Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaikki pitää saada ilmaiseksi?
19.09.2016 |
Tätä ei saisi Suomessa sanoa ääneen. Mutta kerrankos. Eräs tuttu kirjailija tokaisi äsken tiivistyksen, joka jäi päähäni pyörimään. Häntä ärsytti, kun helmikaulakoruiset naiset tulevat sanomaan, etteivät valitettavasti ole päässeet lukemaan kirjailijan viimeisintä kirjaa koska ne ovat kirjastoissa varattuina. Siis ilmiselvästi varakkaat ihmiset, joille kirjan ostaminen (noin 30 euroa) ei olisi mikään iso juttu.
Ei voi mitään. Hieno kirjastolaitoksemme on osaltaan luonut ilmaisuuden kulttuurin, jossa kirjaa ei arvosteta. Ilmaiseksi pitäisi saada.
Ikävä tosiasia on, että jos kirjoja ei osteta, ei niitä pian enää julkaista. Kirjojen kustantaminen ei ole mikään kultakaivos. Päinvastoin. 90 % kirjoista on kustantajalle tappiollisia. Sama pätee musiikkiin. On Paulo Coelhon kirjoista tai listahittimusiikista mitä mieltä tahansa, ne mahdollistavat kulttuurin monimuotoisuuden, kaikki ne tuhannet ja taas tuhannet tappiolliset kirjat ja levyt, käytännössä kaiken uutta luovan ja mielenkiintoisen kulttuurin.
Tämä on myös yksi syy siihen, miksi piratismi on kaventanut musiikkikulttuuria julmalla tavalla ja sama uhkaa e-kirjan myötä kirjallisuutta. Hittejä piratoidaan kaikkein eniten, on sitten kyse Madonnasta tai Harry Pottereista. “Ei miljonäärit ja ‘ahneet levy-yhtiöt’ lisää rahaa tarvitse” -piraattiväite unohtaa sen tosiasian, että hittien tuomat rahat mahdollistavat kulttuurisen monimuotoisuuden, joka tekee elämästä elämisen arvoista.
Kommentit (142)
En halua omistaa kaikkia kirjoja mitkä luen. Ostan kirjan uutena vain jos se on jotain sarjaa jonka tiedän joka tapauksessa olevan hyvä. Muuten lainaan kyllä ensin kirjastosta, ja ostan sitten jos pidän kirjasta.
Harmittaisi hirveästi maksaa euroakaan kirjasta joka olisi täysi susi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oikein korreloi. Kirjastojen olemassaolon aikana kirjoja on alkanut tulla joka tuutista. Myyntiäkin on todella paljon. Mielestäni 30 on aivan liikaa kirjasta, jonka painaminen maksaa 0,5 euroa. Sama pätee ihan kaikkeen täällä myytyyn: lähes kaiken saat paljon edullisemmin ulkomailta. Mikäli kirjoja ei voida myydä alle 30 euron hintaa, kuuluu sellaisten kirjailijoiden ja kustantajien poistua kuviosta. Sitä kutsutaan kilpailuksi.
Suurin osa niistä kirjailijoista on vain ja ainoastaan olemassa koska niille maksetaan tukia ja kirjoja pidetään kirjastossa.
Sellaisia kirjailijoita ei pitäisi ollakkaan.
Mutta sitten on kirjailijoita jotka tekevät kunnon kirjoja. On naurettavaa väittää että kirjan tekeminen maksaa vain 0,5 euroa. Pelkkä painokustannus on paljon suurempi. Kirjaa voi joutua kirjoittamaan pari vuottakkin jos sitä kirjoittaa täysipäiväisesti joka ikinen päivä.
Joten tietenkin siitä pitää maksaa
Ei varmasti maksa kirjan pelkkä painaminen paljoa enempää. Kirjan kirjoittajan riski on tehdä paska kirja, joka ei myy. Se ei ole muiden ongelma. Tekisitkö sinä esimerkiksi sellaista ruokaa, jota kukaan ei syö? Ihan samalla tapaa kirjailijoidenkin pitää kirjoittaa sellaista, mistä ihmiset kiinnostuvat. Mikäli joku ihannoi muuta kuin myyvää kirjallisuutta, voi katsoa YLE:ä ja nauttia Neuvostoliiton aikaisista elokuvista tms.
Älä sitten luekkaan niitä kirjoja. Jos ei ole valmis maksamaan niin ei ole oikeutta lukeakkaan.
Sitä paitsi kirjastot juuri estävät kirjojen myyntiä koska ne varastavat kirjailijoiden kirjoja ja ihmiset lukevat ilmaiseksi kirjaston kirjoja.
Itse olen kirjoittanut pari ns. hyötykirjaa. Saan kirjastokorvausta lainatuista teoksista ja olen ihan tyytyväinen järjestelyyn. Suomessa on toimiva kirjastolaitos. Käyttäkää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, aikamoisia oletuksia. Minulla on helmikaulakoru ja muitakin koruja. Olen perinyt ne. En ole varakas, vaan muutaman satasen kuussa tienaava toista yliopistotutkintoa opiskeleva rättiväsynyt nainen, joka ei ikimaailmassa voisi kuvitella käyttävänsä 30 euroa viihdekirjaan itselle.
