Mikä on ollut kauhein työpaikkasi?

Me2 kirjoitti:

niinpäniin kirjoitti:

Posti...jakelussa ja keskuksessa...paikka kuhisi narsisteja esimiehiä ja työkavereita. Pahaa puhuttiin seläntakana ja harjoitettiin hiljaista väkivaltaa (esim. puhuin esimiehen kanssa niin yhtäkkiä esimies hijeni ja ja keskustelu päättyi...syynä työkaveri joka teki otsasta lähtevän iskun). Isekkin osaan nykyisin tempun ja se on todella yleistä sairaissa työpaikoissa. Minustakin tuli työpaikka kiusaaja.

Hei voisitko selittää mulle mikä on "otsasta lähtevä isku"? Ei sillä, että haluaisin kyseisen tempun oppia, en vaan saa kuviteltua, että mitä ihmettä työkaveri teki, ja miksi pomo hiljeni...

No se perustuu ihmisen kehossa oleviin energia keskuksiin eli chakroihin. Itse en aiemmin uskonut mutta olin käyttänyt ns kolmatta silmää (kohta otsassa tai silmien välissä) väkivaltaan ennen kuin edes tiesin niistä. 

Homma menee niin että kun joku puhuu toisen kanssa alat siirtää painetta silmien väliin ja kohdistat tähän puhuvaan henkilöön. Saat todella tehokkaasti aikaan pahaa oloa niin että ihmisen keskittyminen herpaantuu täysin. Totta kai edellyttää että ihminen ei sitä odota.

Vierailija kirjoitti:

Sairaalan synnytysosaston siivooja. Stressi on helvetinmoinen: kaikki pitää saada steriiliksi, ettei ole mitään kontaminaatiovaaraa synnyttäjille tai vastasyntyneille. Ja kaikki on tehtävä ihan helkkarin nopeasti etenkin jos on seuraava synnyttäjä jo odottamassa. Niin ja onhan niiden eritteiden siivoaminen aika ällöttävää, ja kaiken steriiliksi saaminen vaivalloista. Ja hoitajat kohtelivat kuin paskaa kengänpohjassa, vaikka heidän työnsä ei olisi mahdollista ilman laitoshuoltajia. Mutta isoin paha oli nimenomaan tuo kiire ja stressi. Koko ajan kummitteli takaraivossa, että mitä jos unohti jotain tai ei ehtinyt tehdä jotain tai muuta, niin niiden äitien ja lasten terveys voi oikeasti olla vaarassa.

Ei niitä paikkoja sentään steriiliksi ole yritetty siivoamalla saada.

Hesburger! Täysin ammattitaidottomat esimiehet, työpaikkakiusaamista, hirveitä myrkkyjä ne siivousaineet (puhkes astma) ja vuoropääliköt ajoittain viettivät työpäiviään nukkumalla/oksentamassa vessassa krapulaansa. Olen myös ollut puhelinmyyjänä ja feissarina, mutta ne olivat kivoja työympäristöjä Heseen verrattuna.

Kauhein työ oli autistien kuntoutuksessa; ikinä ei tiennyt, milloin joku niistä saa raivarin ja mitä tekee silloin. Kuntoutus oli älyttömän ideologista, asiakkaita opetettiin käymään kaupassa ja siivoamaan, vaikka yksikin joi pesuainetta ja toinen karkasi heti kun silmä vältti. Kolmas vaan veti housut alas ja alkoi runkata. Monet olivat kieroja, valehtelivat ja varastelivat. Vaikka miten koitin nähdä asiakkaissa ja työssä jotain hyvää, niin en vaan pystynyt.

Tämän kun kirjotin, niin eipä ne muut kauhutyöt niin kamalia olleetkaan.

Helsinki-Vantaan lentoasema. Helvetillinen kiire, asiakkaat hermostuneita, epäasiallisia ja ilkeitä.

