Miksi korkeakouluharjoitteluukin tarvitsee vuosien kokemuksen?
On ilmeisesti enää edes haaveille mistään edes etäisesti omaa alaa sivuavasta työpaikasta. Tunnetusti mihinkään ei kannata edes hakea, koska vaikka olisi yksi maisterin tutkinto ja toinen tulossa niin ilman vuosien kokemusta ei saa edes ei kiitos-viestiä.
Ainut keino saada edes jotakin työkokemusta omalta alalta on harjoittelu mutta jopa niihin vaaditaan kymmenien vuosien kokemus! Kolmas maisteri tässä pitää vielä tehdä...
Kommentit (179)
Älä ainakaan opiskele lisää ainakaan yliopistossa. Se ei auta tilanteeseesi. Työkokemusta sun pitäisi jollakin keinolla nyt saada.
T. Kaksi maisterin tutkintoa, tohtorin tutkinnon ja pedagogiset opinnot omaaba
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Päinvastoin, ei tästä maasta mitään banaanivaltiota tarvii tehdä, niitä on ihan paljon jo muutenkin.
Onko USA sinusta banaanivaltio? Jenkeissä on erittäin yleistä päättää korkeakouluopinnot kandiin, aniharva valmistuu maisteriksi.
Juuri näin! Kandilla työelämään ja maisteria voi miettiä sitten muutaman vuoden päästä, kuten nykyään ylemmän AMK-tutkinnon kanssa.
Korkeakoulupaikkoja tarvitaan huomattavasti vähemmän jotta koulutuksen arvostus kääntyy nousuun. Monissa maissa työtön tohtori on harvinaisuus ja näin se pitäisi Suomessakin olla.
Jako työttömiin ja työllisiin tulee katoamaan tulevaisuudessa. Ehkä jo lähimpinä kymmeninä vuosina.
Ei ole ajankohtaista, voi olla noin 2050-luvulla mutta nyt on nyt. On silkkaa ajan- ja rahanhukkaa kouluttaa ihmisiä läjäpäin kortistoon yhteiskunnan varoilla.
Oon sitä mieltä että opiskelu kannattaa kyllä aina. Palkkatyötunteja ei kuitenkaan kaikille ole, osa voi opiskella niin paljon kuin lystää.
Opiskelun pitää muuttua entistä enemmän omakustanteiseksi, yhteiskunnan kassa ei ole pohjaton.
Niin no jos pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, työtön tai opiskelu, niin mun mielestä opiskelu on noista parempi. Ehkä sun mielestä noista työtön on parempi.
Opiskelu ei ole itseisarvo, sillä tulee olla jokin päämäärä. Tällä hetkellä maisteritutkinnon arvostus on kokenut samanlaisen inflaation kuin yo-tutkinnon arvostus koska maistereita koulutetaan aivan liian paljon todelliseen tarpeeseen nähden. En usko että missään muussa maassa on niin paljon työttömiä maistereita ja tohtoreita suhteutettuna väkilukuun kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Päinvastoin, ei tästä maasta mitään banaanivaltiota tarvii tehdä, niitä on ihan paljon jo muutenkin.
Onko USA sinusta banaanivaltio? Jenkeissä on erittäin yleistä päättää korkeakouluopinnot kandiin, aniharva valmistuu maisteriksi.
Juuri näin! Kandilla työelämään ja maisteria voi miettiä sitten muutaman vuoden päästä, kuten nykyään ylemmän AMK-tutkinnon kanssa.
Korkeakoulupaikkoja tarvitaan huomattavasti vähemmän jotta koulutuksen arvostus kääntyy nousuun. Monissa maissa työtön tohtori on harvinaisuus ja näin se pitäisi Suomessakin olla.
Jako työttömiin ja työllisiin tulee katoamaan tulevaisuudessa. Ehkä jo lähimpinä kymmeninä vuosina.
Ei ole ajankohtaista, voi olla noin 2050-luvulla mutta nyt on nyt. On silkkaa ajan- ja rahanhukkaa kouluttaa ihmisiä läjäpäin kortistoon yhteiskunnan varoilla.
Oon sitä mieltä että opiskelu kannattaa kyllä aina. Palkkatyötunteja ei kuitenkaan kaikille ole, osa voi opiskella niin paljon kuin lystää.
Opiskelun pitää muuttua entistä enemmän omakustanteiseksi, yhteiskunnan kassa ei ole pohjaton.
