Lue keskustelun säännöt.
Työnhaku ja työttömyys stressaa..
21.09.2016 |
Haen jokaista avointa oman alani ja etäisesti siihen liittyvää avointa paikkaa 300 kilometrin säteeltä. Kontaktoin suoraan työpaikkoja vaikka ei olisi avoimia pestejä. Ei vaan tärppää. Sanovat että minulla on hyvät paperit, mutta tarvetta ei ole kyseiselle osaamiselle. Tai tarvetta olisi, mutta ei rahaa maksaa siitä. Minulla on kaksi maisteritutkintoa, mutta molemmat harvinaisempia erikoisaloja joten vapaita paikkoja ei tulvi ovista ja ikkunoista. Viimeisin määräaikaisuus päättyi puoli vuotta sitten ja nyt siis työttömänä.. Joo, näin nelikymppisenä on helppoa olla jälkiviisas ja kysyä miksi ei kouluttautunut lääkäriksi, mutta se ei itse tilannetta ratkaise. Uutta koulutusta en oikein voi enää hommata, koska kaksi paperia jo plakkarissa. Turhauttaa ja stressaa. Ystäväpiirissäni on useampi akateeminen työtön etsinyt yli vuoden töitä eikä saanut, heilläkin ehkä harvinaisempi ala tosin. Minä olen kuitenkin ainoa, joka olisi meistä valmis muuttamaan työn perässä useamman sadan kilsan päähän, mutta se ei tunnu nyt riittävän. Miksi tämä on niin takkuista? Mitä ihmettä tehdä, että saisi työtä? Minulle kelpaisi ns. hanttihommatkin joksikin aikaa, mutta niihin en pääse kun kuulemma olen ylikoulutettu, rekrytoijat sanovat suoraan että ottavat mieluummin jonkun matalasti koulutetun (minkä toki ymmärrän hyvin). Villit ideat nyt kehiin.. Millä voisi työllistää itsensä?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet valmis tekemään oman alasi ulkopuolista duunaritason työtä, niin miksi ihmeessä haet niihin paikkoihin mainitsemalla kahdesta tutkinnostasi? Jätät nuo tutkinnot mainitsematta, ja voi olla että saatkin jotakin työtä.
Ap täällä. Olen kiitollinen kaikista neuvoista, mutta tämä neuvo on vähän outo. Olen 39-vuotias. Olen 20-vuotiaasta saakka ollut ainoastaan sellaisissa töissä, joihin vaaditaan akateemista koulutustaustaa (tai akateemisen koulutuksen aloittamista yliopistolla) ja työnimikkeistäni näkee ja arvaa koulutukseni, vaikka jättäisin kaikki koulutukseni cv:stä pois. Teininä olin kaupan kassana ym. Eli laittaisinko cv:hen ainoastaan ylioppilastutkinnon ja teiniaikoijen työkokemuksen? Ja jättäisin cv:hen 20 vuoden aukon? Käytännössä lähettäisin siis tyhjän cv:n. Ei niin oikein voi tehdä. Ja jos tekisikin, asia paljastuisi viimeistään työhaastattelussa, kun kysytään että mitä olet tehnyt viimeiset 20 vuotta kun cv on täysin tyhjä. Ei haastattelussa voi valehdella koko työhistoriaansa ja väittää että olen 20 vuotta maannut sohvalla kotona.
Miten olet onnistunut olemaan 20 vuotta töissä ilman, että sinulla on verkostoa, josta töitä löytyy? Itse sain ensimmäisen työtarjouksen kilpailijalta 1,5 vuotta ensimmäisessä työpaikassa aloittamisen jälkeen. Jo silloin kävin vähintään kerran viikossa lounaalla oman työpaikkani ulkopuolisen henkilön kanssa. Tunsin kymmeniä henkilöitä, joille olisin voinut soittaa työpaikan menettämisen tapauksessa. Mitä ihmettä sinä olet vuosikymmenet tehnyt, jos lähettelet papereita siivousfirmoihin?
