Lue keskustelun säännöt.
Tulotaso periytyy köyhillä ja rikkailla
01.09.2016 |
Jälleen uusi todiste siitä, että lapsiperheiden köyhyys ei ole mikään evvk-juttu, josta *vips* vain noustaan tuosta vaan "oikealla asenteella"
Lukekaa tämän päivän Hesarista.
"VANHEMPIEN sosioekonominen asema periytyy lapsille etenkin silloin, kun vanhemmat sijoittuvat selvästi pieni- tai suurituloisiin. Tämän johtopäätöksen tekee Outi Sirniö tuoreessa sosiologian väitöstutkimuksessaan, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja toimintaolosuhteet ennustavat lapsen asemaa.
Materiaaliset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet voidaan luokitella Sirniön mukaan perheen taloudellisiin oloihin, asioihin, joita rahalla saa. Näitä ovat esimerkiksi harrastukset, kirjat, perheen tekemät matkat sekä ylimääräinen koulutus.
Kulttuuriset mahdollisuudet liittyvät tietotaitoon ja koulutukseen. Sirniön mukaan nämä ovat kulttuurista pääomaa, jota ihminen kerää etenkin lapsuudessa. Esimerkiksi tiedonhankintakyky ja lapsen halukkuus oppia ovat kulttuurisia mahdollisuuksia.
Sosiaalisilla mahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisia sosiaalisia verkostoja, joita voidaan myöhemmällä iällä käyttää hyväksi esimerkiksi työnhankinnassa tai ylimääräisen koulutuksen hankinnassa. Tuntemalla ihmisiä voi siis parantaa omaa asemaa.
Pienituloisen perheen lapsen mahdollisuudet saavuttaa parempi sosioekonominen asema vaikeutuvat, kun taas parempituloisessa perheessä mainitut mahdollisuudet säilyvät.
PERHETAUSTALLA on merkitystä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Suurituloinen perhetausta suojelee tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa pienituloisuudelta, johon liittyy matala koulutus ja työttömyys."
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei selkeästi ole yhteiset päämäärät täälä. Miksi ette halua että köyhätkin menestyvät? Miksi kaikille ei voi suoda samoja edellytyksiä menestykseen? Vastustetaan kaikkea varovaroin kustannettua tasoittavaa toimintaa jotta menestys ei olisi mahdollista kaikille. Syy on perheessänne vai kuten itse sen sanotte?
Se "tasoittava toiminta" olisi ok, jos tavoitteena olisi tietyn minimihyvinvoinnin takaaminen jokaiselle. Suomessa se on kuitenkin valitettavasti kääntynyt kummalliseksi tasapäistämiseksi, jossa kaikilla pitäisi olla kaikkea saman verran ettei kenellekään vaan tule paha
mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei selkeästi ole yhteiset päämäärät täälä. Miksi ette halua että köyhätkin menestyvät? Miksi kaikille ei voi suoda samoja edellytyksiä menestykseen? Vastustetaan kaikkea varovaroin kustannettua tasoittavaa toimintaa jotta menestys ei olisi mahdollista kaikille. Syy on perheessänne vai kuten itse sen sanotte?
Se "tasoittava toiminta" olisi ok, jos tavoitteena olisi tietyn minimihyvinvoinnin takaaminen jokaiselle. Suomessa se on kuitenkin valitettavasti kääntynyt kummalliseksi tasapäistämiseksi, jossa kaikilla pitäisi olla kaikkea saman verran ettei kenellekään vaan tule paha
mieli.
Selitätkö hieman tarkemmin. Suomessa tuloerot kasvavat toisin kuin väität että kaikilla tulisi olla muka samanverran ettei tule paha paha mieli. Tärkeää olisi että työllä eläisi myös Helsingissä missä myös on matalapalkkaisia töitä joilla ei nykypolitiikalla elä ilman avustuksia. Kummallista ettei siitä ahkeruudesta palkitakkaan. Kukaan ei ole niin ahkera että ansaitsisi kohtuuttomasti enemmän omalla aikaansaamisellaan, mutta sellaiseksi kummajaiseksi tämä on muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei selkeästi ole yhteiset päämäärät täälä. Miksi ette halua että köyhätkin menestyvät? Miksi kaikille ei voi suoda samoja edellytyksiä menestykseen? Vastustetaan kaikkea varovaroin kustannettua tasoittavaa toimintaa jotta menestys ei olisi mahdollista kaikille. Syy on perheessänne vai kuten itse sen sanotte?