Niin no jos pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, työtön tai opiskelu, niin mun mielestä opiskelu on noista parempi. Ehkä sun mielestä noista työtön on parempi.
Opiskelu ei ole itseisarvo, sillä tulee olla jokin päämäärä. Tällä hetkellä maisteritutkinnon arvostus on kokenut samanlaisen inflaation kuin yo-tutkinnon arvostus koska maistereita koulutetaan aivan liian paljon todelliseen tarpeeseen nähden. En usko että missään muussa maassa on niin paljon työttömiä maistereita ja tohtoreita suhteutettuna väkilukuun kuin Suomessa.
Se on ihan hyvä päämäärä sinänsä että se lisää yksilön älyllistä potentiaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston rekrysivustoa kun katson, niin tämähän on täynnä kaikenlaista! Tarjonnasta ei ainakaan ole pulaa. Onko hakijassa vikaa?
Voi pyhä yksinkertaisuus... Omassa yliopistossani on noin 17 000 opiskelijaa, ja jos ap opiskelee Helsingissä, niin siellä vielä enemmän. Vieläkö tarjonta tuntuu suurelta?
Meinaat, että ne 17000 opiskelijaa haluavat syyslukukauden ajaksi miltei palkattomaan harjoitteluun ulkomaille? Sellaisia paikkoja oli ap:n profiiliin sopivasti useampia.
Palkaton harjoittelu ulkomailla? Mietin vaan kenellä on varaa moiseen. Suomessa kämppä ja laskut pyörivät koko ajan, tähän päälle vielä asunto ulkomailta? Aikamoiset säästöt ja paksu isin lompakko saisi olla.
Olen ilman merkittäviä säästöjä tai isin lompakkoa tehnyt tuonkin reissun. Niihin kuuluu yleensä kämppä ja pieni korvaus, kuten Euroopassa on tapana. Ainakin Aalto pari vuotta sitten maksoi myös tonnin apurahan kaikille lähtijöille (niissä oli kiintiö, mutta se ei tullut täyteen). Oman kämpän voi laittaa vuokralle. Opintolainankin voi ottaa, mutta sitä en edes tarvinnut.
Alkaa suoraan sanottuna vituttaa tämä jatkuva selittely ja mutkuilu. Muut keksivät keinot ja lähtevät pienestä liikkeelle sinnikkäästi, useimmat ilman mitään isejä tai äitejä. Te valitatte ja selittelette.
Kai ymmärrätte, että suurin osa opiskelijoista löytää paikkoja ja työllistyy oikein hyvin? He elävät ihan samassa ympäristössä kuin te. Miksi he onnistuvat ja te ette?
Tajuathan sä, että tuossa tarvitaan myös tuuria? Ilmainen asunto ja ylläpito harjoittelun ajaksi ei ole mikään selviö. Itse en ainakaan tällaiseen törmännyt, kun hain harjoittelupaikkaa ulkomailta. Ja kuten itsekin totesit, tuossa tarvitaan aika paljon erilaisten juttujen onnistumista, eikä ulkomailla suoritetulla harjoittelulla ole välttämättä edes kovin suurta arvoa kotimaassa. Riippuu hyvin pitkälti myös alasta. Ai niin, mutta kun kaikkien olisi pitänyt tajuta lähteä opiskelemaan just sitä sun alaa!
http://www.maailmalle.net/harjoittelu_ja_tyoskentely/harjoittelu_ulkoma…
Voit etsiä paikan itse ja kolme saturaista saat sitten joka kuukausi. Päälle tulee toki korotettu opintotuki Suomesta. Niillä jo aika pitkälle saat halvan kämpän ja lennot.
Ei tämä niin vaikeaa ole, kun selvittää asiat ja tarttuu toimeen.
Eikö ap opiskellut jo toista tutkintoa? Opintotukea tuskin on enää jäljellä, eikä sossu maksa tukea ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Päinvastoin, ei tästä maasta mitään banaanivaltiota tarvii tehdä, niitä on ihan paljon jo muutenkin.
Onko USA sinusta banaanivaltio? Jenkeissä on erittäin yleistä päättää korkeakouluopinnot kandiin, aniharva valmistuu maisteriksi.
Juuri näin! Kandilla työelämään ja maisteria voi miettiä sitten muutaman vuoden päästä, kuten nykyään ylemmän AMK-tutkinnon kanssa.
Korkeakoulupaikkoja tarvitaan huomattavasti vähemmän jotta koulutuksen arvostus kääntyy nousuun. Monissa maissa työtön tohtori on harvinaisuus ja näin se pitäisi Suomessakin olla.