Ihan turhaan otit nyt itseesi. Varmasti niillä helmikorunaisilla on ollut muutenkin sellainen habitus, että heidät tunnistaa varakkaiksi. Se, ettei tuo kirjailija luetellut kaikkia minkkiturkiksia, muotilaukkuja ynnä muuta johtuu ihan siitä, että järkevä ihminen ymmärtää tuosta yhdestä vihjeestä (helmikoru), millaisesta tyypistä oli kyse. Voi jopa olla, ettei heillä ensinkään ollut helmiä, vaan näitä muita rikkaan ihmisen tunnuksia. Sinä sen sijaan otit kielikuvan konkreettisesti ja päätit nillittää turhasta.
Tai no, mistä minä tiedän, josko sinullakin on perittynä turkiksia ja muuta merkkikamaa ja kuljet ne ylläsi, teeskennellen, ettet ulkomuodollasi luo tietynlaista kuvaa.
Huoh. En ottanut itseeni. Kannattaisi kyllä elämässä pärjäämisen kannalta opetella käyttäytymisen ja kritiikin sietämisen alkeet. Niin ei tarvitsisi hyökätä henkilökohtaisuuksiin ja alkaa kommentoida toisia epäjärkeviksi ja turhasta nillittäjiksi. :)
No niin, takaisin itse aiheeseen. Ihmisellä, jopa minulla, voi olla koruja käsissä, päässä ja kaulalla. Vaatetus saattaa olla tyylikäs ja kokonaisuus saattaa näyttää arvokkaalta tai olla oikeastikin arvokas. Päällä oleva ei kuitenkaan aina kerro mitään henkilön käyttövarallisuudesta. Velkaa voi olla paljon ja henkilö voi elää luotolla tai kaurapuurolinjalla. Tai asut voivat olla jäljitelmiä. Tai henkilö voi olla käyttänyt kaikki rahat ulkoasuunsa. Jos sormea koristaa kymppitonnin sormus ja lanteilla keikkuu design-laukku, ei siitä voi automaattisesti päätellä henkilöllä olevan varaa ihan mihin tahansa. Itselläni ei tulisi mieleenkään ajatella siten. Monet hyvin varakkaat voivat itse asiassa ulospäin näyttää tavallisilta.
Jos rahat on käytetty asuihin tms. ja kirjoja ei haluta ostaa, niin ok, se on henkilön oma arvostusasetelma. Ei kellään ole velvollisuutta haluta ostaa juuri kirjoja, asettaa ne ykkösprioriteetiksi hankintalistalle. Henkilö voi kokea saavansa enemmän pidempiaikaista nautintoa esim. helmien hankkimisesta. Kirjastot ovat yhteiseen hyvään tarkoitettuja. Ne on rahoitettu verorahoilla (ei suinkaan ilmaiseksi), ja niillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa.
Ihan mielenkiintoista. Jos julkisia kirjastoja ei olisi, luuletko tosiaan, ettei joku yksityinen taho loisi/olisi luonut samanlaista järjestelmää? Verorahoja ei käytettäisi, mutta kirjastoon olisi esim. pieni vuosimaksu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ostaa kirja vain ostamisen vuoksi? Ihmisten kirjahyllyt ovat täynnä mitä ihmeellisempiä lukemattomia teoksia. Ei kannata ostaa ostamisen vuoksi. Kämpät ovat täynnä roimaa ja turhia kirjoja. Itse en osta yhtään kirjaa ellei kyse on hyötykirjasta.
Älä sitten luekkaan niitä kirjoja
Kannattaa käyttää kirjastoa. Kirjailija saa lainatusta kirjasta myös ns. kirjastokorvauksen. Suomessa on maailman upein verotaroilla toimiva kirjastolaitos. Kierrätyskeskukset ovat täynnä kirjoja, sielä saa eurolla parilla varsin uusia kirjoja, osan jopa ilmaiseksi.
Ei esim. Tervon kirjojakaan kannata ostaa vain kannattaakseen Tervon taloutta vaan jos kirjan aihe kiinnostaa. Ei kirjojen ostaminen ole mitään hyväntekeväisyyttä vaan tuotekauppaa, joka toimii samoin ehdoin kuin minkä tahansa muun tuotteen.
Mutta kun ne ei toimi kuin muu tuotekauppa. Muissa tuotteissa ei teuotteiden tekijöiden tuotteita varasteta ja sen jälkeen anneta ilmaiseksi.
Kirjastokorvaukset on täysin turhia. Ne on niin pieniä että jopa Spotifyn korvaukset on ruhtinaallisia niihin verrattuna.
Juuri tuon takia kirjakustantamot haluaa e-kirjat. Niitä ei valtio voi varastaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiintoista. Jos julkisia kirjastoja ei olisi, luuletko tosiaan, ettei joku yksityinen taho loisi/olisi luonut samanlaista järjestelmää? Verorahoja ei käytettäisi, mutta kirjastoon olisi esim. pieni vuosimaksu.
Johan niitä on kirjavuokraamoita missä voi vuokrata e-kirjoja.
Onhan tässä maassa elokuvavuokraamoitakin joten kyllä kirjavuokraamoitakin olisi jos ei olisi kirjastoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveyden- ja lakiasiainhoidossa, rakennusteollisuudessa, pankkisektorilla ja energiantuotannossa tämä ilmaisuuden ongelma on hoidettu hienolla tavalla. Mielestäni myös kirjailijat voisivat ottaa tästä opikseen.
