Lue keskustelun säännöt.
Työnhaku ja työttömyys stressaa..
21.09.2016 |
Haen jokaista avointa oman alani ja etäisesti siihen liittyvää avointa paikkaa 300 kilometrin säteeltä. Kontaktoin suoraan työpaikkoja vaikka ei olisi avoimia pestejä. Ei vaan tärppää. Sanovat että minulla on hyvät paperit, mutta tarvetta ei ole kyseiselle osaamiselle. Tai tarvetta olisi, mutta ei rahaa maksaa siitä. Minulla on kaksi maisteritutkintoa, mutta molemmat harvinaisempia erikoisaloja joten vapaita paikkoja ei tulvi ovista ja ikkunoista. Viimeisin määräaikaisuus päättyi puoli vuotta sitten ja nyt siis työttömänä.. Joo, näin nelikymppisenä on helppoa olla jälkiviisas ja kysyä miksi ei kouluttautunut lääkäriksi, mutta se ei itse tilannetta ratkaise. Uutta koulutusta en oikein voi enää hommata, koska kaksi paperia jo plakkarissa. Turhauttaa ja stressaa. Ystäväpiirissäni on useampi akateeminen työtön etsinyt yli vuoden töitä eikä saanut, heilläkin ehkä harvinaisempi ala tosin. Minä olen kuitenkin ainoa, joka olisi meistä valmis muuttamaan työn perässä useamman sadan kilsan päähän, mutta se ei tunnu nyt riittävän. Miksi tämä on niin takkuista? Mitä ihmettä tehdä, että saisi työtä? Minulle kelpaisi ns. hanttihommatkin joksikin aikaa, mutta niihin en pääse kun kuulemma olen ylikoulutettu, rekrytoijat sanovat suoraan että ottavat mieluummin jonkun matalasti koulutetun (minkä toki ymmärrän hyvin). Villit ideat nyt kehiin.. Millä voisi työllistää itsensä?
Kommentit (114)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä maa on taputeltu. Tätä se nyt on. Ei voi mitään.
Noh noh, kyllä se kurjistaminen loppuu kun se laitetaan loppumaan. Suomalaiset nyt vaan on nukkunut ja nukkuu Ruususen unta.
Itse teen yleensä useaa osa-aikatyötä ja yhden niistä sain kesällä, kun soitin suoraan työnantajalle. Kyse on määräaikaisesta sopparista, jota en uusi sen loputtua, sillä työ on niin uuvuttavaa. Olen itsekin akateeminen ja työtä on vaikea löytää, koska on aina joku ylikoulutettu tai ala on muuten vaan väärä. Minäkin olen surkutellut, että ei tullut luettua lääkäriksi, mutta minkäs teet.
Joka tapauksessa olen itse päättänyt lopettaa työnhausta stressaaminen, sillä nykyinen työni on niin väsyttävää, että olen mieluummin vaikka työtön. En aio enää lähteä hakemusten lähettelyrumbaan. Elän vaikka jatkossa ukkoni siivellä ja pistäydyn tempputyöllistämiskursseilla juomassa kahvia ja turinoimassa muiden työttömien kanssa. Toki yrittäjyys on vaihtoehto, mutta se täytyy punnita tosi tarkkaan, että onko mieltä.
Voi olla että saisin ulkomailta helpommin töitä. Mies ja lapset on kuitenkin ollut syy hakea vain Suomesta. Ap.
