Työnhaku ja työttömyys stressaa..
Haen jokaista avointa oman alani ja etäisesti siihen liittyvää avointa paikkaa 300 kilometrin säteeltä. Kontaktoin suoraan työpaikkoja vaikka ei olisi avoimia pestejä. Ei vaan tärppää. Sanovat että minulla on hyvät paperit, mutta tarvetta ei ole kyseiselle osaamiselle. Tai tarvetta olisi, mutta ei rahaa maksaa siitä. Minulla on kaksi maisteritutkintoa, mutta molemmat harvinaisempia erikoisaloja joten vapaita paikkoja ei tulvi ovista ja ikkunoista. Viimeisin määräaikaisuus päättyi puoli vuotta sitten ja nyt siis työttömänä.. Joo, näin nelikymppisenä on helppoa olla jälkiviisas ja kysyä miksi ei kouluttautunut lääkäriksi, mutta se ei itse tilannetta ratkaise. Uutta koulutusta en oikein voi enää hommata, koska kaksi paperia jo plakkarissa. Turhauttaa ja stressaa. Ystäväpiirissäni on useampi akateeminen työtön etsinyt yli vuoden töitä eikä saanut, heilläkin ehkä harvinaisempi ala tosin. Minä olen kuitenkin ainoa, joka olisi meistä valmis muuttamaan työn perässä useamman sadan kilsan päähän, mutta se ei tunnu nyt riittävän. Miksi tämä on niin takkuista? Mitä ihmettä tehdä, että saisi työtä? Minulle kelpaisi ns. hanttihommatkin joksikin aikaa, mutta niihin en pääse kun kuulemma olen ylikoulutettu, rekrytoijat sanovat suoraan että ottavat mieluummin jonkun matalasti koulutetun (minkä toki ymmärrän hyvin). Villit ideat nyt kehiin.. Millä voisi työllistää itsensä?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen huomannut, että on turha hakea kaukana oleviin työpaikkoihin. Ne työnantajat tsekkaa heti, että asut jossain hornassa eivätkä edes kutsu sitten haastatteluun. Se työn perässä muuttaminen nähdään jotenkin vaikeana, mahdottomana asiana, jota on syytä vältellä. Tai ajatellaan, että et oikeasti halua työtä niin kaukaa. Itse olen joutunut asiaa ihan selittelemään, jos mut on vahingossa kutsuttu haastatteluun, eikä työnantaja ole huomannut osoitettani. Nyt haen töitä vain läheltä.
Mä oon hakenut kauas töihin. Oon aina ennen hakemuksen lähettämistä soittanut ja kertonut muun jutun lomassa miksi oikeasti haluan muuttaa juuri sinne päin suomea ja mitä kiinnekohtia minulla on paikkakunnalle. Ei ole ollut ongelma mielestäni.
Onko alallasi aktiivisia somekanavia? Itse olen alalla, jossa on muutamia todella aktiivisia fb-sivustoja ja erittäin paljon vapaaehtoistyötä mm. erilaisten tapahtumien järjestämisen muodossa. Jos joidenkin tällaisten kautta pääsisit verkottumaan ja osoittamaan olevasi osaava ja hyvä tyyppi. Ei tietenkään toimi kaikilla aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieslukija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lounas vanhojen tuttujen kanssa
Entiset työnantajat ja esimiehet ovat eläkkeellä, ulkomailla tai vaihtaneet alaa. Entiset työpaikat on lakkautettu tai rekrytointikiellossa. Tutut kollegat kilpailevat täsmälleen samoista työpaikoista ja apurahoista kuin minäkin. Ei siis apua tulossa näiltä suunnilta.
Ehkä tilanne on se, että sinulla on erikoislaatuinen mahdoton tilanne, eikä asialle voi mitään. Miljardit ihmiset maailmassa tekevät työtä, mutta juuri sinulla on toisin.
Joka tahtoo, keksii keinot. Joka ei tahdo, keksii selitykset.
En ole täysin eri mieltä kanssasi, mutta yksinkertaistatkohan liikaa? Minusta on iso ero hakeeko esim siivoajan tai tarjoilijan vai asiantuntijan tehtävää. Olen itse työssä mutta ymmärrän että ainakin omalla alalla hyvin työllistyminen edellyttää täydellistä pakettia: yliopistotutkinto tietystä tiedekunnasta, ulkonäkö, sosiaaliset taidot, pidettävä luonne jne.