Jako työttömiin ja työllisiin tulee katoamaan tulevaisuudessa. Ehkä jo lähimpinä kymmeninä vuosina.
Ei ole ajankohtaista, voi olla noin 2050-luvulla mutta nyt on nyt. On silkkaa ajan- ja rahanhukkaa kouluttaa ihmisiä läjäpäin kortistoon yhteiskunnan varoilla.
Oon sitä mieltä että opiskelu kannattaa kyllä aina. Palkkatyötunteja ei kuitenkaan kaikille ole, osa voi opiskella niin paljon kuin lystää.
Opiskelun pitää muuttua entistä enemmän omakustanteiseksi, yhteiskunnan kassa ei ole pohjaton.
Niin no jos pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, työtön tai opiskelu, niin mun mielestä opiskelu on noista parempi. Ehkä sun mielestä noista työtön on parempi.
Opiskelu ei ole itseisarvo, sillä tulee olla jokin päämäärä. Tällä hetkellä maisteritutkinnon arvostus on kokenut samanlaisen inflaation kuin yo-tutkinnon arvostus koska maistereita koulutetaan aivan liian paljon todelliseen tarpeeseen nähden. En usko että missään muussa maassa on niin paljon työttömiä maistereita ja tohtoreita suhteutettuna väkilukuun kuin Suomessa.
Se on ihan hyvä päämäärä sinänsä että se lisää yksilön älyllistä potentiaalia.
Miksi hankittua älyllistä potentiaalia ei hyödynnetä perustamalla yrityksiä ja kehittelemällä innovaatioita? Miksi niin moni työtön akateeminen istuu sohvalla ja odottaa jonkun muun työllistävän tämän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Päinvastoin, ei tästä maasta mitään banaanivaltiota tarvii tehdä, niitä on ihan paljon jo muutenkin.
Onko USA sinusta banaanivaltio? Jenkeissä on erittäin yleistä päättää korkeakouluopinnot kandiin, aniharva valmistuu maisteriksi.
Juuri näin! Kandilla työelämään ja maisteria voi miettiä sitten muutaman vuoden päästä, kuten nykyään ylemmän AMK-tutkinnon kanssa.
Korkeakoulupaikkoja tarvitaan huomattavasti vähemmän jotta koulutuksen arvostus kääntyy nousuun. Monissa maissa työtön tohtori on harvinaisuus ja näin se pitäisi Suomessakin olla.
Jako työttömiin ja työllisiin tulee katoamaan tulevaisuudessa. Ehkä jo lähimpinä kymmeninä vuosina.
Ei ole ajankohtaista, voi olla noin 2050-luvulla mutta nyt on nyt. On silkkaa ajan- ja rahanhukkaa kouluttaa ihmisiä läjäpäin kortistoon yhteiskunnan varoilla.
Oon sitä mieltä että opiskelu kannattaa kyllä aina. Palkkatyötunteja ei kuitenkaan kaikille ole, osa voi opiskella niin paljon kuin lystää.
Opiskelun pitää muuttua entistä enemmän omakustanteiseksi, yhteiskunnan kassa ei ole pohjaton.
Niin no jos pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, työtön tai opiskelu, niin mun mielestä opiskelu on noista parempi. Ehkä sun mielestä noista työtön on parempi.
Opiskelu ei ole itseisarvo, sillä tulee olla jokin päämäärä. Tällä hetkellä maisteritutkinnon arvostus on kokenut samanlaisen inflaation kuin yo-tutkinnon arvostus koska maistereita koulutetaan aivan liian paljon todelliseen tarpeeseen nähden. En usko että missään muussa maassa on niin paljon työttömiä maistereita ja tohtoreita suhteutettuna väkilukuun kuin Suomessa.
Se on ihan hyvä päämäärä sinänsä että se lisää yksilön älyllistä potentiaalia.
Miksi hankittua älyllistä potentiaalia ei hyödynnetä perustamalla yrityksiä ja kehittelemällä innovaatioita? Miksi niin moni työtön akateeminen istuu sohvalla ja odottaa jonkun muun työllistävän tämän?
Moni nimenomaan kehittelee innovaatioita ja perustaa yrityksiä.
Mitä ap teet vapaa-ajalla? Onko sulla mitään kokemusta esim. järjestöistä? Kannattaa hankkiutua vapaaehtoistyöhön sopivaan, sinua kiinnostavaan järjestöön jos haluat yhteiskunnallisen alan töitä tai järjestötöitä. Useammat tutkinnot eivät oikeasti auta yhtään, sun täytyy lähteä nyt ihan eri suunnasta liikkeelle.