Se "tasoittava toiminta" olisi ok, jos tavoitteena olisi tietyn minimihyvinvoinnin takaaminen jokaiselle. Suomessa se on kuitenkin valitettavasti kääntynyt kummalliseksi tasapäistämiseksi, jossa kaikilla pitäisi olla kaikkea saman verran ettei kenellekään vaan tule paha
mieli.Selitätkö hieman tarkemmin. Suomessa tuloerot kasvavat toisin kuin väität että kaikilla tulisi olla muka samanverran ettei tule paha paha mieli. Tärkeää olisi että työllä eläisi myös Helsingissä missä myös on matalapalkkaisia töitä joilla ei nykypolitiikalla elä ilman avustuksia. Kummallista ettei siitä ahkeruudesta palkitakkaan. Kukaan ei ole niin ahkera että ansaitsisi kohtuuttomasti enemmän omalla aikaansaamisellaan, mutta sellaiseksi kummajaiseksi tämä on muuttunut.
Nimenomaan. Ahkeruudesta tai sen puutteesta ei varallisuus riipu. On patalaiskoja perintörikkaita; on kohtuullisesti työtä tekeviä, mutta ennen kaikkea hyvää tuuria omanneita yrittäjiä ja sijoittajia; on helvetisti töitä puskevia yrittäjiä; on helvetisti töitä puskevia köyhiä; on kohtuullisesti töitä tekeviä köyhiä; on laiskoja elämäntapasyrjäytyneitä...(keskiluokka tuossa vielä välissä).
Mutta noiden kokkarien mielestä on ainoastaan helvetisti töitä puskevia yrittäjiä ja noita laiskoja elämäntapasyrjäytyneitä. Ei ketään muita.
Todellisuudessa myös köyhä voi puskea kahta duunia minimipalkalla, ja joutua nostamaan vielä asumistukeakin selvitäkseen. Tiedän itse asiassa parikin tällaista. Molemmat ovat yksinhuoltajia, joista toisella on kaksi ja toisella kolme lasta. Rahaa tulee palkkoina ehkä 3,5 tonnia kuussa miinus verot, ja vuokraa pitää stadissa maksaa toista tonnia. Se on karua matematiikkaa.
Ja todellisuudessa siis tuloerot vain kasvavat, ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Siitä on mustaa valkoisella.
https://www.labour.fi/?wpfb_dl=1455
Miten pihalla nuo "kyllä kaikilla on Suomessa samat mahdollisuudet, ei se kodin varallisuus mitään vaikuta" -paasaajat ovat todellisuudesta?
Ettekö te seuraa uutisia?
Koskaan kuulleetkaan opetustoimen määrärahojen leikkauksista? Ne koettelevat aina niitä pienituloisia pahiten, joilla on vähiten mahdollisuuksia ostaa itse lapsilleen välineiyä, tukiopetusta tai kursseja. Tai asua hyvässä koulupiirissä.
Entä koskaan kuulleetkaan siitä, että terveydenhoito kurjistuu, vammaistukia on leikattu ja terapian saaminen on yhä vaikeampaa, jos vaikkapa lapsi sattuu olemaan erityinen? Tämäkin on monessa perheessä arkea, esim. meillä haastavan erityislapsen kanssa. Itse on nykyään pakko ostaa terapiaa. Onneksi on varaa, monella ei kuitenkaan ole - melkein mikä tahansa terapia maksaa satasen viikossa (siis yksi 30 min tapaamiskerta).
Ja kun sitten joku lässyttää tasapäistämisestä, niin kyllä, minä saan raivarin. Se on nimittäin NIIN kaukana todellisuudesta, ettei mitään rajaa.
Kyllä lahjakkuudesta ja kovasta työnteosta pitääkin saada etua. Mutta ei ole oikein, että sitä EI saa, ja nyt siis puhun matalapalkka-aloista, joissa myös tehdään tärkeää työtä ja ahkerasti. Eikä ole oikein, että käytännössä pääsy niihin kovapalkkaisiin duuneihin on vaikeampaa köyhille kuin rikkaiden perheiden muksuille - minkä siis ap:n linkkaama tutkimus jälleen kerran todisti.
Mikäli ette sattuneet huomaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Tein viime kesänä kahta työtä yhtä aikaa, nyt opiskelen ja käyn töissä, vietän myös tulevan kesän töitä tehden ja opiskellen. Vanhempani ovat varakkaita, mutta korkea työmoraali tulee selkärangasta, enkä halua olla riippuvainen iskän lompakosta enää tämän ikäisenä. Useat ystävistäni tekevät samoin ja tulemme kaikki hyvin erilaisista taustoista.