Minäkin olen vakityössä, korkeasti koulutettu erikoisalalla, jossa suomessa on vain muutama sata ihmistä. Työpaikkoja on tällä hetkellä vähemmän kuin tälle alalle erikoistuneita ihmisiä (työpaikkojen määrä riippuu hyvin vahvasti vallitsevasta taloustilanteesta ja siitä paljonko vienti vetää jne ja vaihtelee laman ja nousukauden mukaan). Ymmärrän hyvin, että työttömillä kollegoillani on nyt hyvin vaikeaa. Avoimia työpaikkoja ei juuri ole ja jos on niin niihin on kymmeniä hakijoita. Lounastelu tuttujen kanssa tai messuvierailut ei asiaa muuksi muuta. Noususuhdanne muuttaa tilanteen joskus. Ja kaikki alani ihmiset on erittäin motivoituneita, koska jo tälle alalle kouluttautuminen on vaatinut paljon ja jatkokoulutuksemme edellyttää että pohjalla on alan työkokemusta.
Sama jatkaa. Minun alan ihmiset on hyvin uraorientoituneita ja tosiaan panostaneet paljon päästäkseen tälle asiantuntemustasolle. Olemme välillä mediassa esillä asiantuntemuksemme vuoksi kommentoimassa tiettyjä vaikeita kysymyksiä jne. Tällä alalla oma brändi ja maine on tärkeitä. Jos cv:ssä olisi siivoojen pesti viime ajoilta niin se heikentäisi uuden työn saamisen mahdollisuutta. Pelkkä työttömyysjakso ei niinkään, koska rekryjät ymmärtävät työmarkkinatilanteemme. Mutta joku hanttihomma herättäisi ihmetystä ja heikentäisi asiantuntijabrändiä, voisi jopa tuhota uraa :( .
Ei sitä hanttihommaa ole pakko mainita cv:ssä!
Mutta kun ei osaa eikä halua valehdella! Kun haastattelija kysyy mitä oot tehny viimeiset 6 kk niin en voi valehdella olleeni työtön jos oon oikeasti ollu siivoojana.
Jaksuhaleja, haluatteko nallekarkin?
Jos äänestää kok sdp kesk ja täyttää maan halpatyöläisillä mitä oikeen voi odottaa?
Sitä saa mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos minun pitäisi alkaa yrittäjäksi tosta noin vaan niin olisin pulassa. On yliopistokoulutus kirjastohommiin. Mutta mistä keksiä liikeidea? Entä tuotteet? Mitä myisin? Ja mistä saisin rahoituksen investointeihin?
Voi vittu. Tuetaanko tuollaisia pilipalitutkintoja verovaroin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieslukija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lounas vanhojen tuttujen kanssa
Entiset työnantajat ja esimiehet ovat eläkkeellä, ulkomailla tai vaihtaneet alaa. Entiset työpaikat on lakkautettu tai rekrytointikiellossa. Tutut kollegat kilpailevat täsmälleen samoista työpaikoista ja apurahoista kuin minäkin. Ei siis apua tulossa näiltä suunnilta.
Ehkä tilanne on se, että sinulla on erikoislaatuinen mahdoton tilanne, eikä asialle voi mitään. Miljardit ihmiset maailmassa tekevät työtä, mutta juuri sinulla on toisin.
Joka tahtoo, keksii keinot. Joka ei tahdo, keksii selitykset.
En ole täysin eri mieltä kanssasi, mutta yksinkertaistatkohan liikaa? Minusta on iso ero hakeeko esim siivoajan tai tarjoilijan vai asiantuntijan tehtävää. Olen itse työssä mutta ymmärrän että ainakin omalla alalla hyvin työllistyminen edellyttää täydellistä pakettia: yliopistotutkinto tietystä tiedekunnasta, ulkonäkö, sosiaaliset taidot, pidettävä luonne jne.
Minäkin olen vakityössä, korkeasti koulutettu erikoisalalla, jossa suomessa on vain muutama sata ihmistä. Työpaikkoja on tällä hetkellä vähemmän kuin tälle alalle erikoistuneita ihmisiä (työpaikkojen määrä riippuu hyvin vahvasti vallitsevasta taloustilanteesta ja siitä paljonko vienti vetää jne ja vaihtelee laman ja nousukauden mukaan). Ymmärrän hyvin, että työttömillä kollegoillani on nyt hyvin vaikeaa. Avoimia työpaikkoja ei juuri ole ja jos on niin niihin on kymmeniä hakijoita. Lounastelu tuttujen kanssa tai messuvierailut ei asiaa muuksi muuta. Noususuhdanne muuttaa tilanteen joskus. Ja kaikki alani ihmiset on erittäin motivoituneita, koska jo tälle alalle kouluttautuminen on vaatinut paljon ja jatkokoulutuksemme edellyttää että pohjalla on alan työkokemusta.
