Lue keskustelun säännöt.
Akateemisen kumppanin haluava rakastuu tutkintoon, ei ihmiseen
22.09.2016 |
Ei sellaisessa koulutuksen perusteella järjestyneessä suhteessa ole kyse todellisesta rakkaudesta, halutaan vain esitellä todennäköisesti hyvätuloista kumppania kavereille kaikenlaisissa kissanristiäisissä ja herättää kateutta. Tuollainen on pinnallisuutta pahimmillaan, nyt tietenkin moni akateeminen nirppanokka vetää hillittömät itkupotkuraivarit totuuden paljastuttua.
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Akateemisen tutkinnon suorittaneet ovat yleensä älykkäitä, joten liittyisikö osittain tähän. Ja harvoin amis ja akateeminen liitto toimii, toki poikkeuksiakin on.
Kouluja käymätön voi olla paljon älykkäämpi kuin tyypillinen akateeminen, akateemisuus ja älykkyys eivät ole synonyymeja.
Mutta todennäköisesti ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa, en minä koulutuksia halua esitellä, vaan fiksun ja hyväkäytöksisen ihmisen.
Tyypillinen ihminen, joka höynähtää hyvään käytökseen ja "fiksuuteen". Eikä rakasta ihmistä itsessään.
Lihavan kumppanin valitseva rakastuu siihen lihavuuteen, ei ihmiseen. Hän näkee lihavassa vain mahdollisuuden näyttää ulkomaailmalle olevansa ylevä ja henkinen ihminen. "Hei katsokaa kaikki, minulla on ulkoisesti epäviehättävä puoliso! Olen niin syvällinen että itseäkin huimaa! Toisin kuin te pinnalliset luuserit!"
Itse olen DI, ja rakastuin AMK-insinööri-mieheeni. Hän on älykäs, mutta itseäni käytännöllisempi (itse olen teoreettisempaa jalat irti maasta -tyyppiä) ja halunnut / joutunut työelämään mahdollisimman nopealla aikataululla. Olen samaa mieltä aloituksen kanssa, älykkyys on kiinnostavaa, akateemisuus ei ole mikään itseisarvo. Esim. isoisäni oli älykkäimpiä ja terävimpiä ihmisiä, joita olen ikinä tuntenut, vaikka hän ei pystynyt vähävaraisena maanviljelijän poikana kouluja käymään. Hän sivisti itseään muutoin ja opiskeli asioita itsenäisesti. Tietysti akateemisten joukosta on todennäköisempää löytää älykkäitä ihmisiä kuin amisten joukosta, mutta on hölmöä jumiutua vain akateemisiin piireihin kumppanin etsinnässä tai tehdä akateemisuuden perusteella jotain karsintaa nettideittailussa. Itse tunnen esimerkiksi pari aivan saatanan yksinkertaista ja epärationaalista humanistimiestä, jotka eivät koskaan pysy perässä tai ymmärrä pointtia, jos heille koittaa jotain asiaa selittää.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse valmistunut kolmessa vuodessa tiedekorkeakoulusta huippuarvosanoilla, muutamalla palkinnolla. Luulin aina etta haluan vain ja ainoastaan samanlaisen ihmisen elamaani. Kuin kavikaan, rakastuin ihmiseen jolla on vastaavat ambitiot, mutta miten kavikaan, rakastuin ihmiseen jolla on tutkinto pilipali-AMKsta (tunnustaa taman itsekin) ja jolla ei ole samanlaisia ammatillisia ambitioita kuin minulla. Elama on ihmeellista.
Älä ota enää niistä palkintopulloista, tulee selkeämpiä juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, en minä koulutuksia halua esitellä, vaan fiksun ja hyväkäytöksisen ihmisen.
Tyypillinen ihminen, joka höynähtää hyvään käytökseen ja "fiksuuteen". Eikä rakasta ihmistä itsessään.
Joo, onhan se nyt ihan hirveää, jos joku on fiksu ja käyttäytyy hyvin. Ei semmoista kannata missään nimessä ottaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, en minä koulutuksia halua esitellä, vaan fiksun ja hyväkäytöksisen ihmisen.
Tyypillinen ihminen, joka höynähtää hyvään käytökseen ja "fiksuuteen". Eikä rakasta ihmistä itsessään.
Joo, nettideitissäkin joka toinen kyselee huumorintajun perään. Eivät osaa rakastaa ihmistä itseään, vain sitä huumorintajua. Kyllä on maailma mennyt pinnalliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sellaisessa koulutuksen perusteella järjestyneessä suhteessa ole kyse todellisesta rakkaudesta, halutaan vain esitellä todennäköisesti hyvätuloista kumppania kavereille kaikenlaisissa kissanristiäisissä ja herättää kateutta. Tuollainen on pinnallisuutta pahimmillaan, nyt tietenkin moni akateeminen nirppanokka vetää hillittömät itkupotkuraivarit totuuden paljastuttua.
Niin että jos kaksi akateemista on kimpassa, kyse ei mitenkään voi olla rakkaudesta. Kylläpä nyt paljastuikin järisyttävä totuus...
