Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaikki pitää saada ilmaiseksi?
19.09.2016 |
Tätä ei saisi Suomessa sanoa ääneen. Mutta kerrankos. Eräs tuttu kirjailija tokaisi äsken tiivistyksen, joka jäi päähäni pyörimään. Häntä ärsytti, kun helmikaulakoruiset naiset tulevat sanomaan, etteivät valitettavasti ole päässeet lukemaan kirjailijan viimeisintä kirjaa koska ne ovat kirjastoissa varattuina. Siis ilmiselvästi varakkaat ihmiset, joille kirjan ostaminen (noin 30 euroa) ei olisi mikään iso juttu.
Ei voi mitään. Hieno kirjastolaitoksemme on osaltaan luonut ilmaisuuden kulttuurin, jossa kirjaa ei arvosteta. Ilmaiseksi pitäisi saada.
Ikävä tosiasia on, että jos kirjoja ei osteta, ei niitä pian enää julkaista. Kirjojen kustantaminen ei ole mikään kultakaivos. Päinvastoin. 90 % kirjoista on kustantajalle tappiollisia. Sama pätee musiikkiin. On Paulo Coelhon kirjoista tai listahittimusiikista mitä mieltä tahansa, ne mahdollistavat kulttuurin monimuotoisuuden, kaikki ne tuhannet ja taas tuhannet tappiolliset kirjat ja levyt, käytännössä kaiken uutta luovan ja mielenkiintoisen kulttuurin.
Tämä on myös yksi syy siihen, miksi piratismi on kaventanut musiikkikulttuuria julmalla tavalla ja sama uhkaa e-kirjan myötä kirjallisuutta. Hittejä piratoidaan kaikkein eniten, on sitten kyse Madonnasta tai Harry Pottereista. “Ei miljonäärit ja ‘ahneet levy-yhtiöt’ lisää rahaa tarvitse” -piraattiväite unohtaa sen tosiasian, että hittien tuomat rahat mahdollistavat kulttuurisen monimuotoisuuden, joka tekee elämästä elämisen arvoista.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, lukeminen taitaa olla jatkossa aika harvojen harrastus. Nyt puhutaan jo, että peruskoulun päättävistä 15 prosenttia on lukutaidottomia - eivät ymmärrä lukemaansa. Ammattiopistossa työskentelevä äidinkielen opettaja kertoi, että kokonaisen kirjan lukeminen on niin mahdoton vaatimus, että nykyään kirjallisuuteen tutustutaan vain novellien avulla.
Somessa kirjoittaminen on muuttunut pitkälti kuvateksteiksi - tärkein on kuva ja visuaalisuus, muutaman sanan teksti täydentää kuvaa tai videota. Peruskoulun oppimateriaalit pyritään muuttamaan liian raskaista kirjoista pelien pelaamiseen ja videoiden katsomiseen.
Tässä kontekstissa tuntuu hassulta kurnuttaa siitä, että lukijat eivät maksa kolmeakymppiä kirjasta. Kympillä kuussa saa rajattomasti katsella Netflixiä tai kuunnella Spotifyta. Isossa kotikaupungissani on entisen kolmen sijaan enää yksi kirjakauppa, ja suurin osa sen pinta-alasta esittelee kirjojen sijaan toimistotarvikkeita, askartelu- ja skräppäystarpeita, onnittelukortteja ja paketointitarvikkeita. Maailma muuttuu, Eskoseni.
Pakkohan sen kirjakaupan on myydä muuta kun kirjastojen takia ei kirjoja osteta.
Ihailtavaa logiikkaa... Ihan tutkitusti kirjoja ostavat ja lainaavat ihan samat henkilöt - ne, jotka harrastavat lukemista. Jos kirjastot lopetettaisiin, suurimmalla osalla kirjailijoita olisi teoksilleen niin vähän lukijoita, ettei heidän kirjojaan enää julkaistaisi kuin korkeintaan omakustanteena.
Väittäisin kyllä, että suurimmalle osalle suomalaisista 30 € romaanin lukemisesta on ihan naurettava ajatus. Suuri osa myydyistä romaaneista ostetaan lahjaksi, ja kolmekymppiä on käypä hinta lahjasta. Niistä isänpäivälahjaksi ostetuista ilkkaremeksistä aika moni istuu hyllyssä lukemattomina - koska ne on ostettu lahjan vuoksi, ei hyvänä kirjana.
