Lue keskustelun säännöt.
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Tähän täytyy kyllä sanoa että on lapsesta kiinni. Esimerkiksi itselleni vanhemmat ostivat opiskelun alussa asunnon opiskelupaikkakunnalta, sain siis elää ilmaiseksi. Kävin kuitenkin töissä ja heti vain kun tuli mahdollisuus muutin asunnosta pois kesken opintojen, sitä ennen olin vuoden maksanut vanhemmilleni kohtuullista vuokraa asunnosta. Minua inhotti ajatus, että vielä aikuisena loisisin vanhempieni rahoilla.
Toisaalta taas sukulaiseni, jonka perhe on huomattavasti omaani parempi tuloinen, ei saanut kotoaan minkäänlaista taloudellista avustusta opiskeluaikaan. Hän kävi töissä ja maksoi itse kulunsa, yliopistonkin suoritti menestyksekkäästi tavoiteajassa ja nykyään on hyväpalkkaisissa töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
En tiedä, olivat seiånikäisiä, että saattoivat hyvinkin olla vanhempia. Ja sen koulun sisustan olån kyllä sotkeneet ne lapset.
Helsingissä pääsee tuoltakin alueelta ihan kuka vaan muualle kouluun. Painotuksia on pilvin pimein, kaupunki maksaa koulumatkat.
Ongelma on se tuon alueen aikuisten asenne ja tapa kasvattaa jälkeläisiään. Ko koulu oli superhieno ja haluttu vielä 15-20 vuotta sitten. Ei ole enää.
Painotuksiin pitää hakea erikseen pääsykokeen kautta. Parhaimpiin on todella vaikea päästä, oma lapsenikin on matikassa lahjakas ja haki matikkaluokalle, koska lähiömme koulu on helevetin huono. Ei päässyt, koska alle kymmenesosa hakijoista pääsi.
Ja nuo siis vasta yläasteella. Alakouluissa painotuksia on paljon vähemmän, ja johonkin SYK:iin on erittäin vaikea päästä.
Eli kuten olen ketjussa koko ajan sanonut: köyhistä pääsevät eteenpäin vain harvat lahjakkaimmat, rikkaista kaikki, koska asuvat hyvien koulujen alueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
42, ja sinä olit siis menestynyt miten? Säilyttämällä vanhempien haaliman omaisuuden ja pihistelemällä auton korjaamisessa ja keräämällä marjoja ;-DDDD
En ole 42, mutta ihmettelen asennetta, että auton korjaaminen ja marjojen kerääminen on naurettavaa.
Kannattaa laskea, paljonko itse saa tehdä töitä, että saa vaikka jonkun isomman vaihdelaatikko/moottori/jarru/kytkinrempan maksettua merkkiliikkeen työ- ja varaosahinnoilla. Ja ihan mielelläni pilkon, paistan ja pussitan kantarelleja, tatteja ja orakkaita tietäen, että saan sienestyksestä raitista ilmaa, ilmaista reenausta, mielenrauhaa, herkkuja ja kaiken sen säästäen kymppejä ja satasia.
On naurettavaa väittää sitä hyvän sosioekonomisen aseman salaisuudeksi. Totta kai on järkevää tehdä asioita itse, mutta se ei ole ollenkaan sitä, mistä tässä ketjussa on kyse.
Sinä näköjään katsot asiaa vain siitä näkökulmasta, että sosioekonominen asema vaikuttaa ihmiseen, vaikka sama pätee myös toisin päin.
En katso, vaan ymmärrän sen, ettei kantarellien keruulla rikastu. Ei mene näemmä sulla nyt hitto millään jakeluun. Anna olla.
Ilmeisesti et siis osaa laskea tulojen ja menojen suhdetta etkä ymmärrä sen suhteen merkitystä henkilökohtaisessa taloudessa. Sama pätee myös yrityselämässä. Kustannuksien pienentyminen vaikuttaa ihan suoraan siihen, tekeekö voittoa vai tappiota.
Valitettavan monelle rikastuminen tarkoittaa lottovoittoon tähtäämistä.