20 vuotta työuraa pitää sisällään kahden maisteritutkinnon suorittamiseen menneen ajan eli en suinkaan koko aikaa ole kokopäivätyössä ollut.. Toisen tutkinnon alalta en ole töitä saanut (koska 35-vuotias vastavalmistunut ei ole se houkuttelevin, ja toisaalta ekan tutkintoni ala on tähän saakka työllistänyt minua). Mutta vastaus kysymykseesi. Kyllä minulla tietysti on verkostoja, mutta verkostot ei sisällä "kilpailijafirmoja". Olen tehnyt urani julkisella puolella, tutkimuslaitoksissa ja valtiolla siis. Työ on yleensä määräaikaisia projekteja, ja se "kilpailija" olisi joku toinen tutkimuslaitos tms. Mutta ei sellaisia niin montaa suomessa ole ;) ja jos olet seurannut hallituksen viimeaikaista politiikkaa, niin tiedät että tutkimuslaitosten rahoitusta on ajettu alas ja niissä on kaikissa ollut isot yt:t. Samaten valtion virastoista on vähennetty väkeä. Minun kollegoja on useampi nyt työttömänä.. Ap.
Hankitko uuden tutkinnon vaihtaaksesi alaa, laajentaaksesi osaamista, huvin vuoksi, vaihtoehtona työttömyydelle vai tittelinkipeyttäsi?
Pääasiassa harrastuneisuuden vuoksi sen hankin. Tykkään opiskelusta, ja siinä missä joku harrastaa autoja niin minä harrastan opiskelua ja tieteitä. Ja koska oli helppo päästä sisään yliopistoon niin toinen tutkinto oli ns mahdollinen minulle, joten miksi jättää se tekemättä..
Esimerkiksi siksi, että olisit voinut keskittyä työuraan ja verkostoitumiseen, jolloin et olisi työmarkkinoiden harrastelija vaan ammattilainen.
Jälkiviisastelu on turhaa, menneisyyttä ei voi muuttaa. Olennaista on se, miten nykyhetkessä tilanteet saa ratkaistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkoja kyllä on, mutta lähinn hyville työntekijöille tai sitten matalan tason duuneihin. Ongelma on se, että vähän tuottavaa keskitason asiantuntijaläskiä ei voida/haluta palkata.
Kaikki ei kuitenkaan voi olla niitä hyviä tyyppejä..
Näinhän se on. "Alalla ei ole työtä" on kuitenkin harhainen tilannekuva, minkä todistaa yksinumeroinen työttömyys ja headhunting/rekrytointipalvelumarkkinan kasvu.
Nyt ympäristön valittelun sijasta ap:n pitäisi keskittyä siihen, mihin voi vaikuttaa: itseensä. Miten muuttua läskistä hyväksi tyypiksi. Kakkos- ja kolmossijoja on tullut, hakemuksia on lähetetty joka suuntaan yms. Paikkoja siis on. Miksi ei natsaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet valmis tekemään oman alasi ulkopuolista duunaritason työtä, niin miksi ihmeessä haet niihin paikkoihin mainitsemalla kahdesta tutkinnostasi? Jätät nuo tutkinnot mainitsematta, ja voi olla että saatkin jotakin työtä.
Ap täällä. Olen kiitollinen kaikista neuvoista, mutta tämä neuvo on vähän outo. Olen 39-vuotias. Olen 20-vuotiaasta saakka ollut ainoastaan sellaisissa töissä, joihin vaaditaan akateemista koulutustaustaa (tai akateemisen koulutuksen aloittamista yliopistolla) ja työnimikkeistäni näkee ja arvaa koulutukseni, vaikka jättäisin kaikki koulutukseni cv:stä pois. Teininä olin kaupan kassana ym. Eli laittaisinko cv:hen ainoastaan ylioppilastutkinnon ja teiniaikoijen työkokemuksen? Ja jättäisin cv:hen 20 vuoden aukon? Käytännössä lähettäisin siis tyhjän cv:n. Ei niin oikein voi tehdä. Ja jos tekisikin, asia paljastuisi viimeistään työhaastattelussa, kun kysytään että mitä olet tehnyt viimeiset 20 vuotta kun cv on täysin tyhjä. Ei haastattelussa voi valehdella koko työhistoriaansa ja väittää että olen 20 vuotta maannut sohvalla kotona.
Miten olet onnistunut olemaan 20 vuotta töissä ilman, että sinulla on verkostoa, josta töitä löytyy? Itse sain ensimmäisen työtarjouksen kilpailijalta 1,5 vuotta ensimmäisessä työpaikassa aloittamisen jälkeen. Jo silloin kävin vähintään kerran viikossa lounaalla oman työpaikkani ulkopuolisen henkilön kanssa. Tunsin kymmeniä henkilöitä, joille olisin voinut soittaa työpaikan menettämisen tapauksessa. Mitä ihmettä sinä olet vuosikymmenet tehnyt, jos lähettelet papereita siivousfirmoihin?