Mulla on riittänyt töitä (olen VTM ja aloitin työt jo opiskeluaikana, mistä syystä gradu jäi roikkumaan useaksi vuodeksi, lopulta sain sen kasaan kuitenkin), mutta ongelma oli, että alalla jolla olin on paljon yt:itä eikä toivoakaan pysyvästä työpaikasta, vaan pätkää toisensa jälkeen. Kyllästyin ja päätin vaihtaa alaa, alalle josta mulla ei ollut yhtään kokemusta mutta joka tuntui kiinnostavalta. Tein suunnitelman, miten edetä, ja noudatin sitä:
Ensin kävin muutaman työnhakuun ja osaamisen tunnistamiseen liittyvän koulutuksen (nämä oli ilmaisia liiton järjestämiä koulutuksia netissä ilta-aikaan). Sen jälkeen mietin koulutuksissa saatujen ohjeiden mukaan omaa osaamistani, tunnistin vahvuuteni ja sen mitä yleistä osaamista minull on ja mitä alakohtaista, mietin mikä minua työelämässä motivoi jne., päivitin Linkedin-sivuni ja olin siellä aktiivisempi.
Toiseksi otin selvää alasta jolle halusin: Listasin itselleni alalla toimivat yritykset, niiden painopistealueet, aloin seurata niitä Linkedinissä ja tutustuin nettisivuihin, luin talousuutisia alaan liittyen.
Kolmanneksi kävin läpi ystäväni, tuttuni ja Linkedin-verkostoni: onko kukaan ko. alalla. Muutama löytyi, otin heihin yhteyttä ja sovin tapaamisen parin kanssa jotka asuivat samassa kaupungissa. Tarjosin kummallekin lounaan ja samalla kyselin heidän työstään, alasta ja millaisia ominaisuuksia ja tietoa alalla tarvitaan.
Neljänneksi otin selvää, onko tarjolla täydennyskoulutusta josta olisi minulle hyötyä. Lisäksi tutustuin alan "gurujen" ajatteluun ja perusteoksiin.
Tämän jälkeen aloin seurata työpaikkailmoituksia ja hakea sopiviin. Pidin huolta, että cv:ssä tuli esiin relevantti osaaminen ja korostin niitä aikaisempia työtehtäviä, joista oli hyötyä kulloiseenkin tehtävään hakiessa. Hakemuksessa korostin osaamistani ja motivaatiota ja perustelin, miksi haluan vaihtaa alaa ja miksi haluan ko. työpaikkaan töihn.
Ehdin hakea noin kymmentä työpaikkaa (joista kaikista tuli vain ei kiitos, kieltämättä masentavaa), kunnes pääsin jatkoon yhdessä haussa ja haastattelukierrosten jälkeen minut valittiin noin 100 hakijan joukosta, ilman aiempa työkokemusta ko. alalla, nykyiseen työhöni. Koko tähän prosessiin, eli ajatuksesta alan vaihdosta työpaikan saamiseen, meni noin 9kk.
Anteeksi romaani, mutta haluan sanoa, että suunnitelmallisuus ja oma aktiivisuus on erittäin tärkeää! Pitää tunnistaa oma osaminen ja tuoda se esiin. Työnantajan kannalta ei ole väliä, mitä kautta osaaminen on hankittu, kunhan se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Päinvastoin, ei tästä maasta mitään banaanivaltiota tarvii tehdä, niitä on ihan paljon jo muutenkin.
Onko USA sinusta banaanivaltio? Jenkeissä on erittäin yleistä päättää korkeakouluopinnot kandiin, aniharva valmistuu maisteriksi.
Juuri näin! Kandilla työelämään ja maisteria voi miettiä sitten muutaman vuoden päästä, kuten nykyään ylemmän AMK-tutkinnon kanssa.
Korkeakoulupaikkoja tarvitaan huomattavasti vähemmän jotta koulutuksen arvostus kääntyy nousuun. Monissa maissa työtön tohtori on harvinaisuus ja näin se pitäisi Suomessakin olla.
Jako työttömiin ja työllisiin tulee katoamaan tulevaisuudessa. Ehkä jo lähimpinä kymmeninä vuosina.
Ei ole ajankohtaista, voi olla noin 2050-luvulla mutta nyt on nyt. On silkkaa ajan- ja rahanhukkaa kouluttaa ihmisiä läjäpäin kortistoon yhteiskunnan varoilla.