Olen itse hyvätuloinen ja innokas lukija, enkä kyllä minäkään maksaisi 30 € romaanista. Oman alan oppikirjoista maksan jopa yli 200 €, mutta ne paitsi kulkevat kirjanpidossa myös taatusti ovat monivuotisia ystäviä. Muuten ostamani kirjat ovat aina sellaisia, joita ei saa kirjastosta - ja yleensä englanninkielisiä e-kirjoja. Vuoden sisään ostamistani ei-ammattikirjoista ylivoimaisesti kallein kustansi vajaat 17 dollaria, ja senkin ostamista tuumasin pari päivää. Jos kirjastoa ei olisi, olisin lainaamistani kirjoista ostanut omaksi vain matkaopaskirjoja. Kun ilmaiseksi saa, kirjastosta voi kantaa kotiin kaikkea hupsuakin, jota ei muuten taatusti tulisi valittua.
Ei se riitä jos ostat yhden tai kaksi kirjaa vuodessa (siinä missä keskiverto tallaaja ei osta koskaan yhtäkään), jos törkeästi lainaat ilmaiseksi kirjoja verorahoilla ylläpidettävistä kirjastoista.
Toisin kuin suurin osa kirjailijoista, olen yhteiskunnan nettomaksaja - ja itse asiassa törkeästi lainaan kirjatosta sinne itse maksamiani kirjoja. Pointtini oli, että minulla kyllä olisi varaa ostaa kirjahyllyllinen kirjoja vuodessa - mutta en tee niin, koska en tykkää maksaa turhasta. Eiköhän kirjailijoidenkin ole korkea aika siirtyä siihen työelämän maailmaan, jossa me muutkin elämme: ole tehokkaampi ja julkaise enemmän, kirjoita paremmin ja myy enemmän, elä pienillä tuloilla tai vaihda alaa. Kirjoittaminen on hauska harrastus, mutta harvempi niillä hauskoilla harrasteilla tiliä tekee.
Muiden ammattien tuotteita ei varastetakaan valtion tahoilta niin kuin kirjailijoiden.
Jokaisen julkisen puolella työskentelevän pitäisi sitten tehdä työtään ilmaiseksi. Koska ne ei tuota mitään eikä kukaan ole valmis maksamaan niiden työstä.
Tirsk. Julkisella puolella lasketaan suoritteet aikasen tarkkaan ja niihin on yllettävä: montako pidettyä oppituntia, syötyä laitosateriaa, puhdistettua lattianeliötä, potilaskäyntiä, kirjoitettua reseptiä, otettua verikoetta, vastattua puhelua, vaihdettua vaippaa, jaettua lääkettä, kolattua pihaa, asvaltoitua tiemetriä, ajettua kilometriä, tarkastettua matkalippua, maalattua neliömetriä, vaihdettua lamppua. Nämä nyt noin esimerkkeinä tuottamattomasta työstä, yhtä tarpeettomia hommia kuin kirjailijankin tehtävät vai miten se nyt oli...
Tuotteen tai palvelun hinta on se, mitä siitä suostutaan maksamaan. Toki voi kuvitella tunnin työnsä arvoksi vaikkapa tuhat euroa. Tosin jos kukaan ei siksi osta työtäsi, tuntipalkkasi arvo ei silloin ole tuhat vaan nolla euroa. Vaikea varastaa sellaista, mitä ei ole koskaan ollut muualla kuin jonkun mielikuvituksessa.
Kuka julkisen puolen hommista maksaa vapaassa markkinataloudessa?
Mitenkäs se markkinatalous taas sopisi julkiselle puolelle? Vai oliko se niin, että Posti ja kuntien sähkölaitokset ovat jo siirtyneet voittoa tavoitteleviksi liikelaitoksiksi? Olikos se niin, että suuri osa vanhustenhoidosta on jo siirtynyt yksityisiin, voittoa tavoittelevien yrityksiin? Olikos se niin, että suurissa kaupungeissa on jo monta yksityistä päiväkotia? Olikos se sittenkin niin, että Suomessa moni kunta on jo siirtänyt koko terveydenhuoltonsa yksityiselle yritykselle?
Voittoa tavoittelevalla liikelaitoksella ja vapaalla markkinataloudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Vapaata markkinataloutta ei ole muutenkaan olemassa kuin teoriassa. Ihmiset eivät ole vapaita toimimaan "rationaalisina kuluttajina", joten siitä johtuvia teoreettisia johtopäätöksiä ei voi sellaisenaan soveltaa reaalimaailmaan.
Niin paitsi kirjailijoiden kohdalla, joilta ei enää yhteiskunta varastaisi. Mainitsinko jo, että yhteiskunta varastaa kirjailijoilta!!!! Siksi pitää olla vapaa markkinatalous, jotta kirjailijoilta ei enää yhteiskunta varastaisi.
