Lue keskustelun säännöt.
Miksi korkeakouluharjoitteluukin tarvitsee vuosien kokemuksen?
11.09.2016 |
On ilmeisesti enää edes haaveille mistään edes etäisesti omaa alaa sivuavasta työpaikasta. Tunnetusti mihinkään ei kannata edes hakea, koska vaikka olisi yksi maisterin tutkinto ja toinen tulossa niin ilman vuosien kokemusta ei saa edes ei kiitos-viestiä.
Ainut keino saada edes jotakin työkokemusta omalta alalta on harjoittelu mutta jopa niihin vaaditaan kymmenien vuosien kokemus! Kolmas maisteri tässä pitää vielä tehdä...
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Mihinkäs nämä ykkösen opiskelijat sitten töihin? Lisää työttömiä tähän maahan silloin vain, arvaan. Ihanaa, ja veronmaksajat kiittää. :)
Työtön kandi ja työtön maisteri ovat samalla viivalla, turhaan hankittu maisteritutkinto on todella kallis yhteiskunnan kannalta.
Eivät ole samalla viivalla. Työttömällä maisterilla on mahdollisuus hakea myös niitä töitä, joita työtön kandi ei voi hakea. Kandi ei voi hakea töitä, joihin on vaatimuksena maisterin pätevyys. Eli maisterilla laajemmat työnhakumahdollisuudet siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Mihinkäs nämä ykkösen opiskelijat sitten töihin? Lisää työttömiä tähän maahan silloin vain, arvaan. Ihanaa, ja veronmaksajat kiittää. :)
Työtön kandi ja työtön maisteri ovat samalla viivalla, turhaan hankittu maisteritutkinto on todella kallis yhteiskunnan kannalta.
Eivät ole samalla viivalla. Työttömällä maisterilla on mahdollisuus hakea myös niitä töitä, joita työtön kandi ei voi hakea. Kandi ei voi hakea töitä, joihin on vaatimuksena maisterin pätevyys. Eli maisterilla laajemmat työnhakumahdollisuudet siis.
Pointtihan on juuri se, että nämä pätevyysvaatimukset on saatava vastaamaan työn vaatimuksia. Julkkarilla esimerkiksi pitää lopettaa ylemmän korkeakoulututkinnon vaatiminen, kun duuni ei sitä aidosti vaadi. Harva työ siellä mitään kovaa akateemista vääntöä on. Yksityinen puoli tulee pian perässä, vaikka eipä siellä mitään tuollaisia vaatimuksia nytkään yleensä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Ei, vaan koulutukseen tulisi saada lisää määrärahoja ja Suomeen lisää työpaikkoja. Millään leikkaus ja säästölinjalla Suomi ei nouse ikinä, vaan tulee taantumaan vain entisestään kohti metsittynyttä metsähökkelimaata.
On ihan kansainvälinen juttu, menipä melkein mihin maahan tahansa, että mitä koulutetumpi väestö, sitä edistyneempi yhteiskunta, niin talouden, teknologian, lääketieteen, turvallisuuden, hyvinvoinnin, kuin muidenkin osalta.
Tiedoksesi myös, että vielä nykyäänkin, vaikeassa työllisyystilanteessa, pätee silti edelleen yleisesti ottaen seuraava, ihan täällä Suomessakin: mitä korkeammin koulutettu ihminen, sitä suurempi työllistyminen.
Toisaalta akateemiset työllistyvät monesti myös aivan turhiin virkoihin, julkkari on täynnä erilaisia suojatyöpaikkoja joiden toimenkuvaan kuuluu kahvin ryystäminen ja FB:n selailu. Tärkeämpää kuin työpaikkojen määrä on se, että miten yhteiskunta todellisuudessa hyötyy työpaikoista. Poliittisilla tyhjäntoimitusviroilla Suomi ei lähde nousuun ikinä.
Ja se on sitten ilmaista kun kaikki julkisen puolen väki on kelan rahoilla kotona työttömänä? Iso osa maksetuista palkoista tulee kuitenkin välittöminä tai välillisillä veroilla takaisin valtiolle. Lisäksi työtön entinen julkisen sektorin työntekijä ei kuluta kuten ei kukaan muukaan työtön. Ja juurihan oli juttua että Suomen heiveröinen kasvu on ainoastaan kotimaisen kysynnän ja rakentamisen varassa koska vientituotteet on hinnoilteltu ulos.