Kun katson hallituksen budjettipäätöksiä ensi vuodelle, leikkaa se niin paljon tulojani ensi vuonna, että en osta montakaan kirjaa tai jos ostan, niin halvalla kuin pystyn. Kirjat ovat hinnoiltaan ylellisyystavaraa hyvätuloisille ja koulutetuille. Lasten lukeminen vähenee, kun lastenkirjojen hinta ja laatu ei kohtaa ja kurjakaupat ovat kohta historiaa. Vähän yli sadan sivun läpäre maksaa yli parikymppiä uutena ja luvun jälkeen et saa myytyä mihinkään samaan hintaan. Menoja on niin paljon nykyään, kun kaikki kallistuu, että kirjojen osto jää viimeiseksi suurimmassa osassa talouksia. Onneksi kirjastoja ei vielä ole lopetettu ja laitettu maksumuurin taakse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, lukeminen taitaa olla jatkossa aika harvojen harrastus. Nyt puhutaan jo, että peruskoulun päättävistä 15 prosenttia on lukutaidottomia - eivät ymmärrä lukemaansa. Ammattiopistossa työskentelevä äidinkielen opettaja kertoi, että kokonaisen kirjan lukeminen on niin mahdoton vaatimus, että nykyään kirjallisuuteen tutustutaan vain novellien avulla.
Somessa kirjoittaminen on muuttunut pitkälti kuvateksteiksi - tärkein on kuva ja visuaalisuus, muutaman sanan teksti täydentää kuvaa tai videota. Peruskoulun oppimateriaalit pyritään muuttamaan liian raskaista kirjoista pelien pelaamiseen ja videoiden katsomiseen.
Tässä kontekstissa tuntuu hassulta kurnuttaa siitä, että lukijat eivät maksa kolmeakymppiä kirjasta. Kympillä kuussa saa rajattomasti katsella Netflixiä tai kuunnella Spotifyta. Isossa kotikaupungissani on entisen kolmen sijaan enää yksi kirjakauppa, ja suurin osa sen pinta-alasta esittelee kirjojen sijaan toimistotarvikkeita, askartelu- ja skräppäystarpeita, onnittelukortteja ja paketointitarvikkeita. Maailma muuttuu, Eskoseni.
Pakkohan sen kirjakaupan on myydä muuta kun kirjastojen takia ei kirjoja osteta.
Ihailtavaa logiikkaa... Ihan tutkitusti kirjoja ostavat ja lainaavat ihan samat henkilöt - ne, jotka harrastavat lukemista. Jos kirjastot lopetettaisiin, suurimmalla osalla kirjailijoita olisi teoksilleen niin vähän lukijoita, ettei heidän kirjojaan enää julkaistaisi kuin korkeintaan omakustanteena.
Väittäisin kyllä, että suurimmalle osalle suomalaisista 30 € romaanin lukemisesta on ihan naurettava ajatus. Suuri osa myydyistä romaaneista ostetaan lahjaksi, ja kolmekymppiä on käypä hinta lahjasta. Niistä isänpäivälahjaksi ostetuista ilkkaremeksistä aika moni istuu hyllyssä lukemattomina - koska ne on ostettu lahjan vuoksi, ei hyvänä kirjana.
Olen itse hyvätuloinen ja innokas lukija, enkä kyllä minäkään maksaisi 30 € romaanista. Oman alan oppikirjoista maksan jopa yli 200 €, mutta ne paitsi kulkevat kirjanpidossa myös taatusti ovat monivuotisia ystäviä. Muuten ostamani kirjat ovat aina sellaisia, joita ei saa kirjastosta - ja yleensä englanninkielisiä e-kirjoja. Vuoden sisään ostamistani ei-ammattikirjoista ylivoimaisesti kallein kustansi vajaat 17 dollaria, ja senkin ostamista tuumasin pari päivää. Jos kirjastoa ei olisi, olisin lainaamistani kirjoista ostanut omaksi vain matkaopaskirjoja. Kun ilmaiseksi saa, kirjastosta voi kantaa kotiin kaikkea hupsuakin, jota ei muuten taatusti tulisi valittua.
Ei se riitä jos ostat yhden tai kaksi kirjaa vuodessa (siinä missä keskiverto tallaaja ei osta koskaan yhtäkään), jos törkeästi lainaat ilmaiseksi kirjoja verorahoilla ylläpidettävistä kirjastoista.
Toisin kuin suurin osa kirjailijoista, olen yhteiskunnan nettomaksaja - ja itse asiassa törkeästi lainaan kirjatosta sinne itse maksamiani kirjoja. Pointtini oli, että minulla kyllä olisi varaa ostaa kirjahyllyllinen kirjoja vuodessa - mutta en tee niin, koska en tykkää maksaa turhasta. Eiköhän kirjailijoidenkin ole korkea aika siirtyä siihen työelämän maailmaan, jossa me muutkin elämme: ole tehokkaampi ja julkaise enemmän, kirjoita paremmin ja myy enemmän, elä pienillä tuloilla tai vaihda alaa. Kirjoittaminen on hauska harrastus, mutta harvempi niillä hauskoilla harrasteilla tiliä tekee.
Muiden ammattien tuotteita ei varastetakaan valtion tahoilta niin kuin kirjailijoiden.
Jokaisen julkisen puolella työskentelevän pitäisi sitten tehdä työtään ilmaiseksi. Koska ne ei tuota mitään eikä kukaan ole valmis maksamaan niiden työstä.