Omahyväisyyden määrä sinulla ainakin on riittävä, siitä riittäisi muillekin jakaa.
Suurin osa kommenteista edustaa uusliberaalia asenteellisuutta. Kuvitellaan jenkkien lailla, että kaikki on vain itsestä kiinni. Näinhän asia ei ole. Työttömyys ja sen pitkittyminen ei ole itsestä kiinni, vaan suhdanteista. Tällä hetkellä Suomessa on historiallinen tilanne; akateemisten työttömys on kasvanut eniten. Ts. korkeakoulutuskaan ei takaa töiden jatkumista tai uuden työpaikan saamista.
Nimenomaan pitkittynyt työttömyys on asia, joka vaikuttaa perheissä negatiivisesti ja heijastuu vahvasti lapsiin.
Nyt kannattaisi ottaa pää pois pensaasta ja tunnustaa tosiasioita, eikä vain syytellä heitä, joihin talouden taantuma on iskenyt pahiten.
On pelkästään oman tyhmyyden osoitus kuvitella kaikki työttömät tai pienituloiset saamattomiksi laiskureiksi. Erilaisten perheiden lapset saavat erilaiset eväät elämäänsä.
Minkä lisäksi vain ääliö perintörikas kuvittelee parhaaksi mahdolliseksi ajankäytöksi sosiaalisen nousun kannalta sen, että säästää jonkun euron käytämällä vapaa-aikansa sienten poimimiseen sen sijaan, että vaikkapa opiskelisi.
Sehän oikeasri näpertelyä. Minkä 42 ymmärtäisi, jos olisi oikeasti elämässä menestynyt, eikä ainoastaan hillonnut pankkitilillä mamman ja papan perintörahoja. Nyt sille riittää ansioksi se, että on elänyt nuukasti.
Ihan kuon nuukasti eläminen, sienten keruu ja 20 vuotta vanhan datsunin rassaaminen EI olisi tuttua jokaikiselle Suomen köyhälle! Kas kummaa, miksiköhän ne ei ole sillä rikastuneet ;-DDDD ei saa..na, tää on kyllä irvokkain ja hauskin kommenttiketju ikinä!!!
Modernia luonnonvalintaa, ei sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
"Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta".
On lukemattoman moneen kertaan tutkimuksissa todettu fakta, että varakkaiden perheiden lapset ovat fiksumpia ja lahjakkaampia, kuin köyhien perheiden lapset. Ja sen myötä pärjäävät elämässään paremmin, luonnollisesti. Syy löytyy osittain geeneistä, mutta varsinkin kasvuympäristön asenteesta lapseen ja hänen tarpeisiinsa.
Av:lla romantisoidaan köyhyyttä ja kaadetaan sen syy häpeilemättä pärjäävien niskaan juuri tuollaisella Köyhät ovat lahjakkaita ja hyväsydämisiä, varakkaat ovat pahoja ja tyhmiä -propagandalla. Se varmaan lohduttaa köyhiä, mutta viekö se teitä pois köyhyydestä, vai yhä syvemmälle sinne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin se on, ja tosiaan moneen kertaan tutkittu juttu. Puhutaan Matteusilmiöstä, eli siitä, että hyvä kasautuu. Jotta köyhän perheen vesa nousisi sosiaalisesti ja taloudellisesti, vaaditaan monin verroin enemmän lahjakkuutta ja työtä. Oikeastaan yhtäkään isoa virhevalintaa ei köyhän perheen lapsi voi tehdä, koska sellaisen korjaamiseen ei ole varaa.
Rikkaan perheen vesan ei tarvitse ponnistella, sosiaalinen lasku toteutuu vain todella moninkertaisella töpeksinnällä. "Ai meni peruskoulu perseelleen, ei hätää, vanhemmat maksaa sulle kotiopetusta ja voit käydä kymppiluokan ja nostaa arvosanoja... "Oikeasti - kuinka monta tuollaista jurpoa on olemassa esim. Suomessa, että hänelle maksetaan peruskoulupaikkailua perheen rahoilla? Harkimon poika?
