Lue keskustelun säännöt.
Miksi korkeakouluharjoitteluukin tarvitsee vuosien kokemuksen?
11.09.2016 |
On ilmeisesti enää edes haaveille mistään edes etäisesti omaa alaa sivuavasta työpaikasta. Tunnetusti mihinkään ei kannata edes hakea, koska vaikka olisi yksi maisterin tutkinto ja toinen tulossa niin ilman vuosien kokemusta ei saa edes ei kiitos-viestiä.
Ainut keino saada edes jotakin työkokemusta omalta alalta on harjoittelu mutta jopa niihin vaaditaan kymmenien vuosien kokemus! Kolmas maisteri tässä pitää vielä tehdä...
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vääriä alavalintoja ap:lla. Itse olen 27v. ja ollut korkeakouluopintojen ohella joka talvi ja kesät töissä, useissa palkattomissa harjoitteluissa opintoihin sisältyen. Monet saman ikäiset kaverini valmistuivat viime talvena -ovat nyt vakiviroissa päälle 3000e palkalla. Kannattaa miettiä sitä alaa. Yhteiskuntatieteistä ei työllistä ja takaa kivaa palkkaa kuin sosiaalityö.
Vierailija kirjoitti:
Vääriä alavalintoja ap:lla. Itse olen 27v. ja ollut korkeakouluopintojen ohella joka talvi ja kesät töissä, useissa palkattomissa harjoitteluissa opintoihin sisältyen. Monet saman ikäiset kaverini valmistuivat viime talvena -ovat nyt vakiviroissa päälle 3000e palkalla. Kannattaa miettiä sitä alaa. Yhteiskuntatieteistä ei työllistä ja takaa kivaa palkkaa kuin sosiaalityö.
Viime kesänä olin töissä, joissa kuukauden keskipalkkani lomarahoineen oli 3400e. Ja en ole kuin kandi vasta. Valitse ala paremmin, niin se valitettavasti on.
Vierailija kirjoitti:
Vääriä alavalintoja ap:lla. Itse olen 27v. ja ollut korkeakouluopintojen ohella joka talvi ja kesät töissä, useissa palkattomissa harjoitteluissa opintoihin sisältyen. Monet saman ikäiset kaverini valmistuivat viime talvena -ovat nyt vakiviroissa päälle 3000e palkalla. Kannattaa miettiä sitä alaa. Yhteiskuntatieteistä ei työllistä ja takaa kivaa palkkaa kuin sosiaalityö.
Kaikista ei ole lääkäreiksi, juristeiksi tai laskentatoimeen :) Paikkoja vähän eivätkä alat kiinnosta kaikkia.
Paremmassa asemassa ovat nuoret yksineläjät. Perheellisenä aikuisena matkustaminen ulkomaille harjoittelupaikan perässä on yhtä hankalaa kuin kuukausien palkaton harjoittelukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Päinvastoin, ei tästä maasta mitään banaanivaltiota tarvii tehdä, niitä on ihan paljon jo muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vääriä alavalintoja ap:lla. Itse olen 27v. ja ollut korkeakouluopintojen ohella joka talvi ja kesät töissä, useissa palkattomissa harjoitteluissa opintoihin sisältyen. Monet saman ikäiset kaverini valmistuivat viime talvena -ovat nyt vakiviroissa päälle 3000e palkalla. Kannattaa miettiä sitä alaa. Yhteiskuntatieteistä ei työllistä ja takaa kivaa palkkaa kuin sosiaalityö.
Kaikista ei ole lääkäreiksi, juristeiksi tai laskentatoimeen :) Paikkoja vähän eivätkä alat kiinnosta kaikkia.
En ole millään noista aloista. Mutta kannattaako sitten itkeä, ettei paikkoja ole? Valitettavasti edes Neuvostoliitossa ei ollut kaikille töitä kommunismin aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Päinvastoin, ei tästä maasta mitään banaanivaltiota tarvii tehdä, niitä on ihan paljon jo muutenkin.
Onko USA sinusta banaanivaltio? Jenkeissä on erittäin yleistä päättää korkeakouluopinnot kandiin, aniharva valmistuu maisteriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä työttömyysketjut päätyvät AINA samaan lopputulemaan: mikään ei kannata, onnistu kuitenkaan tai ole ylipäätään mahdollista. Verkostoja tarvitaan, mutta niiden hankkiminen ei kannata kuitenkaan. Osaamista tarvitaan, mutta ei sitä ylipäätään voi hankkia. Työpaikkoja ei vaan ole, mutta jos onkin, niin ei niitä oikeasti ole.