Sitä paitsi itse olen yritysmaailmassa töissä ja menee työajasta täälläkin iso osa facebookin selailuun. Että varaa on nipistää jos rehellisiä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Yksityisellä puolella sattuu olemaan tosin muuten älyttömät pääsyvaatimukset. Vähintää viisi vuotta kokemusta, kaikkien mahdollisten ohjelmien täydellinen hallinta, kokemusta niin ostoista, myynnistä kuin suunnittelustakin. Suomi, ruotsi, englanti ja venäjä pitää olla sujuvaa. ym ym.
Pointtini on se että yrityksissä Suomessa ei osta/haluta kouluttaa ja perehdyttää kunnolla, vaan haetaan n.s täydellistä pakettia, kuka hyppää heti ensimmäisellä minuutilla puikkoihin. Tässä paljon opittavaa useissa maissa käytössä olevista trainee-ohjelmista.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Mihinkäs nämä ykkösen opiskelijat sitten töihin? Lisää työttömiä tähän maahan silloin vain, arvaan. Ihanaa, ja veronmaksajat kiittää. :)
Työtön kandi ja työtön maisteri ovat samalla viivalla, turhaan hankittu maisteritutkinto on todella kallis yhteiskunnan kannalta.
Eivät ole samalla viivalla. Työttömällä maisterilla on mahdollisuus hakea myös niitä töitä, joita työtön kandi ei voi hakea. Kandi ei voi hakea töitä, joihin on vaatimuksena maisterin pätevyys. Eli maisterilla laajemmat työnhakumahdollisuudet siis.
Pointtihan on juuri se, että nämä pätevyysvaatimukset on saatava vastaamaan työn vaatimuksia. Julkkarilla esimerkiksi pitää lopettaa ylemmän korkeakoulututkinnon vaatiminen, kun duuni ei sitä aidosti vaadi. Harva työ siellä mitään kovaa akateemista vääntöä on. Yksityinen puoli tulee pian perässä, vaikka eipä siellä mitään tuollaisia vaatimuksia nytkään yleensä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Ei, vaan koulutukseen tulisi saada lisää määrärahoja ja Suomeen lisää työpaikkoja. Millään leikkaus ja säästölinjalla Suomi ei nouse ikinä, vaan tulee taantumaan vain entisestään kohti metsittynyttä metsähökkelimaata.
On ihan kansainvälinen juttu, menipä melkein mihin maahan tahansa, että mitä koulutetumpi väestö, sitä edistyneempi yhteiskunta, niin talouden, teknologian, lääketieteen, turvallisuuden, hyvinvoinnin, kuin muidenkin osalta.
Tiedoksesi myös, että vielä nykyäänkin, vaikeassa työllisyystilanteessa, pätee silti edelleen yleisesti ottaen seuraava, ihan täällä Suomessakin: mitä korkeammin koulutettu ihminen, sitä suurempi työllistyminen.
Toisaalta akateemiset työllistyvät monesti myös aivan turhiin virkoihin, julkkari on täynnä erilaisia suojatyöpaikkoja joiden toimenkuvaan kuuluu kahvin ryystäminen ja FB:n selailu. Tärkeämpää kuin työpaikkojen määrä on se, että miten yhteiskunta todellisuudessa hyötyy työpaikoista. Poliittisilla tyhjäntoimitusviroilla Suomi ei lähde nousuun ikinä.
Ja se on sitten ilmaista kun kaikki julkisen puolen väki on kelan rahoilla kotona työttömänä? Iso osa maksetuista palkoista tulee kuitenkin välittöminä tai välillisillä veroilla takaisin valtiolle. Lisäksi työtön entinen julkisen sektorin työntekijä ei kuluta kuten ei kukaan muukaan työtön. Ja juurihan oli juttua että Suomen heiveröinen kasvu on ainoastaan kotimaisen kysynnän ja rakentamisen varassa koska vientituotteet on hinnoilteltu ulos.