Yst. terv. nimimerkki Munsalan kansallispuku
No vapaata markkinataloutta ei kuitenkaan ole olemassa. Se on vain kuvitteellinen kehys kuten vaikkapa Jumala. Vähän sama kun sanoisit, että maailmassa on niin paljon pahuutta. Siksi Jumalan pitää olla olemassa. Mitä se edes tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, lukeminen taitaa olla jatkossa aika harvojen harrastus. Nyt puhutaan jo, että peruskoulun päättävistä 15 prosenttia on lukutaidottomia - eivät ymmärrä lukemaansa. Ammattiopistossa työskentelevä äidinkielen opettaja kertoi, että kokonaisen kirjan lukeminen on niin mahdoton vaatimus, että nykyään kirjallisuuteen tutustutaan vain novellien avulla.
Somessa kirjoittaminen on muuttunut pitkälti kuvateksteiksi - tärkein on kuva ja visuaalisuus, muutaman sanan teksti täydentää kuvaa tai videota. Peruskoulun oppimateriaalit pyritään muuttamaan liian raskaista kirjoista pelien pelaamiseen ja videoiden katsomiseen.
Tässä kontekstissa tuntuu hassulta kurnuttaa siitä, että lukijat eivät maksa kolmeakymppiä kirjasta. Kympillä kuussa saa rajattomasti katsella Netflixiä tai kuunnella Spotifyta. Isossa kotikaupungissani on entisen kolmen sijaan enää yksi kirjakauppa, ja suurin osa sen pinta-alasta esittelee kirjojen sijaan toimistotarvikkeita, askartelu- ja skräppäystarpeita, onnittelukortteja ja paketointitarvikkeita. Maailma muuttuu, Eskoseni.
Pakkohan sen kirjakaupan on myydä muuta kun kirjastojen takia ei kirjoja osteta.
Ihailtavaa logiikkaa... Ihan tutkitusti kirjoja ostavat ja lainaavat ihan samat henkilöt - ne, jotka harrastavat lukemista. Jos kirjastot lopetettaisiin, suurimmalla osalla kirjailijoita olisi teoksilleen niin vähän lukijoita, ettei heidän kirjojaan enää julkaistaisi kuin korkeintaan omakustanteena.
Väittäisin kyllä, että suurimmalle osalle suomalaisista 30 € romaanin lukemisesta on ihan naurettava ajatus. Suuri osa myydyistä romaaneista ostetaan lahjaksi, ja kolmekymppiä on käypä hinta lahjasta. Niistä isänpäivälahjaksi ostetuista ilkkaremeksistä aika moni istuu hyllyssä lukemattomina - koska ne on ostettu lahjan vuoksi, ei hyvänä kirjana.
Olen itse hyvätuloinen ja innokas lukija, enkä kyllä minäkään maksaisi 30 € romaanista. Oman alan oppikirjoista maksan jopa yli 200 €, mutta ne paitsi kulkevat kirjanpidossa myös taatusti ovat monivuotisia ystäviä. Muuten ostamani kirjat ovat aina sellaisia, joita ei saa kirjastosta - ja yleensä englanninkielisiä e-kirjoja. Vuoden sisään ostamistani ei-ammattikirjoista ylivoimaisesti kallein kustansi vajaat 17 dollaria, ja senkin ostamista tuumasin pari päivää. Jos kirjastoa ei olisi, olisin lainaamistani kirjoista ostanut omaksi vain matkaopaskirjoja. Kun ilmaiseksi saa, kirjastosta voi kantaa kotiin kaikkea hupsuakin, jota ei muuten taatusti tulisi valittua.
Ei se riitä jos ostat yhden tai kaksi kirjaa vuodessa (siinä missä keskiverto tallaaja ei osta koskaan yhtäkään), jos törkeästi lainaat ilmaiseksi kirjoja verorahoilla ylläpidettävistä kirjastoista.
Toisin kuin suurin osa kirjailijoista, olen yhteiskunnan nettomaksaja - ja itse asiassa törkeästi lainaan kirjatosta sinne itse maksamiani kirjoja. Pointtini oli, että minulla kyllä olisi varaa ostaa kirjahyllyllinen kirjoja vuodessa - mutta en tee niin, koska en tykkää maksaa turhasta. Eiköhän kirjailijoidenkin ole korkea aika siirtyä siihen työelämän maailmaan, jossa me muutkin elämme: ole tehokkaampi ja julkaise enemmän, kirjoita paremmin ja myy enemmän, elä pienillä tuloilla tai vaihda alaa. Kirjoittaminen on hauska harrastus, mutta harvempi niillä hauskoilla harrasteilla tiliä tekee.