Oon sitä mieltä että opiskelu kannattaa kyllä aina. Palkkatyötunteja ei kuitenkaan kaikille ole, osa voi opiskella niin paljon kuin lystää.
Opiskelun pitää muuttua entistä enemmän omakustanteiseksi, yhteiskunnan kassa ei ole pohjaton.
Niin no jos pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, työtön tai opiskelu, niin mun mielestä opiskelu on noista parempi. Ehkä sun mielestä noista työtön on parempi.
Opiskelu ei ole itseisarvo, sillä tulee olla jokin päämäärä. Tällä hetkellä maisteritutkinnon arvostus on kokenut samanlaisen inflaation kuin yo-tutkinnon arvostus koska maistereita koulutetaan aivan liian paljon todelliseen tarpeeseen nähden. En usko että missään muussa maassa on niin paljon työttömiä maistereita ja tohtoreita suhteutettuna väkilukuun kuin Suomessa.
Se on ihan hyvä päämäärä sinänsä että se lisää yksilön älyllistä potentiaalia.
Miksi hankittua älyllistä potentiaalia ei hyödynnetä perustamalla yrityksiä ja kehittelemällä innovaatioita? Miksi niin moni työtön akateeminen istuu sohvalla ja odottaa jonkun muun työllistävän tämän?
Lue hetki työttömien kommentteja vaikka tältä palstalta, niin ymmärrät. He luovuttavat ennen kuin peli on edes alkanut. Rohkeutta ei ole nimeksikään. Ei etsitä ratkaisuja, on vain ongelmia ja esteitä. Ei niistä lähtökohdista mitään yrityksiä perusteta. Toisaalta jos asenne olisi toisenlainen, niin he olisivat päässeet myös palkkatyöhön ajat sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Päinvastoin, ei tästä maasta mitään banaanivaltiota tarvii tehdä, niitä on ihan paljon jo muutenkin.
Onko USA sinusta banaanivaltio? Jenkeissä on erittäin yleistä päättää korkeakouluopinnot kandiin, aniharva valmistuu maisteriksi.
Juuri näin! Kandilla työelämään ja maisteria voi miettiä sitten muutaman vuoden päästä, kuten nykyään ylemmän AMK-tutkinnon kanssa.
Korkeakoulupaikkoja tarvitaan huomattavasti vähemmän jotta koulutuksen arvostus kääntyy nousuun. Monissa maissa työtön tohtori on harvinaisuus ja näin se pitäisi Suomessakin olla.
Jako työttömiin ja työllisiin tulee katoamaan tulevaisuudessa. Ehkä jo lähimpinä kymmeninä vuosina.
Ei ole ajankohtaista, voi olla noin 2050-luvulla mutta nyt on nyt. On silkkaa ajan- ja rahanhukkaa kouluttaa ihmisiä läjäpäin kortistoon yhteiskunnan varoilla.
Oon sitä mieltä että opiskelu kannattaa kyllä aina. Palkkatyötunteja ei kuitenkaan kaikille ole, osa voi opiskella niin paljon kuin lystää.
Opiskelun pitää muuttua entistä enemmän omakustanteiseksi, yhteiskunnan kassa ei ole pohjaton.
Niin no jos pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, työtön tai opiskelu, niin mun mielestä opiskelu on noista parempi. Ehkä sun mielestä noista työtön on parempi.
Opiskelu ei ole itseisarvo, sillä tulee olla jokin päämäärä. Tällä hetkellä maisteritutkinnon arvostus on kokenut samanlaisen inflaation kuin yo-tutkinnon arvostus koska maistereita koulutetaan aivan liian paljon todelliseen tarpeeseen nähden. En usko että missään muussa maassa on niin paljon työttömiä maistereita ja tohtoreita suhteutettuna väkilukuun kuin Suomessa.
Se on ihan hyvä päämäärä sinänsä että se lisää yksilön älyllistä potentiaalia.
Miksi hankittua älyllistä potentiaalia ei hyödynnetä perustamalla yrityksiä ja kehittelemällä innovaatioita? Miksi niin moni työtön akateeminen istuu sohvalla ja odottaa jonkun muun työllistävän tämän?
Moni nimenomaan kehittelee innovaatioita ja perustaa yrityksiä.
Miten iso prosentti näistä yrityksistä tuottaa hedelmää? Mm. ex-nokialaisten start-upeista vain kourallisella on menestyspotentiaalia, loput ovat pelkkiä puuhastelulafkoja.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan alasta ja pyytääkö harjoittelusta palkkaa.