Sitä paitsi itse olen yritysmaailmassa töissä ja menee työajasta täälläkin iso osa facebookin selailuun. Että varaa on nipistää jos rehellisiä ollaan.
Yksityinen sektori maksaa julkkarin laiskureiden palkat, tulee paljon halvemmaksi yhteiskunnalle jos kahvia ryystävät virkakyöstit ja -kyllikit potkitaan kortistoon nauttimasta todella kovaa palkkaa työn hyödyllisyyteen ja haastavuuteen nähden. Se on yrityksen vastuulla jos pitää tyhjäntoimittajia palkkalistoilla, ei veronmaksajien kuten julkkarilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä alkaisit lukemaan kolmatta tutkintoa, jos kaksikaan maisteritutkintoa eivät ole tuoneet työtä edes harjoittelun ajaksi? Ihan oikeasti, mieti vähän.
ap vastaa:
Tutkinnoista ja opiskelusta saa sisältöä elämään, nykyinen tylsä ja yksipuolinen työ ei sitä tuo. Lisäksi opiskellessa välillä tuntuu että olen lähempänä parempia töitä, vaikka näin ei käytännössä ole. Ja onhan opiskelusta ollut sivistävä hyöty, tiedän ja ymmärrän politiikkaa, historiaa, kansanivälisiä suhteita ja taloutta paljon paremmin kuin ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä.
Eikö nykyisestä työstä voi lähteä etenemään? Jos yliopisto-opinnoista olet saanut hyviä ajattelutaitoja, niin ei ole mikään Amerikan temppu alkaa ottaa pieniä liikkeitä kohti kiinnostavampaa duunia. Siivoojasta toimiston puolelle työvuoroja suunnittelemaan, siitä pikkuesimieheksi järjestösektorille, sen jälkeen vastaamaan jonkin yhtiön yhteiskuntavastuuasioista jne.
Teoriassa työssä on mahdollisuus edetä nopeastikkin, mutta tämä vain teoriassa. Käytännössä täysin mahdotonta vaikka olisi mikä koulutus ja miten työsi hoitaisit.
Kiinnostavaa duunia kyllä on mutta ongelmana on kokemuksen puuten, haluamani paikan saa 30 vuoden kokemuksen omaava, kuka on ollut juuri vastaavissa tehtävissä muualla. Tiedän että näin kävi tässä taannoin yhdessä paikassa johon hain,
Oletko nyt aivan varma, ettet tavoittele vähän liikoja? Harvapa meistä muistakaan on aloittanut tehtävistä, joissa vaaditaan 30 vuoden ura alalla. Yleensä ollaan ensin pari vuotta junnuja, sitten ehkä vastuu vähän kasvaa, jossain vaiheessa viiden vuoden kokemuksen kohdalla projektipäällikön homma tai vastaava tulee mahdolliseksi jne. Jokainen askel eteenpäin on askel eteenpäin, vaikka organisaation huipulle olisikin matkaa.
Kyllä hakemani paikat ovat organisaatioiden alimpia tehtäviä kuten assaria, apulaiskoordinaattoria, nuorempaa suunnittelijaa, hallintosihreeriä. erilaisia avustajan paikkoja ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Ei, vaan koulutukseen tulisi saada lisää määrärahoja ja Suomeen lisää työpaikkoja. Millään leikkaus ja säästölinjalla Suomi ei nouse ikinä, vaan tulee taantumaan vain entisestään kohti metsittynyttä metsähökkelimaata.
On ihan kansainvälinen juttu, menipä melkein mihin maahan tahansa, että mitä koulutetumpi väestö, sitä edistyneempi yhteiskunta, niin talouden, teknologian, lääketieteen, turvallisuuden, hyvinvoinnin, kuin muidenkin osalta.
Tiedoksesi myös, että vielä nykyäänkin, vaikeassa työllisyystilanteessa, pätee silti edelleen yleisesti ottaen seuraava, ihan täällä Suomessakin: mitä korkeammin koulutettu ihminen, sitä suurempi työllistyminen.