Muiden ammattien tuotteita ei varastetakaan valtion tahoilta niin kuin kirjailijoiden.
Jokaisen julkisen puolella työskentelevän pitäisi sitten tehdä työtään ilmaiseksi. Koska ne ei tuota mitään eikä kukaan ole valmis maksamaan niiden työstä.
Tirsk. Julkisella puolella lasketaan suoritteet aikasen tarkkaan ja niihin on yllettävä: montako pidettyä oppituntia, syötyä laitosateriaa, puhdistettua lattianeliötä, potilaskäyntiä, kirjoitettua reseptiä, otettua verikoetta, vastattua puhelua, vaihdettua vaippaa, jaettua lääkettä, kolattua pihaa, asvaltoitua tiemetriä, ajettua kilometriä, tarkastettua matkalippua, maalattua neliömetriä, vaihdettua lamppua. Nämä nyt noin esimerkkeinä tuottamattomasta työstä, yhtä tarpeettomia hommia kuin kirjailijankin tehtävät vai miten se nyt oli...
Tuotteen tai palvelun hinta on se, mitä siitä suostutaan maksamaan. Toki voi kuvitella tunnin työnsä arvoksi vaikkapa tuhat euroa. Tosin jos kukaan ei siksi osta työtäsi, tuntipalkkasi arvo ei silloin ole tuhat vaan nolla euroa. Vaikea varastaa sellaista, mitä ei ole koskaan ollut muualla kuin jonkun mielikuvituksessa.
Kuka julkisen puolen hommista maksaa vapaassa markkinataloudessa?
On aika hassua kun kulttuurialalle kaivataan vapaata markkinataloutta. :) Mitähän koko alasta olisi vapaaseen markkinatalouteen siirtyessä jäljellä? Suomessa lopetettaisiin silloin kirjastolaitos ja kaikki taiteilija-apurahat ja muut taiteilijoiden avustukset (ei enää kivoja ilmaisia talvia taiteilijaresidensseissä etelän lämmössä, sniff). Suomessa ei tehdä yhtään oopperaa ilman yhteiskunnan vahvaa tukea, ooppera lakkaisi olemasta. Markkinataloudessa kaikki kaupunginteatterit, -orkesterit ja -museot lopetettaisiin, ei enää yhtään taidenäyttelyä kunnan vitriineissä eikä yhtään kulttuurisihteriä niitä järjestämässä. Konservatoriot ja taidekoulut lopetettaisiin. Suomessa olisi vuosittain noin 15 kirjailijaa, remesten lisäksi Anneli Auerin kirja julkaistaisiin.
Mitenkäs se markkinatalous taas sopisi julkiselle puolelle? Vai oliko se niin, että Posti ja kuntien sähkölaitokset ovat jo siirtyneet voittoa tavoitteleviksi liikelaitoksiksi? Olikos se niin, että suuri osa vanhustenhoidosta on jo siirtynyt yksityisiin, voittoa tavoittelevien yrityksiin? Olikos se niin, että suurissa kaupungeissa on jo monta yksityistä päiväkotia? Olikos se sittenkin niin, että Suomessa moni kunta on jo siirtänyt koko terveydenhuoltonsa yksityiselle yritykselle?
Niistä julkisen puolen "hanttihommista" maksetaan, koska a) ihmiset tarvitsevat ja haluavat niiden tuottamia hyödykkeitä ja b) niitä hommia tehdään tuottavasti. Siinä ihan vapaassa markkinataloudessa lapsen päivähoidosta maksetaan nykyisen kahdensadan sijaan tonni kuussa, kun ei niitä tenavia voi työpäivän ajaksi kotiinkaan jättää. Ikävä kyllä vapaaseen markkinatalouteen siirtyessä on vaikea myydä kolmenkympin kirjaa satasella.
Mutta kun ihmiset ei halua maksaa. Ainoastaan iso osa tämän maan luusereista haluaa että muut maksaa heidän touhunsa.
Juuri siksi tämä maa on kaatumassa. Ihmiset vaan haluaa kaikenlaista mutta muiden pitäisi ne maksaa. Julkinen sektori on täysin ylimitoitettu, sosiaalitukia on aivan liikaa ja kaikenlaisia palveluja aivan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ostaa kirja vain ostamisen vuoksi? Ihmisten kirjahyllyt ovat täynnä mitä ihmeellisempiä lukemattomia teoksia. Ei kannata ostaa ostamisen vuoksi. Kämpät ovat täynnä roimaa ja turhia kirjoja. Itse en osta yhtään kirjaa ellei kyse on hyötykirjasta.
Älä sitten luekkaan niitä kirjoja
Taidat olla vielä aika nuori, kun katsot asioita varsin sueppeasti.