Tirsk. Julkisella puolella lasketaan suoritteet aikasen tarkkaan ja niihin on yllettävä: montako pidettyä oppituntia, syötyä laitosateriaa, puhdistettua lattianeliötä, potilaskäyntiä, kirjoitettua reseptiä, otettua verikoetta, vastattua puhelua, vaihdettua vaippaa, jaettua lääkettä, kolattua pihaa, asvaltoitua tiemetriä, ajettua kilometriä, tarkastettua matkalippua, maalattua neliömetriä, vaihdettua lamppua. Nämä nyt noin esimerkkeinä tuottamattomasta työstä, yhtä tarpeettomia hommia kuin kirjailijankin tehtävät vai miten se nyt oli...
Tuotteen tai palvelun hinta on se, mitä siitä suostutaan maksamaan. Toki voi kuvitella tunnin työnsä arvoksi vaikkapa tuhat euroa. Tosin jos kukaan ei siksi osta työtäsi, tuntipalkkasi arvo ei silloin ole tuhat vaan nolla euroa. Vaikea varastaa sellaista, mitä ei ole koskaan ollut muualla kuin jonkun mielikuvituksessa.
Kuka julkisen puolen hommista maksaa vapaassa markkinataloudessa?
On aika hassua kun kulttuurialalle kaivataan vapaata markkinataloutta. :) Mitähän koko alasta olisi vapaaseen markkinatalouteen siirtyessä jäljellä? Suomessa lopetettaisiin silloin kirjastolaitos ja kaikki taiteilija-apurahat ja muut taiteilijoiden avustukset (ei enää kivoja ilmaisia talvia taiteilijaresidensseissä etelän lämmössä, sniff). Suomessa ei tehdä yhtään oopperaa ilman yhteiskunnan vahvaa tukea, ooppera lakkaisi olemasta. Markkinataloudessa kaikki kaupunginteatterit, -orkesterit ja -museot lopetettaisiin, ei enää yhtään taidenäyttelyä kunnan vitriineissä eikä yhtään kulttuurisihteriä niitä järjestämässä. Konservatoriot ja taidekoulut lopetettaisiin. Suomessa olisi vuosittain noin 15 kirjailijaa, remesten lisäksi Anneli Auerin kirja julkaistaisiin.
Mitenkäs se markkinatalous taas sopisi julkiselle puolelle? Vai oliko se niin, että Posti ja kuntien sähkölaitokset ovat jo siirtyneet voittoa tavoitteleviksi liikelaitoksiksi? Olikos se niin, että suuri osa vanhustenhoidosta on jo siirtynyt yksityisiin, voittoa tavoittelevien yrityksiin? Olikos se niin, että suurissa kaupungeissa on jo monta yksityistä päiväkotia? Olikos se sittenkin niin, että Suomessa moni kunta on jo siirtänyt koko terveydenhuoltonsa yksityiselle yritykselle?
Niistä julkisen puolen "hanttihommista" maksetaan, koska a) ihmiset tarvitsevat ja haluavat niiden tuottamia hyödykkeitä ja b) niitä hommia tehdään tuottavasti. Siinä ihan vapaassa markkinataloudessa lapsen päivähoidosta maksetaan nykyisen kahdensadan sijaan tonni kuussa, kun ei niitä tenavia voi työpäivän ajaksi kotiinkaan jättää. Ikävä kyllä vapaaseen markkinatalouteen siirtyessä on vaikea myydä kolmenkympin kirjaa satasella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ostaa kirja vain ostamisen vuoksi? Ihmisten kirjahyllyt ovat täynnä mitä ihmeellisempiä lukemattomia teoksia. Ei kannata ostaa ostamisen vuoksi. Kämpät ovat täynnä roimaa ja turhia kirjoja. Itse en osta yhtään kirjaa ellei kyse on hyötykirjasta.
Älä sitten luekkaan niitä kirjoja
Taidat olla vielä aika nuori, kun katsot asioita varsin sueppeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Häntä ärsytti, kun helmikaulakoruiset naiset tulevat sanomaan, etteivät valitettavasti ole päässeet lukemaan kirjailijan viimeisintä kirjaa koska ne ovat kirjastoissa varattuina. Siis ilmiselvästi varakkaat ihmiset, joille kirjan ostaminen (noin 30 euroa) ei olisi mikään iso juttu."
Jaa, aikamoisia oletuksia. Minulla on helmikaulakoru ja muitakin koruja. Olen perinyt ne. En ole varakas, vaan muutaman satasen kuussa tienaava toista yliopistotutkintoa opiskeleva rättiväsynyt nainen, joka ei ikimaailmassa voisi kuvitella käyttävänsä 30 euroa viihdekirjaan itselle. Monella hyvätuloisellakin muuten on aikamoiset velat.
Mitä jos menisit töihin välillä, etkä haalisi tutkintoja toisensa perään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, aikamoisia oletuksia. Minulla on helmikaulakoru ja muitakin koruja. Olen perinyt ne. En ole varakas, vaan muutaman satasen kuussa tienaava toista yliopistotutkintoa opiskeleva rättiväsynyt nainen, joka ei ikimaailmassa voisi kuvitella käyttävänsä 30 euroa viihdekirjaan itselle.
