Miksi korkeakouluharjoitteluukin tarvitsee vuosien kokemuksen?
On ilmeisesti enää edes haaveille mistään edes etäisesti omaa alaa sivuavasta työpaikasta. Tunnetusti mihinkään ei kannata edes hakea, koska vaikka olisi yksi maisterin tutkinto ja toinen tulossa niin ilman vuosien kokemusta ei saa edes ei kiitos-viestiä.
Ainut keino saada edes jotakin työkokemusta omalta alalta on harjoittelu mutta jopa niihin vaaditaan kymmenien vuosien kokemus! Kolmas maisteri tässä pitää vielä tehdä...
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te sitten opiskelette? Omalla alalla ei ole koskaan ollut pulaa palkatuista työharjoitteluista, enemminkintoisin päin että on pulaa opiskelijoista.
Psykologia, logopedia, hammaslääketiede, lääketiede, farmasia? Näillä aloilla voi olla opiskelijoista pulaa.
Plus diplomi-insinöörit, insinöörit, sairaanhoitajat...
DI ja hupi-inssit erikseen.
Tämä hupi-inssi on kyllä tyytyväinen työmahdollisuuksiinsa ;) Ensimmäisen vuoden jälkeen palkattiin yliopistolle. Mies on hupi-inssi myös ja ei koskaan pulaa töistä. Tällä hetkellä yli 5k/kk palkka. Jos joskus tulee työttömyys eteen niin ehkä sitä voisi aikansa kuluksi tehdä maisterin.
Kaikki AMK-tasoiset tutkinnot voitaisiin pudottaa ihan hyvin takaisin opistoasteelle, jonne ne oikeasti kuuluvat. Paljon parempo ja yksinkertaisempi järjestelmä pitää yliopistot yliopistoina ja opistit opistoina kuten monessa muussa maassa.
Miten niin kuuluu opistosteelle? AMK-tutkinto on korkeampi kuin kanditutkinto. Se jää kandin ja maisterin väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Eipä ole myöskään hyötyä kouluttaa tuhansia maistereita vuosittain makaamaan sohvalle kotiin. Hallituksen tehtävänä olisi luoda pohjaa työpaikoille ja lopettaa julkisen sektorin leikkaukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä naurettavaa kun kahdella maisterin tutkinnolla ei pääse Suomessa edes palkattomaan harjoitteluun.
Yrittäjänä olen huomannut, että mitä tiukemmin yritykseni erikoistuu tekemään yhtä asiaa, sen parempi menestys. Maailma menee eteenpäin sellaisella vaihdilla, että osaaminen vanhenee. Ainostaan yhden asian voi osata kunnolla. Jos ei osaa kunnolla, niin joku toinen osaa ja kauppa menee sivu suun. Asiakas ostaa aina parasta.
Uskon, että sama pätee kaikkiin yrityksiin ja kun yritykset koostuvat ihmisistä, niin vaatimus ulottuu myös työntekijöihin. Kaksi maisterin tutkintoa tuo laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisuuden kääntöpuoli on pinnallisuus.
Pinnallisen osaamisen markkina-arvo on nolla.
Hyvä strategia. Ainakin kunnes markkinoille tulee jokin substituutti, kilpailija onnistuu ottamaan valitussa pikku-nichessä kunnon etumatkan, tulee yllättävä teknologinen hyppäys tai olisi tavoitteena kasvaakin pikkuyritystä isommaksi. Suomalaiset yrityksethän ovat fokusoinnin mestareita, jolloin kasvun eväitä ei ole ole, vaikka kannattavuus on hyvä. Katsokaa vaikka suomalaisten pörssiyritysten lukuja.
Itse olen käynyt koulut järjestelmässä, joka kannusti juurikin laaja-alaisuuteen. Yliopiston ensimmäiset vuodetkin sisälsivät kaikenlaista asiaa kirjallisuudesta alkaen. Kandin jälkeen heilahdettiin työelämään, ja jos halusi jatkaa opintoja, niin eri yliopistoon oli mentävä. Ajatuksena oli kannustaa nuoria ihmisiä laaja-alaiseen ajatteluun ja ammatilliseen maailmankuvaan. Fokusoitua ehtii kyllä myöhemminkin.
Sanoisin, että tarvitaan sekä generalisteja että erityisasiantuntijoita. Mutta se, mitä Suomi kaikista kipeimmin tarvitsisi, on ihmiset, jotka ovat näiden kahden yhdistelmiä.