Suomessa on ihan valtavan paljon paremmat mahdollisuudet köyhän perheen lapsen nousta ja pärjätä kuin vaikka vielä 30-40 vuotta sitten,
Sä ny vaan olet yksinkertaisesti väärässä.
Miksi sä vänkäät asiassa, josta et selvästi mitään tiedä? Sosiaalinen nousu on nyt vaikeampaa kuin vielä 1900-luvulla!
https://www.labour.fi/?wpfb_dl=1455
"Korkea tuloliikkuvuus on hyvin toimivan kansantalouden tunnusmerkki. Sen vastakohtana on talous, jossa tuloja- kauma jähmettyy paikalleen vuodesta toiseen. Tuloliik- kuvuutta tutkitaan mittaamalla tuloeroja: kuinka paljon väestön keskimääräiset tuloerot pienenevät, kun mittaus kohdistuu pidemmän aikavälin keskituloihin eikä yksittäi- sen vuoden antamiin tuloksiin.
Suomessa tulojakauman sisäinen liikkuvuus on ollut merkittävää. Gini-kertoimella mitattu tuloliikkuvuus oli 10,9 prosenttia vuosina 1995–1999, ts. tuloerot käytettä- vissä olevissa tuloissa pienenivät tämän verran, kun vuo- sittaisia tuloeroja verrattiin viiden vuoden keskituloihin. Liikkuvuuden taso vastasi tuolloin sitä, mitä Skandinavian maissa ja muissa matalien tuloerojen maissa mitattiin. Suomessa tuloliikkuvuus vähenee iän myötä ja erityisesti eläkkeelle siirtymisen yhteydessä.
Tuloliikkuvuudessa tapahtui muutos 2000-luvulle siirryttäessä. Tuloliikkuvuus väheni ja samalla pysyvyys alimpien tulojen väestökymmenyksessä lisääntyi. Tulo- liikkuvuuden aleneminen oli merkittävä työikäisten ja eri- tyisesti nuorten alle 30-vuotiaiden ryhmässä. Esimerkiksi työikäisten yli 50-vuotiaiden tuloliikkuvuus aleni samalle tasolle kuin 60–64-vuotiailla.
Tuloerojen kasvu ei ollut tilapäistä, vaan se näkyi myös verrattaessa pidempiaikaisia viiden vuoden keskitu- loja (1995–1999; 2000–2004). Vuoden 1993 verouudistus, jossa pääomatulojen verotus eriytettiin ansiotulojen verotuksesta, alensi tuloverotuksen progressiivisuutta. Tämä vaikutti myös pysyviin tuloeroihin eikä pelkästään vuosituloihin. Pääomatulojen vaikutus pysyvien tuloerojen kasvuun oli samaa luokkaa kuin työtulojen vaikutus, vaik- ka niiden tulo-osuus oli huomattavasti pienempi. Tulokset viittaavat siihen, että elinikäisten tulojen eli ns. elinkaari- tulojen erot ovat kasvaneet."
Tuloliikkuvuuden väheneminen on ihan selvää. Aiemmin työpaikkaa vaihdettaessa oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus esittää palkkatoiveekseen aina suurempi summa kuin mitä edellisessä työpaikassaan oli saanut. Ihan silloinkin, kun uusi työtehtävä ei edes poikennut edellisestä. Vielä päälle viiskymppisenä saattoi hyvinkin vaihtaa työpaikkaa, koska työnantajat arvostivat osaamista ja pitkää työkokemusta. Nykyisin ihmiset eivät vaihda niin herkästi työpaikkaa, osittain siksi, ettei niitä työpaikkoja ole tarjolla. Pysytään mieluummin nykyisessä työpaikassa nykyisissä työtehtävissä ja toivotaan, että työpaikka ei mene alta. Jos jää työttömäksi, on tyydyttävä alempaan palkkaan ja joskus haettava töitä ihan muista tehtävistä tai muilta aloilta kuin missä työskenteli aiemmin. Jos tuloliikkuvuutta tapahtuu, se tapahtuu alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
En tiedä, olivat seiånikäisiä, että saattoivat hyvinkin olla vanhempia. Ja sen koulun sisustan olån kyllä sotkeneet ne lapset.