Jos asenne on tuo, niin ei kukaan voi teitä auttaa.
Itseäni kiinnostaisi juurikin yhteiskunnalliset työt, järjestötyöt tai yrityksissä yhteiskuntavastuuala.
Ensi keväänä onneksi taas tulossa harjoittelupaikkoja auki, olisiko vinkkejä hakemuksen tekemiseen?
ap
No niin, nyt on vähän konkreettisempi lähtökohta. Yhteiskunnalliset työt ei vielä tarkoita juuri mitään, mutta yhteiskuntavastuun osalta on jo helpompi hankkia verkostoa ja osaamista.
Selvitä ensin, mitä kaikkea se pitää sisällään. Isot firmat julkaisee sustainability-raportteja. Lue ja ymmärrä ne. Eläkeyhtiöillä on yhteiskuntavastuuasiantuntijoita. Lue haastattelut ja selvitä toimenkuva. Katso mitä konsultit (ainakin Big4) tekevät niiden parissa ja lue niiden julkaisemat julkiset rapparit. Tsekkaa, mitä järjestöjä Suomessa (tai muuallakin, jos haluat) on yhteiskuntavastuun taholta.
Tässä vaiheessa tiedät jo, mihin voit lähteä verkostoitumaan. Toimialajärjestötyypeille voi soittaa ja kertoa, että haluaisit päästä tähän hommaan sisälle. Auttavat mielellään. Big4 esimerkiksi ottaa myös harkkareita tuon tuosta ja HR kyllä kertoo lisää. Näiden kautta kuulet mahdollisuuksista, ja jos niitä aukeaa muualla ja kerrot kaiken tämän tietämyksesi, niin paikka on aika lailla sinun.
En ole alalla, mutta tunnen useita henkilöitä. Jos olisimme tosielämässä keskustelemassa, niin voisin saman tien järkätä sinulle lounaan alan asiantuntijan kanssa. Tämä vain esimerkkinä siitä, että verkostoituminen ei ole oikeasti ihan niin vaikeaa ja sopivia henkilöitä voi löytyä vaikka mistä.
Onnea matkaan ja pidä tavoite kirkkaana mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vääriä alavalintoja ap:lla. Itse olen 27v. ja ollut korkeakouluopintojen ohella joka talvi ja kesät töissä, useissa palkattomissa harjoitteluissa opintoihin sisältyen. Monet saman ikäiset kaverini valmistuivat viime talvena -ovat nyt vakiviroissa päälle 3000e palkalla. Kannattaa miettiä sitä alaa. Yhteiskuntatieteistä ei työllistä ja takaa kivaa palkkaa kuin sosiaalityö.
Kaikista ei ole lääkäreiksi, juristeiksi tai laskentatoimeen :) Paikkoja vähän eivätkä alat kiinnosta kaikkia.
En ole millään noista aloista. Mutta kannattaako sitten itkeä, ettei paikkoja ole? Valitettavasti edes Neuvostoliitossa ei ollut kaikille töitä kommunismin aikaan.
Turha myöskään itkeä että verottaja vie kolmesta tonnista leijonan osan ja Suomi velkaantuu.
Miten rahoitat seuraavan tutkinnon? Rikas mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston rekrysivustoa kun katson, niin tämähän on täynnä kaikenlaista! Tarjonnasta ei ainakaan ole pulaa. Onko hakijassa vikaa?
Voi pyhä yksinkertaisuus... Omassa yliopistossani on noin 17 000 opiskelijaa, ja jos ap opiskelee Helsingissä, niin siellä vielä enemmän. Vieläkö tarjonta tuntuu suurelta?
Meinaat, että ne 17000 opiskelijaa haluavat syyslukukauden ajaksi miltei palkattomaan harjoitteluun ulkomaille? Sellaisia paikkoja oli ap:n profiiliin sopivasti useampia.
Palkaton harjoittelu ulkomailla? Mietin vaan kenellä on varaa moiseen. Suomessa kämppä ja laskut pyörivät koko ajan, tähän päälle vielä asunto ulkomailta? Aikamoiset säästöt ja paksu isin lompakko saisi olla.