Eipä minua ole nuoreksi sanottu enää pitkään aikaan.
Mutta ei kenelläkään ole oikeutta käyttää toisen omaisuutta ilman oikeudenhaltijan lupaa
Ei olekaan, mutta ei kirjastolaitos sitä teekään. Sillä on lainauskorvausjärjestelmä ja sopimus kustantajien kanssa korvauksesta, jonka Sanasto maksaa kirjailijoille kaksi kertaa vuodessa.
Mä en osta kirjoja, koska en halua säilyttää niitä. Meillä on työhuoneessa kaksi kirjahyllyä täynnä kirjoja, kahdessa rivissä, yhtään enempää en halua omistaa ja noistakin pyrin eroon. Rakastan kuitenkin lukemista ja kirjasto on mulle aivan kultakaivos.
Ostan jonkin verran e-kirjoja, mies sai töistä tuon Kindlen ja siihen on tullut ostettua e-kirjoja, jonkin verran myös tabletille. Tykkään kuitenkin enemmän perinteisestä paperisesta kirjasta.
Minusta kirjasto on aivan upea systeemi ja olen halunnut opettaa myös lapset käyttämään kirjastoa. Varaan jonkin verran kirjoja ja maksan niistä sen varausmaksun, mutta pääosin lainaan ihan maksuttomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää ostaa kirja vain ostamisen vuoksi? Ihmisten kirjahyllyt ovat täynnä mitä ihmeellisempiä lukemattomia teoksia. Ei kannata ostaa ostamisen vuoksi. Kämpät ovat täynnä roimaa ja turhia kirjoja. Itse en osta yhtään kirjaa ellei kyse on hyötykirjasta.
Älä sitten luekkaan niitä kirjoja
Taidat olla vielä aika nuori, kun katsot asioita varsin sueppeasti.
Eipä minua ole nuoreksi sanottu enää pitkään aikaan.
Mutta ei kenelläkään ole oikeutta käyttää toisen omaisuutta ilman oikeudenhaltijan lupaa
Ei olekaan, mutta ei kirjastolaitos sitä teekään. Sillä on lainauskorvausjärjestelmä ja sopimus kustantajien kanssa korvauksesta, jonka Sanasto maksaa kirjailijoille kaksi kertaa vuodessa.
Kirjastolla ei ole mitään sopimusta. Vaan kirjasto OTTAA kirjat eikä se kysy mitään lupia. Koko kirjasto perustuu lakiin eikä sopimuksiin. Koskaan ei ole kysytty mitään kustantajilta eikä kirjoittajilta.
Lainauskorvausjärjestelmä on vitsi. Viime vuonna korvauksia maksettiin 8,2 miljoonaa ja lainauksia oli 95 miljoonaa. Tuosta otetaan vielä verot pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en osta kirjoja, koska en halua säilyttää niitä. Meillä on työhuoneessa kaksi kirjahyllyä täynnä kirjoja, kahdessa rivissä, yhtään enempää en halua omistaa ja noistakin pyrin eroon. Rakastan kuitenkin lukemista ja kirjasto on mulle aivan kultakaivos.
Ostan jonkin verran e-kirjoja, mies sai töistä tuon Kindlen ja siihen on tullut ostettua e-kirjoja, jonkin verran myös tabletille. Tykkään kuitenkin enemmän perinteisestä paperisesta kirjasta.
Minusta kirjasto on aivan upea systeemi ja olen halunnut opettaa myös lapset käyttämään kirjastoa. Varaan jonkin verran kirjoja ja maksan niistä sen varausmaksun, mutta pääosin lainaan ihan maksuttomia.
Olet perinteinen suomalainen MINÄ MINÄ ihminen. Kaikkea pitäisi saada mutta mitään ei haluta maksaa.
Joku aloitteleva kirjailija tai uransa sössinyt krapulassaan täällä vaahtoaa... ylös, ulos ja lenkille ruikuttamasta sieltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjasto ei OTA mitään, vaan ostaa. Mietitään, vaikka Jari Tervoa. Eräällä keskisuuren kaupunginkirjastolla on hänen teoksiaan 78 nimekettä, jokaisen näiden nimekkeen alla on 1-10 kpl teosta. Sanotaan vaikka hatusta repimällä, että kirjastolla on kaiken kaikkiaan 120 kpl Jari Tervon tuotantoa hyllyssä. Jos jokainen niistä on maksanut 30 euroa, on Jari Tervo kustantajineen tienannut 3600 euroa.