Sama jatkaa. Minun alan ihmiset on hyvin uraorientoituneita ja tosiaan panostaneet paljon päästäkseen tälle asiantuntemustasolle. Olemme välillä mediassa esillä asiantuntemuksemme vuoksi kommentoimassa tiettyjä vaikeita kysymyksiä jne. Tällä alalla oma brändi ja maine on tärkeitä. Jos cv:ssä olisi siivoojen pesti viime ajoilta niin se heikentäisi uuden työn saamisen mahdollisuutta. Pelkkä työttömyysjakso ei niinkään, koska rekryjät ymmärtävät työmarkkinatilanteemme. Mutta joku hanttihomma herättäisi ihmetystä ja heikentäisi asiantuntijabrändiä, voisi jopa tuhota uraa :( .
Heh mitä tärkeilyä. :D
Nämä jotka voivat todeta, että työllistyminen on vain asenteesta kiinni, tai moikkaa spurgua, niin saat työn, tai pese omat hampaasi, niin työ on sinun, eivät tosiaan ymmärrä mitään tämän hetkisestä tilanteesta työnhaussa. Markkinat ovat sellaiset, että noin heppoiset konstit ei riitä.
Opettelle AP tekemäänkäsillässi jotakin ammattiduunia
Töitäpiisaa Ei kaikille Akateemiselle hinostelijoilleduunia
Ole ammattiduunari on kovasana
Vierailija kirjoitti:
Nämä jotka voivat todeta, että työllistyminen on vain asenteesta kiinni, tai moikkaa spurgua, niin saat työn, tai pese omat hampaasi, niin työ on sinun, eivät tosiaan ymmärrä mitään tämän hetkisestä tilanteesta työnhaussa. Markkinat ovat sellaiset, että noin heppoiset konstit ei riitä.
Olen ollut itse juuri hiljattain työnhakijana ja en pidä työmarkkinoiden tilannetta huonona omien kokemusteni perusteella.
Kymmenisen hakemusta, siitä seurauksena kolmisen haastattelua (sinänsä aika heikko prosentti), sain yhden lyhyen työpätkän jolle nyt tulee jatkoa, koska hoidin hommani loistavasti. Ja niin, olen korkeakoulutettu alalta, jonka työttömyys on viime vuosina vain noussut.
Vierailija kirjoitti:
Nämä jotka voivat todeta, että työllistyminen on vain asenteesta kiinni, tai moikkaa spurgua, niin saat työn, tai pese omat hampaasi, niin työ on sinun, eivät tosiaan ymmärrä mitään tämän hetkisestä tilanteesta työnhaussa. Markkinat ovat sellaiset, että noin heppoiset konstit ei riitä.
Etkö sinä oikeasti ymmärtänyt, mitä minä yritin edellisellä viestillä kertoa? No, yritän uudestaan.
Työhaastattelussa yleensä JOKAINEN paikalle vaivautunut on siisti, eli joku suihkussakäynti ei mitenkään ratkaisevasti vaikuta siihen, kuka 7 hyvinpukeutuneesta, hyvätuoksuisesta, kauniista ym. tulee valituksi. Eniten vaikuttaa todella se, kuka on ollut jo ennestään talossa töissä. En tosin suosittele käyttämään sellaista hajuvettä, josta tuleva esimiehesi tai työkaverisi saa migreenin. Jos joku väittää, että ei työkaverit haastattele koskaan uutta työntekijäehdokasta, niin vähänpä tiedätte haastatteluista.
Spurgun moikkaaminen ei takaa työpaikan saantia. Sitä vaan saattaa sattua, että kunnanviraston ovella seisoskeleva elämää nähnyt henkilö ei olekaan menossa sossuun vaan on tulossa haastattelemaan sinua. En tosiaan tiedä, mitä asiaan vaikutti se kun tervehdin häntä ystävällisesti, ja minut valittiin vaikka kunnanjohtaja esitti toista henkilöä useampaan kertaan. Ei nimittäin ratkaistu asiaa ensimmäisessä eikä toisessakaan kokouksessa.