Ihan turhaan otit nyt itseesi. Varmasti niillä helmikorunaisilla on ollut muutenkin sellainen habitus, että heidät tunnistaa varakkaiksi. Se, ettei tuo kirjailija luetellut kaikkia minkkiturkiksia, muotilaukkuja ynnä muuta johtuu ihan siitä, että järkevä ihminen ymmärtää tuosta yhdestä vihjeestä (helmikoru), millaisesta tyypistä oli kyse. Voi jopa olla, ettei heillä ensinkään ollut helmiä, vaan näitä muita rikkaan ihmisen tunnuksia. Sinä sen sijaan otit kielikuvan konkreettisesti ja päätit nillittää turhasta.
Tai no, mistä minä tiedän, josko sinullakin on perittynä turkiksia ja muuta merkkikamaa ja kuljet ne ylläsi, teeskennellen, ettet ulkomuodollasi luo tietynlaista kuvaa.
Huoh. En ottanut itseeni. Kannattaisi kyllä elämässä pärjäämisen kannalta opetella käyttäytymisen ja kritiikin sietämisen alkeet. Niin ei tarvitsisi hyökätä henkilökohtaisuuksiin ja alkaa kommentoida toisia epäjärkeviksi ja turhasta nillittäjiksi. :)
No niin, takaisin itse aiheeseen. Ihmisellä, jopa minulla, voi olla koruja käsissä, päässä ja kaulalla. Vaatetus saattaa olla tyylikäs ja kokonaisuus saattaa näyttää arvokkaalta tai olla oikeastikin arvokas. Päällä oleva ei kuitenkaan aina kerro mitään henkilön käyttövarallisuudesta. Velkaa voi olla paljon ja henkilö voi elää luotolla tai kaurapuurolinjalla. Tai asut voivat olla jäljitelmiä. Tai henkilö voi olla käyttänyt kaikki rahat ulkoasuunsa. Jos sormea koristaa kymppitonnin sormus ja lanteilla keikkuu design-laukku, ei siitä voi automaattisesti päätellä henkilöllä olevan varaa ihan mihin tahansa. Itselläni ei tulisi mieleenkään ajatella siten. Monet hyvin varakkaat voivat itse asiassa ulospäin näyttää tavallisilta.
Jos rahat on käytetty asuihin tms. ja kirjoja ei haluta ostaa, niin ok, se on henkilön oma arvostusasetelma. Ei kellään ole velvollisuutta haluta ostaa juuri kirjoja, asettaa ne ykkösprioriteetiksi hankintalistalle. Henkilö voi kokea saavansa enemmän pidempiaikaista nautintoa esim. helmien hankkimisesta. Kirjastot ovat yhteiseen hyvään tarkoitettuja. Ne on rahoitettu verorahoilla (ei suinkaan ilmaiseksi), ja niillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa.
Kirjastot varastavat toisten omaisuutta. Ne on moraalisesti täysin vastenmielisiä laitoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Häntä ärsytti, kun helmikaulakoruiset naiset tulevat sanomaan, etteivät valitettavasti ole päässeet lukemaan kirjailijan viimeisintä kirjaa koska ne ovat kirjastoissa varattuina. Siis ilmiselvästi varakkaat ihmiset, joille kirjan ostaminen (noin 30 euroa) ei olisi mikään iso juttu."
Jaa, aikamoisia oletuksia. Minulla on helmikaulakoru ja muitakin koruja. Olen perinyt ne. En ole varakas, vaan muutaman satasen kuussa tienaava toista yliopistotutkintoa opiskeleva rättiväsynyt nainen, joka ei ikimaailmassa voisi kuvitella käyttävänsä 30 euroa viihdekirjaan itselle. Monella hyvätuloisellakin muuten on aikamoiset velat.
Mitä jos menisit töihin välillä, etkä haalisi tutkintoja toisensa perään?
Täysin samaa mieltä. Täysin järjetöntä ja moraalitonta tuollainen ikuisuusopiskelu. valtion pitäisi lopettaa sellainen heti
Vierailija kirjoitti:
"Häntä ärsytti, kun helmikaulakoruiset naiset tulevat sanomaan, etteivät valitettavasti ole päässeet lukemaan kirjailijan viimeisintä kirjaa koska ne ovat kirjastoissa varattuina. Siis ilmiselvästi varakkaat ihmiset, joille kirjan ostaminen (noin 30 euroa) ei olisi mikään iso juttu."
Jaa, aikamoisia oletuksia. Minulla on helmikaulakoru ja muitakin koruja. Olen perinyt ne. En ole varakas, vaan muutaman satasen kuussa tienaava toista yliopistotutkintoa opiskeleva rättiväsynyt nainen, joka ei ikimaailmassa voisi kuvitella käyttävänsä 30 euroa viihdekirjaan itselle. Monella hyvätuloisellakin muuten on aikamoiset velat.
Minä olen paikatuissa farkuissa kulkeva yh jolla on kuitenkin varaa ostaa väikkäreitä jos ne ovat kiinnostavia. Priorisointiahan se vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiintoista. Jos julkisia kirjastoja ei olisi, luuletko tosiaan, ettei joku yksityinen taho loisi/olisi luonut samanlaista järjestelmää? Verorahoja ei käytettäisi, mutta kirjastoon olisi esim. pieni vuosimaksu.