😴 mielenkiintoista, kerro lisää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras kohta kirjan tarinasta jäi pois, köyhyyden kierteestä voi päästä myös pois, ainoa tapa katkaista tämä kierre on vähentää syntyvyyttä ja keskittää kaikki vähäiset resussit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu luulevan, että varakkaat lapset jotenkin automaattisesti marssivat sisään erikoisluokille, korkeakouluihin ja työpaikkoihin. Missä olette nähneet kokeen, jossa kysytään vanhempien tulotasoa? Nyt ei olla amerikkalaisessa tv-sarjassa, jossa rikkaat ostavat tiensä joka paikkaan ja köyhät saavat rämpiä tasokokeen ja haastattelujen kautta. Varakkaat tekevät Suomessa ihan samat kokeet kuin muutkin.
Pikemminkin hyväosaisten perheiden lapsilla tuntuu ainakin minun tuttavissani (tekn. korkeakoulun opiskelijoissa) olleen periaatteena, ettei "isin firmaan" edes haeta töihin vaan mennään samaa tietä kuin kaikki muutkin.
Ei tässä kukaan ole tuollaista olettanut, paitsi te tahallaan väärin ymmärtävät.
Kyse oli hyvien alueiden kouluista versus vuokralähiöiden surkeat koulut.
Kun asuu köyhällä alueella, lähikoulussa on paljon kirjavaa porukkaa, eikä nykymäärärahat riitä opetuksen eriyttämiseen. Luokassa on sekaisian monta oppilasta, jotka eivät edes puhu kunnolla suomea, on erityisoppilaita jnejne.
Ainoa poispääsyn väylä ovat painotetut luokat, joihin pääsee jos läpäisee pääsykokeen.
Sen sijaan rikkaat perheet asuvat keskustassa ja alueilla, joiden koulut ovay hyviä. Kouluun pääsee normiluokalle ilman pääsykoetta. Toki he joutuvat painotetuille luokille hakemaan samojen pääsykokeiden kautta kuin köyhienkin lapset, mutta vaikka he eivät menisikään painotusluokille, vaihtoehtona on hyvämainen lähikoulu, jonka oppilasmateriaali on suomenkielistä ja porukkana homogeenistä. Helppo sellaiselle on opettaa ja oppimistulokset ovat parempia. Ja kun koululla on hyvä maine, se hoikuttaa parhaat opettajat. Hyvän kierre etenee siinä missä lähiökoulussa huono kierre syvenee.
Voitko vielä kertoa mitä nämä hyvien alueiden koulut ovat? Helsingissä on 59 koulua homeessa, esim Lauttasaaren (kallis, ns hyvä alue) oppilaat opiskelee erilaisissa väistötiloissa ja 800 oppilaan jättikoulussa). Eli mitä kouluja tarkalleen otttaen tarkoitat?
Ja jos ei pääse painotetun luokan pääsykokeesta läpi, ei ehkä ole mikään hyvä oppilas, vaan itse juurikin se luokan heikkolahjainen. Eli miten se normiluokka jossain muualla mitään portteja tällaiselle oppilaalle avaisi?
Oikeastaan kaikki Helsingin keskustan ja varakkaiden asuinalueiden koulut ovat hyviä. Eikä nyt puhuta homeesta, sitä on ikävä kyllä kaikissa kouluissa satunnaisesti, ei home katso oppilaskunnan homogeenisyyttä.
Esimerkiksi tuosta mainitsemastasi LYkistä (kopio koulun kotisivulta):
"YläkouluLykki (LYK) on turvallinen, huolehtiva ja välittävä kouluyhteisö, jossa voit jatkaa lukion loppuun asti. Peruskoulu tarjoaa laajan kielivalikoiman sekä paljon valinnanvaraa 8. ja 9. luokan oppiaineissa.
Meillä on ruotsin kielikylpyluokka jokaisella yläkoulun vuositasolla ja huippuvalmennusta valituille kilpauimareille. Oma uimahallimme tarjoaa joustavan mahdollisuuden opiskelun ja kilpaurheilun yhdistämiseen. Erikoisryhminä meillä toimivat DanceMix tanssitunnit sekä Musa on Stage -ryhmä, jossa keskitytään musiikin ja teatteri-ilmaisun yhdistämiseen. Lisäksi voit tutustua lavastukseen sekä valo- ja videotaiteeseen ArtScreen-ryhmässä.
Pätevät ja motivoituneet opettajamme opettavat ja kasvattavat nuoria pärjäämään jatko-opinnoissa sekä työelämässä."
Mitäpä luulet, onko yhtään parempi koulu kuin vaikkapa jonkun jo mainitsema Apollon koulu, jonka ainoa mainostäky on tuttavieni mukaan se, että siellä on hyvää ruokaa...?
Kyse on hyvän kierteestä: helposti opetettavissa oleva, yhtenäinen ja suomenkielentaitoinen porukka tuottaa parempia oppimistuloksia. Koulu saa mainetta hyvänä kouluna, houkuttaa parempia opettajia. Varakkaat perheet haluavat ja hakevat lapsilleen erikoisempia kielivalintoja, kielitarjonta on paljon monipuolisempi kuin ns. lähiökouluissa.