20 vuotta työuraa pitää sisällään kahden maisteritutkinnon suorittamiseen menneen ajan eli en suinkaan koko aikaa ole kokopäivätyössä ollut.. Toisen tutkinnon alalta en ole töitä saanut (koska 35-vuotias vastavalmistunut ei ole se houkuttelevin, ja toisaalta ekan tutkintoni ala on tähän saakka työllistänyt minua). Mutta vastaus kysymykseesi. Kyllä minulla tietysti on verkostoja, mutta verkostot ei sisällä "kilpailijafirmoja". Olen tehnyt urani julkisella puolella, tutkimuslaitoksissa ja valtiolla siis. Työ on yleensä määräaikaisia projekteja, ja se "kilpailija" olisi joku toinen tutkimuslaitos tms. Mutta ei sellaisia niin montaa suomessa ole ;) ja jos olet seurannut hallituksen viimeaikaista politiikkaa, niin tiedät että tutkimuslaitosten rahoitusta on ajettu alas ja niissä on kaikissa ollut isot yt:t. Samaten valtion virastoista on vähennetty väkeä. Minun kollegoja on useampi nyt työttömänä.. Ap.
Hankitko uuden tutkinnon vaihtaaksesi alaa, laajentaaksesi osaamista, huvin vuoksi, vaihtoehtona työttömyydelle vai tittelinkipeyttäsi?
Pääasiassa harrastuneisuuden vuoksi sen hankin. Tykkään opiskelusta, ja siinä missä joku harrastaa autoja niin minä harrastan opiskelua ja tieteitä. Ja koska oli helppo päästä sisään yliopistoon niin toinen tutkinto oli ns mahdollinen minulle, joten miksi jättää se tekemättä..
Esimerkiksi siksi, että olisit voinut keskittyä työuraan ja verkostoitumiseen, jolloin et olisi työmarkkinoiden harrastelija vaan ammattilainen.
Jälkiviisastelu on turhaa, menneisyyttä ei voi muuttaa. Olennaista on se, miten nykyhetkessä tilanteet saa ratkaistua.
Ap:han pallotteli ajatusta lähteä jälleen opiskelemaan, joten virhe uhkaa toistua. Jälkiviisastelu ja virheistä oppiminen ovat vähän eri asioita, vaikka molemmissa pureudutaan menneeseen.
Lähdetään perusteista. Käytkö suihkussa ennen haastattelua? Kätteletkö jämäkästi ja katsot silmiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet valmis tekemään oman alasi ulkopuolista duunaritason työtä, niin miksi ihmeessä haet niihin paikkoihin mainitsemalla kahdesta tutkinnostasi? Jätät nuo tutkinnot mainitsematta, ja voi olla että saatkin jotakin työtä.
Ap täällä. Olen kiitollinen kaikista neuvoista, mutta tämä neuvo on vähän outo. Olen 39-vuotias. Olen 20-vuotiaasta saakka ollut ainoastaan sellaisissa töissä, joihin vaaditaan akateemista koulutustaustaa (tai akateemisen koulutuksen aloittamista yliopistolla) ja työnimikkeistäni näkee ja arvaa koulutukseni, vaikka jättäisin kaikki koulutukseni cv:stä pois. Teininä olin kaupan kassana ym. Eli laittaisinko cv:hen ainoastaan ylioppilastutkinnon ja teiniaikoijen työkokemuksen? Ja jättäisin cv:hen 20 vuoden aukon? Käytännössä lähettäisin siis tyhjän cv:n. Ei niin oikein voi tehdä. Ja jos tekisikin, asia paljastuisi viimeistään työhaastattelussa, kun kysytään että mitä olet tehnyt viimeiset 20 vuotta kun cv on täysin tyhjä. Ei haastattelussa voi valehdella koko työhistoriaansa ja väittää että olen 20 vuotta maannut sohvalla kotona.
Miten olet onnistunut olemaan 20 vuotta töissä ilman, että sinulla on verkostoa, josta töitä löytyy? Itse sain ensimmäisen työtarjouksen kilpailijalta 1,5 vuotta ensimmäisessä työpaikassa aloittamisen jälkeen. Jo silloin kävin vähintään kerran viikossa lounaalla oman työpaikkani ulkopuolisen henkilön kanssa. Tunsin kymmeniä henkilöitä, joille olisin voinut soittaa työpaikan menettämisen tapauksessa. Mitä ihmettä sinä olet vuosikymmenet tehnyt, jos lähettelet papereita siivousfirmoihin?