Helsingissä pääsee tuoltakin alueelta ihan kuka vaan muualle kouluun. Painotuksia on pilvin pimein, kaupunki maksaa koulumatkat.
Ongelma on se tuon alueen aikuisten asenne ja tapa kasvattaa jälkeläisiään. Ko koulu oli superhieno ja haluttu vielä 15-20 vuotta sitten. Ei ole enää.
Painotuksiin pitää hakea erikseen pääsykokeen kautta. Parhaimpiin on todella vaikea päästä, oma lapsenikin on matikassa lahjakas ja haki matikkaluokalle, koska lähiömme koulu on helevetin huono. Ei päässyt, koska alle kymmenesosa hakijoista pääsi.
Ja nuo siis vasta yläasteella. Alakouluissa painotuksia on paljon vähemmän, ja johonkin SYK:iin on erittäin vaikea päästä.
Eli kuten olen ketjussa koko ajan sanonut: köyhistä pääsevät eteenpäin vain harvat lahjakkaimmat, rikkaista kaikki, koska asuvat hyvien koulujen alueella.
Helsingissä on painotuksia, joihin hakea jo eskarissa tai sitten ekalta, kolmoselta. Paljon.
Noin puolet yleensä pääsee eli mikään ihmelapsi ei tarvitse olla.
Ja se syy miksi tuo koulu on nkyyään noin surkea, johtuu täysin sen koulupiirin vanhemmista. Ei kaupungista, ei meistä hyväosaisista, ei rahan tai julkisten varojen puutteesta. Ihan vaan vanhempien asenteista ja pään sisuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Kuopukseni on koulussa jonne osa lapsista tulee vauraalta alueelta ja osa köyhältä alueelta.
Ja miten se näkyy? Esimerkiksi siinä että niissä koulujen myyjäisissä tai talkoissa ei koskaan näe niitä ns. köyhän alueen vanhempia. He eivät käy koululla oikeastaan koskaan.
Kouluun on noin 300 metriä sieltä alueelta.
Ja esimerkiksi nyt kun minun lapseni luokan leirikoulu lähestyy, sieltä ollaan kyllä lähdössä leirikouluun, mutta mitään ei ole maksettu eikä yhteenkään talkooseen koko kuuden vuoden aikana ei ole osallistuttu.
Ja juu, ovat kovasti jaksamisen rajoilla ja diipadaapa, mutta niin on kyllä kaikki muutkin vanhemmat.
Mitä tämä tällainen käyttäytyminen on???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?
Mikä mua tässä keskustelussa häiritsee ovat nämä nimitykset, kuten "kermaperse". Määritelmän mukaan itsekin sellainen olen (= korkeakoulutettujen ja koulutusta arvostavien sivistyneiden vanhempien lapsi, joka on kotoa saanut hyvä eväät). MUTTA eipä ole kukaan puolestani niitä kouluja käynyt. Ihan itse olen kouluni käynyt, laudaturit kirjoittanut, pyrkinyt yliopistoon ja sieltä viidessä vuodessa valmistunut, vaikka koko opiskeluajan teinkin töitä. Tein sekä hanttihommia että oman alan töitä. Opintotukea en juuri voinut nostaa, koska tulorajat menivät helposti sen yli. Kun täällä sanottiin, että "köyhien muksut ovat illat töissä ja rikkaiden opiskelevat".
Että kyllä mua pikkusen sapettaa tämä kermaperseiden vähättely. Hyvässä duunissa ja asemassa olen, etuoikeutettu toki, mutta sanoisin, että on siinä osansa silläkin, mitä vaivaa olen asian eteen itse nähnyt. Samaa sinnikkyyttä opetan lapsillekin, toivattavasti ottavat onkeensa eivätkä kuvittele, että joku muu tekee asiat heidän puolestaan tässä elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös Kimi Räikkösellä ollut lapsena ulkovessa. Entäs nyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
"Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta".