Painotetut luokat ovat erilaisia. Hyvien koulujen akateemisesti tärkeät painotusluokay ovat sellaisia, että niihin on todella vaikea päästä. Esimerkkinä tuolla mainitsinkin jo matikkaluokat kahdessa matematiikkapainotteisessa stadin yläkoulussa, joihin siis ei edes hae matikassa huonoja oppilaita, ja silti alle kymmenesosa pääsee sisään.
Eli puhut edelleen paskaa, enkä ymmärrä miksi.
Malminkartanossa asuvalla on lukuisia vaihtoehtoja koulupolkuun. Paljon hyviä kouluja ja hyvät yhteydet. Jos kököttää lähikoulussa, on joko tyhmä tai laiska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mielestä on oikeudenmukaista, että elämänsä sekoiluun, lapsien pykäämiseen ja heräteostoksiin käyttänyt ihminen saisi saman rahakorvauksen kuin ahkera, kouluttautunut ja töitä paiskiva. Minusta se on hyvin hyvin epäoikeudenmukaista. Kertoo lähinnä sanojan omasta elämästä tai sitten vain älyttömän huonosta itsetunnosta (ei salli itselleen ylpeyttä omista saavutuksistaan, koska on "vain hyvätuurinen valkoihoinen riistäjä"). Tai nauttii ollessaan hyödyllinen idiootti. Minä en nauttisi, sen verran ahne olen.
Sinua mahtaa pelottaa ajatus, että tulevaisuudessa koneet tekee työt ja kaikilla on hyvä elintaso.
Menee vähän ohi aiheen mutta tuosta tilanteestahan on haaveiltu jo vuosia. Onhan meillä nytkin jo kaikki teknologiset edellytykset tuohon utopiaan mutta niin ei ole tapahtunut.
Paljonhan nykyisin kehitellään kaikkea tuollaista. Esimerkiksi Japanissa, jossa aletaan pian olla pulassa väestön ikääntymisen vuoksi, kehitellään jos jonkinlaista robottia ja laitetta vanhusten hoivatarpeisiin. Etälääketiede kehittyy, HUSissa on jo yhdessä leikkaussalissa robottikäsi, jota voi ohjata leikkaussalin ulkopuolelta jne. Ei mene 10 vuottakaan, kun terveyskeskuksessa sinusta otetut röntgenkuvat tulkitsee Lääkärikeskus Hiu Hau Houssa työskentelevä kiinalaislääkäri. Tietenkin on vielä kaukana se päivä, jolloin ihmistä ei tarvitsisi enää lainkaan vaan älyrobotit keksivät, suunnittelevat ja tekevät uusia älyrobotteja uusiin tarpeisiin. Mutta ihmisen tekemän työn tarve vähenee koko ajan.
Miksi kuvat tulkitsisi kiinalaislääkäri, kun jo nyt on tietokoneohjelmia, jotka osaavat lukea rtg-kuvia ihmistä paremmin.Tai pystyvät sydänfilmistä sanomaan, missä vika.
Iso osa lääkäreiden työstä voidaan siirtää tietokoneille. Potila kertoo oireensa, otetaan verikokeet ja mahdolliset rtg-kuvat ja sen jälkeen kone analysoi, mistä on kyse. Oikean vastauksen todennäköisyys on koneella noin 80%, ihmisillä alle 70 %
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo väitös kerro mitään uutta.
Lukemattomissa tutkimuksissa aiemminkin on huomattu, että hyvätuloisten lapset keskimäärin saavat laadukkaampaa ravintoa, enemmän unta, enemmän vanhempien huomiota, enemmän elämyksiä ja virikkeitä, enemmän tukea koulunkäyntiin jne. Nämä tekijät yhdessä voivat nostaa lapsen älykkyystasoa jopa 15 pistettä testeissä, mikä ei ole vähän. Ja köyhillä lapsilla asia menee sitten päin vastoin. Ja huom., raha tai sen puute vaikuttaa noista asioista lähinnä vain ravintoon. Kaiken muun voisivat köyhät vanhemmat halutessaan kuroa kiinni.
He eivät jaksa koska 100% energiasta menee rahojen miettimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse skynetin kannalla että ihmiset eivät enää määräisi ollenkaan vaan keinoälyt jotka ratkoisivat ongelmat niin ettei olisi turhaa kilpailua ja nokkimisjärjestystä. Keinoälyt rakentaisivat itse kaiken tarpeellisen ja ihminen olisi hoidossa kuten sen kuuluisikin olla.