20 vuotta työuraa pitää sisällään kahden maisteritutkinnon suorittamiseen menneen ajan eli en suinkaan koko aikaa ole kokopäivätyössä ollut.. Toisen tutkinnon alalta en ole töitä saanut (koska 35-vuotias vastavalmistunut ei ole se houkuttelevin, ja toisaalta ekan tutkintoni ala on tähän saakka työllistänyt minua). Mutta vastaus kysymykseesi. Kyllä minulla tietysti on verkostoja, mutta verkostot ei sisällä "kilpailijafirmoja". Olen tehnyt urani julkisella puolella, tutkimuslaitoksissa ja valtiolla siis. Työ on yleensä määräaikaisia projekteja, ja se "kilpailija" olisi joku toinen tutkimuslaitos tms. Mutta ei sellaisia niin montaa suomessa ole ;) ja jos olet seurannut hallituksen viimeaikaista politiikkaa, niin tiedät että tutkimuslaitosten rahoitusta on ajettu alas ja niissä on kaikissa ollut isot yt:t. Samaten valtion virastoista on vähennetty väkeä. Minun kollegoja on useampi nyt työttömänä.. Ap.
Hankitko uuden tutkinnon vaihtaaksesi alaa, laajentaaksesi osaamista, huvin vuoksi, vaihtoehtona työttömyydelle vai tittelinkipeyttäsi?
Pääasiassa harrastuneisuuden vuoksi sen hankin. Tykkään opiskelusta, ja siinä missä joku harrastaa autoja niin minä harrastan opiskelua ja tieteitä. Ja koska oli helppo päästä sisään yliopistoon niin toinen tutkinto oli ns mahdollinen minulle, joten miksi jättää se tekemättä..
Esimerkiksi siksi, että olisit voinut keskittyä työuraan ja verkostoitumiseen, jolloin et olisi työmarkkinoiden harrastelija vaan ammattilainen.
Jälkiviisastelu on turhaa, menneisyyttä ei voi muuttaa. Olennaista on se, miten nykyhetkessä tilanteet saa ratkaistua.
Ap:han pallotteli ajatusta lähteä jälleen opiskelemaan, joten virhe uhkaa toistua. Jälkiviisastelu ja virheistä oppiminen ovat vähän eri asioita, vaikka molemmissa pureudutaan menneeseen.
Ap:lle on täälläkin kuitenkin ehdotettu lisäkouluttautumista esim opettajaksi vielä. On totta että vanhoja virheitä ei kannata toistaa. Mutta miten verkostoitua työttömänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän kuin yhdeksän kymmenestä halukkaasta on työelämässä mukana, kuten työttömyysasteesta näemme. Ap, sinä olet yksi kymmenestä, poikkeus. Vika ei ole ympäristössä, vika on sinussa. Sen ymmärtämisestä löytyy ratkaisun avaimet.
Aloita miettimällä REHELLISESTI, mitä työnantajana itse haluaisit työntekijältä. Miksi valintasi kohdistuu aina toisenlaiseen henkilöön kuin mitä itse olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet valmis tekemään oman alasi ulkopuolista duunaritason työtä, niin miksi ihmeessä haet niihin paikkoihin mainitsemalla kahdesta tutkinnostasi? Jätät nuo tutkinnot mainitsematta, ja voi olla että saatkin jotakin työtä.
Ap täällä. Olen kiitollinen kaikista neuvoista, mutta tämä neuvo on vähän outo. Olen 39-vuotias. Olen 20-vuotiaasta saakka ollut ainoastaan sellaisissa töissä, joihin vaaditaan akateemista koulutustaustaa (tai akateemisen koulutuksen aloittamista yliopistolla) ja työnimikkeistäni näkee ja arvaa koulutukseni, vaikka jättäisin kaikki koulutukseni cv:stä pois. Teininä olin kaupan kassana ym. Eli laittaisinko cv:hen ainoastaan ylioppilastutkinnon ja teiniaikoijen työkokemuksen? Ja jättäisin cv:hen 20 vuoden aukon? Käytännössä lähettäisin siis tyhjän cv:n. Ei niin oikein voi tehdä. Ja jos tekisikin, asia paljastuisi viimeistään työhaastattelussa, kun kysytään että mitä olet tehnyt viimeiset 20 vuotta kun cv on täysin tyhjä. Ei haastattelussa voi valehdella koko työhistoriaansa ja väittää että olen 20 vuotta maannut sohvalla kotona.