Olen ilman merkittäviä säästöjä tai isin lompakkoa tehnyt tuonkin reissun. Niihin kuuluu yleensä kämppä ja pieni korvaus, kuten Euroopassa on tapana. Ainakin Aalto pari vuotta sitten maksoi myös tonnin apurahan kaikille lähtijöille (niissä oli kiintiö, mutta se ei tullut täyteen). Oman kämpän voi laittaa vuokralle. Opintolainankin voi ottaa, mutta sitä en edes tarvinnut.
Alkaa suoraan sanottuna vituttaa tämä jatkuva selittely ja mutkuilu. Muut keksivät keinot ja lähtevät pienestä liikkeelle sinnikkäästi, useimmat ilman mitään isejä tai äitejä. Te valitatte ja selittelette.
Kai ymmärrätte, että suurin osa opiskelijoista löytää paikkoja ja työllistyy oikein hyvin? He elävät ihan samassa ympäristössä kuin te. Miksi he onnistuvat ja te ette?
Tajuathan sä, että tuossa tarvitaan myös tuuria? Ilmainen asunto ja ylläpito harjoittelun ajaksi ei ole mikään selviö. Itse en ainakaan tällaiseen törmännyt, kun hain harjoittelupaikkaa ulkomailta. Ja kuten itsekin totesit, tuossa tarvitaan aika paljon erilaisten juttujen onnistumista, eikä ulkomailla suoritetulla harjoittelulla ole välttämättä edes kovin suurta arvoa kotimaassa. Riippuu hyvin pitkälti myös alasta. Ai niin, mutta kun kaikkien olisi pitänyt tajuta lähteä opiskelemaan just sitä sun alaa!
Koulutuspaikkoja on lisätty, niin on saatu palkat alas. Tähän kun ympätään huono taloustilanne ja työttömien paisunut määrä, niin enpä kyllä tiedä, hyötyivätkö yritykset ollenkaan. Yliopiston kurssien vaatimustasoja on laskettu, jotta ne, jotka ennen eivät olisi päässet sisään, pääsisivät läpi. Sitten yritysten pitäisi jotenkin löytää tuhansien hakemuksien joukosta ne parhaimmat. No, eiväthän he mitenkään voi löytää. Palkat sentään laskevat, mutta laskeeko työn tasokin sitä mukaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi pyyhkeen kehään heittänyt. Oman alan harjoitteluita puhumattakaan kesätöistä ei saanut millään, edes haastatteluun ei päässyt. Nyt opiskelen elämäntapaharrastuksena toista maisterin tutkintoa ja meinaan jatkaa väikkäriin. Töihin en usko koskaan pääseväni, tai onhan minulla työpaikka, mutta en pidä siitä, se ei motivoi eikä palkka ole mistään kotoisin.
Perässä tullaan, täällä tosin vasta eka maisteri kasassa hyvin arvosanoin. Taidan hakeutua jatko-opintoihin. Elätän itseni duunariammatillani, pienipalkkaista ja fyysistä tahkoamista ei erkkikään jaksa loputtomiin, siksi opiskelu. Olisi mukavaa päästä oman alan töihin, mutta taitaa jäädä yhteiskunnan tukemaksi harrastukseksi, sääli sinänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, kyllä että voi olla vaikeaa - mutta jotenkin ap nyt haluaa yleistää oman ongelmansa vähän liian laajalle.
Suhteista on varmasti hyödyä, mutta itse olen tehnty yhteistyötä niin konslutti- kuin teknlogiafirmojen kanssa osaamiskehitteämisessä ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä yritykset ottavat harjoittelijoita/ osa-aikaisia/ kesätyöntekijöitä jne. juuri sillä periaatteella, että näistä löytyy ne tulevaisuden osaajat - ja ihan ilman työkokemusta ja suhteita.
Kokemuksen puute saattaa olla onglema, jos ikää on jo se 30 eikä CV:ssä ole työkokemusta. Tämä tietenkin herättänee vähän kummastusta - eikä ongelma katoa sillä kolmannellakaan maisterintutkinnolla.
Minä toisaalta ymmärrän ap:n ajatuksen tuosta kolmannesta tai jopa neljännestä tutkinnosta. Opiskeleijana on tavallaan ajatus tai haave hienosta työpaikasta, johon voi päästä valmistumisen jälkeen. Työttömänä kotona ollessa haaveet katoavat nopeasti ja passivoituu, sitä paitsi ei opiskelust ole koskaan haittaa.
Jos se opiskelu ei johda työpaikkaan, mikä hyöty siitä on?
