.



ja toivotaan että tulevan mummin mieli muuttuu :)

Oireita mulla on välillä ohi lipuva pahoinvointi ja en voi enään kunnolla nukkua vatsalla ku tisseihin sattuu, muuten ei oikeestaan niin kauheesti muuta ole. Niin ja sit jos yskäsee niin sattuu alavatsaan.



Pyöristytään kaikki yhdessä ihaniksi palloiksi



T:Lootuskukkanen ja pörriäinen :)

Uskomatonta, mutta sain plussan eilen... En tiedä nauraisinko vai itkisinkö. Olo on ihan "äimänkäkenä".. Ihanaa, vaikka tulossa melko hurjat ajat.



Meillä on neljä lasta, poika -97, poika -00 tyttö -06 ja tyttö -07...ja tuo pienin ipana on vajaa 7kk.



Saanko liittyä joukkoon?



Pikku pirpana vaatii juuri äänekkäästi huomioo,joten tulen illemmalla jatkamaan. Ja esittelupinoon liittymään.



Peppi :x

saat peppimama liityä joukkon. Oletko jo käynyt laskemassa koska sinulla olisi mahdollisesti laskettuaika? Onnea plussanneille :x

Onnea uusille plussanneille :D



ON: Nyt sit on huono-olo alkanut. olen kaupassa töissä ja välillä palvelutiskillä... hyi hitto että voi grillatut kanat haista pahalle ja tänään taas tarttee palvelutiskillä olla :( no ens viikon kun kestää viel ni alkaa loma :D Rinnat on tosi turvonneet ja arat, ja kappas kun se on meijän koirien lempi nukkuma paikka. No ovat joutuneet tyytymään nojatuoliin nyt B-)

Jep,la olis laskurin mukaan 20.1., eli rv on 5.Katsotaan nyt, mitä sanoo sitte neuvolat ja ultrat.



Omituista,mutta niiiiiin ihanaa.



Tää mun kone temppuilee jotain outoa,kun jouduin kirjautuun monta kertaa, ja aina väitti, etten ole kirjautunut.Tyhymä vehe!



Uudet sivut on hienot! Sitte heti kommenttia, voisko joku aloittaa uuden pinon? Piiitkää pinkkaa tulee.



Ihana,kun raskautuneita on näin paljon! Onnea kaikille!!!!!!



Peppi :x

En ole omia tuntemuksia varsin häpeäksi ajatellut mutta jotenkin nolottaa kuitenkin ilmoittaa että meille taas tulisi vauva. Ymmärrän siis tuntemuksianne. Vasta olen töihin päässyt ja opinnoistani valmistumassa.



Olemme kyllä aina tehneet selväksi että toivomme useampia lapsia, joten ei tämän kenellekään läheiselle pitäisi olla yllätys. Kuitenkin esimerkiksi meidän molempien äidit ovat usein puhuneet että "sitten kun lapset ovat isompia" näihin meidän kahteen lapseen viitaten. Ovat nyt siis 3v2kk ja 1v6kk. En ole aina viitsinyt huomauttaa että kun nämä ovat isompia niin toivottavasti meillä on lisää. Äitejäkin pahempia "tuomitsijoita" voivat tosin olla lapsettomat ystävät. Viimeksi kun parhaalle (miespuoliselle kylläkin) ystävälleni sanoin että meille tulee vauva, niin hän möläytti että "AI TAAS????"... en taida tällä kertaa kertoa ollenkaan! :)

Nimittäin olen huomenna menossa tutustumaan mahdolliseen uuteen työpaikkaan! Olen koko päivän kippuroinut, että kerronko ja pelaan avoimilla korteilla, kuten olen aina suitsuttanut, toisaalta kun kaikki on vielä niin alussa ja mielessä on vielä niin vahvasti tämä "häpeän" tunne ja tieto siitä, että kaikki voikin mennä pieleen vielä monta kertaa... Olen nyt ajatellut, että tutustelen, jutellaan kaikki asiat ym. ja sanon sitten mitä mieltä olen, olisinko tulossa (mulla on pari vaihtoehtoa seuraavaksi määräaikaisuudeksi siis, tämä kyllä taloudellisesti paras kaikista!) ja että sellainen vaara on, että joutuisivat hankkimaan äitiyslomittajan joulukuulta lähtien. Huolivat sitten tai eivät. Tosi hankala tilanne! Tiedän kyllä, että tästä ei tarvitse puhua mitään, mutta kun asia on nyt kerran tiedossa niin kurjaa sekin että pimittää selkeästi.



Että voi kissankikkelit.



Soitin tänään äitiysneuvolaan, kun olin päivän hermoillut jo noiden työjuttujen kanssa ja sain ajan kesäkuun 30. Alkurask.ultrankin olisi terkkari muuten voinut siellä katsoa, mutta kun on alkuraskauden ajan kesälomalla! Eli menen kuitenkin varmaan yksityiselle hermojani rauhoittaakseni... Se vähän tuntui kurjalta, että heti keskusteltiin pitkät pätkät niskapoimu-ultrasta ja siihen liittyvästä jostain verikokeesta, minä kun en ennenkään ole sitä verikoetta vastaanottanut ja edelleen kuulostaa asia siltä, että lapsella on riskit sitä ja tätä... siis mitä? Riski syntyä on, juu, enkä lapsivesipunktioita tai abortteja ajattelisi kuitenkaan. Voi olla aika rajusti jonkun mielestä sanottu, mutta tämä on ollut periaatteena edellisissä raskauksissa ja on nytkin. Viimeksi tosin kätilö ehti mittaamaan kysymättä niskapoimun ennenkuin ehdin mainita että ei tarvitse, kiitos... :(



Mutta ei vieläkään mitään oireita! Hain tänään hampurilaisenkin ihan siitä ilosta, että voin sen vielä oksentamatta syödä :D Rinnatkin on kyllä semmoset ruppanat edellisen pitkän imetyksen + laihdutuksen jälkeen, että saa vallan jotain tapahtua ennenkuin ne pinkeiksi tulisivatkaan!