Miten olet onnistunut olemaan 20 vuotta töissä ilman, että sinulla on verkostoa, josta töitä löytyy? Itse sain ensimmäisen työtarjouksen kilpailijalta 1,5 vuotta ensimmäisessä työpaikassa aloittamisen jälkeen. Jo silloin kävin vähintään kerran viikossa lounaalla oman työpaikkani ulkopuolisen henkilön kanssa. Tunsin kymmeniä henkilöitä, joille olisin voinut soittaa työpaikan menettämisen tapauksessa. Mitä ihmettä sinä olet vuosikymmenet tehnyt, jos lähettelet papereita siivousfirmoihin?
20 vuotta työuraa pitää sisällään kahden maisteritutkinnon suorittamiseen menneen ajan eli en suinkaan koko aikaa ole kokopäivätyössä ollut.. Toisen tutkinnon alalta en ole töitä saanut (koska 35-vuotias vastavalmistunut ei ole se houkuttelevin, ja toisaalta ekan tutkintoni ala on tähän saakka työllistänyt minua). Mutta vastaus kysymykseesi. Kyllä minulla tietysti on verkostoja, mutta verkostot ei sisällä "kilpailijafirmoja". Olen tehnyt urani julkisella puolella, tutkimuslaitoksissa ja valtiolla siis. Työ on yleensä määräaikaisia projekteja, ja se "kilpailija" olisi joku toinen tutkimuslaitos tms. Mutta ei sellaisia niin montaa suomessa ole ;) ja jos olet seurannut hallituksen viimeaikaista politiikkaa, niin tiedät että tutkimuslaitosten rahoitusta on ajettu alas ja niissä on kaikissa ollut isot yt:t. Samaten valtion virastoista on vähennetty väkeä. Minun kollegoja on useampi nyt työttömänä.. Ap.
Hankitko uuden tutkinnon vaihtaaksesi alaa, laajentaaksesi osaamista, huvin vuoksi, vaihtoehtona työttömyydelle vai tittelinkipeyttäsi?
Pääasiassa harrastuneisuuden vuoksi sen hankin. Tykkään opiskelusta, ja siinä missä joku harrastaa autoja niin minä harrastan opiskelua ja tieteitä. Ja koska oli helppo päästä sisään yliopistoon niin toinen tutkinto oli ns mahdollinen minulle, joten miksi jättää se tekemättä..
Esimerkiksi siksi, että olisit voinut keskittyä työuraan ja verkostoitumiseen, jolloin et olisi työmarkkinoiden harrastelija vaan ammattilainen.
Jälkiviisastelu on turhaa, menneisyyttä ei voi muuttaa. Olennaista on se, miten nykyhetkessä tilanteet saa ratkaistua.
Ap:han pallotteli ajatusta lähteä jälleen opiskelemaan, joten virhe uhkaa toistua. Jälkiviisastelu ja virheistä oppiminen ovat vähän eri asioita, vaikka molemmissa pureudutaan menneeseen.
Ap:lle on täälläkin kuitenkin ehdotettu lisäkouluttautumista esim opettajaksi vielä. On totta että vanhoja virheitä ei kannata toistaa. Mutta miten verkostoitua työttömänä?
Lounas vanhojen tuttujen kanssa, alan tapahtumat (messut yms), LinkedIniin viestiä jne. Tiedän, että vastaus tähän on mutkuttelua. Aina on miljoona syytä siihen, miksi juuri tässä tilanteessa mikään ei ole mahdollista. Se asenne on nimenomaan työttömyyden juurisyy, joten kannattaa hieman miettiä, olisiko sittenkin keinoja olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lounas vanhojen tuttujen kanssa
Entiset työnantajat ja esimiehet ovat eläkkeellä, ulkomailla tai vaihtaneet alaa. Entiset työpaikat on lakkautettu tai rekrytointikiellossa. Tutut kollegat kilpailevat täsmälleen samoista työpaikoista ja apurahoista kuin minäkin. Ei siis apua tulossa näiltä suunnilta.
Vierailija kirjoitti:
Lounas vanhojen tuttujen kanssa
Entiset työnantajat ja esimiehet ovat eläkkeellä, ulkomailla tai vaihtaneet alaa. Entiset työpaikat on lakkautettu tai rekrytointikiellossa. Tutut kollegat kilpailevat täsmälleen samoista työpaikoista ja apurahoista kuin minäkin. Ei siis apua tulossa näiltä suunnilta.