Täällä sama tilanne ap! Etsin töitä, kaivan kaivamista ja odotan ja odotan mutta minnekään ei pääse. Olen alkanut nyt katsomaan ulkomailta, ei täällä ole enää mitään. ;/
Vittusaatanaperkele inhoan tätä. Anteeksi kielenkäyttö... ärsyttää vaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä stressaa kans... Ja työkkäri vain lisää stressiä. Ihan kamalan stressaantunut ja masentunut olo, kun työkkäri pommittaa soitoilla, maileilla, tekstiviesteillä ja työtarjouksilla. Mä olen jo niin väsynyt hakemaan noita työkkärin laittamia paikkoja, jotka ei sovellu minulle yleensä mitenkään. Nyt onkin sitten parhaillaan 3kk karenssi menossa, kun jätin yhteen paikkaan hakematta. Kaikkiin muihin hain plus ne itse löytämäni paikat, mutta ei riitä. Karenssi tuli ja siihen päälle vielä uusi työtarjous... Sitä pitää huomiseen mennessä hakea.
Haen jatkuvasti töitä ja parhaillaankin odotan vastausta kahdesta paikasta, mutta huonot on mahdollisuudet nelikymppisellä ja vielä kokemattomalla.
Tuo työkkäri stressaa ihan älyttömästi, kun koko ajan hämmentää ja sekoittaa työnhakuani. On todella vaikea keskittyä enää kunnolla hakemuksiin ja haastatteluihin valmistautumiseen, kun takaraivossa jyskyttää työkkärin työtarjoukset, päivämäärät ja ilmoitusvelvollisuudet heille sun muut.
Itsellä samankaltainen tilanne, paitsi menen ensi vuoden alussa kouluun koska minulla on vielä "tilaa" opiskella. Tämä siksi että omalla alalla paikkoja nolla ja muuallekaan en ole päässyt, vaikka olen hakenut. Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse teen yleensä useaa osa-aikatyötä ja yhden niistä sain kesällä, kun soitin suoraan työnantajalle. Kyse on määräaikaisesta sopparista, jota en uusi sen loputtua, sillä työ on niin uuvuttavaa. Olen itsekin akateeminen ja työtä on vaikea löytää, koska on aina joku ylikoulutettu tai ala on muuten vaan väärä. Minäkin olen surkutellut, että ei tullut luettua lääkäriksi, mutta minkäs teet.
Joka tapauksessa olen itse päättänyt lopettaa työnhausta stressaaminen, sillä nykyinen työni on niin väsyttävää, että olen mieluummin vaikka työtön. En aio enää lähteä hakemusten lähettelyrumbaan. Elän vaikka jatkossa ukkoni siivellä ja pistäydyn tempputyöllistämiskursseilla juomassa kahvia ja turinoimassa muiden työttömien kanssa. Toki yrittäjyys on vaihtoehto, mutta se täytyy punnita tosi tarkkaan, että onko mieltä.
Yrittäjyys on iso riski, koska voisin myydä osaamistani vain konsulttiroolissa, enkä ole varma tuottaisiko se elantoa minun alalla. Ehkä sinulla on sama? Jos sitä saisi edes kokeilla sivutoimisesti menettämättä työttömyystukia niin kokeilisin, mutta nyt riskit liian isot. Pakko ajatella lasten elättämistä.
Teen jokaiseen avoimeen paikkaan uuden siihen muokatun hakemuksen ja siihen muokatun cv:n. Eli yhden paikan hakeminen on parin päivän työ. Raskasta. Ja ahdistaa aina jäädä toiseksi tai kolmanneksi ison työn jälkeen.
En osaa tuntea että elämä olisi mielekästä ilman työtä. Harrastuksia on joo, mutta haluan tehdä jotain merkityksellistä. Ap.
Jaha, työttömät lusmut kokoontuu avlla päivällä valittamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaha, työttömät lusmut kokoontuu avlla päivällä valittamassa.
No mitäs meidän pitäisi tehdä kun töitä ei saa ja hakee jo kaikkea mitä vain ikinä keksii hakea?
Sama juttu. Minullakin on kaksi tutkintoa ja toisen opiskelin nimenomaisesti siksi, koska sillä piti olla hyvin töitä. No ei ole enää ja niihinkin vähiin paikkoihin mitä on otetaan vain nuoria. En jaksaisi millään opiskella enää kolmatta tutkintoa, kun ei se poista sitä vikaa minusta, että olisin vastavalmistunut ja liian vanha. Yrittäjyys kiinnostaa, mutta siihen on vaikea lähteä kun toimeentulo olisi aivan epävarmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaha, työttömät lusmut kokoontuu avlla päivällä valittamassa.