On lukemattoman moneen kertaan tutkimuksissa todettu fakta, että varakkaiden perheiden lapset ovat fiksumpia ja lahjakkaampia, kuin köyhien perheiden lapset. Ja sen myötä pärjäävät elämässään paremmin, luonnollisesti. Syy löytyy osittain geeneistä, mutta varsinkin kasvuympäristön asenteesta lapseen ja hänen tarpeisiinsa.
Av:lla romantisoidaan köyhyyttä ja kaadetaan sen syy häpeilemättä pärjäävien niskaan juuri tuollaisella Köyhät ovat lahjakkaita ja hyväsydämisiä, varakkaat ovat pahoja ja tyhmiä -propagandalla. Se varmaan lohduttaa köyhiä, mutta viekö se teitä pois köyhyydestä, vai yhä syvemmälle sinne?
Ai? Jos tuo on lukemattomia kertoka todistettu fakta, niin sinä sitten varmaan panet edes yhteen tuollaiseen tutkimukseen linkin.
Kun tuo ap:n linkkaama tutkimuskin sanoo ihan päinvastaista. Että iso merkitys on tuurilla, eli sillä, mihin perheeseen sattuu syntymään. Kannustetaanko kotona opiskelemaan. Onko vanhemmilla varaa asua hyvässä koulupiirissä, kustantaa kursseja ja hyviä harrastuksia. Pääsekö vanhempien ja suvun ja tuttavien suhteilla hyviin työpaikkoihin.
Mä luotan tuohon tutkimustietoon, en sun mutuun, jota et perustele muulla kuin "onhan se nyt lukemattomia kertoja todettu "fakta"". Juu, varmaan Eiran Lionsien rouvakerhossa on monta kertaa todettu, että perintövarallisuus on osoitus älykkyydestä, mutta hei: ei se siitä silti FAKTAKSI muutu.
Lue sinäkin vielä tuo tutkimus, jossa on tiukkaa tilastofaktaa:
https://www.labour.fi/?wpfb_dl=1455
Sosiaalisen nousun mahdollisuudet kaventuneet, pysyvät tuloerot kasvaneet.
Ja mieti, että jopa liberalistisesta politiikastaan tunnettu OECD pitää tuloerojen kasvua tyhmänä talouden kannalta. Ei siis mistään kukkahattutätien moraalin kannalta, vaan kansakuntien talouden kannalta on helevetin tyhmää hukata ison kansanjoukon potentiaalit sillä, että heilleä ei ole samoja mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittää sitä potentiaaliaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olin köyhä opiskeluaikana, mutta silloin tiesin valmistuvani hyvään ammattiin, jossa on kohtuullinen palkkataso.
Nyt viisikymppisenä pelkään potkuja. Jos fudut tulee (alani on kutistuva ja yt:t pyörivät kaikkialla), olen loppuelämäni köyhä.
Kai sinä jotain olet säästänyt? En tosiaan ymmärrä, miksi viisikymppiseksi asti kohtuullisesti palkattua työtä tehnyt olisi loppuelämänsä köyhä. Olet tainnut laittaa kaiken menemään, minkä olet saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
En tiedä, olivat seiånikäisiä, että saattoivat hyvinkin olla vanhempia. Ja sen koulun sisustan olån kyllä sotkeneet ne lapset.
Helsingissä pääsee tuoltakin alueelta ihan kuka vaan muualle kouluun. Painotuksia on pilvin pimein, kaupunki maksaa koulumatkat.
Ongelma on se tuon alueen aikuisten asenne ja tapa kasvattaa jälkeläisiään. Ko koulu oli superhieno ja haluttu vielä 15-20 vuotta sitten. Ei ole enää.
Painotuksiin pitää hakea erikseen pääsykokeen kautta. Parhaimpiin on todella vaikea päästä, oma lapsenikin on matikassa lahjakas ja haki matikkaluokalle, koska lähiömme koulu on helevetin huono. Ei päässyt, koska alle kymmenesosa hakijoista pääsi.
