Mikä on mielestäsi pahinta työttömyydessä? Sukulaisten utelut? Toivon hiipuminen?
Kuten melkein puoli miljoonaa suomalaista tietää, työttömyys on syvältä. Se ottaa päähän monella tavalla, voi alkaa jopa masentaa raskaamman mukaan.
Mutta mikä on sinun mielestäsi pahinta? Toinen otsikossa mainituista vai jokin muu?
Kommentit (113)
Potentiaali käyttämättä jättäminen. Tiedä, mitä? Olisin kehitellyt, jos en olisi burnoutin ja unettomuuden takia irtisanoutunut ja jäänyt vuosiksi työttömyysputkeen.
Jään ulkopuolelle, kun kaverit puhuu duunista ja perheestään. ( Nyt hieman fudista)
Tottakai työttömyys masentaa ja passivoi jos ajattelet itse itsesi masentuneeksi ja passivoituneeksi.
Töitä ei kuitenkaan ole kaikille joten miksi stressata? Jos kaikki olisivat töissä päivät, kuka katselisi pilviä ja lintuja?
Tietenkin rahapula. En kävisi töissä, jos rahat riittäisivät muutenkin.
Aika usein täälläkin oletetaan että työtön on automaattisesti köyhä. Ihmetellään että millä rahoilla meillä on kaksi autoa, mp ja reissataan. Mitä siinä sitten selittää kun ihmiset ei tajua että olen kuitenkin voinut tienata reilusti, ja säästää useita vuosikymmeniä ennen työttömyyttä, ja voihan sitä rahaa muutenkin tulla. Tosin nyt en enää ole "työtön" vaan täysin omillani.
Kun on potkittu ulos yhteiskunnasta ja ihan kaikista ihmissuhteista koska työtön. Vuosien työttömyyden jälkeen ainoa mieleen tuleva vaihtoehto on jättää 570 euroa suomelle ja hakea toisesta maasta töitä ja elämää. Olen tullut siihen johtopäätökseen vuosien jälkeen ettei suomi tarjoa valkoiselle työttömälle miehelle yhtään mitään. Ei mitään.
Ihan maailman sama mitä yrittää ja kuinka hyvä olisi. Muuri vastassa joka elämän alueella.
Pois suomesta. Pois pois.
Äitini kokema häpeä ja työttömyyteni peittely valehtelemalla. Itsepähän tuo toitottaa minun asioitani sukulaisille, perhetutuille ja ties minne sepittäen peitetarinoita minun olemattomista töistä ja koulutuksista. Välillä tuo soittaa ja kertoo tyyliin, että hän sanoi K-kaupan kassalle - sille, jonka koira sai toissa kesänä viisi pentua, että olet siellä ja siellä töissä/koulutuksessa. Monta kertaa olen sanonut, että asioitani ei tarvitse kylillä levitellä ja toisekseen en ala opettelemaan mitään laatimaasi listaa, että mitä pitää valehdella ja kenelle.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten mustamaalaaminen, että minä olen laiska. Vaikka olen hyvässä kunnossa oleva mies joka treenaa ja liikkuu paljon ja tekee vähän kaikkea muutenkin, en juo alkoa ollenkaan enkä käytä muita päihteitä myöskään. Mutta niin, kai mä oon sit laiskempi kuin se keskiikänen möhömaha kuka ajaa rekkaa.
Juokse orava juokse todista meille olevasi aktiivinen. Niin nauramme makeammin, töitähän et saa vaikka pomppisit päälläsi. Jos luoja suo olet sinäkin vielä keski-ikäinen ja kun syö masentuneena halpaa ruokaa kasvaa mahasikin.
Vierailija kirjoitti:
Äitini kokema häpeä ja työttömyyteni peittely valehtelemalla. Itsepähän tuo toitottaa minun asioitani sukulaisille, perhetutuille ja ties minne sepittäen peitetarinoita minun olemattomista töistä ja koulutuksista. Välillä tuo soittaa ja kertoo tyyliin, että hän sanoi K-kaupan kassalle - sille, jonka koira sai toissa kesänä viisi pentua, että olet siellä ja siellä töissä/koulutuksessa. Monta kertaa olen sanonut, että asioitani ei tarvitse kylillä levitellä ja toisekseen en ala opettelemaan mitään laatimaasi listaa, että mitä pitää valehdella ja kenelle.
Äitisi pätee sinun vastoinkäymisillä. Tanssii haudallasi. Vedä rajaa sille. Miksi kerrot sille mitään. Kun kysyy kerrot hyvin menee ihanaa päläpälä. Onpa säätä pidellyt. Äitisi ei ole kaverisi. Vaikuttaa käytöshäiriöiselle.
Vierailija kirjoitti:
Se on pahinta, että tunnen rajoittavani myös avokkini elämää ja suunnitelmia. Avokilla on alle kahden tonnin kuukausitulot eli ei kovin hyvä palkka, mutta se riittää siihen, että hänellä on minuun elatusvelvollisuus. Ei siis tipu muita tukia kuin peruspäiväraha. Inhoan elää toisen rahoilla. Avokki itse on kyllä ollut koko ajan tsemppaava ja kannustava, mistä olen todella kiitollinen.
Sukulaiset taas syyllistävät minua ja pitävät B-luokan kansalaisena. Kaverit kaikkoavat vähitellen, koska minulla ei ole varaa harrastaa tai tehdä mitään heidän kanssaan. Koitan pitää itseni virkeänä ja aktiivisena, mutta yksinäisyys kalvaa välillä.
TÄMÄ! On aivan hirveää että puolisolla on elatusvelvollisuus. Hänen palkkansa on pieni ja silti oletetaan että elättää myös minua. Tämä on se tilanne mihin en ikimaailmassa olisi halunnut. Jos tilanne jatkuu niin tulen harkitsemaan avioeroa ennen kuin mielenterveys menee, niin pahasti tämä vaivaa minua.
Ei sukulaisten vaan TE-toimiston utelut.Enää en ole siinä tilanteessa.