Eräs päiväkoti pk-seudulla. Pääsin töihin vastaperustettuun yksikköön, jossa oli myös upouusi päiväkodin johtaja ekassa johtajanpaikassaan. Todellinen johtajuus oli talossa kuuskymppisellä laitosapulaisella eikä kyllä hyvin mennyt. Johtaja peitti epävarmuutensa tylyydellä ja tosiaan tää laitosapulainen pyrki pomputtamaan kaikkia. Neljä kuukautta jaksoin ja kun tutussa talossa tuli paikka auki, vaihdoin sinne ilosta kiljuen.

Nykyisessä työssä työ on superkivaa ja esimiehet myös. Työpari on riivinrauta ja toivon koko ajan, että hän lähtisi. Toisaalta en palkkaisi häntä ikinä mihinkään, joten ymmärrän, ettei hän mihinkään lähde. Tehdään yhteistyötä juuri pakolliset eikä yhtään ylimääräistä. Katselen muita paikkoja, mut työ on muuten juuri sitä, mitä haluan tehdä, joten kai mä kestän.

Kehitysvammaisten asuntola 10v sitten, kesätyö. Saattoivat käydä päälle täysin yllättäen. Joka päivä jotakin väkivaltaa tapahtui. Piti olla koko ajan varuillaan, ei saanut mennä huoneisiin asukkaan edellä yms. Sinä kesänä minulta lähti paljon hiuksia ja käsivarteni olivat jatkuvasti naarmuilla. Onneksi en ollut naapuriosastolla, siellä väkivalta oli usein täysin silmitöntä.

Suomen Terveydenhoitajaliitto

Järjestö. Omaa etuaan tavoittelevat johtaa ja häijyydellä ei ole rajaa. Esimiehenä pahimman luokan narsisti. Never again.

Sosiaalitoimisto sisältäen lastensuojelu toimeentulotuki ja päihdeasiakkaat. Ihan hirveet 10v. Onneks siitä jo aikaa.

Kommenttini poistettiin, vaikka kerroin yleistasolla järjestömaailmasta työnantajana. Miksi?

Työskentelin respatyttönä/vartijana ISS:llä. Työskentelin monta vuotta kesäisin tuntisopparilla ja opiskeluaikoina nollatuntisena, aina tosiaan sopimuksen tuntimäärää vain päivittäen. 

Olin sopinut työsopimusta päivittäessä sähköpostitse esimieheni kanssa, että en halua tehdä erästä kohdetta, ja hän oli todennut, että tämä on ok. Kerran mut raahattiin itkevänä siihen kyseiseen kohteeseen kesken työvuoron toisesta kohteesta. Vuoroesimies huusi, että "te sovitte esimiehesi kanssa, vaan että me tehdään parhaamme, no nyt ei ole muuta vaihtoehtoa!!!" . Mun vuoronvaihdos johtui siitä, että olivat unohtaneet pyytää tuuraajan kohteeseen.

Kesä alkoi ja aloin saamaan työvuorolistoja. Puolentoista viikon listoista yksikään päivä ei pitänyt mulla paikkaansa. Aina soitettiin edellisenä iltana/samana aamuna/raahattiin toiseen kohteeseen kesken päivän. Mä aloin vihaamaan puhelimen soittoa, ja tein päätöksen, etten vastaa työnantajan puheluihin työajan ulkopuolella, jotta kohteiden vaihtumisesta ei voida ilmoittaa tunti ennen työvuoron alkua.

Mulla tuli perjantaina märkärupi kasvoihin. Herätessä oli vain pienen pientä ihottumaa, mutta ihan parissa tunnissa tämä levisi kaikkialle kasvoihin. Soitto vuoroesimiehelle  heti aamupäivästä-> "ei me sinne ketään tuuraajaa saada, käy työvuoron jälkeen lääkärissä". Mä siis istuin respassa, otin asiakkaita vastaan, ojensin heille kirjautumiskortteja, nimilätkiä ja avaimia ja mulla oli naamassa erittäin herkästi tarttuva bakteeri. Mun olisi siis pitänyt olla koko päivä siellä tartuttamassa muita?? Logiikka? Noh, pääsin pitkän vänkäyksen jälkeen käymään lekurissa. En mennyt enää takaisin töihin, ja pyysin lääkäriltä saikkulapun myös maanantaille, koska jos antibiootit eivät olisi tehonneet, niin mä en olisi päässyt mitenkään uudestaan lääkäriin  ilman älytöntä puljausta. 