Maailmallahan on näitä palveluja. Esim. Amazon Prime maksaa 99 dollaria vuodessa, ja sillä saa vapaan lukuoikeuden valikoimissa oleviin e-kirjoihin, musiikkiin ja videoihin. Vaihtoehtoisesti voi maksaa 10,99 USD kuukaudessa, ilmainen kokeilukuukausi.
Fyysistä kirjastoa ei olisi oikein mahdollista pitää. Esim. kotikaupunkini pääkirjastorakennuksen pelkäksi käyväksi kuukausivuokraksi arvioisin noin satatuhatta euroa. Pelkkien kiinteistökulujen kattamiseksi saisi kerätä aika monta pientä vuosimaksua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, lukeminen taitaa olla jatkossa aika harvojen harrastus. Nyt puhutaan jo, että peruskoulun päättävistä 15 prosenttia on lukutaidottomia - eivät ymmärrä lukemaansa. Ammattiopistossa työskentelevä äidinkielen opettaja kertoi, että kokonaisen kirjan lukeminen on niin mahdoton vaatimus, että nykyään kirjallisuuteen tutustutaan vain novellien avulla.
Somessa kirjoittaminen on muuttunut pitkälti kuvateksteiksi - tärkein on kuva ja visuaalisuus, muutaman sanan teksti täydentää kuvaa tai videota. Peruskoulun oppimateriaalit pyritään muuttamaan liian raskaista kirjoista pelien pelaamiseen ja videoiden katsomiseen.
Tässä kontekstissa tuntuu hassulta kurnuttaa siitä, että lukijat eivät maksa kolmeakymppiä kirjasta. Kympillä kuussa saa rajattomasti katsella Netflixiä tai kuunnella Spotifyta. Isossa kotikaupungissani on entisen kolmen sijaan enää yksi kirjakauppa, ja suurin osa sen pinta-alasta esittelee kirjojen sijaan toimistotarvikkeita, askartelu- ja skräppäystarpeita, onnittelukortteja ja paketointitarvikkeita. Maailma muuttuu, Eskoseni.
Pakkohan sen kirjakaupan on myydä muuta kun kirjastojen takia ei kirjoja osteta.
Ihailtavaa logiikkaa... Ihan tutkitusti kirjoja ostavat ja lainaavat ihan samat henkilöt - ne, jotka harrastavat lukemista. Jos kirjastot lopetettaisiin, suurimmalla osalla kirjailijoita olisi teoksilleen niin vähän lukijoita, ettei heidän kirjojaan enää julkaistaisi kuin korkeintaan omakustanteena.
Väittäisin kyllä, että suurimmalle osalle suomalaisista 30 € romaanin lukemisesta on ihan naurettava ajatus. Suuri osa myydyistä romaaneista ostetaan lahjaksi, ja kolmekymppiä on käypä hinta lahjasta. Niistä isänpäivälahjaksi ostetuista ilkkaremeksistä aika moni istuu hyllyssä lukemattomina - koska ne on ostettu lahjan vuoksi, ei hyvänä kirjana.
Olen itse hyvätuloinen ja innokas lukija, enkä kyllä minäkään maksaisi 30 € romaanista. Oman alan oppikirjoista maksan jopa yli 200 €, mutta ne paitsi kulkevat kirjanpidossa myös taatusti ovat monivuotisia ystäviä. Muuten ostamani kirjat ovat aina sellaisia, joita ei saa kirjastosta - ja yleensä englanninkielisiä e-kirjoja. Vuoden sisään ostamistani ei-ammattikirjoista ylivoimaisesti kallein kustansi vajaat 17 dollaria, ja senkin ostamista tuumasin pari päivää. Jos kirjastoa ei olisi, olisin lainaamistani kirjoista ostanut omaksi vain matkaopaskirjoja. Kun ilmaiseksi saa, kirjastosta voi kantaa kotiin kaikkea hupsuakin, jota ei muuten taatusti tulisi valittua.
Ei se riitä jos ostat yhden tai kaksi kirjaa vuodessa (siinä missä keskiverto tallaaja ei osta koskaan yhtäkään), jos törkeästi lainaat ilmaiseksi kirjoja verorahoilla ylläpidettävistä kirjastoista.
Toisin kuin suurin osa kirjailijoista, olen yhteiskunnan nettomaksaja - ja itse asiassa törkeästi lainaan kirjatosta sinne itse maksamiani kirjoja. Pointtini oli, että minulla kyllä olisi varaa ostaa kirjahyllyllinen kirjoja vuodessa - mutta en tee niin, koska en tykkää maksaa turhasta. Eiköhän kirjailijoidenkin ole korkea aika siirtyä siihen työelämän maailmaan, jossa me muutkin elämme: ole tehokkaampi ja julkaise enemmän, kirjoita paremmin ja myy enemmän, elä pienillä tuloilla tai vaihda alaa. Kirjoittaminen on hauska harrastus, mutta harvempi niillä hauskoilla harrasteilla tiliä tekee.
Muiden ammattien tuotteita ei varastetakaan valtion tahoilta niin kuin kirjailijoiden.
Jokaisen julkisen puolella työskentelevän pitäisi sitten tehdä työtään ilmaiseksi. Koska ne ei tuota mitään eikä kukaan ole valmis maksamaan niiden työstä.