Toisaalta akateemiset työllistyvät monesti myös aivan turhiin virkoihin, julkkari on täynnä erilaisia suojatyöpaikkoja joiden toimenkuvaan kuuluu kahvin ryystäminen ja FB:n selailu. Tärkeämpää kuin työpaikkojen määrä on se, että miten yhteiskunta todellisuudessa hyötyy työpaikoista. Poliittisilla tyhjäntoimitusviroilla Suomi ei lähde nousuun ikinä.
Ja se on sitten ilmaista kun kaikki julkisen puolen väki on kelan rahoilla kotona työttömänä? Iso osa maksetuista palkoista tulee kuitenkin välittöminä tai välillisillä veroilla takaisin valtiolle. Lisäksi työtön entinen julkisen sektorin työntekijä ei kuluta kuten ei kukaan muukaan työtön. Ja juurihan oli juttua että Suomen heiveröinen kasvu on ainoastaan kotimaisen kysynnän ja rakentamisen varassa koska vientituotteet on hinnoilteltu ulos.
Sitä paitsi itse olen yritysmaailmassa töissä ja menee työajasta täälläkin iso osa facebookin selailuun. Että varaa on nipistää jos rehellisiä ollaan.
Yksityinen sektori maksaa julkkarin laiskureiden palkat, tulee paljon halvemmaksi yhteiskunnalle jos kahvia ryystävät virkakyöstit ja -kyllikit potkitaan kortistoon nauttimasta todella kovaa palkkaa työn hyödyllisyyteen ja haastavuuteen nähden. Se on yrityksen vastuulla jos pitää tyhjäntoimittajia palkkalistoilla, ei veronmaksajien kuten julkkarilla.
Pois potkinen ei ole ratkaisu. Ainoa oikea tie on vähentää julkiselle sektorille johtavien koulutuspaikkojen määrä eli VTM-tutkintoja. Sitten kun joku jää eläkkeelle niin uutta ei palkata ja näin se käytännössä meneekin.
Lisäksi monilta unohtuu että Suomen reilu 5 miljoonaa ihmistä kyllä tarvitsevat virkamiehiä. Yksikään ministeriö. poliisilaitos, puolustusvoimat, verovirasto, tuomioistuimet eivät toimi ilman henkilökuntaa. Puhumattakaan opettajista, lääkäreistä, sairaanhoitajista ja muista julkisen puolen työntekijöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Ei, vaan koulutukseen tulisi saada lisää määrärahoja ja Suomeen lisää työpaikkoja. Millään leikkaus ja säästölinjalla Suomi ei nouse ikinä, vaan tulee taantumaan vain entisestään kohti metsittynyttä metsähökkelimaata.
On ihan kansainvälinen juttu, menipä melkein mihin maahan tahansa, että mitä koulutetumpi väestö, sitä edistyneempi yhteiskunta, niin talouden, teknologian, lääketieteen, turvallisuuden, hyvinvoinnin, kuin muidenkin osalta.
Tiedoksesi myös, että vielä nykyäänkin, vaikeassa työllisyystilanteessa, pätee silti edelleen yleisesti ottaen seuraava, ihan täällä Suomessakin: mitä korkeammin koulutettu ihminen, sitä suurempi työllistyminen.
Toisaalta akateemiset työllistyvät monesti myös aivan turhiin virkoihin, julkkari on täynnä erilaisia suojatyöpaikkoja joiden toimenkuvaan kuuluu kahvin ryystäminen ja FB:n selailu. Tärkeämpää kuin työpaikkojen määrä on se, että miten yhteiskunta todellisuudessa hyötyy työpaikoista. Poliittisilla tyhjäntoimitusviroilla Suomi ei lähde nousuun ikinä.
Ja se on sitten ilmaista kun kaikki julkisen puolen väki on kelan rahoilla kotona työttömänä? Iso osa maksetuista palkoista tulee kuitenkin välittöminä tai välillisillä veroilla takaisin valtiolle. Lisäksi työtön entinen julkisen sektorin työntekijä ei kuluta kuten ei kukaan muukaan työtön. Ja juurihan oli juttua että Suomen heiveröinen kasvu on ainoastaan kotimaisen kysynnän ja rakentamisen varassa koska vientituotteet on hinnoilteltu ulos.
Sitä paitsi itse olen yritysmaailmassa töissä ja menee työajasta täälläkin iso osa facebookin selailuun. Että varaa on nipistää jos rehellisiä ollaan.