Harjoittelija harjoittelee. Hän ei tuota yritykselle yhtään mitään, mutta vie yhden tai usemman työntekijän aikaa. Jos harjoittelijalla on alan työkokemusta, hän saattaa jopa tuottaa jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te sitten opiskelette? Omalla alalla ei ole koskaan ollut pulaa palkatuista työharjoitteluista, enemminkintoisin päin että on pulaa opiskelijoista.
Psykologia, logopedia, hammaslääketiede, lääketiede, farmasia? Näillä aloilla voi olla opiskelijoista pulaa.
Plus diplomi-insinöörit, insinöörit, sairaanhoitajat...
DI ja hupi-inssit erikseen.
Tämä hupi-inssi on kyllä tyytyväinen työmahdollisuuksiinsa ;) Ensimmäisen vuoden jälkeen palkattiin yliopistolle. Mies on hupi-inssi myös ja ei koskaan pulaa töistä. Tällä hetkellä yli 5k/kk palkka. Jos joskus tulee työttömyys eteen niin ehkä sitä voisi aikansa kuluksi tehdä maisterin.
Kaikki AMK-tasoiset tutkinnot voitaisiin pudottaa ihan hyvin takaisin opistoasteelle, jonne ne oikeasti kuuluvat. Paljon parempo ja yksinkertaisempi järjestelmä pitää yliopistot yliopistoina ja opistit opistoina kuten monessa muussa maassa.
Miten niin kuuluu opistosteelle? AMK-tutkinto on korkeampi kuin kanditutkinto. Se jää kandin ja maisterin väliin.
Höpöhöpö. Bolognan prosessin kautta EU:ssa on vain kaksi tutkintoastetta. alempi ja ylempi. AMK ja kandi alempia, YAMK ja maisteri ylempiä. Kaikkein korkeimpana sitten tutkija-aste eli tohtori erikseen sitten.
Eikö sulla ole mahdollista saada harjoittelutukea yliopistolta? Siis sitä, joka kattaa yhden tai kahden kuukauden "palkan" ja työnantajalle jää sitten loput? Itse kun muutaman vuosi sitten hain harjoittelupaikkoja, niin lähes kaikkiin vaadittiin tuo tuki. Ilman sitä harjoittelupaikkaa olisi kyllä ollut todella hankalaa löytää. Olen siis myös YTM, pääaine valtio-oppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te sitten opiskelette? Omalla alalla ei ole koskaan ollut pulaa palkatuista työharjoitteluista, enemminkintoisin päin että on pulaa opiskelijoista.
Psykologia, logopedia, hammaslääketiede, lääketiede, farmasia? Näillä aloilla voi olla opiskelijoista pulaa.
Plus diplomi-insinöörit, insinöörit, sairaanhoitajat...
DI ja hupi-inssit erikseen.
Tämä hupi-inssi on kyllä tyytyväinen työmahdollisuuksiinsa ;) Ensimmäisen vuoden jälkeen palkattiin yliopistolle. Mies on hupi-inssi myös ja ei koskaan pulaa töistä. Tällä hetkellä yli 5k/kk palkka. Jos joskus tulee työttömyys eteen niin ehkä sitä voisi aikansa kuluksi tehdä maisterin.
Kaikki AMK-tasoiset tutkinnot voitaisiin pudottaa ihan hyvin takaisin opistoasteelle, jonne ne oikeasti kuuluvat. Paljon parempo ja yksinkertaisempi järjestelmä pitää yliopistot yliopistoina ja opistit opistoina kuten monessa muussa maassa.
Monet virkamiehet ja poliitikotkin ovat sanoneet AMK-uudistuksen olleen virhe. Uskon että palaavat opistoasteelle vielä joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulla ole mahdollista saada harjoittelutukea yliopistolta? Siis sitä, joka kattaa yhden tai kahden kuukauden "palkan" ja työnantajalle jää sitten loput? Itse kun muutaman vuosi sitten hain harjoittelupaikkoja, niin lähes kaikkiin vaadittiin tuo tuki. Ilman sitä harjoittelupaikkaa olisi kyllä ollut todella hankalaa löytää. Olen siis myös YTM, pääaine valtio-oppi.