Tässä ketjussa puhutaan köyhistä ja rikkaista, mutta ei tavallisista työssäkäyvistä ja heidän lastensa koulumenestyksestä sekä opiskelumahdollisuuksista. Köyhä voi pitää poliisi-sairaanhoitaja -pariskuntaa rikkaana, mutta todellisuudessa he eivät sitä ole. Ihan keskituloisia vain. Aivan merkittävä muutos tavallisten keskituloisten elintasossa tapahtuu sinä päivänä, kun viimeinenkin asuntolainaerä on maksettu pois. Yleensä tämä tapahtuu juuri silloin, kun lapset aikuistuvat eli siinä viidenkympin korvilla, joillain jo aikaisemmin riippuen siitä, missä iässä on lapsia hankittu, asuntolainaa otettu ja millaisella takaisinmaksuajalla. Kun lapset eivät asukaan enää kotona ja kuluja on vain kahdesta aikuisesta sekä menoja asuntolainan vuoksi esim 1000 €/kk vähemmän kuin ennen, niin tuosta summasta moni avustaa opiskelevia lapsiaan taloudellisesti. Kotiin kun on jo elämän aikana hankittu kaikki, mitä sinne tarvitaan. Jos joku kodinkone hajoaa, niin ne nyt maksaa muutaman satasen, mutta sekään ei ole kuukausittainen meno. Vaikka tuossa vaiheessa nyt alkaisikin matkustella vähän tai käydä kampaajalla entisen itse marketin väreillä hiuksensa värjäämisen sijasta, niin rahaa jää silti. On varaa maksaa valmennuskursseja tai opiskelevalle nuorelle, joka ei ole saanut kesätöitä, on mahdollista maksaa kesän ajalta laskut ja lisäksi vaikka jotain avoimen yliopiston kursseja.
Laskin juuri, että meillä menee kahden aikuisen taloudessa yhtiövastikkeen, sähkölaskun, kotivakuutuksen, puhelin&nettiliittymän ja työmatkojen jälkeen kuukaudessa noin 450 € rahaa. Kun lapset asuivat vielä kotona, jo pelkästään ruokaan meni tuon verran ja lisäksi oli asuntolaina ja lasten sekä vanhempien muut kulut, vaikka tulot olivat samat kuin nyt lapsilisiä lukuunottamatta. Ei siis tarvitse olla rikas voidakseen tukea opiskelevia aikuisia lapsiaan taloudellisesti. Riittää, kun keskituloisena on siinä elämäntilanteessa, että omat menot ovat pienet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin mielestä on oikeudenmukaista, että elämänsä sekoiluun, lapsien pykäämiseen ja heräteostoksiin käyttänyt ihminen saisi saman rahakorvauksen kuin ahkera, kouluttautunut ja töitä paiskiva. Minusta se on hyvin hyvin epäoikeudenmukaista. Kertoo lähinnä sanojan omasta elämästä tai sitten vain älyttömän huonosta itsetunnosta (ei salli itselleen ylpeyttä omista saavutuksistaan, koska on "vain hyvätuurinen valkoihoinen riistäjä"). Tai nauttii ollessaan hyödyllinen idiootti. Minä en nauttisi, sen verran ahne olen.
Sinua mahtaa pelottaa ajatus, että tulevaisuudessa koneet tekee työt ja kaikilla on hyvä elintaso.
Menee vähän ohi aiheen mutta tuosta tilanteestahan on haaveiltu jo vuosia. Onhan meillä nytkin jo kaikki teknologiset edellytykset tuohon utopiaan mutta niin ei ole tapahtunut.
Paljonhan nykyisin kehitellään kaikkea tuollaista. Esimerkiksi Japanissa, jossa aletaan pian olla pulassa väestön ikääntymisen vuoksi, kehitellään jos jonkinlaista robottia ja laitetta vanhusten hoivatarpeisiin. Etälääketiede kehittyy, HUSissa on jo yhdessä leikkaussalissa robottikäsi, jota voi ohjata leikkaussalin ulkopuolelta jne. Ei mene 10 vuottakaan, kun terveyskeskuksessa sinusta otetut röntgenkuvat tulkitsee Lääkärikeskus Hiu Hau Houssa työskentelevä kiinalaislääkäri. Tietenkin on vielä kaukana se päivä, jolloin ihmistä ei tarvitsisi enää lainkaan vaan älyrobotit keksivät, suunnittelevat ja tekevät uusia älyrobotteja uusiin tarpeisiin. Mutta ihmisen tekemän työn tarve vähenee koko ajan.
Miksi kuvat tulkitsisi kiinalaislääkäri, kun jo nyt on tietokoneohjelmia, jotka osaavat lukea rtg-kuvia ihmistä paremmin.Tai pystyvät sydänfilmistä sanomaan, missä vika.