Yksityinen sektori maksaa julkkarin laiskureiden palkat, tulee paljon halvemmaksi yhteiskunnalle jos kahvia ryystävät virkakyöstit ja -kyllikit potkitaan kortistoon nauttimasta todella kovaa palkkaa työn hyödyllisyyteen ja haastavuuteen nähden. Se on yrityksen vastuulla jos pitää tyhjäntoimittajia palkkalistoilla, ei veronmaksajien kuten julkkarilla.
Pois potkinen ei ole ratkaisu. Ainoa oikea tie on vähentää julkiselle sektorille johtavien koulutuspaikkojen määrä eli VTM-tutkintoja. Sitten kun joku jää eläkkeelle niin uutta ei palkata ja näin se käytännössä meneekin.
Lisäksi monilta unohtuu että Suomen reilu 5 miljoonaa ihmistä kyllä tarvitsevat virkamiehiä. Yksikään ministeriö. poliisilaitos, puolustusvoimat, verovirasto, tuomioistuimet eivät toimi ilman henkilökuntaa. Puhumattakaan opettajista, lääkäreistä, sairaanhoitajista ja muista julkisen puolen työntekijöistä.
En puhunutkaan kaikkien virkamiesten potkimisesta enkä puhunut opettajista, lääkäreistä sun muista yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeistä henkilöistä. Puhuin nimenomaan kaiken maailman virastojen kasvottomista sedistä ja tädeistä joilla ei ole mitään järkevää tekemistä; kunhan vain litkivät kahvia, pyörittelevät peukaloita ja odottelevat eläkkeelle pääsyä. Virastoissa hommat hoituisi paljon nopeammin ilman turhanpäiväistä virkamies-armeijaa.
Onko ns. paskaduuni huono vaihtoehto työttömyydelle? Onko paskaduunin tekijä huonompi ihminen, kuin työtön maisteri? Jokainen sitä paskaduunaria kuitenkin tarvitsee elämänsä aikana.
On. Työnantajien mielestä. Kokemusta on.
* Kukaan ei palkkaa maisteria väärän alan hommiin, koska siellä oven takana on tulijoita, joilla on sen kyseisen alan koulutus ja kokemusta.
* Maisteria ei haluta palkata tasoaan alempiin tehtäviin, koska työnantajat eivät pidä "motivaatiota realistisena" eli uskovat, että maisteri lähtee heti parempiin hommiin kun koittaa tilaisuus.
* Valmistumisen jälkeen ei saa enää sellaisia hanttihommia, mitä perustutkintovaiheessa, koska status on muuttunut opiskelijasta maisteriksi. Työnantajan mielestä yliopisto-opiskelija kelpaa kahvilatyöntekijäksi, mutta maisteri ei.
* Valmistumisen jälkeen ei saa enää oman alan avustavia tehtäviä. Tutkimusassistenteiksi palkataan opiskelijoita, ei maistereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuollaiset turhanpäiväiset virkaeinot alkavat olla katoavaa kansanperinnettä. 90-luvun seurauksena virastojen työpaikat otettiin tarkempaan syyniin, eikä paikkoja eläkkeelle lähdön jälkeen enää täytetty eikä uusia paikkoja perustettu kuten vielä 80-luvulla. Paikoin on joissakin virastoissa jopa niin paljon työtä ettei kuntalaisten asioita kyetä enää hoitamaan ajallaan ja sekös taasen suututtaa meitä kaikkia.
Tehokkuutta voitaisiin lisätä tosin rutkasti koko julkisella sektorilla.
Mutta ehkä kaikkein turhimmat työpaikat ovat seurakunnissa! Onneksi tähän voi vaikuttaa eroamalla kirkosta ja pitämällä verorahansa itse
Vierailija kirjoitti:
Onko ns. paskaduuni huono vaihtoehto työttömyydelle? Onko paskaduunin tekijä huonompi ihminen, kuin työtön maisteri? Jokainen sitä paskaduunaria kuitenkin tarvitsee elämänsä aikana.
On. Työnantajien mielestä. Kokemusta on.