On ollut tuki mutta hakijoita sittenkin liikaa, samoista pakoista kun kisaavat humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ja vielä kauppiksestakin joku.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä alkaisit lukemaan kolmatta tutkintoa, jos kaksikaan maisteritutkintoa eivät ole tuoneet työtä edes harjoittelun ajaksi? Ihan oikeasti, mieti vähän.
ap vastaa:
Tutkinnoista ja opiskelusta saa sisältöä elämään, nykyinen tylsä ja yksipuolinen työ ei sitä tuo. Lisäksi opiskellessa välillä tuntuu että olen lähempänä parempia töitä, vaikka näin ei käytännössä ole. Ja onhan opiskelusta ollut sivistävä hyöty, tiedän ja ymmärrän politiikkaa, historiaa, kansanivälisiä suhteita ja taloutta paljon paremmin kuin ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä.
Eikö nykyisestä työstä voi lähteä etenemään? Jos yliopisto-opinnoista olet saanut hyviä ajattelutaitoja, niin ei ole mikään Amerikan temppu alkaa ottaa pieniä liikkeitä kohti kiinnostavampaa duunia. Siivoojasta toimiston puolelle työvuoroja suunnittelemaan, siitä pikkuesimieheksi järjestösektorille, sen jälkeen vastaamaan jonkin yhtiön yhteiskuntavastuuasioista jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Mihinkäs nämä ykkösen opiskelijat sitten töihin? Lisää työttömiä tähän maahan silloin vain, arvaan. Ihanaa, ja veronmaksajat kiittää. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä alkaisit lukemaan kolmatta tutkintoa, jos kaksikaan maisteritutkintoa eivät ole tuoneet työtä edes harjoittelun ajaksi? Ihan oikeasti, mieti vähän.
ap vastaa:
Tutkinnoista ja opiskelusta saa sisältöä elämään, nykyinen tylsä ja yksipuolinen työ ei sitä tuo. Lisäksi opiskellessa välillä tuntuu että olen lähempänä parempia töitä, vaikka näin ei käytännössä ole. Ja onhan opiskelusta ollut sivistävä hyöty, tiedän ja ymmärrän politiikkaa, historiaa, kansanivälisiä suhteita ja taloutta paljon paremmin kuin ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä.
Eikö nykyisestä työstä voi lähteä etenemään? Jos yliopisto-opinnoista olet saanut hyviä ajattelutaitoja, niin ei ole mikään Amerikan temppu alkaa ottaa pieniä liikkeitä kohti kiinnostavampaa duunia. Siivoojasta toimiston puolelle työvuoroja suunnittelemaan, siitä pikkuesimieheksi järjestösektorille, sen jälkeen vastaamaan jonkin yhtiön yhteiskuntavastuuasioista jne.
Teoriassa työssä on mahdollisuus edetä nopeastikkin, mutta tämä vain teoriassa. Käytännössä täysin mahdotonta vaikka olisi mikä koulutus ja miten työsi hoitaisit.
Kiinnostavaa duunia kyllä on mutta ongelmana on kokemuksen puuten, haluamani paikan saa 30 vuoden kokemuksen omaava, kuka on ollut juuri vastaavissa tehtävissä muualla. Tiedän että näin kävi tässä taannoin yhdessä paikassa johon hain,
/quote]Mihinkäs nämä ykkösen opiskelijat sitten töihin? Lisää työttömiä tähän maahan silloin vain, arvaan. Ihanaa, ja veronmaksajat kiittää. :)[/quote]
Jos töitä ei ole niin ei se maisteriksi kouluttaminen ainakaan lisää avoimia työpaikkoja, siksi kandina tappelemaan 5000 muun hakijan kanssa yhdestä paikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Jep. Käännetään ajattelu siihen, että kandi on perusaskel, jonka jälkeen työelämä kutsuu. Maisteriin menevät ne, jotka haluavat akateemiselle uralle tai parin vuoden työelämäkokemuksen jälkeen uskovat hyötyvänsä teoreettisesta lisäkoulutuksesta.
Nykyinen systeemihän on harmillinen sekä yhteiskunnalle että yksilölle. Parin vuoden lisäopinnoista tulee yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia suoraan sekä menetettynä työpanoksena. Maisteri maksaa nuorelle ihmiselle itselleenkin helposti 50-100 tuhatta euroa menetettyinä palkkoina. Ikävä juttu, jos työ ei sitten vaadikaan teoreettista osaamista lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Ei, vaan koulutukseen tulisi saada lisää määrärahoja ja Suomeen lisää työpaikkoja. Millään leikkaus ja säästölinjalla Suomi ei nouse ikinä, vaan tulee taantumaan vain entisestään kohti metsittynyttä metsähökkelimaata.