Iso osa lääkäreiden työstä voidaan siirtää tietokoneille. Potila kertoo oireensa, otetaan verikokeet ja mahdolliset rtg-kuvat ja sen jälkeen kone analysoi, mistä on kyse. Oikean vastauksen todennäköisyys on koneella noin 80%, ihmisillä alle 70 %
Hyvä huomio :) Mä mietin edellistä kirjoittaessani, että laitanko tuon kiinalaislääkärin vai kuvantamislaitteen, joka osaa itse tulkita kuvat. Päädyin kiinalaislääkäriin esimerkiksi siitä, että vaikka jokin asia tapahtuukin Suomessa, niin muut siihen liittyvät tapahtumat voivat tapahtua toisella puolella maapalloa ilman, että kenenkään tai minkään tarvitsee fyysisesti siirtyä maapallon toiselle puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhempien köyhyys näkyy opiskelu aikoinakin.Rikkaan muksu lukee illat, köyhän muksu on töissä. loma aikoina rikkaan muksut ovat etelän lämmössä rentoutumassa kun taas köyhän muksu tekee töitä.Kyllähän tämä väistämättä vaikuttaa koulu menestykseen ja siihen ettei köyhän muksu pysty vuosi kausia yliopistossa keplottelemaan työn ja koulun välillä .
Enpä ole nähnyt "köyhien" muksujen tekevän töitä. Päinvastoin. Köyhien muksuilla on opiskleuaikoina tapana tuhlata rahansa ensimmäiseksi ja leikkiä rikasta kun kerrankin on OMAA rahaa. Se laskujen maksu ontuu sitten pahasti ja köyhyyskierre alkaa siitä jo heti ennen ensimmäistäkään työpaikkaa kun valtio mahdollistaa velkaantumisen kaikenlaisten tukien avulla. Muistan sen omasta opiskeluajastani. Köyhien muksut olivat yhtäkkiä niin rikkaita ja heidän paras manöveerinsä oli että ai sulla ei oo rahaa jos kieltäytyi baariin lähdöstä. Näille hurjapäille sikiää lapsiakin nopeasti ja kun rahahanat valtiolta tuntuvat yhtäkkiä ylenpalttisilta ja irtoaa isompi vuokra-asunto niin rahat menevät lasten merkkivaatteisiin.
Oikeasti kyse ei ole siitä että köyhät raataisivat kovasti vaan siitä että ovat laiskoja ja ahneita ja vaikka en suoraan sitä halua sanoa niin sanotanako kiertotietä "eihän tuo tuollainen älykästä ole".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On todella omituinen tämä ketju.
Tutkimuksessa selvästi todistetaan, että lapsen sosioekonominen - ei siis pelkästään sosiaalinen, vaan myös taloudellinen - asema periytyy monesta syystä, joista se asennepuoli eli vanhempien tarmo patistaa lasta sivistyksen ja opintojen pariin oli vain YKSI.
Ottaako noin helevetin koville myöntää, että oma elämä ei ole ihan pelkästään oman älykkyyden ja sinnikkyyden tulosta? Että Suomikin on epäreilu paikka lapselle kasvaa, ja hyvällä tuurilla on merkitystä?
Ei se ole syyllistämistä, vaan tarpeen siksi, että hyväosaiset muistaisivat, että hyvinvointivaltiolla ja tulonsiirroilla ja tuilla on tärkeä funktio. Pienituloisten lapsien mahdollisuuksia edetä pitää ylläpitää ja kehittää, eikä säästää koulutuksesta ja lapsiperheiden tuista. Se on POLITIIKKAA, hyvät naiset!
Jos ei joku koe sitä moraaliselsi velvollisuudeksi, niin toivon mukaan ymmärtää edes sen, että kasvavat tuloerot eivät edes taloudellisesti ole hyvä asia.
http://www.talouselama.fi/uutiset/oecd-tuloerojen-kasvu-hidastaa-merkit…
Mä en myöskään ymmärää, miten tämä on niinkin monelle mahdotonta ymmärtää. Kai se sitten on joku psykologinen puolustelureaktio.
Enkä edes ymmärä, miksi tästä syyllistytään. En minä syyllisty, vaikka tajuan ihan hyvin, että olen saanut kotoani keskimääräistä paremmat lähtökohdat. Ei tilanne ole minun syyni. Se on ihan vaan fakta, ja tällainen tutkimustieto on tärkeää jotta tilanteeseen voidaan jotenkin reagoida.
Yksi asia joka ei koskaan tunnu muuttuvan on se, että moni ei usko tutkimustuloksia jos löytää omasta lähipiiristään vaikka yhden tai kahdenkin poikkeuksen. Eli he eivät ymmärrä että lähes kaikesta on poikkeuksia, eikä niistä sinänsä voi päätellä mitään.