Jos Suomessa sama tilanne on vaikka 10:llä muulla keskisuuren kaupunginkirjastolla, siinä on summaa 36 000 euroa. Jossakin Tampereen, Oulun tai Helsingin kokoisella kaupungilla kirjoja on todennäköisesti vielä enemmänkin hankittuna.
Ostaisiko yksittäiset ihmiset näitä kirjoja näin useita? Tarvitaan aika monta henkilöä, että ostomäärät täyttyisi ilman näitä kirjaston tekemiä ostoja - siitä huolimatta, että nyt moni asiakas saa lukea näitä kirjoja ilmaiseksi.
Kirjathan eivät siis tule ilmaiseksi kirjastolle, vaan ne ostetaan ihan normaaliin tapaan. Joistakin paikoista kirjastot saavat alennuksia, mutta eivät kaikista. Lainamääristä maksetaan sitten myös vielä ne kirjastokorvaukset.
Kirjastoilla on myös e-kirjoja. Monet suomalaiset kustantamot ovat tehneet kirjastojen kanssa diilin e-kirjojen levityksestä. E-kirjabisnes on kuitenkin kalliimpaa kuin kirjabisnes - kustantamolle ja kirjastolle. E-kirjojen alv on suurempi kuin kirjojen, siitä johtuen e-kirjojen hinnat ovat myös kalliimpia. Siitä johtuen e-kirjat kirjastojen e-kirjapalveluissa maksavat kirjastolle itselleen enemmän kuin paperikirjojen hankinta.
Kirjastojen e-kirjapalveluissa kirjasto maksaa yksittäisistä lukukerroista jonkinlaisen senttimäärään. Kirjastot ovat ostaneet lisenssejä kustantamoilta ja e-kirjapalvelun palveluntarjoajilta - mitä enemmän lainaajia, sitä enemmän se kirjastolle kustantaa.
E-kirja pitää ihan yhtälailla kustannustoimittaa kuin normaali kirjakin, eli se ei näennäisesti ilmaisen jakelukanavan kautta ole yhtään halvempaa kuin paperikirjankaan levitys.
Kuka tahansa meistä voi tehdä oman e-kirjan, laittaa sen nettiin ja markkinoida sitä itse. Jos se on kuitenkin laadultaan surkea tai layoutti on pielessä, voidaan varmaankin päätellä, ettei sillä lähdetä rikastumaan vaan sillä syyllä, että kyseessä on e-kirja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ruikuttaja. Suurin osa ihmisistä lakkaisi lukemasta jos kirjastoja ei olisi. Se kirja siellä kirjastossa voi myös toimia jonkun tuntemattoman kirjailijan ponnahduslautana maineeseen. Sitä ei välttämättä kukaan ostaisi, mutta lainaamisen jälkeen ehkä seuraavat menevät paremmin kaupaksi.
Minä olen kirjakaupan myyjä. Saan työssäni aika hyvän kuvan siitä mitä ihmiset lukevat. Romaani puolella myydään eniten viihdekirjallisuutta (Suomalaisista esim. Katajamäki sarja, ulkomaiset chic litit kuten Nora Roberts). Tunnettuja kirjailijoita ja klassikoita myydään vuodesta toiseen enimmäkseen lahjaksi. Tietokirjat menevät myös edelleen kaupaksi, vaikka on e-kirjat ja internet.
Ei kirjaa olla syrjäyttämässä. Kirjojen hintoja pitäisi kuitenkin saada alas, että ne menisivät paremmin kaupaksi tavan tallaajalle. Se on fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en osta kirjoja, koska en halua säilyttää niitä. Meillä on työhuoneessa kaksi kirjahyllyä täynnä kirjoja, kahdessa rivissä, yhtään enempää en halua omistaa ja noistakin pyrin eroon. Rakastan kuitenkin lukemista ja kirjasto on mulle aivan kultakaivos.
Ostan jonkin verran e-kirjoja, mies sai töistä tuon Kindlen ja siihen on tullut ostettua e-kirjoja, jonkin verran myös tabletille. Tykkään kuitenkin enemmän perinteisestä paperisesta kirjasta.
Minusta kirjasto on aivan upea systeemi ja olen halunnut opettaa myös lapset käyttämään kirjastoa. Varaan jonkin verran kirjoja ja maksan niistä sen varausmaksun, mutta pääosin lainaan ihan maksuttomia.
Olet perinteinen suomalainen MINÄ MINÄ ihminen. Kaikkea pitäisi saada mutta mitään ei haluta maksaa.