Ehkä tilanne on se, että sinulla on erikoislaatuinen mahdoton tilanne, eikä asialle voi mitään. Miljardit ihmiset maailmassa tekevät työtä, mutta juuri sinulla on toisin.
Joka tahtoo, keksii keinot. Joka ei tahdo, keksii selitykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikkoja kyllä on, mutta lähinn hyville työntekijöille tai sitten matalan tason duuneihin. Ongelma on se, että vähän tuottavaa keskitason asiantuntijaläskiä ei voida/haluta palkata.
Kaikki ei kuitenkaan voi olla niitä hyviä tyyppejä..
Näinhän se on. "Alalla ei ole työtä" on kuitenkin harhainen tilannekuva, minkä todistaa yksinumeroinen työttömyys ja headhunting/rekrytointipalvelumarkkinan kasvu.
Nyt ympäristön valittelun sijasta ap:n pitäisi keskittyä siihen, mihin voi vaikuttaa: itseensä. Miten muuttua läskistä hyväksi tyypiksi. Kakkos- ja kolmossijoja on tullut, hakemuksia on lähetetty joka suuntaan yms. Paikkoja siis on. Miksi ei natsaa?
Ehkä ei natsaa juuri siksi, että minä ole se hyvä tyyppi, joka rientää töihin heti kun sitä tarjotaan, tässä opintojen ja muun elämän ohessa. Valitaan virkaan se paras, jonka olisin varmaan itsekin valinnut, jos olisin siinä asemassa ollut. Minut valitaan sitten toiselle tai kolmannelle varasijalle. Eihän minua tarvitse ensimmäisenä valita, koska olisin käytettävissä vielä myöhemmin, jos valituksi tullut ei ota virkaa vastaan ( alan työpaikat enimmäkseen julkisia).
Eikä minua voida valita siksi, kun olen liian hyvä tyyppi eikä minusta päästä vaivattomasti eroon siinä vaiheessa, kun se Oikea Henkilö saa kelpoisuuden siihen hommaan ja pitää saada valituksi.
Kolmas paha vika on se, että mulla on sekä kelpoisuutta että kokemusta ja siksi korkeampi palkka kuin sillä, joka ei vielä saa ensimmäistäkään palvelulisää.
Kyllä huomaa, että tässä keskustelussa on nyt mukana joku sellainen, jolla ei ole oikein realistista kuvaa nykyisistä työmarkkinoista.
Onhan se aivan totta, että tuttu palkataan helpommin kuin vieras ja verkostoituminen on tärkeää. Mutta kun ei se voi kaikkein työttömien ongelmia ratkaista!
Jos ajattelen itseäni työnantajana, minulla voisi olla verkostoissani 10 oikein hyvää ja sopivaa työntekijää. Yhteen työpaikkaan voisin kuitenkin ottaa heistä vain yhden, ja ne loput 9 verkostoitunutta tuttua ja erinomaista työntekijää jäisi edelleen ilman työtä.
Selityksiä työttömien ei todellakaan tarvitse keksiä! Kirjoittaapa vaan paperille omat kokemukset ja havainnot.
Voin muuten paljastaa teille, että harvemmin haastattelussa putoaa valinnasta pois se, joka ei ole pessyt hampaitaan, käynyt suihkussa eikä kammannut hiuksiaan. Helpommin putoaa se, joka vilkaisee ylimielisesti oven vieressä pyöriskelevää pultsarinnäköistä heppua. Minä olen se, joka tervehdin häntä ystävällisesti ja tulin valituksi. Hän kun sattui olemaan haastattelijoista se, jolla oli eniten päätösvaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa, että tässä keskustelussa on nyt mukana joku sellainen, jolla ei ole oikein realistista kuvaa nykyisistä työmarkkinoista.
Onhan se aivan totta, että tuttu palkataan helpommin kuin vieras ja verkostoituminen on tärkeää. Mutta kun ei se voi kaikkein työttömien ongelmia ratkaista!
Jos ajattelen itseäni työnantajana, minulla voisi olla verkostoissani 10 oikein hyvää ja sopivaa työntekijää. Yhteen työpaikkaan voisin kuitenkin ottaa heistä vain yhden, ja ne loput 9 verkostoitunutta tuttua ja erinomaista työntekijää jäisi edelleen ilman työtä.
Selityksiä työttömien ei todellakaan tarvitse keksiä! Kirjoittaapa vaan paperille omat kokemukset ja havainnot.