Pyysit vapaapäiviä, mutta sinulle ei koskaan kerrottu saitko niitä. Vasta listasta sitten selvisi onnistuiko kyseinen vapaapäivä.  Näin tuuraajana et siis voinut koskaan suunnitella pidemmälle kesälle mitään menoja, koska sait tietää työvuorosi sen pari-kolme viikkoa ennen. 

Se vuoroesimiesten touhu oli jotain käsittämätöntä. Ongelmia  oli niin paljon sen takia, että tuuraajia ei hankittu  ajoissa. Vuoronpaikkaus oli ihan älyttömän surkealaatuista. Kerran olin eräässä tapahtumassa vartijana. Tapahtuma oli ollut tiedossa hyvissä ajoin, ja toimeksianto oli varmasti annettu meidän firmalle jo kuukausia sitten. Noh, meitä oli kolme vartijaa paikalla. Kappas, kaikki meistä oli saanut työpyynnön edellisenä iltana. Siis mitä helvettiä?? Ei vaan voi mitenkään tulla kolmea yhtäkkistä saikutusta ja tarve kolmelle tuuraajalle just samaan aikaan. Siellä oli jotenkin sellainen selviytymismenetelmä, että selviydytään nyt tästä yhdestä päivästä, mitä sitä turhaan hoitamaan ensi viikon asioita.  

Yyyyh. Tällainen meno oli vielä pari vuotta sitten tuuraajalla. Vakinaisella vakikohteessa olevalle työntekijälle varmasti ihan ok työnantaja. Itse työ on sikäli ok, melko tylsää tosin.

Vierailija kirjoitti:

Naisvaltainen, naisen johtama yhdistys. Ei hitto mitä sekavaa säätämistä ja kaikki tietenkin tunteella, ei logiikalla.

Missä päin, ei kai Pirkanmaalla?

Vierailija kirjoitti:

Lidl!

Mä taas viihdyin siellä aivan loistavasti, kun opintojeni alkuvaiheessa olin töissä! Mun kamalin työpaikka sen sijaan oli valuutusyhtiön puhelinaspassa. Suurin osa asiakkaista mukavia, mutta sitten ne huutavat asiakkaat jotain aivan kamalaa, sai mut itkemään töissä useammankin kerran. Ja usein nämä oli vielä niitä, joiden puhelun taustalla oli oma moka. Lisäksi en pitänyt yrityksestä työnantajana, työntekijöiden arvostus ja kohtelu ei ollut keskenään reilua ja tasa-arvoista. Lidlissä viihdyin niiiin paljon paremmin!!

Eräässä ravintolassa työskennellessäni, itkin usein töiden jälkeen ja illalla ennen nukkumaanmenoa sekä heräilin yöllä kun oli pelko töihin menemisistä..

Tämä johtui siitä että eräs työ"kaveri" oli minua kohtaan aivan kamala; nöyryytti, nakitti ns. paskahommat, ei opettanut ja auttanut minua koskaan, ilkeili ja jatkuvasti moitti kaikesta mitä tein.

Olin aivan romuna tämän henkilön vuoksi eikä asiaa helpottanut se että olen liian ujo sanoakseni takaisin. Yöllä en saanut nukutuksi jos tiesin joutuvani hänen kanssaan samaan vuoroon.