"No se liiton suositus kävisi mulle"
... hahah joo sitten kun osaat jotain. Seuraava. Joiltain ihmisiltä vaan puuttuu nöyryys.
Ihanko turhaan säälittelin 19-vuotiasta teekkaria, joka pääsi todella haluttuun firmaan kesätyöpaikkaan mutta saa sieltä vain 2000€/kk? Hän itse oli kyllä sitä mieltä, että hänen ikäiselleen tuo on ihan ok, mutta minusta tuo palkka ei ole missään suhteessa osaamiseen nähden, kun näyttöjä hänellä kuitenkin jo on.
Ilmeisesti ajat on sellaiset, että saa olla tyytyväinen jo siihen, että a) sai kesätyötä, b) pääsi yhteen Suomen halutuimmista yrityksistä, c) pääsee tekemään koulutusta vastaavia mielenkiintoisia tehtäviä ja d) sai edes jonkinaista taskurahaa siitä työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan alasta ja pyytääkö harjoittelusta palkkaa.
"No se liiton suositus kävisi mulle"
... hahah joo sitten kun osaat jotain. Seuraava. Joiltain ihmisiltä vaan puuttuu nöyryys.
Ihanko turhaan säälittelin 19-vuotiasta teekkaria, joka pääsi todella haluttuun firmaan kesätyöpaikkaan mutta saa sieltä vain 2000€/kk? Hän itse oli kyllä sitä mieltä, että hänen ikäiselleen tuo on ihan ok, mutta minusta tuo palkka ei ole missään suhteessa osaamiseen nähden, kun näyttöjä hänellä kuitenkin jo on.
Ilmeisesti ajat on sellaiset, että saa olla tyytyväinen jo siihen, että a) sai kesätyötä, b) pääsi yhteen Suomen halutuimmista yrityksistä, c) pääsee tekemään koulutusta vastaavia mielenkiintoisia tehtäviä ja d) sai edes jonkinaista taskurahaa siitä työstä.
[ ] trolli
[ ] idiootti
[ ] lapsensa saavutuksilla vaivihkaa kehuskelija
[ ] joku muu, mikä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmaan alasta ja pyytääkö harjoittelusta palkkaa.
"No se liiton suositus kävisi mulle"
... hahah joo sitten kun osaat jotain. Seuraava. Joiltain ihmisiltä vaan puuttuu nöyryys.
Ihanko turhaan säälittelin 19-vuotiasta teekkaria, joka pääsi todella haluttuun firmaan kesätyöpaikkaan mutta saa sieltä vain 2000€/kk? Hän itse oli kyllä sitä mieltä, että hänen ikäiselleen tuo on ihan ok, mutta minusta tuo palkka ei ole missään suhteessa osaamiseen nähden, kun näyttöjä hänellä kuitenkin jo on.
Ilmeisesti ajat on sellaiset, että saa olla tyytyväinen jo siihen, että a) sai kesätyötä, b) pääsi yhteen Suomen halutuimmista yrityksistä, c) pääsee tekemään koulutusta vastaavia mielenkiintoisia tehtäviä ja d) sai edes jonkinaista taskurahaa siitä työstä.
Milloin ajat ovat olleet toisenlaiset?
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi romaani, mutta haluan sanoa, että suunnitelmallisuus ja oma aktiivisuus on erittäin tärkeää! Pitää tunnistaa oma osaminen ja tuoda se esiin. Työnantajan kannalta ei ole väliä, mitä kautta osaaminen on hankittu, kunhan se on.
Hyvin kirjoitettu. Haluaisin kysyä, että eikö sinulle tullut epämukava olo kysellessäsi ystäviltä heidän alastaan ja firmoistaan? Sellainen, että yrität hyötyä ystävistäsi, etkä pysty antamaan mitään takaisin, koska et ole työssäkäyvä? Tai eivätkö ystäväsi suoraan todenneet, että heillä ei nyt ole töitä, turha tässä on jutella?
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä naurettavaa kun kahdella maisterin tutkinnolla ei pääse Suomessa edes palkattomaan harjoitteluun.
Yrittäjänä olen huomannut, että mitä tiukemmin yritykseni erikoistuu tekemään yhtä asiaa, sen parempi menestys. Maailma menee eteenpäin sellaisella vaihdilla, että osaaminen vanhenee. Ainostaan yhden asian voi osata kunnolla. Jos ei osaa kunnolla, niin joku toinen osaa ja kauppa menee sivu suun. Asiakas ostaa aina parasta.