Oppii asioita uusista aiheista, oppii nopeaksi lukijaksi, oppii tehokkaita opiskelutekniikoita, oppii kirjoittamaan, joutuu miettimään asioita mitä ei vielä osaa. Jne
Opiskella voi myös omalla ajalla, 2. korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelun tulisi olla maksullista.
Omalla ajalla? Tuskin kovin moni opiskelee työnantajan ajalla.
Ai että olet hauska, kyse oli vapaa-ajasta. Maisterien määrää tulee karsia tavalla tai toisella, tutkinto on nykyään vessapaperia.
Päinvastoin, ei tästä maasta mitään banaanivaltiota tarvii tehdä, niitä on ihan paljon jo muutenkin.
Onko USA sinusta banaanivaltio? Jenkeissä on erittäin yleistä päättää korkeakouluopinnot kandiin, aniharva valmistuu maisteriksi.
Juuri näin! Kandilla työelämään ja maisteria voi miettiä sitten muutaman vuoden päästä, kuten nykyään ylemmän AMK-tutkinnon kanssa.
Korkeakoulupaikkoja tarvitaan huomattavasti vähemmän jotta koulutuksen arvostus kääntyy nousuun. Monissa maissa työtön tohtori on harvinaisuus ja näin se pitäisi Suomessakin olla.
Vierailija kirjoitti:
Miten rahoitat seuraavan tutkinnon? Rikas mies?
Minulla on kyllä työpaikka tällä hetkellä. Palkka on pieni, työssä ei voi edetä, aika on pitkää mutta mahdollistaa rahallisesti opiskelun kolmanteen maisterin tutkintoon ja jopa tohtoriksi asti. Väikkäriä voi tehdä vaikka töissä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston rekrysivustoa kun katson, niin tämähän on täynnä kaikenlaista! Tarjonnasta ei ainakaan ole pulaa. Onko hakijassa vikaa?
Voi pyhä yksinkertaisuus... Omassa yliopistossani on noin 17 000 opiskelijaa, ja jos ap opiskelee Helsingissä, niin siellä vielä enemmän. Vieläkö tarjonta tuntuu suurelta?
Meinaat, että ne 17000 opiskelijaa haluavat syyslukukauden ajaksi miltei palkattomaan harjoitteluun ulkomaille? Sellaisia paikkoja oli ap:n profiiliin sopivasti useampia.
Palkaton harjoittelu ulkomailla? Mietin vaan kenellä on varaa moiseen. Suomessa kämppä ja laskut pyörivät koko ajan, tähän päälle vielä asunto ulkomailta? Aikamoiset säästöt ja paksu isin lompakko saisi olla.
Olen ilman merkittäviä säästöjä tai isin lompakkoa tehnyt tuonkin reissun. Niihin kuuluu yleensä kämppä ja pieni korvaus, kuten Euroopassa on tapana. Ainakin Aalto pari vuotta sitten maksoi myös tonnin apurahan kaikille lähtijöille (niissä oli kiintiö, mutta se ei tullut täyteen). Oman kämpän voi laittaa vuokralle. Opintolainankin voi ottaa, mutta sitä en edes tarvinnut.
Alkaa suoraan sanottuna vituttaa tämä jatkuva selittely ja mutkuilu. Muut keksivät keinot ja lähtevät pienestä liikkeelle sinnikkäästi, useimmat ilman mitään isejä tai äitejä. Te valitatte ja selittelette.
Kai ymmärrätte, että suurin osa opiskelijoista löytää paikkoja ja työllistyy oikein hyvin? He elävät ihan samassa ympäristössä kuin te. Miksi he onnistuvat ja te ette?
Tajuathan sä, että tuossa tarvitaan myös tuuria? Ilmainen asunto ja ylläpito harjoittelun ajaksi ei ole mikään selviö. Itse en ainakaan tällaiseen törmännyt, kun hain harjoittelupaikkaa ulkomailta. Ja kuten itsekin totesit, tuossa tarvitaan aika paljon erilaisten juttujen onnistumista, eikä ulkomailla suoritetulla harjoittelulla ole välttämättä edes kovin suurta arvoa kotimaassa. Riippuu hyvin pitkälti myös alasta. Ai niin, mutta kun kaikkien olisi pitänyt tajuta lähteä opiskelemaan just sitä sun alaa!
Olin kaksi kertaa eri maissa, molemmilla kerroilla soluhuone ja viitisen saturaista palkkaa kuussa. Varmaan kaikki eivät ole sellaisia, mutta mitä ilmeisimmin niitäkin on. Edelleen korostan sitä, että pitää etsiä vaihtoehtoja ja altistaa itsensä hyvälle tuurille, niin jotain fiksua kyllä löytyykin.