Kuinka saatoinkaan unohtaa työssäoppimiseni Steiner-päiväkodissa. Tuo on rehellisesti ainut työpaikka, johon olen joutunut menemään itkien. Henkilökunta oli ihan hirveää ja ideologiana steinerilaisuus oli ihan helvetinmoista hörhöilyä. En ole yhdessäkään päiväkodissa joutunut kohtaamaan niin häiriintyneitä lapsia, lasten vanhempia ja työntekijöitä. Touhu oli jotain niin erikoista, että välillä ei tiennyt että pitäisikö itkeä vai nauraa. Paikkaan tuli pitkän matkan päästä kerran viikossa joku hörhömummo pitämään eurytmiahömpötystä, ja niitä loruja en pysty valitettavasti varmaan ikinä unohtamaan. Harjoittelijana kelpasin lähinnä kuuraamaan vessoja joillain ihme luomupesuaineilla. Imuria sentään sai käyttää mattojen puhdistukseen. Kerran erehdyin ottamaan kymmenisen minuuttia omaa aikaa, kun tarkistuslaskin tekemiäni tuntimääriä. Eiköhän siitäkin saanut heti kotkotukset niskaan ja komennuksen siivoamaan. Harjoittelun jälkeen näin yhden työntekijöistä ruokakaupassa ja sain paniikkikohtauksen ensimmäistä kertaa vuosiin.

Sairaalasiivous, sillä hoitajat eivät osaa arvostaa työtä. Jatkuva stressi siitä onko hoitanut työnsä hyvin ettei kukaan valita. Ja valituksia tulee. Silti aikaa hoitaa siivous on rajusti aikataulutettu ja jatkuvasti keskeytetään ja vedetään eri suuntiin. Potilaat valittavat kun hoitajat eivät ehdi auttaa heitä. Joskus siivoojana olen ainut joka käy moneen tuntiin tietyn potilaan huoneessa vaikka soittokellot kilisevät jatkuvasti. Silloin saa kuulla potilaan suusta kamalaa valitusta, useim eivät ymmärrä että siivooja ja hoitaja ovat eri ammateissa. Saa jatkuvasti haukkuja potilailta ja joutuu hokemaan ettei ole hoitajana. Työ keskeytyy monta kertaa, kun joutuu tekemään hoitajien työn ja kiikuttamaan huutaville potilaille ruokia/juomia vaikka siivous on kesken. Potilaat pompottavat välillä tahallaan kutsuen sairaalaa 5 tähden hotelliksi missä pyytämällä kaikki toiveet toteutuvat heti.

Tauko 8 tunnin työpäivässä joskus 10min, milloin ehtii nopeasti hotkaista leivän. Välillä ei ehdi syödä ollenkaan. Työpäivään ei virallisesti kuulu ruokataukoa. Kaikki illat, viikonloput ja pyhäpäivät on töitä, koska perusteluna on muiden työntekijöiden perhe-elämä. Seläntakana puhumista hoitajien puolesta ja mustamaalaamista. Työpäivien jälkeen ei jaksa muuta kun nukkua. Viikossa usein vain yksi päivä vapaana ja se on yleensä tiistai.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkkäri. Työpakkakiusaamista, pahimmat syyllistäjät, kiusaaajat ja paskanjauhajat palkataan esimiehen paikalla :) rikotaan tessiä ja valehdellaan, että olisi hyvä työpaikka. Esim töistä ei saanut lähteä, kun vuoro loppui, läkisääteisiä taukojaan ei saanut pitää. Sopivia työvaatteita ei ollut, oli nöyryyttävää ja myös epäturvallista olla vääränkokoisissa. Esim liian lyhyiden housujen kanssa poltin jatkuvasti nilkkani, kun rasva roiskui. Sekä näytin erittäin typerälle :( uusia ei tilattu monista pyynnöistä huolimatta.

Tunteja ei saanut niin, että palkalla olisi elänyt. Päivät 4 h, 6 krt viikossa. Enempää tunteja ei saanut pyynnäistä huolimatta, palkattiin vaan lisää osa-aikaisia.

Naurattaa tuo suomen parhaat työpaikat -listaus. Ne kysymykset oli kyselyssä niin ympäripyöreitä, että ei voinut huonosti vastata, vaikka jo vastatessa vihasin paikkaa. Esim kysymyksiä syrjitäänkö ihonvärin perusteella - no ei, mutta saikulla olon takia kyllä. Tai kysellään onko työkaverit hyviä, mutta ei että onko esimiehet hyviä.