Ja nuo siis vasta yläasteella. Alakouluissa painotuksia on paljon vähemmän, ja johonkin SYK:iin on erittäin vaikea päästä.
Eli kuten olen ketjussa koko ajan sanonut: köyhistä pääsevät eteenpäin vain harvat lahjakkaimmat, rikkaista kaikki, koska asuvat hyvien koulujen alueella.
Helsingissä on painotuksia, joihin hakea jo eskarissa tai sitten ekalta, kolmoselta. Paljon.
Noin puolet yleensä pääsee eli mikään ihmelapsi ei tarvitse olla.
Ja se syy miksi tuo koulu on nkyyään noin surkea, johtuu täysin sen koulupiirin vanhemmista. Ei kaupungista, ei meistä hyväosaisista, ei rahan tai julkisten varojen puutteesta. Ihan vaan vanhempien asenteista ja pään sisuksesta.
Puolet my ass. Johonkin hilavitkutinpainotukseen, kuten kuvisluokalle voi päästäkin puoley. Mutta todellisuudessa alakoulujen painotusluokkia on vähän, ainakaan hyvissä kouluissa. Juu, on tuossa meidän lähiö-ala-asteellakin luontopainotus, mutta ei se siitä silti hyvää koulua tee.
Ja syy koulun heikkouteen on, että siellä on surkeat määrärahat, mutta todella heterogeeninen oppilasaines. Samalle luokalle tungettuna erityisoppilaat ja liuta eri etnisistä ryhmistä ja kielistä tulevia oppilaita, mutta ei mitään mahdollisuuksia eriyttää opetusta.
Kai ymmärrät, että jos koulualueella asuu vain ylempää keskiluokkaa, siellä ei ole juurikaan maahanmuuttajia, joiden lapsilla olisi tarvetta pienryhmille tai omakieliselle opetukselle? Että on halvempaa ja helpompaa opettaa homogeenistä luokkaa? Et selvästi ymmärrä.
Kai sä luit tuolla olleen yläkouluopen kirjoituksen? Tai tyhmä mun tietysti on edes kysyä, koska jos luitkin, niin et ymmärtänyt. Tuollaisten lähiökoulujen ongelmien hoitoon jaetaan tänä lukuvuonna 1,6 miljoonaa, jota on jakamassa kymmeniä kouluja. Ei riitä mihinkään.
Meidän lähikoulusta vietiin muuten kolmesta koulunkäyntiavustajastakin pari vuotta sitten yksi, eli entisestään heikennettiin mahdollisuuksia ottaa vaikkapa huonosti suomea osaavia sivuun pienryhmäksi. Kiitos Kokoomuksen junailemien opetusmäärärahojen leikkausten.
Mut joo, onhan se ny toki alueen VANHEMPIEN vika!
Saat..a, mikä idiootti olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kävin Itäkeskuksen peruskoululla. Kamalaa. Likaista ja sotkuista., juopot pihassa kaljall?
Ja kuitenkin se on yksi niitä harvoja Helsingin kouluja, jotka on hiljan isolla rahalla remontoitu, joihin syydetään koko ajan pd-rahaa ja suunnitellaan mm kiinaopetusta. Ja vielä juuri tyypillinen yhden alueen koulu, jossa se koulu on yhteisön keskus.
Silti vain sotketaan, rikotaan, roskataan ja kännätään.
Taisit saada niiltä juopoilta juomaa? Et kai sä nyt tosissaan selvin päin väitä, että ne on ne lapset itse tai niiden vanhemmat, jotka juopottelee lastensa koulun pihalla?
Tuohan todistaa vaan, että tutkimus on oikeassa, asuinpaikalla on merkitystä. Köyhän perheen vesan on pakko käydä tuollaista lähiökoulua, rikkaan perheen vesa käy siistiä koulua Töölössä. Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta.
"Ihan riippumatta lapsen lahjakkuudesta".