Ei, ei minun tarvitse saada tätä verorahoilla, voin myös maksaa jonkin verran, kuten vaikka videovuokraamoissa (joiden kai huomaat pikkuhiljaa kuolleen pois, kun kaikki on netissä). Kulttuuria, myös kirjailijoita vaan tuetaan aikalailla verovaroista ja ihan hyvä niin. Kirjastolaitoksen lopettaminen tarkoittaisi sitä, että suomalaisista kirjailijoista vain Ilkka Remeksen ja Leena Lehtolaisen uusimpia kirjoja julkaistaisiin. Vai kirjoittako Arto Paasilinna vielä? Ilman kirjastoa teidän pikkukirjailijoiden teokset jäisivät pöytälaatikkoon, ketään ei kiinnostaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juuri koskaan lue kirjoja kahteen kertaan, joten yhden lukemisen jälkeen kirja on minulle täysin hyödytön. Miksi siis haluaisin roinaa kotiini pölyttymään? Kyse ei ole rahasta, vaan siitä, että arvostan omaa elintilaa. Poikkeuksen tekee ammattikirjallisuus, joissa on tietoa, mitä tarvitsen koko ajan. Ne kirjat hankin ja ne ovat minulle kuin aarteita. Kaiken muun lainaan kirjastosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en osta kirjoja, koska en halua säilyttää niitä. Meillä on työhuoneessa kaksi kirjahyllyä täynnä kirjoja, kahdessa rivissä, yhtään enempää en halua omistaa ja noistakin pyrin eroon. Rakastan kuitenkin lukemista ja kirjasto on mulle aivan kultakaivos.
Ostan jonkin verran e-kirjoja, mies sai töistä tuon Kindlen ja siihen on tullut ostettua e-kirjoja, jonkin verran myös tabletille. Tykkään kuitenkin enemmän perinteisestä paperisesta kirjasta.
Minusta kirjasto on aivan upea systeemi ja olen halunnut opettaa myös lapset käyttämään kirjastoa. Varaan jonkin verran kirjoja ja maksan niistä sen varausmaksun, mutta pääosin lainaan ihan maksuttomia.
Olet perinteinen suomalainen MINÄ MINÄ ihminen. Kaikkea pitäisi saada mutta mitään ei haluta maksaa.
Ei, ei minun tarvitse saada tätä verorahoilla, voin myös maksaa jonkin verran, kuten vaikka videovuokraamoissa (joiden kai huomaat pikkuhiljaa kuolleen pois, kun kaikki on netissä). Kulttuuria, myös kirjailijoita vaan tuetaan aikalailla verovaroista ja ihan hyvä niin. Kirjastolaitoksen lopettaminen tarkoittaisi sitä, että suomalaisista kirjailijoista vain Ilkka Remeksen ja Leena Lehtolaisen uusimpia kirjoja julkaistaisiin. Vai kirjoittako Arto Paasilinna vielä? Ilman kirjastoa teidän pikkukirjailijoiden teokset jäisivät pöytälaatikkoon, ketään ei kiinnostaisi.
Pikkukirjailijakin saa tulonsa MYYDYISTÄ kirjoista EI kirjaston kirjoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ruikuttaja. Suurin osa ihmisistä lakkaisi lukemasta jos kirjastoja ei olisi. Se kirja siellä kirjastossa voi myös toimia jonkun tuntemattoman kirjailijan ponnahduslautana maineeseen. Sitä ei välttämättä kukaan ostaisi, mutta lainaamisen jälkeen ehkä seuraavat menevät paremmin kaupaksi.
Minä olen kirjakaupan myyjä. Saan työssäni aika hyvän kuvan siitä mitä ihmiset lukevat. Romaani puolella myydään eniten viihdekirjallisuutta (Suomalaisista esim. Katajamäki sarja, ulkomaiset chic litit kuten Nora Roberts). Tunnettuja kirjailijoita ja klassikoita myydään vuodesta toiseen enimmäkseen lahjaksi. Tietokirjat menevät myös edelleen kaupaksi, vaikka on e-kirjat ja internet.
Ei kirjaa olla syrjäyttämässä. Kirjojen hintoja pitäisi kuitenkin saada alas, että ne menisivät paremmin kaupaksi tavan tallaajalle. Se on fakta.
Kirjoja on ostettu tuhansia vuosia ilman mitään nykyistä kirjasto systeemiä. Joten turha sanoa että kirjoja ei ostettaisi ilman kirjastoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en osta kirjoja, koska en halua säilyttää niitä. Meillä on työhuoneessa kaksi kirjahyllyä täynnä kirjoja, kahdessa rivissä, yhtään enempää en halua omistaa ja noistakin pyrin eroon. Rakastan kuitenkin lukemista ja kirjasto on mulle aivan kultakaivos.
Ostan jonkin verran e-kirjoja, mies sai töistä tuon Kindlen ja siihen on tullut ostettua e-kirjoja, jonkin verran myös tabletille. Tykkään kuitenkin enemmän perinteisestä paperisesta kirjasta.