Itse olin kyllä ahkera ja oikeasti todella hyvä työntekijä, tulin toimeen suurimman osan työkavereista kanssa ja olin hyvällä asenteella töissä. Neljä vuotta jouduin tuon puljun eri toimipisteissä olemaan. Kokemukseni ei ole siis yhdestä mätämunasta, olin yht neljässä eri ravintolassa.

Tässäpä minun kokemuksia mäkkärissä työskentelystä...

Tismalleen samat kokemukset tuosta ketjusta! Ennemmin sahaan jalkani irti kuin työskentelen Mäkkärillä...

Kuulostaa niin tutulta. Kesätyöntekijät saivat kyllä kunnon sopimukset ja heitä palkattiin liikaa, mutta me kaikki muut kituutettiin muutamalla hassulla tunnilla viikossa. Perehdytys heitettiin aina myös ei-kouluttajan tai -päällikön vastuulle, kun uusia työntekijöitä oli yhtä aikaa niin monta ja jonkun oli pakko valvoa, että ruokaa saatiin pöytään, ranskalaisia oli paistumassa, vaihtorahat laskettiin oikein jne jne. Monet päälliköistä oli juurikin niitä toisille töykeitä ja ilkeitä akkoja, jotka sitten pomoasemaan päästessään pompottelivat toisia ihan miten sattuu. Yövuoroista ei päässyt ikinä ajallaan pois, jos et pystynyt jäämään ylitöihin oli seuraavissa listoissa vähemmän tunteja kuin sopimuksessa jne. Ikinä ei kuulunut minkäänlaista kiitosta tai positiivista palautetta, negatiivista sitten sen edestä.

Vierailija kirjoitti:

Sairaalasiivous, sillä hoitajat eivät osaa arvostaa työtä. Jatkuva stressi siitä onko hoitanut työnsä hyvin ettei kukaan valita. Ja valituksia tulee. Silti aikaa hoitaa siivous on rajusti aikataulutettu ja jatkuvasti keskeytetään ja vedetään eri suuntiin. Potilaat valittavat kun hoitajat eivät ehdi auttaa heitä. Joskus siivoojana olen ainut joka käy moneen tuntiin tietyn potilaan huoneessa vaikka soittokellot kilisevät jatkuvasti. Silloin saa kuulla potilaan suusta kamalaa valitusta, useim eivät ymmärrä että siivooja ja hoitaja ovat eri ammateissa. Saa jatkuvasti haukkuja potilailta ja joutuu hokemaan ettei ole hoitajana. Työ keskeytyy monta kertaa, kun joutuu tekemään hoitajien työn ja kiikuttamaan huutaville potilaille ruokia/juomia vaikka siivous on kesken. Potilaat pompottavat välillä tahallaan kutsuen sairaalaa 5 tähden hotelliksi missä pyytämällä kaikki toiveet toteutuvat heti.

Tauko 8 tunnin työpäivässä joskus 10min, milloin ehtii nopeasti hotkaista leivän. Välillä ei ehdi syödä ollenkaan. Työpäivään ei virallisesti kuulu ruokataukoa. Kaikki illat, viikonloput ja pyhäpäivät on töitä, koska perusteluna on muiden työntekijöiden perhe-elämä. Seläntakana puhumista hoitajien puolesta ja mustamaalaamista. Työpäivien jälkeen ei jaksa muuta kun nukkua. Viikossa usein vain yksi päivä vapaana ja se on yleensä tiistai.

Vuodeosasto :/ en menisi koskaan sellaiselle takaisin, toimenpideosastoilla on eri meininki. 

Oliko yksityinen työnantaja? Minä olin kunnallisella, jaksotyössä, normaalilla 3 viikon listalla ilman arkipyhiä oli 6 vapaata ja 114 h 45 min töitä (eli 38 h 15 min/viikko). Työpäivään kuului KVTESin mukaan 20 minuutin ruokatauko ja 12 minuutin kahvitauko töiden niin salliessa. 

Huh mitä stooreja!! Näitä tarinoita lukiessani arvostan enemmän omia työpaikkojani.