On ihan kansainvälinen juttu, menipä melkein mihin maahan tahansa, että mitä koulutetumpi väestö, sitä edistyneempi yhteiskunta, niin talouden, teknologian, lääketieteen, turvallisuuden, hyvinvoinnin, kuin muidenkin osalta.
Tiedoksesi myös, että vielä nykyäänkin, vaikeassa työllisyystilanteessa, pätee silti edelleen yleisesti ottaen seuraava, ihan täällä Suomessakin: mitä korkeammin koulutettu ihminen, sitä suurempi työllistyminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä alkaisit lukemaan kolmatta tutkintoa, jos kaksikaan maisteritutkintoa eivät ole tuoneet työtä edes harjoittelun ajaksi? Ihan oikeasti, mieti vähän.
ap vastaa:
Tutkinnoista ja opiskelusta saa sisältöä elämään, nykyinen tylsä ja yksipuolinen työ ei sitä tuo. Lisäksi opiskellessa välillä tuntuu että olen lähempänä parempia töitä, vaikka näin ei käytännössä ole. Ja onhan opiskelusta ollut sivistävä hyöty, tiedän ja ymmärrän politiikkaa, historiaa, kansanivälisiä suhteita ja taloutta paljon paremmin kuin ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä.
Eikö nykyisestä työstä voi lähteä etenemään? Jos yliopisto-opinnoista olet saanut hyviä ajattelutaitoja, niin ei ole mikään Amerikan temppu alkaa ottaa pieniä liikkeitä kohti kiinnostavampaa duunia. Siivoojasta toimiston puolelle työvuoroja suunnittelemaan, siitä pikkuesimieheksi järjestösektorille, sen jälkeen vastaamaan jonkin yhtiön yhteiskuntavastuuasioista jne.
Teoriassa työssä on mahdollisuus edetä nopeastikkin, mutta tämä vain teoriassa. Käytännössä täysin mahdotonta vaikka olisi mikä koulutus ja miten työsi hoitaisit.
Kiinnostavaa duunia kyllä on mutta ongelmana on kokemuksen puuten, haluamani paikan saa 30 vuoden kokemuksen omaava, kuka on ollut juuri vastaavissa tehtävissä muualla. Tiedän että näin kävi tässä taannoin yhdessä paikassa johon hain,
Oletko nyt aivan varma, ettet tavoittele vähän liikoja? Harvapa meistä muistakaan on aloittanut tehtävistä, joissa vaaditaan 30 vuoden ura alalla. Yleensä ollaan ensin pari vuotta junnuja, sitten ehkä vastuu vähän kasvaa, jossain vaiheessa viiden vuoden kokemuksen kohdalla projektipäällikön homma tai vastaava tulee mahdolliseksi jne. Jokainen askel eteenpäin on askel eteenpäin, vaikka organisaation huipulle olisikin matkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Mihinkäs nämä ykkösen opiskelijat sitten töihin? Lisää työttömiä tähän maahan silloin vain, arvaan. Ihanaa, ja veronmaksajat kiittää. :)
Työtön kandi ja työtön maisteri ovat samalla viivalla, turhaan hankittu maisteritutkinto on todella kallis yhteiskunnan kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Ei, vaan koulutukseen tulisi saada lisää määrärahoja ja Suomeen lisää työpaikkoja. Millään leikkaus ja säästölinjalla Suomi ei nouse ikinä, vaan tulee taantumaan vain entisestään kohti metsittynyttä metsähökkelimaata.
On ihan kansainvälinen juttu, menipä melkein mihin maahan tahansa, että mitä koulutetumpi väestö, sitä edistyneempi yhteiskunta, niin talouden, teknologian, lääketieteen, turvallisuuden, hyvinvoinnin, kuin muidenkin osalta.
Tiedoksesi myös, että vielä nykyäänkin, vaikeassa työllisyystilanteessa, pätee silti edelleen yleisesti ottaen seuraava, ihan täällä Suomessakin: mitä korkeammin koulutettu ihminen, sitä suurempi työllistyminen.
Jossain vaiheessa kuitenkin tulee raja sen suhteen, paljonko kannattaa kouluttaa. En tosin osaa sanoa, onko se jo ylittynyt.
Tuplamaisterina ja tohtorina saa kyllä huomiota opinnoillaan ulkomailla, erityisesti Yhdysvalloissa ja Saksassa. Siellä on sentään tutkintojen oikea arvostus kohdillaan.