Tirsk. Julkisella puolella lasketaan suoritteet aikasen tarkkaan ja niihin on yllettävä: montako pidettyä oppituntia, syötyä laitosateriaa, puhdistettua lattianeliötä, potilaskäyntiä, kirjoitettua reseptiä, otettua verikoetta, vastattua puhelua, vaihdettua vaippaa, jaettua lääkettä, kolattua pihaa, asvaltoitua tiemetriä, ajettua kilometriä, tarkastettua matkalippua, maalattua neliömetriä, vaihdettua lamppua. Nämä nyt noin esimerkkeinä tuottamattomasta työstä, yhtä tarpeettomia hommia kuin kirjailijankin tehtävät vai miten se nyt oli...
Tuotteen tai palvelun hinta on se, mitä siitä suostutaan maksamaan. Toki voi kuvitella tunnin työnsä arvoksi vaikkapa tuhat euroa. Tosin jos kukaan ei siksi osta työtäsi, tuntipalkkasi arvo ei silloin ole tuhat vaan nolla euroa. Vaikea varastaa sellaista, mitä ei ole koskaan ollut muualla kuin jonkun mielikuvituksessa.
Kuka julkisen puolen hommista maksaa vapaassa markkinataloudessa?
Mitenkäs se markkinatalous taas sopisi julkiselle puolelle? Vai oliko se niin, että Posti ja kuntien sähkölaitokset ovat jo siirtyneet voittoa tavoitteleviksi liikelaitoksiksi? Olikos se niin, että suuri osa vanhustenhoidosta on jo siirtynyt yksityisiin, voittoa tavoittelevien yrityksiin? Olikos se niin, että suurissa kaupungeissa on jo monta yksityistä päiväkotia? Olikos se sittenkin niin, että Suomessa moni kunta on jo siirtänyt koko terveydenhuoltonsa yksityiselle yritykselle?
Voittoa tavoittelevalla liikelaitoksella ja vapaalla markkinataloudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Vapaata markkinataloutta ei ole muutenkaan olemassa kuin teoriassa. Ihmiset eivät ole vapaita toimimaan "rationaalisina kuluttajina", joten siitä johtuvia teoreettisia johtopäätöksiä ei voi sellaisenaan soveltaa reaalimaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ostaa kirja vain ostamisen vuoksi? Ihmisten kirjahyllyt ovat täynnä mitä ihmeellisempiä lukemattomia teoksia. Ei kannata ostaa ostamisen vuoksi. Kämpät ovat täynnä roimaa ja turhia kirjoja. Itse en osta yhtään kirjaa ellei kyse on hyötykirjasta.
Älä sitten luekkaan niitä kirjoja
Taidat olla vielä aika nuori, kun katsot asioita varsin sueppeasti.
Eipä minua ole nuoreksi sanottu enää pitkään aikaan.
Mutta ei kenelläkään ole oikeutta käyttää toisen omaisuutta ilman oikeudenhaltijan lupaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, lukeminen taitaa olla jatkossa aika harvojen harrastus. Nyt puhutaan jo, että peruskoulun päättävistä 15 prosenttia on lukutaidottomia - eivät ymmärrä lukemaansa. Ammattiopistossa työskentelevä äidinkielen opettaja kertoi, että kokonaisen kirjan lukeminen on niin mahdoton vaatimus, että nykyään kirjallisuuteen tutustutaan vain novellien avulla.
Somessa kirjoittaminen on muuttunut pitkälti kuvateksteiksi - tärkein on kuva ja visuaalisuus, muutaman sanan teksti täydentää kuvaa tai videota. Peruskoulun oppimateriaalit pyritään muuttamaan liian raskaista kirjoista pelien pelaamiseen ja videoiden katsomiseen.
Tässä kontekstissa tuntuu hassulta kurnuttaa siitä, että lukijat eivät maksa kolmeakymppiä kirjasta. Kympillä kuussa saa rajattomasti katsella Netflixiä tai kuunnella Spotifyta. Isossa kotikaupungissani on entisen kolmen sijaan enää yksi kirjakauppa, ja suurin osa sen pinta-alasta esittelee kirjojen sijaan toimistotarvikkeita, askartelu- ja skräppäystarpeita, onnittelukortteja ja paketointitarvikkeita. Maailma muuttuu, Eskoseni.
Pakkohan sen kirjakaupan on myydä muuta kun kirjastojen takia ei kirjoja osteta.
Ihailtavaa logiikkaa... Ihan tutkitusti kirjoja ostavat ja lainaavat ihan samat henkilöt - ne, jotka harrastavat lukemista. Jos kirjastot lopetettaisiin, suurimmalla osalla kirjailijoita olisi teoksilleen niin vähän lukijoita, ettei heidän kirjojaan enää julkaistaisi kuin korkeintaan omakustanteena.
Väittäisin kyllä, että suurimmalle osalle suomalaisista 30 € romaanin lukemisesta on ihan naurettava ajatus. Suuri osa myydyistä romaaneista ostetaan lahjaksi, ja kolmekymppiä on käypä hinta lahjasta. Niistä isänpäivälahjaksi ostetuista ilkkaremeksistä aika moni istuu hyllyssä lukemattomina - koska ne on ostettu lahjan vuoksi, ei hyvänä kirjana.