On lukemattoman moneen kertaan tutkimuksissa todettu fakta, että varakkaiden perheiden lapset ovat fiksumpia ja lahjakkaampia, kuin köyhien perheiden lapset. Ja sen myötä pärjäävät elämässään paremmin, luonnollisesti. Syy löytyy osittain geeneistä, mutta varsinkin kasvuympäristön asenteesta lapseen ja hänen tarpeisiinsa.
Av:lla romantisoidaan köyhyyttä ja kaadetaan sen syy häpeilemättä pärjäävien niskaan juuri tuollaisella Köyhät ovat lahjakkaita ja hyväsydämisiä, varakkaat ovat pahoja ja tyhmiä -propagandalla. Se varmaan lohduttaa köyhiä, mutta viekö se teitä pois köyhyydestä, vai yhä syvemmälle sinne?
Tuo oli kyllä ihan pelkästään oman asenteellisuutesi tuottama päätelmä.
Mikään tutkimus ei tue sitä, että varakkaiden vanhempien geenit tuottaisivat älykkämpiä lapsia, täysin absurdi väite. Jos asia olisi noin, ei meillä olisi ollut Nokiaa tai muita innovaatioita, eivät ne ole olleet pelkästään varakkaiden vanhempien lasten tuotoksia.
Köyhyyttä ei kukaan köyhä itse ainakaan romantisoi, sen verran rankkaa se on. Tutkimukset osoittavat, että työttömyyden vaikutukset, varsinkin pitkittyessään, ovat moninaiset niin lapsiin kuin kaikkiin perheenjäseniin. Ne vaikutukset ovat taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja psyykkisiä.
Michiganin yliopiston tutkijaryhmä, R. Lucas, A. Clark, Y. Georgellis, E. Diener , on käyttänyt tutkimuksessaan 24 000 saksalaisesta koottua pitkittäisseuranta-aineistoa ja väittää, että kerran koettu työttömyys iskee ihmiseen syvät arvet, eivätkä yksilöt tahdo toipua työttömyyskokemuksistaan vaikka saisivatkin työtä.
Marie Jahodan (1937) klassiseksi nousseen tutkimuksen perusteella tiedämme esimerkiksi, että työttömäksi jääminen murtaa työntekijöiden itsekunnioitusta, ajankäyttöä ja asemaa perheessä ja yhteiskunnassa. Michael Nordenmark (1995, 1997) tutki myöhemmin työttömyyden aiheuttamaa stressiä Ruotsissa ja osoitti, että stressi oli yleensä suurinta nuorten 24 - 29 -vuotiaiden modernin elämäntyylin omaavien ja urasuuntautuneiden naisten sekä yli 50 –vuotiaiden perinteisen työ- ja perhemallin omaavien miesten keskuudessa.
Sen, että subjektiivinen hyvinvointi yleensä laski työttömyyden toistuessa, tutkijat tulkitsivat niin, että työttömyyteen ei totuta, vaan uusi työttömyys on aina uusi isku itsetunnolle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Työttömyyteen siis tottuvat vain ympäristö ja poliitikot.
Nyt täällä hyväosaiset jakavat "elämänohjeitaan", joiden ainoa tarkoitus on painaa heikossa asemassa oleva vieläkin alemmas.
On myös tutkittu 90-luvun laman lapsia ja todettu heillä olevan enemmän sekä mielenterveyden että muitakin ongelmia . Palstalaiset hyväaosaiset kuvittelevat ilmeisesti oman käsityksensä ylittävän tutkitun tiedon.
Vierailija kirjoitti:
Kuopukseni on koulussa jonne osa lapsista tulee vauraalta alueelta ja osa köyhältä alueelta.
Ja miten se näkyy? Esimerkiksi siinä että niissä koulujen myyjäisissä tai talkoissa ei koskaan näe niitä ns. köyhän alueen vanhempia. He eivät käy koululla oikeastaan koskaan.
Kouluun on noin 300 metriä sieltä alueelta.