Palkkatukeen oikeus muuten vaihtelee. Ei ole mitään takuuta siitä, että puolen vuoden päästä olet oikeutettu palkkatukeen vaikka tällä viikolla olisi niin sanottu. Jos tukirahat ovat ehtineet loppua, niin sitten et niitä saa ja sillä selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieslukija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lounas vanhojen tuttujen kanssa
Entiset työnantajat ja esimiehet ovat eläkkeellä, ulkomailla tai vaihtaneet alaa. Entiset työpaikat on lakkautettu tai rekrytointikiellossa. Tutut kollegat kilpailevat täsmälleen samoista työpaikoista ja apurahoista kuin minäkin. Ei siis apua tulossa näiltä suunnilta.
Ehkä tilanne on se, että sinulla on erikoislaatuinen mahdoton tilanne, eikä asialle voi mitään. Miljardit ihmiset maailmassa tekevät työtä, mutta juuri sinulla on toisin.
Joka tahtoo, keksii keinot. Joka ei tahdo, keksii selitykset.
En ole täysin eri mieltä kanssasi, mutta yksinkertaistatkohan liikaa? Minusta on iso ero hakeeko esim siivoajan tai tarjoilijan vai asiantuntijan tehtävää. Olen itse työssä mutta ymmärrän että ainakin omalla alalla hyvin työllistyminen edellyttää täydellistä pakettia: yliopistotutkinto tietystä tiedekunnasta, ulkonäkö, sosiaaliset taidot, pidettävä luonne jne.
Minäkin olen vakityössä, korkeasti koulutettu erikoisalalla, jossa suomessa on vain muutama sata ihmistä. Työpaikkoja on tällä hetkellä vähemmän kuin tälle alalle erikoistuneita ihmisiä (työpaikkojen määrä riippuu hyvin vahvasti vallitsevasta taloustilanteesta ja siitä paljonko vienti vetää jne ja vaihtelee laman ja nousukauden mukaan). Ymmärrän hyvin, että työttömillä kollegoillani on nyt hyvin vaikeaa. Avoimia työpaikkoja ei juuri ole ja jos on niin niihin on kymmeniä hakijoita. Lounastelu tuttujen kanssa tai messuvierailut ei asiaa muuksi muuta. Noususuhdanne muuttaa tilanteen joskus. Ja kaikki alani ihmiset on erittäin motivoituneita, koska jo tälle alalle kouluttautuminen on vaatinut paljon ja jatkokoulutuksemme edellyttää että pohjalla on alan työkokemusta.
Sama jatkaa. Minun alan ihmiset on hyvin uraorientoituneita ja tosiaan panostaneet paljon päästäkseen tälle asiantuntemustasolle. Olemme välillä mediassa esillä asiantuntemuksemme vuoksi kommentoimassa tiettyjä vaikeita kysymyksiä jne. Tällä alalla oma brändi ja maine on tärkeitä. Jos cv:ssä olisi siivoojen pesti viime ajoilta niin se heikentäisi uuden työn saamisen mahdollisuutta. Pelkkä työttömyysjakso ei niinkään, koska rekryjät ymmärtävät työmarkkinatilanteemme. Mutta joku hanttihomma herättäisi ihmetystä ja heikentäisi asiantuntijabrändiä, voisi jopa tuhota uraa :( .
Ei sitä hanttihommaa ole pakko mainita cv:ssä!
Haen asiantuntijatyötä. Miten naamioin puoli vuotta puhelinmyyjänä uskottavaksi työkokemukseksi? Peitenimen keksiminen työtehtävälle ei ole ongelma, sillä minähän olisin "myyntineuvottelija", mutta valitettavasti työnantajan nimi paljastaa todellisen työnkuvan.
Olisiko se millään tavalla parempi kuin täydellinen työttömyys?
Nykyään cv:n aukkoja ei voi täyttää edes vapaaehtoistyöllä. Vaan jospa saisi suoritettua taas yhden uuden tutkinnon. Eivät sitten ihmettelisi, mitäs ihmettä minä olen tehnyt vuosina 2014-2016, kun valmistuisin taas jälleen kerran maisteriksi.
Voitko hakea ulkomaille? Siellä ei kytätä tutkintoa niin paljon, mutta maisterista saat jo pisteitä.
Ei sitä hanttihommaa ole pakko mainita cv:ssä!