Uskon, että sama pätee kaikkiin yrityksiin ja kun yritykset koostuvat ihmisistä, niin vaatimus ulottuu myös työntekijöihin. Kaksi maisterin tutkintoa tuo laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisuuden kääntöpuoli on pinnallisuus.
Pinnallisen osaamisen markkina-arvo on nolla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap teet vapaa-ajalla? Onko sulla mitään kokemusta esim. järjestöistä? Kannattaa hankkiutua vapaaehtoistyöhön sopivaan, sinua kiinnostavaan järjestöön jos haluat yhteiskunnallisen alan töitä tai järjestötöitä. Useammat tutkinnot eivät oikeasti auta yhtään, sun täytyy lähteä nyt ihan eri suunnasta liikkeelle.
Mulla on riittänyt töitä (olen VTM ja aloitin työt jo opiskeluaikana, mistä syystä gradu jäi roikkumaan useaksi vuodeksi, lopulta sain sen kasaan kuitenkin), mutta ongelma oli, että alalla jolla olin on paljon yt:itä eikä toivoakaan pysyvästä työpaikasta, vaan pätkää toisensa jälkeen. Kyllästyin ja päätin vaihtaa alaa, alalle josta mulla ei ollut yhtään kokemusta mutta joka tuntui kiinnostavalta. Tein suunnitelman, miten edetä, ja noudatin sitä:
Ensin kävin muutaman työnhakuun ja osaamisen tunnistamiseen liittyvän koulutuksen (nämä oli ilmaisia liiton järjestämiä koulutuksia netissä ilta-aikaan). Sen jälkeen mietin koulutuksissa saatujen ohjeiden mukaan omaa osaamistani, tunnistin vahvuuteni ja sen mitä yleistä osaamista minull on ja mitä alakohtaista, mietin mikä minua työelämässä motivoi jne., päivitin Linkedin-sivuni ja olin siellä aktiivisempi.
Toiseksi otin selvää alasta jolle halusin: Listasin itselleni alalla toimivat yritykset, niiden painopistealueet, aloin seurata niitä Linkedinissä ja tutustuin nettisivuihin, luin talousuutisia alaan liittyen.
Kolmanneksi kävin läpi ystäväni, tuttuni ja Linkedin-verkostoni: onko kukaan ko. alalla. Muutama löytyi, otin heihin yhteyttä ja sovin tapaamisen parin kanssa jotka asuivat samassa kaupungissa. Tarjosin kummallekin lounaan ja samalla kyselin heidän työstään, alasta ja millaisia ominaisuuksia ja tietoa alalla tarvitaan.
Neljänneksi otin selvää, onko tarjolla täydennyskoulutusta josta olisi minulle hyötyä. Lisäksi tutustuin alan "gurujen" ajatteluun ja perusteoksiin.
Tämän jälkeen aloin seurata työpaikkailmoituksia ja hakea sopiviin. Pidin huolta, että cv:ssä tuli esiin relevantti osaaminen ja korostin niitä aikaisempia työtehtäviä, joista oli hyötyä kulloiseenkin tehtävään hakiessa. Hakemuksessa korostin osaamistani ja motivaatiota ja perustelin, miksi haluan vaihtaa alaa ja miksi haluan ko. työpaikkaan töihn.
Ehdin hakea noin kymmentä työpaikkaa (joista kaikista tuli vain ei kiitos, kieltämättä masentavaa), kunnes pääsin jatkoon yhdessä haussa ja haastattelukierrosten jälkeen minut valittiin noin 100 hakijan joukosta, ilman aiempa työkokemusta ko. alalla, nykyiseen työhöni. Koko tähän prosessiin, eli ajatuksesta alan vaihdosta työpaikan saamiseen, meni noin 9kk.
Anteeksi romaani, mutta haluan sanoa, että suunnitelmallisuus ja oma aktiivisuus on erittäin tärkeää! Pitää tunnistaa oma osaminen ja tuoda se esiin. Työnantajan kannalta ei ole väliä, mitä kautta osaaminen on hankittu, kunhan se on.