Voin muuten paljastaa teille, että harvemmin haastattelussa putoaa valinnasta pois se, joka ei ole pessyt hampaitaan, käynyt suihkussa eikä kammannut hiuksiaan. Helpommin putoaa se, joka vilkaisee ylimielisesti oven vieressä pyöriskelevää pultsarinnäköistä heppua. Minä olen se, joka tervehdin häntä ystävällisesti ja tulin valituksi. Hän kun sattui olemaan haastattelijoista se, jolla oli eniten päätösvaltaa.
Vittu miten typerä tarina. Varmaan juuri noin kävi. Ihana Disney-meininki.
Ehkä tilanne on se, että sinulla on erikoislaatuinen mahdoton tilanne, eikä asialle voi mitään. Miljardit ihmiset maailmassa tekevät työtä, mutta juuri sinulla on toisin.
Alat vähitellen ymmärtää tätä problematiikkaa. Valinnat rajaavat mahdollisuuksia pois. Ei ole samoja mahdollisuuksia kuin niillä miljardeilla sen jälkeen, kun on kouluttautunut ja erikoistunut tarpeeksi pitkälle, mutta ei sitten saa enää oman eikä vieraiden alojen töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lounas vanhojen tuttujen kanssa
Entiset työnantajat ja esimiehet ovat eläkkeellä, ulkomailla tai vaihtaneet alaa. Entiset työpaikat on lakkautettu tai rekrytointikiellossa. Tutut kollegat kilpailevat täsmälleen samoista työpaikoista ja apurahoista kuin minäkin. Ei siis apua tulossa näiltä suunnilta.
Ehkä tilanne on se, että sinulla on erikoislaatuinen mahdoton tilanne, eikä asialle voi mitään. Miljardit ihmiset maailmassa tekevät työtä, mutta juuri sinulla on toisin.
Joka tahtoo, keksii keinot. Joka ei tahdo, keksii selitykset.
En ole täysin eri mieltä kanssasi, mutta yksinkertaistatkohan liikaa? Minusta on iso ero hakeeko esim siivoajan tai tarjoilijan vai asiantuntijan tehtävää. Olen itse työssä mutta ymmärrän että ainakin omalla alalla hyvin työllistyminen edellyttää täydellistä pakettia: yliopistotutkinto tietystä tiedekunnasta, ulkonäkö, sosiaaliset taidot, pidettävä luonne jne.
Mieslukija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lounas vanhojen tuttujen kanssa
Entiset työnantajat ja esimiehet ovat eläkkeellä, ulkomailla tai vaihtaneet alaa. Entiset työpaikat on lakkautettu tai rekrytointikiellossa. Tutut kollegat kilpailevat täsmälleen samoista työpaikoista ja apurahoista kuin minäkin. Ei siis apua tulossa näiltä suunnilta.
Ehkä tilanne on se, että sinulla on erikoislaatuinen mahdoton tilanne, eikä asialle voi mitään. Miljardit ihmiset maailmassa tekevät työtä, mutta juuri sinulla on toisin.
Joka tahtoo, keksii keinot. Joka ei tahdo, keksii selitykset.
En ole täysin eri mieltä kanssasi, mutta yksinkertaistatkohan liikaa? Minusta on iso ero hakeeko esim siivoajan tai tarjoilijan vai asiantuntijan tehtävää. Olen itse työssä mutta ymmärrän että ainakin omalla alalla hyvin työllistyminen edellyttää täydellistä pakettia: yliopistotutkinto tietystä tiedekunnasta, ulkonäkö, sosiaaliset taidot, pidettävä luonne jne.
Minäkin olen vakityössä, korkeasti koulutettu erikoisalalla, jossa suomessa on vain muutama sata ihmistä. Työpaikkoja on tällä hetkellä vähemmän kuin tälle alalle erikoistuneita ihmisiä (työpaikkojen määrä riippuu hyvin vahvasti vallitsevasta taloustilanteesta ja siitä paljonko vienti vetää jne ja vaihtelee laman ja nousukauden mukaan). Ymmärrän hyvin, että työttömillä kollegoillani on nyt hyvin vaikeaa. Avoimia työpaikkoja ei juuri ole ja jos on niin niihin on kymmeniä hakijoita. Lounastelu tuttujen kanssa tai messuvierailut ei asiaa muuksi muuta. Noususuhdanne muuttaa tilanteen joskus. Ja kaikki alani ihmiset on erittäin motivoituneita, koska jo tälle alalle kouluttautuminen on vaatinut paljon ja jatkokoulutuksemme edellyttää että pohjalla on alan työkokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Mieslukija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lounas vanhojen tuttujen kanssa
Entiset työnantajat ja esimiehet ovat eläkkeellä, ulkomailla tai vaihtaneet alaa. Entiset työpaikat on lakkautettu tai rekrytointikiellossa. Tutut kollegat kilpailevat täsmälleen samoista työpaikoista ja apurahoista kuin minäkin. Ei siis apua tulossa näiltä suunnilta.