Mutta tulis nyt jotain. Th:n mukaan huomenna olis tasan 5 viikkoa. En muista edelleen, miten se laskettiin, mutta eiköhän palaudu mieleen...



Peppimama; eihän me oltu yhtä aikaa huhtikuisissa ´06? Jotenkin nikkisi tuntuu hämärästi tutulta...



Ja hänelle, joka häitään suunnittelee, lohduksi: kesällä ´03 olin vk 11 raskaana, hääpuku tosin sovitettiin vielä samalla viikolla ettei tullut liian piukaksi! Kyllä se siitä. Minulle suurin ongelma oli lopulta helle + armoton pahoinvointi, pelkäsin koko ajan että oksennan alttarille... Mutta niin ei toki käynyt vaan naimisiin päästiin onnellisesti :x



terkuin eikkuli, rv 4+6 (? tai +5)

Ai niin, piti vielä sanoa, että laskettu aika olisi Vauva-lehden laskurin mukaan 21.1.

Hei,



täälläkin plussattiin tänä aamuna. Olin tosin ollut jo jonkin aikaa melko varma, että olen raskaana. Takana on tosin yksi keskenmeno 15.3, joka johtui heikosta istukasta. Sen jälkeen ehti olla yhdet menkat ja nyt mennään jo viikoilla 5+1.



Kaksi päivää ovulaation (ja oletetun hedelmöittymisen) jälkeen munasarjoja alkoi vihloa päivittäin, välillä kovastikin. Sitä kesti viikon ja netistä lukemalla selvittelin, että se tunsin luultavasti munasarjojen keltarauhashormonin tuotannon. Joo-o, keskenmenon jälkeen kaikki tuntuu selvästi vahvempana, kun eka ovulaatiokin oli oikein kivulias.



Vihlonnan lisäksi on ollut vähän huimausta (johtunee matalasta hemoglobiinista) ja ehkä välillä väsymystä, mutta eipä vielä muita oireita. Uskon kuitenkin, että limakalvot olisivat edellisen raskauden jäljiltä vielä sen verran paksut, että tämä pikkuinen pysyisi siellä kiinni. Pahoinvointia jne. jopa toivoisin, jotta tietäisi kaiken olevan hyvin tällä kertaa.



Soittelin jo aamulla neuvolaankin ja sain ajan 13.6 ja myös ultra-ajan 15.7. Tuttu neuvolan täti oli positiivisesti yllättynyt näin nopeasta uudelleenraskautumisesta.



Nyt pitäis vaan hoitaa gradu painoon tässä parin päivän sisällä, niin pääsisi täysillä nauttimaan raskaudesta! :)



Pahoinvointia ja muuta mukavaa teille muillekin! ;)

Voi miten ihanaa olikaan odottaa... nyt tästä tuli jotenkin pelottavaa...pelkäsin kyllä jo alusta saakka, mutta ajattelin että olen vain hörhö, joka pelkää kaikkea. Eilen kävin ultrassa..raskaus kohdussa, mutta pussissa ei näy ketään.... joko raskaus ei vastaa viikkoja joita pitäis olla n.6+ 2 tänään tai sitten se on tuulimuna. raskaushormooni määriteltiin ja sitä oli mun mielestä hyvin. 3818ui/l.. Lääkäri sanoi, että hän ei ole vielä huolissaan, mutta voitte arvata miten minä olen...enkö saakkaan vauvaa? Lauantaina uusi ultra ja verikokeet!!! Pari päivää pitää jaksaa jännittää... Onko muita saman kokeneita..nyt vertaistuki ois tarpeen...

Minä myös pääsin juuri ja juuri tähän tammikuun porukkaan, juuri kaksi päivää sitten plussasin ja laskettu aika olisi 26.1.2009. Olo vielä niinj pilvissä ja onnellinen, että hajamielisyys ja haaveilu vie suurimman osan päivästä:)

Älä hyvä ihminen kerro raskaudestasi! Voi olla että siitä syystä menee duuni sivu suun. Mitään velvollisuutta( juridista tai moraalista) kertoa asiaa sinulla ei ole. Minulla on sama tilanne, olen EHKÄ saamassa valtavan hienon duunipaikan. Soitin oman liittoni juristille ja hän neuvoi ettei kannata kertoa vielä - vasta sitten kun on ollut pari kuukautta töissä. Lain mukaan on kerrottava 2 kk ennen äitiyslomaa työnantajalle raskaudesta.



Onnea matkaan!

älä joo missään nimessä kerro raskaudesta niin kauan kun olet koeajalla..en minäkään kertonut kun odotin ensimmäistä lastani, silloin olin just mennyt naimisiin ja olin koeajalla kun sain tietää tulokkaasta.Nytten olen onnellinen että minulla on se työpaikka vielä odottamassa kun se päivä tulee että menen taas töihin...