En tietenkään voi tietää kaikista aloista, mutta ainakin itse sain todella hyvät lähtökohdat uran rakentamiseen. Yhteensä 9 kuukautta kansainvälistä työkokemusta on aika perhanan kova juttu 24-vuotiaalle vastavalmistuneelle, kun vastassa on janareita, joilla on pari kuukautta jäätelötehtaassa ja ehkä joku pikkujuttu noname-toimistossa Kouvolassa. Voit tässäkin asiassa toki negailla ja väheksyä niin paljon kuin haluat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä työttömyysketjut päätyvät AINA samaan lopputulemaan: mikään ei kannata, onnistu kuitenkaan tai ole ylipäätään mahdollista. Verkostoja tarvitaan, mutta niiden hankkiminen ei kannata kuitenkaan. Osaamista tarvitaan, mutta ei sitä ylipäätään voi hankkia. Työpaikkoja ei vaan ole, mutta jos onkin, niin ei niitä oikeasti ole.
Jos asenne on tuo, niin ei kukaan voi teitä auttaa.
Itseäni kiinnostaisi juurikin yhteiskunnalliset työt, järjestötyöt tai yrityksissä yhteiskuntavastuuala.
Ensi keväänä onneksi taas tulossa harjoittelupaikkoja auki, olisiko vinkkejä hakemuksen tekemiseen?
ap
No niin, nyt on vähän konkreettisempi lähtökohta. Yhteiskunnalliset työt ei vielä tarkoita juuri mitään, mutta yhteiskuntavastuun osalta on jo helpompi hankkia verkostoa ja osaamista.
Selvitä ensin, mitä kaikkea se pitää sisällään. Isot firmat julkaisee sustainability-raportteja. Lue ja ymmärrä ne. Eläkeyhtiöillä on yhteiskuntavastuuasiantuntijoita. Lue haastattelut ja selvitä toimenkuva. Katso mitä konsultit (ainakin Big4) tekevät niiden parissa ja lue niiden julkaisemat julkiset rapparit. Tsekkaa, mitä järjestöjä Suomessa (tai muuallakin, jos haluat) on yhteiskuntavastuun taholta.
Tässä vaiheessa tiedät jo, mihin voit lähteä verkostoitumaan. Toimialajärjestötyypeille voi soittaa ja kertoa, että haluaisit päästä tähän hommaan sisälle. Auttavat mielellään. Big4 esimerkiksi ottaa myös harkkareita tuon tuosta ja HR kyllä kertoo lisää. Näiden kautta kuulet mahdollisuuksista, ja jos niitä aukeaa muualla ja kerrot kaiken tämän tietämyksesi, niin paikka on aika lailla sinun.
En ole alalla, mutta tunnen useita henkilöitä. Jos olisimme tosielämässä keskustelemassa, niin voisin saman tien järkätä sinulle lounaan alan asiantuntijan kanssa. Tämä vain esimerkkinä siitä, että verkostoituminen ei ole oikeasti ihan niin vaikeaa ja sopivia henkilöitä voi löytyä vaikka mistä.
Onnea matkaan ja pidä tavoite kirkkaana mielessä.
Politiikan tutkija olisi unelmani, samoin kuin sosiaalipalveluiden/tukien muutosten vaiktusten seuraaminen. Myös HR kiinnostaa suuresti ja olen opiskellut perus+aineopinnot tähän liittyen aikanaan kauppatieteellisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten rahoitat seuraavan tutkinnon? Rikas mies?
Minulla on kyllä työpaikka tällä hetkellä. Palkka on pieni, työssä ei voi edetä, aika on pitkää mutta mahdollistaa rahallisesti opiskelun kolmanteen maisterin tutkintoon ja jopa tohtoriksi asti. Väikkäriä voi tehdä vaikka töissä.
ap
Minä puolestaa rahoitan pimeillä bisneksillä ;)
Täällä yksi pyyhkeen kehään heittänyt. Oman alan harjoitteluita puhumattakaan kesätöistä ei saanut millään, edes haastatteluun ei päässyt. Nyt opiskelen elämäntapaharrastuksena toista maisterin tutkintoa ja meinaan jatkaa väikkäriin. Töihin en usko koskaan pääseväni, tai onhan minulla työpaikka, mutta en pidä siitä, se ei motivoi eikä palkka ole mistään kotoisin.