Ehkä tilanne on se, että sinulla on erikoislaatuinen mahdoton tilanne, eikä asialle voi mitään. Miljardit ihmiset maailmassa tekevät työtä, mutta juuri sinulla on toisin.
Joka tahtoo, keksii keinot. Joka ei tahdo, keksii selitykset.
En ole täysin eri mieltä kanssasi, mutta yksinkertaistatkohan liikaa? Minusta on iso ero hakeeko esim siivoajan tai tarjoilijan vai asiantuntijan tehtävää. Olen itse työssä mutta ymmärrän että ainakin omalla alalla hyvin työllistyminen edellyttää täydellistä pakettia: yliopistotutkinto tietystä tiedekunnasta, ulkonäkö, sosiaaliset taidot, pidettävä luonne jne.
Minäkin olen vakityössä, korkeasti koulutettu erikoisalalla, jossa suomessa on vain muutama sata ihmistä. Työpaikkoja on tällä hetkellä vähemmän kuin tälle alalle erikoistuneita ihmisiä (työpaikkojen määrä riippuu hyvin vahvasti vallitsevasta taloustilanteesta ja siitä paljonko vienti vetää jne ja vaihtelee laman ja nousukauden mukaan). Ymmärrän hyvin, että työttömillä kollegoillani on nyt hyvin vaikeaa. Avoimia työpaikkoja ei juuri ole ja jos on niin niihin on kymmeniä hakijoita. Lounastelu tuttujen kanssa tai messuvierailut ei asiaa muuksi muuta. Noususuhdanne muuttaa tilanteen joskus. Ja kaikki alani ihmiset on erittäin motivoituneita, koska jo tälle alalle kouluttautuminen on vaatinut paljon ja jatkokoulutuksemme edellyttää että pohjalla on alan työkokemusta.
Sama jatkaa. Minun alan ihmiset on hyvin uraorientoituneita ja tosiaan panostaneet paljon päästäkseen tälle asiantuntemustasolle. Olemme välillä mediassa esillä asiantuntemuksemme vuoksi kommentoimassa tiettyjä vaikeita kysymyksiä jne. Tällä alalla oma brändi ja maine on tärkeitä. Jos cv:ssä olisi siivoojen pesti viime ajoilta niin se heikentäisi uuden työn saamisen mahdollisuutta. Pelkkä työttömyysjakso ei niinkään, koska rekryjät ymmärtävät työmarkkinatilanteemme. Mutta joku hanttihomma herättäisi ihmetystä ja heikentäisi asiantuntijabrändiä, voisi jopa tuhota uraa :( .
Mites ne kuuluisat piilotyöpaikat? Tiedät varmaan mikä alallasi mättää?
Tarjoa ratkaisua niihin ongelmiin. Näin saatat päästä käsiksi työpaikkoihin, joita ei virallisesti ole. Joko työsuhteessa tai konsulttina.
Vierailija kirjoitti:
Mites ne kuuluisat piilotyöpaikat? Tiedät varmaan mikä alallasi mättää?
Tarjoa ratkaisua niihin ongelmiin. Näin saatat päästä käsiksi työpaikkoihin, joita ei virallisesti ole. Joko työsuhteessa tai konsulttina.
Tämä on ensimmäinen viisas ja oikeasti hyvä neuvo täällä.
Mä olen huomannut, että on turha hakea kaukana oleviin työpaikkoihin. Ne työnantajat tsekkaa heti, että asut jossain hornassa eivätkä edes kutsu sitten haastatteluun. Se työn perässä muuttaminen nähdään jotenkin vaikeana, mahdottomana asiana, jota on syytä vältellä. Tai ajatellaan, että et oikeasti halua työtä niin kaukaa. Itse olen joutunut asiaa ihan selittelemään, jos mut on vahingossa kutsuttu haastatteluun, eikä työnantaja ole huomannut osoitettani. Nyt haen töitä vain läheltä.
Esimerkiksi siksi, että olisit voinut keskittyä työuraan ja verkostoitumiseen, jolloin et olisi työmarkkinoiden harrastelija vaan ammattilainen.