Ei siis koske sua, joten voit poistua.
Jos oot ollut (olikaan se) puoli vuotta työttömänä, niin oot oikeutettu palkkatukeen. Kantsii mainostaa sen mahdollisuutta työnantajalle. Saa edes hetkeksi töitä ja työnantaja tekijän vähän halvemmalla. Hyvällä lykyllä tuotat yritykselle tulosta tai oot muuten vaan kiinnipitämisen arvoinen ja saatkin jatkaa.
Paskaahan tää on. Itse oon ollut työtön joulukuusta, kun valmistuin. Oman alan töistä kun ei oo työkokemusta niin mihinkään ei kelpaa.. Haen töitä tällä hetkellä koko Suomen laajuudelta, mutta vissiin johonkin pikkupitäjiinkin tunkua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Minullakin on kaksi tutkintoa ja toisen opiskelin nimenomaisesti siksi, koska sillä piti olla hyvin töitä. No ei ole enää ja niihinkin vähiin paikkoihin mitä on otetaan vain nuoria. En jaksaisi millään opiskella enää kolmatta tutkintoa, kun ei se poista sitä vikaa minusta, että olisin vastavalmistunut ja liian vanha. Yrittäjyys kiinnostaa, mutta siihen on vaikea lähteä kun toimeentulo olisi aivan epävarmaa.
Kaksi tutkintoa aiheuttaa vaan sen, että on auttamatta ylikoulutettu kaikkeen siivoamiseen, kassatyöhön ym :( . Koska minä ainakin olisin halukas tekemään sellaistakin, että olisi edes jotain. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen yleensä useaa osa-aikatyötä ja yhden niistä sain kesällä, kun soitin suoraan työnantajalle. Kyse on määräaikaisesta sopparista, jota en uusi sen loputtua, sillä työ on niin uuvuttavaa. Olen itsekin akateeminen ja työtä on vaikea löytää, koska on aina joku ylikoulutettu tai ala on muuten vaan väärä. Minäkin olen surkutellut, että ei tullut luettua lääkäriksi, mutta minkäs teet.
Joka tapauksessa olen itse päättänyt lopettaa työnhausta stressaaminen, sillä nykyinen työni on niin väsyttävää, että olen mieluummin vaikka työtön. En aio enää lähteä hakemusten lähettelyrumbaan. Elän vaikka jatkossa ukkoni siivellä ja pistäydyn tempputyöllistämiskursseilla juomassa kahvia ja turinoimassa muiden työttömien kanssa. Toki yrittäjyys on vaihtoehto, mutta se täytyy punnita tosi tarkkaan, että onko mieltä.
Yrittäjyys on iso riski, koska voisin myydä osaamistani vain konsulttiroolissa, enkä ole varma tuottaisiko se elantoa minun alalla. Ehkä sinulla on sama? Jos sitä saisi edes kokeilla sivutoimisesti menettämättä työttömyystukia niin kokeilisin, mutta nyt riskit liian isot. Pakko ajatella lasten elättämistä.
Teen jokaiseen avoimeen paikkaan uuden siihen muokatun hakemuksen ja siihen muokatun cv:n. Eli yhden paikan hakeminen on parin päivän työ. Raskasta. Ja ahdistaa aina jäädä toiseksi tai kolmanneksi ison työn jälkeen.
En osaa tuntea että elämä olisi mielekästä ilman työtä. Harrastuksia on joo, mutta haluan tehdä jotain merkityksellistä. Ap.