Olen itse hyvätuloinen ja innokas lukija, enkä kyllä minäkään maksaisi 30 € romaanista. Oman alan oppikirjoista maksan jopa yli 200 €, mutta ne paitsi kulkevat kirjanpidossa myös taatusti ovat monivuotisia ystäviä. Muuten ostamani kirjat ovat aina sellaisia, joita ei saa kirjastosta - ja yleensä englanninkielisiä e-kirjoja. Vuoden sisään ostamistani ei-ammattikirjoista ylivoimaisesti kallein kustansi vajaat 17 dollaria, ja senkin ostamista tuumasin pari päivää. Jos kirjastoa ei olisi, olisin lainaamistani kirjoista ostanut omaksi vain matkaopaskirjoja. Kun ilmaiseksi saa, kirjastosta voi kantaa kotiin kaikkea hupsuakin, jota ei muuten taatusti tulisi valittua.
Ei se riitä jos ostat yhden tai kaksi kirjaa vuodessa (siinä missä keskiverto tallaaja ei osta koskaan yhtäkään), jos törkeästi lainaat ilmaiseksi kirjoja verorahoilla ylläpidettävistä kirjastoista.
Toisin kuin suurin osa kirjailijoista, olen yhteiskunnan nettomaksaja - ja itse asiassa törkeästi lainaan kirjatosta sinne itse maksamiani kirjoja. Pointtini oli, että minulla kyllä olisi varaa ostaa kirjahyllyllinen kirjoja vuodessa - mutta en tee niin, koska en tykkää maksaa turhasta. Eiköhän kirjailijoidenkin ole korkea aika siirtyä siihen työelämän maailmaan, jossa me muutkin elämme: ole tehokkaampi ja julkaise enemmän, kirjoita paremmin ja myy enemmän, elä pienillä tuloilla tai vaihda alaa. Kirjoittaminen on hauska harrastus, mutta harvempi niillä hauskoilla harrasteilla tiliä tekee.
Muiden ammattien tuotteita ei varastetakaan valtion tahoilta niin kuin kirjailijoiden.
Jokaisen julkisen puolella työskentelevän pitäisi sitten tehdä työtään ilmaiseksi. Koska ne ei tuota mitään eikä kukaan ole valmis maksamaan niiden työstä.
Tirsk. Julkisella puolella lasketaan suoritteet aikasen tarkkaan ja niihin on yllettävä: montako pidettyä oppituntia, syötyä laitosateriaa, puhdistettua lattianeliötä, potilaskäyntiä, kirjoitettua reseptiä, otettua verikoetta, vastattua puhelua, vaihdettua vaippaa, jaettua lääkettä, kolattua pihaa, asvaltoitua tiemetriä, ajettua kilometriä, tarkastettua matkalippua, maalattua neliömetriä, vaihdettua lamppua. Nämä nyt noin esimerkkeinä tuottamattomasta työstä, yhtä tarpeettomia hommia kuin kirjailijankin tehtävät vai miten se nyt oli...
Tuotteen tai palvelun hinta on se, mitä siitä suostutaan maksamaan. Toki voi kuvitella tunnin työnsä arvoksi vaikkapa tuhat euroa. Tosin jos kukaan ei siksi osta työtäsi, tuntipalkkasi arvo ei silloin ole tuhat vaan nolla euroa. Vaikea varastaa sellaista, mitä ei ole koskaan ollut muualla kuin jonkun mielikuvituksessa.
Kuka julkisen puolen hommista maksaa vapaassa markkinataloudessa?
Mitenkäs se markkinatalous taas sopisi julkiselle puolelle? Vai oliko se niin, että Posti ja kuntien sähkölaitokset ovat jo siirtyneet voittoa tavoitteleviksi liikelaitoksiksi? Olikos se niin, että suuri osa vanhustenhoidosta on jo siirtynyt yksityisiin, voittoa tavoittelevien yrityksiin? Olikos se niin, että suurissa kaupungeissa on jo monta yksityistä päiväkotia? Olikos se sittenkin niin, että Suomessa moni kunta on jo siirtänyt koko terveydenhuoltonsa yksityiselle yritykselle?
Voittoa tavoittelevalla liikelaitoksella ja vapaalla markkinataloudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Vapaata markkinataloutta ei ole muutenkaan olemassa kuin teoriassa. Ihmiset eivät ole vapaita toimimaan "rationaalisina kuluttajina", joten siitä johtuvia teoreettisia johtopäätöksiä ei voi sellaisenaan soveltaa reaalimaailmaan.
Niin paitsi kirjailijoiden kohdalla, joilta ei enää yhteiskunta varastaisi. Mainitsinko jo, että yhteiskunta varastaa kirjailijoilta!!!! Siksi pitää olla vapaa markkinatalous, jotta kirjailijoilta ei enää yhteiskunta varastaisi.
Yst. terv. nimimerkki Munsalan kansallispuku
Alue: Aihe vapaa
Kannattaa käyttää kirjastoa. Kirjailija saa lainatusta kirjasta myös ns. kirjastokorvauksen. Suomessa on maailman upein verotaroilla toimiva kirjastolaitos. Kierrätyskeskukset ovat täynnä kirjoja, sielä saa eurolla parilla varsin uusia kirjoja, osan jopa ilmaiseksi.
Ei esim. Tervon kirjojakaan kannata ostaa vain kannattaakseen Tervon taloutta vaan jos kirjan aihe kiinnostaa. Ei kirjojen ostaminen ole mitään hyväntekeväisyyttä vaan tuotekauppaa, joka toimii samoin ehdoin kuin minkä tahansa muun tuotteen.