* Kukaan ei palkkaa maisteria väärän alan hommiin, koska siellä oven takana on tulijoita, joilla on sen kyseisen alan koulutus ja kokemusta.
* Maisteria ei haluta palkata tasoaan alempiin tehtäviin, koska työnantajat eivät pidä "motivaatiota realistisena" eli uskovat, että maisteri lähtee heti parempiin hommiin kun koittaa tilaisuus.
* Valmistumisen jälkeen ei saa enää sellaisia hanttihommia, mitä perustutkintovaiheessa, koska status on muuttunut opiskelijasta maisteriksi. Työnantajan mielestä yliopisto-opiskelija kelpaa kahvilatyöntekijäksi, mutta maisteri ei.
* Valmistumisen jälkeen ei saa enää oman alan avustavia tehtäviä. Tutkimusassistenteiksi palkataan opiskelijoita, ei maistereita.
Ja juuri relevantin kokemuksen (harjoittelun) puute ajaa monen vastavalmistuneen tähän välitilaan. Perushommiin olet ylikoulutettu mutta oman alan töihin liian kokematon. Tästä taas seuraa lisää opiskelua ja ylikouluttautumista, jota ap parhaillaan tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja juuri relevantin kokemuksen (harjoittelun) puute ajaa monen vastavalmistuneen tähän välitilaan. Perushommiin olet ylikoulutettu mutta oman alan töihin liian kokematon. Tästä taas seuraa lisää opiskelua ja ylikouluttautumista, jota ap parhaillaan tekee.
Minäkin valmistun pian työttömäksi tohtoriksi, millä varmistan olevani ylikoulutettu lähes jokaiseen tehtävään :D Ei ole opiskeluaikaisesta kokemuksesta välttämättä kiinni. Silloin hommia oli niin paljon, kuin ikinä jaksoi tehdä. Olin toisesta opiskeluvuodesta lähtien koko ajan assistenttina jossakin tutkimushankkeessa. Monesti kahdessa samanaikaisesti. Tein myös harjottelun ministeriöön, jossa silloin kyllä kehotettiin tulemaan takaisin valmistumisen jälkeen. Kun sitten myöhemmin hain samalle osastolle, niin hakijoita oli yli sata ja paikan sai ihminen, joka oli tehnyt työhön liittyvän täsmägradun ja oli lisäksi jo valmiiksi töissä toisessa ministeriössä. Oikea ihminen tuossakin tietysti valittiin, hyvät hänelle. Minulle tämä työllistymättömyys kuitenkin tarkoittaa sitä, että joudun näkemään kymmenen vuotta nälkää maksellessani opintolainaeriä pois työmarkkinatuesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä alkaisit lukemaan kolmatta tutkintoa, jos kaksikaan maisteritutkintoa eivät ole tuoneet työtä edes harjoittelun ajaksi? Ihan oikeasti, mieti vähän.
ap vastaa:
Tutkinnoista ja opiskelusta saa sisältöä elämään, nykyinen tylsä ja yksipuolinen työ ei sitä tuo. Lisäksi opiskellessa välillä tuntuu että olen lähempänä parempia töitä, vaikka näin ei käytännössä ole. Ja onhan opiskelusta ollut sivistävä hyöty, tiedän ja ymmärrän politiikkaa, historiaa, kansanivälisiä suhteita ja taloutta paljon paremmin kuin ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä.
Eikö nykyisestä työstä voi lähteä etenemään? Jos yliopisto-opinnoista olet saanut hyviä ajattelutaitoja, niin ei ole mikään Amerikan temppu alkaa ottaa pieniä liikkeitä kohti kiinnostavampaa duunia. Siivoojasta toimiston puolelle työvuoroja suunnittelemaan, siitä pikkuesimieheksi järjestösektorille, sen jälkeen vastaamaan jonkin yhtiön yhteiskuntavastuuasioista jne.
Teoriassa työssä on mahdollisuus edetä nopeastikkin, mutta tämä vain teoriassa. Käytännössä täysin mahdotonta vaikka olisi mikä koulutus ja miten työsi hoitaisit.