Sanoit sen jo köyhistä(useampaan kertaan) tiedämme mielipiteesi ei tarvitse enää toistaa. Kiitos.
Jenni on näköjään nyt varmistanut kohteeksi Dubain. Ylläri. Not. OT.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei selkeästi ole yhteiset päämäärät täälä. Miksi ette halua että köyhätkin menestyvät? Miksi kaikille ei voi suoda samoja edellytyksiä menestykseen? Vastustetaan kaikkea varovaroin kustannettua tasoittavaa toimintaa jotta menestys ei olisi mahdollista kaikille. Syy on perheessänne vai kuten itse sen sanotte?
Se "tasoittava toiminta" olisi ok, jos tavoitteena olisi tietyn minimihyvinvoinnin takaaminen jokaiselle. Suomessa se on kuitenkin valitettavasti kääntynyt kummalliseksi tasapäistämiseksi, jossa kaikilla pitäisi olla kaikkea saman verran ettei kenellekään vaan tule paha
mieli.Selitätkö hieman tarkemmin. Suomessa tuloerot kasvavat toisin kuin väität että kaikilla tulisi olla muka samanverran ettei tule paha paha mieli. Tärkeää olisi että työllä eläisi myös Helsingissä missä myös on matalapalkkaisia töitä joilla ei nykypolitiikalla elä ilman avustuksia. Kummallista ettei siitä ahkeruudesta palkitakkaan. Kukaan ei ole niin ahkera että ansaitsisi kohtuuttomasti enemmän omalla aikaansaamisellaan, mutta sellaiseksi kummajaiseksi tämä on muuttunut.
En ole se jolle vastasit. Sekoitit minut toiseen...en vastaa. Ei mun faijan tulot ratkaise mitään.
Vierailija kirjoitti:
Jenni on näköjään nyt varmistanut kohteeksi Dubain. Ylläri. Not. OT.
Ja oli sitten todella väärä ketju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu luulevan, että varakkaat lapset jotenkin automaattisesti marssivat sisään erikoisluokille, korkeakouluihin ja työpaikkoihin. Missä olette nähneet kokeen, jossa kysytään vanhempien tulotasoa? Nyt ei olla amerikkalaisessa tv-sarjassa, jossa rikkaat ostavat tiensä joka paikkaan ja köyhät saavat rämpiä tasokokeen ja haastattelujen kautta. Varakkaat tekevät Suomessa ihan samat kokeet kuin muutkin.
Pikemminkin hyväosaisten perheiden lapsilla tuntuu ainakin minun tuttavissani (tekn. korkeakoulun opiskelijoissa) olleen periaatteena, ettei "isin firmaan" edes haeta töihin vaan mennään samaa tietä kuin kaikki muutkin.
Ei tässä kukaan ole tuollaista olettanut, paitsi te tahallaan väärin ymmärtävät.
Kyse oli hyvien alueiden kouluista versus vuokralähiöiden surkeat koulut.
Kun asuu köyhällä alueella, lähikoulussa on paljon kirjavaa porukkaa, eikä nykymäärärahat riitä opetuksen eriyttämiseen. Luokassa on sekaisian monta oppilasta, jotka eivät edes puhu kunnolla suomea, on erityisoppilaita jnejne.
Ainoa poispääsyn väylä ovat painotetut luokat, joihin pääsee jos läpäisee pääsykokeen.
Sen sijaan rikkaat perheet asuvat keskustassa ja alueilla, joiden koulut ovay hyviä. Kouluun pääsee normiluokalle ilman pääsykoetta. Toki he joutuvat painotetuille luokille hakemaan samojen pääsykokeiden kautta kuin köyhienkin lapset, mutta vaikka he eivät menisikään painotusluokille, vaihtoehtona on hyvämainen lähikoulu, jonka oppilasmateriaali on suomenkielistä ja porukkana homogeenistä. Helppo sellaiselle on opettaa ja oppimistulokset ovat parempia. Ja kun koululla on hyvä maine, se hoikuttaa parhaat opettajat. Hyvän kierre etenee siinä missä lähiökoulussa huono kierre syvenee.
Voitko vielä kertoa mitä nämä hyvien alueiden koulut ovat? Helsingissä on 59 koulua homeessa, esim Lauttasaaren (kallis, ns hyvä alue) oppilaat opiskelee erilaisissa väistötiloissa ja 800 oppilaan jättikoulussa). Eli mitä kouluja tarkalleen otttaen tarkoitat?
Ja jos ei pääse painotetun luokan pääsykokeesta läpi, ei ehkä ole mikään hyvä oppilas, vaan itse juurikin se luokan heikkolahjainen. Eli miten se normiluokka jossain muualla mitään portteja tällaiselle oppilaalle avaisi?