Aika vaikea on kuvitella myöskään aikuisia ihmisiä kerskumalla kavereilleen, että "Tässä on poikaystäväni Matti, hän on filosofian maisteri" :-DDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on pari kertaa käynyt niin, että kun miehen kanssa tulee puhe koulutuksista tai ammateista, niin mies kertoo olevansa jokin metallityömies tai autonasentaja ja minä sitten sanon siihen nämä perusliibalaabat tyyliin, miten kauan hän on tehnyt sitä työtä ja tykkääkö hän siitä. Noh, sitten mies kysyy, mitä minä teen ja sitten kerron opiskelevani yliopistossa, niin reaktio on "ai sä oletkin vähän paremmista piireistä/ ai sä olet joku kirjanoppinut". On toki näitäkin, jotka ovat aidon kiinnostuneita ja kysyvät, millainen opiskelemani ala on tai miten päädyin opiskelemaan ja sitten näitä jotka ihan reippaasti vain sanovat, että "ai, no sepäs kivaa". Mutta näitä lyttääviä tai ylikorostavia kommentteja ei kyllä ole tullut korkeakoulutetuilta henkilöiltä, joten siinä mielessä kyllä huomaa, että se ajatusmaailma kohtaa todennäköisemmin sen korkeakoulutetun henkilön kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, en minä koulutuksia halua esitellä, vaan fiksun ja hyväkäytöksisen ihmisen.
Tyypillinen ihminen, joka höynähtää hyvään käytökseen ja "fiksuuteen". Eikä rakasta ihmistä itsessään.
Mitähän tuo nyt tarkottaa? ? Eikö se fiksuus ja hyvä käytös tule esille juuri siinä yhdessäolossa, miten kohtelee minua, miten arvostaa itseään ja muita, mitkä arvot ja millainen persoona? Mitä tuo tarkoittaa"rakasta ihmistä itsessään"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, kun olen yksinkertaisesti liian tyhmä suurimmalle osalle akateemisista naisista.
Terveisin Mensan jäsen ja perusduunari
Olen akateeminen nirppanokka, ja tunnen hillittömän itkupotkuraivarin olevan tulossa... Aah ja voih... No, täytyy vähän tehdä välillä väitöskirjaa, kyllä se olo siitä rauhoittuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harmi, kun olen yksinkertaisesti liian tyhmä suurimmalle osalle akateemisista naisista.
Terveisin Mensan jäsen ja perusduunari
Perusduunareita vastaan minulla ei ole mitään, mutta en ikinä seurustelisi miehen kanssa joka on niin omahyväinen että on liittynyt Mensaan. Terv. akateeminen
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Akateemisen tutkinnon suorittaneet ovat yleensä älykkäitä, joten liittyisikö osittain tähän. Ja harvoin amis ja akateeminen liitto toimii, toki poikkeuksiakin on.
Toivon todella, että tämä oli trolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi, kun olen yksinkertaisesti liian tyhmä suurimmalle osalle akateemisista naisista.
Terveisin Mensan jäsen ja perusduunari
Perusduunareita vastaan minulla ei ole mitään, mutta en ikinä seurustelisi miehen kanssa joka on niin omahyväinen että on liittynyt Mensaan. Terv. akateeminen
En vetäisi tuosta kovin pitkiä johtopäätöksiä. Mensan jäsenyys tekee joihinkin vaikutuksen, joten miksi ei hyötyisi tuosta? Toisekseen jos menee testiin ja pääsee jäseneksi, niin pitäisikö jättää menemättä? Toki jäsenyyden jatkuva mainostaminen on noloa ja kertoo paljon ihmisestä.
Akateemisissa on eniten mielisairaita. On todennäköisempää löytää mielipuoli akateemisen tutkinnon suorittaneista kuin amiskoista.
Vierailija kirjoitti:
Ai...
Mun äiti on väitellyt tohtoriksi nuoruudessa ja isä ihan amiksen käynyt kokki. Et ei se nyt ihan niin mene että aksu rakastuisi tutkintoon. Porukat ollu naimisissa jo yli 34-vuotta ja käyttäytyy kun rakastuneet teinit.
Amikset ovat automaattisesti miehekkäitä (sanotaan nyt näin, koska akateemiset ovat mitä ilmeisimmin automaattisesti älykkäitä), joten parisuhteessa pysyy yllä jatkuva seksuaalinen jännite. Sen jännitteen luominen on pitkälti miehen vastuulla. Kahden akateemisen parisuhteessa on ehkä hyvä keskusteluyhteys, mutta se tärkeämpi asia puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi, kun olen yksinkertaisesti liian tyhmä suurimmalle osalle akateemisista naisista.
Terveisin Mensan jäsen ja perusduunari
Perusduunareita vastaan minulla ei ole mitään, mutta en ikinä seurustelisi miehen kanssa joka on niin omahyväinen että on liittynyt Mensaan. Terv. akateeminen
En vetäisi tuosta kovin pitkiä johtopäätöksiä. Mensan jäsenyys tekee joihinkin vaikutuksen, joten miksi ei hyötyisi tuosta? Toisekseen jos menee testiin ja pääsee jäseneksi, niin pitäisikö jättää menemättä? Toki jäsenyyden jatkuva mainostaminen on noloa ja kertoo paljon ihmisestä.
Jos yrität tehdä vaikutuksen tuolla jutulla tietyn tyyppisiin ihmisiin, et ole heitä parempi.
Akateeminen (sekä nykyään myös amk) koulutus tutkinnosta huolimatta ohjaa kriittiseen ajatteluun ja tieteelliseen pohdintaan. Näin ollen se näkyy ihan käytännön elämässä päätöksiä tehdessä ja vuorovaikutuksessa. Ei (välttämättä) olla niin mustavalkoisia, asiaa voidaan tutkia monesta näkökulmasta ilman että pitää saada yksi ehdottoman varma vastaus tai ratkaisu (enkä puhu valinnoista leipähyllyllä vaan suuremmista kysymyksistä). Vähemmän uskotaan salaliittoteorioihin ja terapiaöljyihin. Toki poikkeuksia löytyy, mutta noin keskimäärin.