Kiinnostavaa duunia kyllä on mutta ongelmana on kokemuksen puuten, haluamani paikan saa 30 vuoden kokemuksen omaava, kuka on ollut juuri vastaavissa tehtävissä muualla. Tiedän että näin kävi tässä taannoin yhdessä paikassa johon hain,
Oletko nyt aivan varma, ettet tavoittele vähän liikoja? Harvapa meistä muistakaan on aloittanut tehtävistä, joissa vaaditaan 30 vuoden ura alalla. Yleensä ollaan ensin pari vuotta junnuja, sitten ehkä vastuu vähän kasvaa, jossain vaiheessa viiden vuoden kokemuksen kohdalla projektipäällikön homma tai vastaava tulee mahdolliseksi jne. Jokainen askel eteenpäin on askel eteenpäin, vaikka organisaation huipulle olisikin matkaa.
Kyllä hakemani paikat ovat organisaatioiden alimpia tehtäviä kuten assaria, apulaiskoordinaattoria, nuorempaa suunnittelijaa, hallintosihreeriä. erilaisia avustajan paikkoja ym.
Eikö jengi nykyään 30 vuodessa etene nuoremman suunnittelijan roolista, jos näitä pitkän linjan tahkoajia kerta aina löytyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmistuin maisteriksi 2006 ja tein opiskeluaikana nollasopparilla töitä sen jälkeen olen tehnyt vuoden sopimuksia siellä täällä, vauvalomasijaisuuksia kieltäydyn tekemästä enään ihan sama kuka maaseudun tytön joku aussi jätkä paukautti raskaaksi en muuta 500km jonkun muijan vuosiloman takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Kyllä suomalaista maisteritutkintoa arvostetaan työnhaussa ulkomailla suurestikin. Mikäs pakko niitä töitä on etsiä ainoastaan Suomesta?
Suomalainen yhteiskunta ei hyödy millään tavalla siitä, että nuoret hankkivat koulutuksen veronmaksajien varoilla ja häipyvät valmistumisen jälkeen ulkomaille maksamaan veroja. Jos tulevaisuuden kehityssuunta on tuollainen, niin yliopistoihin tulee saada lukukausimaksut välittömästi jotta yhteiskunta saa takaisin edes murusia.
Aha. No hyötyykö se suomalainen yhteiskunta siitä, että kouluttaudutaan kortistoon työttömäksi kuluttamaan työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia? :D Mielestäni ei.
On se kumma, ettei näille valittajille kelpaa mikään. Ensin valitetaan siitä, että on liikaa koulutettuja ja sitten jos joku haluaa lähteä ulkomaille, niin nyyhkytetään sitä, että kun se ei jää tänne Suomeen työttömäksi ja/tai paskapalkalla töihin, kylmyyteen, ankeuteen ja pimeyteen toisten kanssa. Jos sinua ei kiinnosta ulkomaille lähtö, ei se tarkoita sitä, ettei jotain toista kiinnostaisi tai saisi kiinnostaa.
Luulisi valittajienkin olevan tyytyväisiä edes siitä, että jokainen ulkomaille lähtenyt tietää sitä, että täällä on silloin yksi henkilö vähemmän kuluttamassa veronmaksajien maksamia sosiaalietuuksia ja yksi henkilö vähemmän kilpailemassa hupenevista työpaikoista. Mutta valittajat ilmeisesti haluavat väkisin pitää täällä myös ne henkilöt sitten ja elättää heitä. No, mikäs siinä sitten. :)
Maisteritutkintojen määrää tulee karsia kunnolla kuten on kaavailtukin. Vähentyvät koulutusmäärärahat tulee suunnata vain parhaiten menestyvien käyttöön, ykkösen opiskelijoilla ei pidä olla mitään asiaa maisterivaiheen opintoihin.
Ei, vaan koulutukseen tulisi saada lisää määrärahoja ja Suomeen lisää työpaikkoja. Millään leikkaus ja säästölinjalla Suomi ei nouse ikinä, vaan tulee taantumaan vain entisestään kohti metsittynyttä metsähökkelimaata.
On ihan kansainvälinen juttu, menipä melkein mihin maahan tahansa, että mitä koulutetumpi väestö, sitä edistyneempi yhteiskunta, niin talouden, teknologian, lääketieteen, turvallisuuden, hyvinvoinnin, kuin muidenkin osalta.