Oikeastaan kaikki Helsingin keskustan ja varakkaiden asuinalueiden koulut ovat hyviä. Eikä nyt puhuta homeesta, sitä on ikävä kyllä kaikissa kouluissa satunnaisesti, ei home katso oppilaskunnan homogeenisyyttä.
Esimerkiksi tuosta mainitsemastasi LYkistä (kopio koulun kotisivulta):
"YläkouluLykki (LYK) on turvallinen, huolehtiva ja välittävä kouluyhteisö, jossa voit jatkaa lukion loppuun asti. Peruskoulu tarjoaa laajan kielivalikoiman sekä paljon valinnanvaraa 8. ja 9. luokan oppiaineissa.
Meillä on ruotsin kielikylpyluokka jokaisella yläkoulun vuositasolla ja huippuvalmennusta valituille kilpauimareille. Oma uimahallimme tarjoaa joustavan mahdollisuuden opiskelun ja kilpaurheilun yhdistämiseen. Erikoisryhminä meillä toimivat DanceMix tanssitunnit sekä Musa on Stage -ryhmä, jossa keskitytään musiikin ja teatteri-ilmaisun yhdistämiseen. Lisäksi voit tutustua lavastukseen sekä valo- ja videotaiteeseen ArtScreen-ryhmässä.
Pätevät ja motivoituneet opettajamme opettavat ja kasvattavat nuoria pärjäämään jatko-opinnoissa sekä työelämässä."
Mitäpä luulet, onko yhtään parempi koulu kuin vaikkapa jonkun jo mainitsema Apollon koulu, jonka ainoa mainostäky on tuttavieni mukaan se, että siellä on hyvää ruokaa...?
Kyse on hyvän kierteestä: helposti opetettavissa oleva, yhtenäinen ja suomenkielentaitoinen porukka tuottaa parempia oppimistuloksia. Koulu saa mainetta hyvänä kouluna, houkuttaa parempia opettajia. Varakkaat perheet haluavat ja hakevat lapsilleen erikoisempia kielivalintoja, kielitarjonta on paljon monipuolisempi kuin ns. lähiökouluissa.
Painotetut luokat ovat erilaisia. Hyvien koulujen akateemisesti tärkeät painotusluokay ovat sellaisia, että niihin on todella vaikea päästä. Esimerkkinä tuolla mainitsinkin jo matikkaluokat kahdessa matematiikkapainotteisessa stadin yläkoulussa, joihin siis ei edes hae matikassa huonoja oppilaita, ja silti alle kymmenesosa pääsee sisään.
Eli puhut edelleen paskaa, enkä ymmärrä miksi.
Malminkartanossa asuvalla on lukuisia vaihtoehtoja koulupolkuun. Paljon hyviä kouluja ja hyvät yhteydet. Jos kököttää lähikoulussa, on joko tyhmä tai laiska.
Älä puhu asiasta, josta et mitään tiedä. Alueen yläkoulu on Apollo, muihin pitää hakea, ja hyviin kouluihin ja tärkeisiin painotuksiin ON vaikea päästä.
Eikä ne yhteydet aiemmin mainostamaasi Meikkuun esimerkiksi ole mitkään hyviä. Melkein pari tuntia päivässä koulumatkoihin on PALJON.
Versus että omalla alueellasi on erinomainen koulu pienen kävelymatkan päässä, ja ilman mitään pyrkimisiä. Ihan evvk mikä on keskiarvo.
Miten tää on sulle noin helevetin vaikeaa ymmärtää? Rikkaat porskuttaa riippumatta älystä ja koulumenestyksestä, köyhä istuu kaksi tuntia bussissa ja senkin vain siinä tapauksessa, että on lahjakas ja kova lukemaan.
Sun mielestä se ei ole mikään epäkohta, mun mielestä on. Just leave it with that.
T. Se maltsulainen, ohiksena tässä
Paljonhan nykyisin kehitellään kaikkea tuollaista. Esimerkiksi Japanissa, jossa aletaan pian olla pulassa väestön ikääntymisen vuoksi, kehitellään jos jonkinlaista robottia ja laitetta vanhusten hoivatarpeisiin. Etälääketiede kehittyy, HUSissa on jo yhdessä leikkaussalissa robottikäsi, jota voi ohjata leikkaussalin ulkopuolelta jne. Ei mene 10 vuottakaan, kun terveyskeskuksessa sinusta otetut röntgenkuvat tulkitsee Lääkärikeskus Hiu Hau Houssa työskentelevä kiinalaislääkäri. Tietenkin on vielä kaukana se päivä, jolloin ihmistä ei tarvitsisi enää lainkaan vaan älyrobotit keksivät, suunnittelevat ja tekevät uusia älyrobotteja uusiin tarpeisiin. Mutta ihmisen tekemän työn tarve vähenee koko ajan.