Todella hieno tarina. Monilla työttömillä tämä taitaa jo tyssätä siihen, että ollaan valmiiksi lannistuneita ja luovutusmieliala päällä. Pitäisi ihan ensi alkajaisiksi saada psyykattua itsensä sellaiseen mielentilaan, jossa tuollainen päämäärätietoinen tavoitteisiin pyrkiminen onnistuu. Pitäisi löytää se itseluottamus ja asenne, jossa ajatellaan "Minä pystyn, osaan ja onnistun." Sinulla ei selvästikään ole ollut tällaisia henkisiä lukkoja, tai olet löytänyt jonkin keinon niiden yli pääsemiseksi. Monella se tyssää jo siihen, että pelkää epäonnistumista eikä siksi uskalla edes yrittää. Vaikka järki sanoisi, että tuo on typerää itsensä sabotoimista ja kokemus näyttäisi, että ennenkin on pärjännyt, niin silti.
Enpä saanut minäkään ikinä harjoittelupaikkaa. Moniin paikkoihin ihan oikeasti vaadittiin yliopiston harjoittelutuki ja suoraan sanottiin että tuen saaneet menevät automaattisesti edelle (kerran oikein jälkikäteen laitettiin hakijoille "moittiva" viesti kun oli tullut paljon hakemuksia sellaisilta joilla ei tukea ollut). Meillä tuen sai vain muutama ihminen isossa pääaineessa eikä minulla ollut ikinä arpaonnea. Laitoksemme ei myöskään myönnä kuin 5 op 3 kk:n harjoittelusta joten palkattomasta harjoittelusta pitäisi jotenkin rahoittaa itse 2/3. Pariin haatatteluun pääsin kyllä mutta aina se raha tuli ongelmaksi (joko otettiinkin tuellinen tai työnantajalla päätti ettei harjoittelijaan ookaan varaa). Onneksi on ollut edes kesätöitä (ei oman alan) ja myös omaan alaan liittyvä osa-aikatyö.
Supernainen tietenkin tekee palkattoman harjoittelun ohella tarpeeksi muita hommia jotta saa rahat kasaan. Valitettavasti en itse ole sellainen. Sairastan pitkäaikaista masennusta ja opiskeluaika on ollut tarpeeksi raskas ihan tavallisellakin työmäärällä (siis noin 60 op/v ja kesätyöt/osa-aikatyö). Välillä ihmettelen miten oon ees tähän kyennyt. Kai pelko cv:n aukoista ajaa eteenpäin.
Mitä te sitten opiskelette? Omalla alalla ei ole koskaan ollut pulaa palkatuista työharjoitteluista, enemminkintoisin päin että on pulaa opiskelijoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi romaani, mutta haluan sanoa, että suunnitelmallisuus ja oma aktiivisuus on erittäin tärkeää! Pitää tunnistaa oma osaminen ja tuoda se esiin. Työnantajan kannalta ei ole väliä, mitä kautta osaaminen on hankittu, kunhan se on.
Hyvin kirjoitettu. Haluaisin kysyä, että eikö sinulle tullut epämukava olo kysellessäsi ystäviltä heidän alastaan ja firmoistaan? Sellainen, että yrität hyötyä ystävistäsi, etkä pysty antamaan mitään takaisin, koska et ole työssäkäyvä? Tai eivätkö ystäväsi suoraan todenneet, että heillä ei nyt ole töitä, turha tässä on jutella?
En ole lainaamasi vastaaja, mutta olen toiminut samoin. Kokemukseni mukaan ihmiset tykkäävät olla avuksi ja kertoa asioista sellaiselle, joka on aidosti kiinnostunut, jos sävy ei ole vaativa tai haluta jotain isompia palveluksia. On hyvinkin ok kertoa, että haluaisi kuulla alasta lisää ja ehkä saada pari vinkkiä, miten kehittää itseä ja miten päästä eteenpäin. Sen sijaan ei ole useimmiten ok vaatia työpaikkaa tai haastattelukutsuja. Lisäksi on hyvä antaa toiselle mahdollisuus hienovaraisesti kieltäytyä.
Suomalaiset ovat liian rehellisiä. Eräs tuntemani ulkomaalainen opiskelija väritti CV:tään ja keksi sinne työpaikkoja jotka olivat tuoneet alalla tarvittavaa työkokemusta. Eivät suomalaiset työnantajat soittele toiselle puolelle maapalloa ja tarkista tietoja tai siinä tapauksessa voi antaa jonkun ystävän tai sukulaisen numeron. Tuttavani on työllistynyt hyvin opintojen ohella.
Jatkanpa vielä, että kuka haluaa tänne hillittömät määrät toimettomia kouluja käymättömiä ihmisiä tyyliin joku lähi-itä. Kuulostaa oikeesti turvallisuusriskiltä.