Tiedoksesi myös, että vielä nykyäänkin, vaikeassa työllisyystilanteessa, pätee silti edelleen yleisesti ottaen seuraava, ihan täällä Suomessakin: mitä korkeammin koulutettu ihminen, sitä suurempi työllistyminen.
Toisaalta akateemiset työllistyvät monesti myös aivan turhiin virkoihin, julkkari on täynnä erilaisia suojatyöpaikkoja joiden toimenkuvaan kuuluu kahvin ryystäminen ja FB:n selailu. Tärkeämpää kuin työpaikkojen määrä on se, että miten yhteiskunta todellisuudessa hyötyy työpaikoista. Poliittisilla tyhjäntoimitusviroilla Suomi ei lähde nousuun ikinä.
Ja se on sitten ilmaista kun kaikki julkisen puolen väki on kelan rahoilla kotona työttömänä? Iso osa maksetuista palkoista tulee kuitenkin välittöminä tai välillisillä veroilla takaisin valtiolle. Lisäksi työtön entinen julkisen sektorin työntekijä ei kuluta kuten ei kukaan muukaan työtön. Ja juurihan oli juttua että Suomen heiveröinen kasvu on ainoastaan kotimaisen kysynnän ja rakentamisen varassa koska vientituotteet on hinnoilteltu ulos.
Sitä paitsi itse olen yritysmaailmassa töissä ja menee työajasta täälläkin iso osa facebookin selailuun. Että varaa on nipistää jos rehellisiä ollaan.
Yksityinen sektori maksaa julkkarin laiskureiden palkat, tulee paljon halvemmaksi yhteiskunnalle jos kahvia ryystävät virkakyöstit ja -kyllikit potkitaan kortistoon nauttimasta todella kovaa palkkaa työn hyödyllisyyteen ja haastavuuteen nähden. Se on yrityksen vastuulla jos pitää tyhjäntoimittajia palkkalistoilla, ei veronmaksajien kuten julkkarilla.
Julkinen sektori tekee sentään jotain hyödyllistä kuten vastaa terveydenhoidosta pääosin, turvallisuudesta, maan puolustamisesta, koulutuksesta, opetuksesta, lastenhoidosta pääosin, julkisesta liikenteestä, tieväylistä jne.
Sen sijaan työttömänä makoilevat eivät pistä tikkuakaan ristiiin tämän maan hyväksi. Rahat kyllä kelpaavat elämiseen ja hurvitteluun mutta ei edes seuraa mennä pitämäään vanhuksille. Miten nuo työttömät kehtaavat vätystelllä toisten rahoilla
Miten nuo työttömät kehtaavat vätystelllä toisten rahoilla
Mitäpä ehdotat vaihtoehdoksi?
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo työttömät kehtaavat vätystelllä toisten rahoilla
Mitäpä ehdotat vaihtoehdoksi?
Pitää tehdä jotain yhteiseksi hyväksi kuten seurustella vanhusten kanssa tai käydä ulkoiluttamassa. Jos saa yhteiskunnalta elatuksen niin auttaisi sitten lähimmäisiään sen verran kuin voi. Työttömällä kun nimittäin on aikaa.
Toinen juttu on se että mielestäni työttömyyskorvauksella pitäisi saada opiskella tai vaikka aloittaa yritystoiminta kun kaikki tällainen edistää työllistymistä ja tämän maan rakentamista. Miksi näin ei voi tehdä on omasta mielestäni käsittämätöntä.
Kysyn nyt ihan tyhmän kysymyksen. Jos ei halua palkkaa, niin saako harjoittelupaikkoja silloin miten? Kun se kuitenkin tutkintoon vaaditaan se harjoittelu.
Toisaalta akateemiset työllistyvät monesti myös aivan turhiin virkoihin, julkkari on täynnä erilaisia suojatyöpaikkoja joiden toimenkuvaan kuuluu kahvin ryystäminen ja FB:n selailu. Tärkeämpää kuin työpaikkojen määrä on se, että miten yhteiskunta todellisuudessa hyötyy työpaikoista. Poliittisilla tyhjäntoimitusviroilla Suomi ei lähde nousuun ikinä.