Ja esimerkiksi nyt kun minun lapseni luokan leirikoulu lähestyy, sieltä ollaan kyllä lähdössä leirikouluun, mutta mitään ei ole maksettu eikä yhteenkään talkooseen koko kuuden vuoden aikana ei ole osallistuttu.
Ja juu, ovat kovasti jaksamisen rajoilla ja diipadaapa, mutta niin on kyllä kaikki muutkin vanhemmat.
Mitä tämä tällainen käyttäytyminen on???
Luetko sä ollenkaan tekstejäsi, ennen kuin julkaiset niitä? Että diipadaapaa, jollain on matalapalkkainen vuorotyö, mutta diipadaapaa, kyllä sen silti pitäis rampata leipomassa kermapersemukuloiden leirikoulun myyjäisiin pullaa, vaikka omansa ei sinne pääse, koska pitäisi löytyä 200 euroa (juu, mä olen lukenut sen sun tänne tekemän ruikutuksen aiheesta ennenkin) omaakin rahaa, ja päälle iso summa käyttörahaakin vielä.
Diipadaapaa tosiaan.
Kehtaatkin vielä kermaperse väittää, että se nyt on ihan sama määrä huoli ja työtä jollain yksinhuoltajalla pienine tuloineen kuin sulla.
Mäkin olen kermaperse eli hyvätuloinen akateeminen uranainen, mutta mua hävettää sunlaisten ihmisten epärealistinen ja epäempaattinen möyhötys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään koulutuskaan ei enää takaa hyvää työpaikkaa, Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa äheltäviä akateemisia. 70/80- luvuilla sosioekonominen nousu oli käytännössä varmaa korkeakoulututkinnon myötä, tänä päivänä vanhempien taustalla ja suhteilla on erittäin paljon merkitystä työelämää ajatellen.
Jep. Ja tämä on syy lyödä koulunkäynti lekkeriksi jo eskarissa?
Pointti oli, että koulutus ei pelasta ketään nykyaikana. Suhteiden merkitys kasvaa koko ajan työpaikkojen vähentyessä jatkuvan yt-ruletin myötä. Vanhemmat ihmiset syyllistävät tämän päivän nuoria työttömiä laiskureiksi vaikka he elivät nuoruutensa ihan erilaisessa maailmassa kuin nykynuoret. Töitä riitti kaikille ilman koulutustakin eikä robotisaatiosta ollut tietoakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Mä oon köyhän muksu joka teki aina työtä koulun ohessa jo yläasteelta ja lukiosta lähtien. Opinpahan arvostamaan työntekoa ja hyvää ammattia, päätin että itse haluan aikuisena olla siinä asemassa ettei tartte joka senttiä laskea, saan oman asunnon ja pystyn matkustelemaan. Kaikkea mitä en lapsena ja nuorena saanut. On se itsestäkin kiinni ja omasta yritteliäisyydestä.
Omahyväisyyden määrä sinulla ainakin on riittävä, siitä riittäisi muillekin jakaa.
Suurin osa kommenteista edustaa uusliberaalia asenteellisuutta. Kuvitellaan jenkkien lailla, että kaikki on vain itsestä kiinni. Näinhän asia ei ole. Työttömyys ja sen pitkittyminen ei ole itsestä kiinni, vaan suhdanteista. Tällä hetkellä Suomessa on historiallinen tilanne; akateemisten työttömys on kasvanut eniten. Ts. korkeakoulutuskaan ei takaa töiden jatkumista tai uuden työpaikan saamista.
Nimenomaan pitkittynyt työttömyys on asia, joka vaikuttaa perheissä negatiivisesti ja heijastuu vahvasti lapsiin.
Nyt kannattaisi ottaa pää pois pensaasta ja tunnustaa tosiasioita, eikä vain syytellä heitä, joihin talouden taantuma on iskenyt pahiten.
On pelkästään oman tyhmyyden osoitus kuvitella kaikki työttömät tai pienituloiset saamattomiksi laiskureiksi. Erilaisten perheiden lapset saavat erilaiset eväät elämäänsä.