Minusta kirjasto on aivan upea systeemi ja olen halunnut opettaa myös lapset käyttämään kirjastoa. Varaan jonkin verran kirjoja ja maksan niistä sen varausmaksun, mutta pääosin lainaan ihan maksuttomia.
Olet perinteinen suomalainen MINÄ MINÄ ihminen. Kaikkea pitäisi saada mutta mitään ei haluta maksaa.
Ei, ei minun tarvitse saada tätä verorahoilla, voin myös maksaa jonkin verran, kuten vaikka videovuokraamoissa (joiden kai huomaat pikkuhiljaa kuolleen pois, kun kaikki on netissä). Kulttuuria, myös kirjailijoita vaan tuetaan aikalailla verovaroista ja ihan hyvä niin. Kirjastolaitoksen lopettaminen tarkoittaisi sitä, että suomalaisista kirjailijoista vain Ilkka Remeksen ja Leena Lehtolaisen uusimpia kirjoja julkaistaisiin. Vai kirjoittako Arto Paasilinna vielä? Ilman kirjastoa teidän pikkukirjailijoiden teokset jäisivät pöytälaatikkoon, ketään ei kiinnostaisi.
Eli taas sama: kun joku muu maksaa. Jos sinä haluat nähdä sitä kulttuuria niin miksi et maksa siitä markkinahintaa?
Mä ostan paljon kirjoja, noita 30 euron, mutta kalliimpiakin. Useita satasia, jopa yli tonnin käytän kirjoihin rahaa vuodessa. MUTTA olen kirjafriikki, tietokirjailija ja kouluttaja, joten kirjat on mulle elämäntapa. Ymmärrän siis hyvin, että muut eivät satsaa kirjoihin samalla tavalla.
Minulla olisi kyllä varaa ostaa 30 euron kirja, mutta kun kirjahylly on jo ylitäynnä kirjoja, kaapit ylitäynnnä tavaraa, koko asunto ylitäynnä kaikkea... Ja isompaan asuntoon ei ole varaa, nykyisestäkin on 280 000 euroa velkaa. Siksi lainaan kirjani kirjastosta, jonka kustannuksiin veroillani osallistun.
t. Hyvätuloinen, ei kuitenkaan helmikoruja käyttävä mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ruikuttaja. Suurin osa ihmisistä lakkaisi lukemasta jos kirjastoja ei olisi. Se kirja siellä kirjastossa voi myös toimia jonkun tuntemattoman kirjailijan ponnahduslautana maineeseen. Sitä ei välttämättä kukaan ostaisi, mutta lainaamisen jälkeen ehkä seuraavat menevät paremmin kaupaksi.
Minä olen kirjakaupan myyjä. Saan työssäni aika hyvän kuvan siitä mitä ihmiset lukevat. Romaani puolella myydään eniten viihdekirjallisuutta (Suomalaisista esim. Katajamäki sarja, ulkomaiset chic litit kuten Nora Roberts). Tunnettuja kirjailijoita ja klassikoita myydään vuodesta toiseen enimmäkseen lahjaksi. Tietokirjat menevät myös edelleen kaupaksi, vaikka on e-kirjat ja internet.
Ei kirjaa olla syrjäyttämässä. Kirjojen hintoja pitäisi kuitenkin saada alas, että ne menisivät paremmin kaupaksi tavan tallaajalle. Se on fakta.
Kirjoja on ostettu tuhansia vuosia ilman mitään nykyistä kirjasto systeemiä. Joten turha sanoa että kirjoja ei ostettaisi ilman kirjastoa.
Oletko sattumoisin seurannut tilannetta kirjamarkkinoilla nykyaikana? Oletko tietoinen lukemisen vähenemisestä ja siitä miten ihmisillä NYKYÄÄN on muutakin viihdykettä tarjolla kuin kirjat? Argumenttisi on invaliidi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla olisi kyllä varaa ostaa 30 euron kirja, mutta kun kirjahylly on jo ylitäynnä kirjoja, kaapit ylitäynnnä tavaraa, koko asunto ylitäynnä kaikkea... Ja isompaan asuntoon ei ole varaa, nykyisestäkin on 280 000 euroa velkaa. Siksi lainaan kirjani kirjastosta, jonka kustannuksiin veroillani osallistun.
t. Hyvätuloinen, ei kuitenkaan helmikoruja käyttävä mies
Aina voi ostaa e-kirjoja
Alue: Aihe vapaa
Kyllä fyysisiäkin voi olla. Ottaa mallia elokuvavuokraamoista