Juuri näin. Näen yrittäjyyden raadollisuuden nykysuomessa päivittäin, sillä mieheni on yrittäjä ja osa työnantajistani on yksityisyrittäjiä. TE-toimisto kyllä koetti painostaa minuakin yrittäjäksi alalle, jolle minulla ei ole pätevyyttä. Siksi olen nyt koettanut roikkua noissa osa-aikatöissä, ettei tarvitse olla TE-kiusaajien uhrina. Yrittäjänä ei saa mitään tukia mistään, niin se on tosissaan valtava riski.
Jatkuva hakemusten teko on uuvuttavaa. Yrittää aina miettiä sopivat lätinät ja tietää jo lähettäessään, että kaikki niin turhaa.
Toisaalta voin sanoa, että jos työ ei ole mielekästä, niin sekin nakertaa pian omanarvontuntoa melko tehokkaasti ja päivä päivältä on vaikeampi työmalle lähteä.
t. 7
Vierailija kirjoitti:
Jos oot ollut (olikaan se) puoli vuotta työttömänä, niin oot oikeutettu palkkatukeen. Kantsii mainostaa sen mahdollisuutta työnantajalle. Saa edes hetkeksi töitä ja työnantaja tekijän vähän halvemmalla. Hyvällä lykyllä tuotat yritykselle tulosta tai oot muuten vaan kiinnipitämisen arvoinen ja saatkin jatkaa.
Paskaahan tää on. Itse oon ollut työtön joulukuusta, kun valmistuin. Oman alan töistä kun ei oo työkokemusta niin mihinkään ei kelpaa.. Haen töitä tällä hetkellä koko Suomen laajuudelta, mutta vissiin johonkin pikkupitäjiinkin tunkua...
Oon ollu 5 kk työttömänä nyt. Toinen koulutukseni on geologian alalta, toista en halua tänne laittaa ettei tunnistettaisi. Kauppatieteellisen tai vaikka viestintä tms alan ihmisenä voisi palkkatuella onnistuakin, mutta minun koulutukset on vähän sellaisia, että niistä ei joka toisessa firmassa voida hyödyntää. Mutta kiitos ideasta, mietin sitäkin. Ap.
Minulla on kaverini joka perusti muutaman yrityksen, nyt kai kolmas menossa, aiemmat vaihtoi muutaman miljoonan ja myi ne pois. Nyt asuu Arabiemiraateissa ja ajaa Cadillacilla. Miksi työttömät valitatte, yrittäkää itse. "Mutta se on riski yhyy yhyy" onpa taas uusavutonta. Elämä on riski, valittamalla ei saa mitään. Pitäsikö vetää riskittä jotain isoa palkkaa sitten, ei ihme ettei maksajia oo jonoksi. Miksi äylkkäimmät tekis tulosta edes jollekin muulle, miksi ei itselle?
JaakkoMiettinen kirjoitti:
Minulla on kaverini joka perusti muutaman yrityksen, nyt kai kolmas menossa, aiemmat vaihtoi muutaman miljoonan ja myi ne pois. Nyt asuu Arabiemiraateissa ja ajaa Cadillacilla. Miksi työttömät valitatte, yrittäkää itse. "Mutta se on riski yhyy yhyy" onpa taas uusavutonta. Elämä on riski, valittamalla ei saa mitään. Pitäsikö vetää riskittä jotain isoa palkkaa sitten, ei ihme ettei maksajia oo jonoksi. Miksi äylkkäimmät tekis tulosta edes jollekin muulle, miksi ei itselle?
Ei yrityksen perustaminen ole mikään kummoinen juttu, ongelma muodostuu siitä että edes potentiaalisilla asiakkailla ei ole enää ostovoimaa. Yrittele siinä sitten, ja ilmiö on globaali...
Monihan vihjailee jo ilmoituksissa, että ottavat vain opiskelijoita. "Sopii hyvin myös opiskelijalle" ja sitten yllättäen opiskelija sen paikan saakin.
Tämä maa on taputeltu. Tätä se nyt on. Ei voi mitään.